Iltalampun ääressä I - 19
Total number of words is 1285
Total number of unique words is 768
30.8 of words are in the 2000 most common words
39.3 of words are in the 5000 most common words
43.8 of words are in the 8000 most common words
minun suhteeni; luulen, että hän tahtoo käyttää vanhan kuluneen koneen
joksikin hyödyksi ihmiskunnalle. Muisto näistä viikoista ja tieto, että
sinä olet onnellinen, on kuitenkin aina päivänsäteenä loistava minun
yksinäisellä tielläni. -- Hän peitti äkkiä kasvonsa käsillään ja
hengitti raskaasti: -- Minusta tuntuu niin sanomattoman raskaalta se
tieto, että sinun juuri minun kelvottomuuteni tähden täytyi koetella
elämän katkeruutta ja että avioero, tuo meitä yhdistäväin sidetten
täydellinen katkaiseminen, oli ainoa keino sinun onnelliseksi
tulemisellesi. Sinä olet tyytyväinen nykyiseen elämääsi ja kuitenkaan
en minä voi olla toivomatta, että sinä jalon, valistuneen miehen
vaimona saisit nauttia maallisen onnen korkeinta täydellisyyttä -- olla
rakastettu!
-- Minä olen täysin tyytyväinen kohtalooni, sanoi Liisa iloisesti.
Hän näytti tänä hetkenä niin rakastettavalta, että tohtorin täytyi
ehdottomasti sulkea silmänsä; ne eivät sietäneet tuota lempeää,
suloista päivänpaistetta, joka täydellä loistollaan säteili hänen
katseessaan. Mutta Liisa luuli sen väsymyksen synnyttämäksi ja hiipi
hiljaa työnsä ääreen.
Seuraavana päivänä täytyi Liisan taasen ryhtyä toimeensa myymälässä.
Mutta hän kävi kuitenkin edelleen joka päivä sairaskodissa ja Paula
vietti tavallisesti kaikki vapaat hetkensä isän luona.
Tohtorin tervehtyminen kävi kuitenkin nopeasti eikä viipynyt kauvan
ennenkuin hän sai alkaa kävellä kainalosauvoilla.
Oli kirkas sunnuntaipäivä, kuura välkehti puiden oksilla esplanaadissa;
Liisa oli ollut kirkossa ja käveli nyt kevein askelin tuota usein
kulkemaansa tietä sairaskotiin. Näkyi jo ikkuna, jonka ääressä tohtori
tavallisesti istui, odotellen hänen tuloaan. Mutta nyt oli se tyhjä ja
hiukan tätä oudostellen riensi Liisa huoneeseen. Hän katsoi vuoteelle,
jossa tohtorilla oli tapana levätä, mutta sekin oli tyhjä, sen sijaan
istui hän, kasvot kainalosauvoihin nojattuna pienellä, hänen
mukavuudekseen sisääntuodulla sohvalla.
-- Miten huonolta sinä näytät tänään, ystäväiseni, huudahti hän,
riisuen päällysvaipan päältään -- tunnetko taasen itsesi huonommaksi?
-- Tohtori ei vastannut, pudisti ainoastaan kieltäen päätään.
-- Katsohan, mitä Paula lähetti sinulle, sanoi Liisa, istuutuen hänen
viereensä. -- Nämä komeat päärynät lähetti Betti täti hänelle,
lohdutukseksi tuon vastenmielisen vankeuden aikana, johon tohtori
pakotti hänet hellittämättömän katarrin tähden, ja nyt tahtoo hän
vuorostaan lahjoittaa niistä osan isälle. Minä kuorin heti sinulle
yhden!
Semmoisina, kuin he siinä istuivat rinnattain, muodostivat he keskenään
todellisen vastakohdan: vehmas, kukoistava kesä ja harmaa, kellahtunut
syksy. Tohtori kumartuneine vartaloineen, ryppyisine kasvoineen sekä
jäänharmaine hiuksineen ja partoineen, näytti vanhalta ukolta. Liisa
taasen tuulen purpuroimine poskineen, eloisine, säteilevine silmineen
ja siroine, aistikkaaseen talvipukuun verhottuine vartaloineen, oli
itse kukoistava elonvoima. Kenties pistikin tämä liian räikeänä
eroavaisuutena tohtorin silmään, sillä hän kääntyi toisaanne ja puristi
kätensä lujemmasti sauvojensa ympärille.
-- Sinä olet tänään erillainen kuin muina päivinä. Frans, alkoi Liisa
taasen, katsellen häntä tarkkaavasti; kerro minulle surusi, anna minua
ottaa niihin osaa.
-- Sitä sinä tuskin voit, vastasi hän hiukan töykeästi. Professori oli
äsken täällä ja mainitsi, että minut voidaan jo poistaa sairaskirjasta
ja että minä olen niin terve, kun minä luultavasti tulen olemaankin
lopun ikääni.
-- No nehän ovat sulia hyviä uutisia, tuumi Liisa ja ojensi hänelle
päärynän kappaleen pienen hopeaisen hedelmäveitsensä kärjellä. Mutta
minkälaiset ovat sinun tulevaisuuden-suunnitelmasi, ystäväiseni?
-- Sitäpä juuri en tiedä; Orell kirjoittaa, että tohtori K, joka on
ollut minulla viransijaisena nämä kuukaudet, on taipuvainen olemaan
vielä jonkun aikaa edelleenkin.
-- Tahdotko enemmin päärynää, Frans?
-- En, kiitoksia -- tohtori näytti melkein vihaiselta hänelle, kuinka
voi tuo muuten niin hienotunteinen Liisa juuri tänä hänelle niin
katkerana hetkenä, jolloin hän vapisi, ajatellessaan uutta eroa,
osoittaa niin rajatonta välinpitämättömyyttä.
-- Orell tarjosi minulle myös täyden hoidon, jos nimittäin olisin
halukas palaamaan jälleen Lehtolaan, katsellakseni kuinka toinen hoitaa
virkaani, jatkoi tohtori katkerasti. Siinä hän teki kiltisti ja itse
asiassa lienee jotenkin yhdentekevää mihin minä asetun.
Hän katseli syrjästä Liisaa, joka juuri oli saanut kuorituksi uuden
päärynän ja antoi sen nyt pala palalta kadota suuhunsa:
-- Äiti saa myöskin päärynistä osansa, semmoinen oli Paulan toivomus --
sanoi hän piloillaan. Tohtori kääntyi uudelleen toisaanne ja syvä apeus
levittihe hänen kuihtuneille kasvoilleen.
Liisa loi häneen omituisen katseen:
-- Sinä olet siis puhunut kaikki, mitä sinulla on minulle puhuttavaa,
alkoi hän -- minulla on toinen ehdotus, tahdotko kuulla sitä, Frans?
-- Sinulla -- minulle ehdotus?
-- Niin, minä olen ajatellut hiukan omin päin, entisaikaan se ei olisi
sinua miellyttänyt, mutta luulenpa sinun pitävän siitä nyt. Katsohan,
professori ja minä olemme tuumineet sinusta yhtä ja toista; sinulla on,
ystäväiseni, hyvä maine lääkärinä ja minä luulen, että sinun
kannattaisi kyllä jäädä tänne pääkaupunkiin toimivaksi lääkäriksi. --
Tohtorin tuuheain kulmakarvain alla säkenöi ja hän kohosi puolittain
ylös.
-- Sinä et luonnollisestikaan ole siellä sydänmaassa voinut seurata
kaikkia lääketieteen edistyksiä, jatkoi Liisa, mutta professori arveli,
että sinä, odotellessasi entisten voimaisi palautumista, voisit
tutustua sekä käytännöllisesti että tietopuolisesti näihin
uudistuksiin, ollessasi täällä tieteemme keskuksessa. Mitä arvelet,
eikö kannata harkita ehdotustani?
-- Se olisi minun pelastukseni, jupisi tohtori, tarttuen hänen
käteensä.
-- Minun ehdotukseeni kuuluu vielä jotain muutakin, jatkoi Liisa
pitkäveteisesti. -- Jos sinä päätät jäädä vastaiseksi tänne, niin tulee
meidän välimme hyvin nurinkuriseksi, kuten itse ymmärrät. Sinä
tarvitset edelleen huolekasta hoitoa ja hiukan kodikkuutta ympärilläsi,
mutta Paula on vielä liian nuori, voidakseen sinua siinä suhteessa
täysin tyydyttää ja sitä paitsi tulisi hän alituiseen horjumaan isän ja
äidin välillä. Sen vuoksi en löydä mitään muuta keinoa, kuin että
meidän kolmen täytyy asua yhdessä. Tahdotko sinä, Frans, vielä kerran
minua omaksesi, ja minä lupaan Jumalan avulla olla sinulle parempi ja
uskollisempi vaimo kuin muinen?
Hän käänsi vehmaat, voimakkaan sisäisen liikutuksen kirkastamat
kasvonsa tohtoriin ja ojensi hänelle luottavasti kätensä: -- Tahdotko,
Frans?
-- En, en -- takelsi tohtori vapisevin huulin -- sinun
jalomielisyytesi, Liisa, on suurenmoista ja sinun naisellinen
osanottavaisuutesi uhraavaista, mutta minä en ole kuitenkaan niin kurja
kuin luulet. Minä en ota vastaan sinun uhriasi, sillä minulla on vielä
jälellä hiukkanen kunniantuntoa; siksi en voikaan koskaan sallia
nuoren, kukoistavan naisen yhdistävän kohtaloaan vanhaan raajarikkoon.
Liisan silmät täyttyivät kyynelistä: -- Rakas Frans, ajattele lastamme,
se tekisi hänet onnelliseksi.
-- Liisa, älä kiusaa minua, se olisi liian suuri onni...
-- Minä luulen Jumalan tahtovan niin -- sanoi Liisa hiljaa. Hän
ajatteli niitä monia öitä, jolloin hän akkiloi tätä asiaa, jolloin hän
rukoili valoa ja johdatusta, kunnes vihdoin hänen sisimmässään selveni,
että juuri niin tuli kaikkien ristiriitaisuuksien päättyä, eikä
kuinkaan toisin.
-- Koettakaamme vielä kerran Jumalan avulla, Frans!
Tohtorilla oli sisäisen taistelun hetki, hän hengitti raskaasti. --
Oletko ajatellut ja harkinnut kaikkia puolia, Liisa? kysyi hän
vapaisevalla äänellä -- maailman tuomiota, ystäväisi paheksumista,
vapauttasi, riippumattomuuttasi, kaikkea, mitä aijot uhrata minun
tähteni?
-- Olen!
-- Tiedä, että kun me menimme naimisiin, en minä ymmärtänyt sen aarteen
arvoa, jonka silloin sain, mutta nyt on toisin, Jumala auttoi minua, ja
jos sinä vielä kerran tulet minun omakseni, ei mikään maallinen valta
voi meitä eroittaa. Pilkkaa sinä minua, Liisa, naura sinä, joka olet
nuori ja kaunis, vanhan virheellisen miehen tunteille, miehen, joka
vasta nyt elämänsä iltahämyssä on oppinut tuntemaan rakkauden
salaisuuksia. Minä rakastan sinua, Liisa, minä en voi sille mitään!
Liisan mustissa silmissä hehkui kaunis kimallus. -- Minä otan vastaan
sinun rakkauden-lahjasi, sanoi hän hellästi. -- Jumala on auttava minua
palkitsemaan sen takaisin. -- Hän painoi pehmeän, rusottavan poskensa
tohtorin poskea vastaan ja silittele hellästi hänen harmaantuneita
hiuksiaan. Tohtori painoi hänet kiihkeästi rintaansa vasten.
Kun Liisa muutamia tuntia myöhemmin meni kotiinsa, oli aurinko jo
aikoja sitte laskenut, ainoastaan lempeä punerrus kaunisti läntistä
taivaanrantaa. Tämä päivänloisteen heijastus oli niin sopusoinnussa
Liisan mielentilaan ja siihen selvyyteen, joka täytti hänen sielunsa.
Tulevaisuus oli selväksi viitoitettuna hänen edessään, kaavailtuna
velvollisuuden-täyttämisen kirkkailla väreillä; tyyneenä, varmoin
askelin kulki hän tietään.
Miten paljon hän oli taistellut ennenkuin hän oli saavuttanut voittajan
varmuuden, sitä ei tietänyt kukaan, ei edes Betti täti, tuo luotettava
ystävä ja neuvonantaja, ei hänen nuori onnellinen tyttärensä, ei edes
hän, jota hän nyt taasen kutsui puolisokseen, vaikka hän kyllä paremmin
kuin muut voi sen ankaruuden aavistaa. Jumala yksin oli nähnyt hänen
taistelunsa, hänen rehellisen pyrkimyksensä velvollisuuden tiellä ja
Hän se nyt lahjoitti hänelle sielun rauhan taistelun jälkeen. Häneen
asetti hän kaiken toivonsa ja luottamuksensa ja kun hän kohotti
kyyneleistä loistavat silmänsä kohti korkeutta, kuului hänen huuliltaan
hiljainen, sydämmellinen huokaus:
-- Jumala, minun Jumalani, sinua minä kiitän!
joksikin hyödyksi ihmiskunnalle. Muisto näistä viikoista ja tieto, että
sinä olet onnellinen, on kuitenkin aina päivänsäteenä loistava minun
yksinäisellä tielläni. -- Hän peitti äkkiä kasvonsa käsillään ja
hengitti raskaasti: -- Minusta tuntuu niin sanomattoman raskaalta se
tieto, että sinun juuri minun kelvottomuuteni tähden täytyi koetella
elämän katkeruutta ja että avioero, tuo meitä yhdistäväin sidetten
täydellinen katkaiseminen, oli ainoa keino sinun onnelliseksi
tulemisellesi. Sinä olet tyytyväinen nykyiseen elämääsi ja kuitenkaan
en minä voi olla toivomatta, että sinä jalon, valistuneen miehen
vaimona saisit nauttia maallisen onnen korkeinta täydellisyyttä -- olla
rakastettu!
-- Minä olen täysin tyytyväinen kohtalooni, sanoi Liisa iloisesti.
Hän näytti tänä hetkenä niin rakastettavalta, että tohtorin täytyi
ehdottomasti sulkea silmänsä; ne eivät sietäneet tuota lempeää,
suloista päivänpaistetta, joka täydellä loistollaan säteili hänen
katseessaan. Mutta Liisa luuli sen väsymyksen synnyttämäksi ja hiipi
hiljaa työnsä ääreen.
Seuraavana päivänä täytyi Liisan taasen ryhtyä toimeensa myymälässä.
Mutta hän kävi kuitenkin edelleen joka päivä sairaskodissa ja Paula
vietti tavallisesti kaikki vapaat hetkensä isän luona.
Tohtorin tervehtyminen kävi kuitenkin nopeasti eikä viipynyt kauvan
ennenkuin hän sai alkaa kävellä kainalosauvoilla.
Oli kirkas sunnuntaipäivä, kuura välkehti puiden oksilla esplanaadissa;
Liisa oli ollut kirkossa ja käveli nyt kevein askelin tuota usein
kulkemaansa tietä sairaskotiin. Näkyi jo ikkuna, jonka ääressä tohtori
tavallisesti istui, odotellen hänen tuloaan. Mutta nyt oli se tyhjä ja
hiukan tätä oudostellen riensi Liisa huoneeseen. Hän katsoi vuoteelle,
jossa tohtorilla oli tapana levätä, mutta sekin oli tyhjä, sen sijaan
istui hän, kasvot kainalosauvoihin nojattuna pienellä, hänen
mukavuudekseen sisääntuodulla sohvalla.
-- Miten huonolta sinä näytät tänään, ystäväiseni, huudahti hän,
riisuen päällysvaipan päältään -- tunnetko taasen itsesi huonommaksi?
-- Tohtori ei vastannut, pudisti ainoastaan kieltäen päätään.
-- Katsohan, mitä Paula lähetti sinulle, sanoi Liisa, istuutuen hänen
viereensä. -- Nämä komeat päärynät lähetti Betti täti hänelle,
lohdutukseksi tuon vastenmielisen vankeuden aikana, johon tohtori
pakotti hänet hellittämättömän katarrin tähden, ja nyt tahtoo hän
vuorostaan lahjoittaa niistä osan isälle. Minä kuorin heti sinulle
yhden!
Semmoisina, kuin he siinä istuivat rinnattain, muodostivat he keskenään
todellisen vastakohdan: vehmas, kukoistava kesä ja harmaa, kellahtunut
syksy. Tohtori kumartuneine vartaloineen, ryppyisine kasvoineen sekä
jäänharmaine hiuksineen ja partoineen, näytti vanhalta ukolta. Liisa
taasen tuulen purpuroimine poskineen, eloisine, säteilevine silmineen
ja siroine, aistikkaaseen talvipukuun verhottuine vartaloineen, oli
itse kukoistava elonvoima. Kenties pistikin tämä liian räikeänä
eroavaisuutena tohtorin silmään, sillä hän kääntyi toisaanne ja puristi
kätensä lujemmasti sauvojensa ympärille.
-- Sinä olet tänään erillainen kuin muina päivinä. Frans, alkoi Liisa
taasen, katsellen häntä tarkkaavasti; kerro minulle surusi, anna minua
ottaa niihin osaa.
-- Sitä sinä tuskin voit, vastasi hän hiukan töykeästi. Professori oli
äsken täällä ja mainitsi, että minut voidaan jo poistaa sairaskirjasta
ja että minä olen niin terve, kun minä luultavasti tulen olemaankin
lopun ikääni.
-- No nehän ovat sulia hyviä uutisia, tuumi Liisa ja ojensi hänelle
päärynän kappaleen pienen hopeaisen hedelmäveitsensä kärjellä. Mutta
minkälaiset ovat sinun tulevaisuuden-suunnitelmasi, ystäväiseni?
-- Sitäpä juuri en tiedä; Orell kirjoittaa, että tohtori K, joka on
ollut minulla viransijaisena nämä kuukaudet, on taipuvainen olemaan
vielä jonkun aikaa edelleenkin.
-- Tahdotko enemmin päärynää, Frans?
-- En, kiitoksia -- tohtori näytti melkein vihaiselta hänelle, kuinka
voi tuo muuten niin hienotunteinen Liisa juuri tänä hänelle niin
katkerana hetkenä, jolloin hän vapisi, ajatellessaan uutta eroa,
osoittaa niin rajatonta välinpitämättömyyttä.
-- Orell tarjosi minulle myös täyden hoidon, jos nimittäin olisin
halukas palaamaan jälleen Lehtolaan, katsellakseni kuinka toinen hoitaa
virkaani, jatkoi tohtori katkerasti. Siinä hän teki kiltisti ja itse
asiassa lienee jotenkin yhdentekevää mihin minä asetun.
Hän katseli syrjästä Liisaa, joka juuri oli saanut kuorituksi uuden
päärynän ja antoi sen nyt pala palalta kadota suuhunsa:
-- Äiti saa myöskin päärynistä osansa, semmoinen oli Paulan toivomus --
sanoi hän piloillaan. Tohtori kääntyi uudelleen toisaanne ja syvä apeus
levittihe hänen kuihtuneille kasvoilleen.
Liisa loi häneen omituisen katseen:
-- Sinä olet siis puhunut kaikki, mitä sinulla on minulle puhuttavaa,
alkoi hän -- minulla on toinen ehdotus, tahdotko kuulla sitä, Frans?
-- Sinulla -- minulle ehdotus?
-- Niin, minä olen ajatellut hiukan omin päin, entisaikaan se ei olisi
sinua miellyttänyt, mutta luulenpa sinun pitävän siitä nyt. Katsohan,
professori ja minä olemme tuumineet sinusta yhtä ja toista; sinulla on,
ystäväiseni, hyvä maine lääkärinä ja minä luulen, että sinun
kannattaisi kyllä jäädä tänne pääkaupunkiin toimivaksi lääkäriksi. --
Tohtorin tuuheain kulmakarvain alla säkenöi ja hän kohosi puolittain
ylös.
-- Sinä et luonnollisestikaan ole siellä sydänmaassa voinut seurata
kaikkia lääketieteen edistyksiä, jatkoi Liisa, mutta professori arveli,
että sinä, odotellessasi entisten voimaisi palautumista, voisit
tutustua sekä käytännöllisesti että tietopuolisesti näihin
uudistuksiin, ollessasi täällä tieteemme keskuksessa. Mitä arvelet,
eikö kannata harkita ehdotustani?
-- Se olisi minun pelastukseni, jupisi tohtori, tarttuen hänen
käteensä.
-- Minun ehdotukseeni kuuluu vielä jotain muutakin, jatkoi Liisa
pitkäveteisesti. -- Jos sinä päätät jäädä vastaiseksi tänne, niin tulee
meidän välimme hyvin nurinkuriseksi, kuten itse ymmärrät. Sinä
tarvitset edelleen huolekasta hoitoa ja hiukan kodikkuutta ympärilläsi,
mutta Paula on vielä liian nuori, voidakseen sinua siinä suhteessa
täysin tyydyttää ja sitä paitsi tulisi hän alituiseen horjumaan isän ja
äidin välillä. Sen vuoksi en löydä mitään muuta keinoa, kuin että
meidän kolmen täytyy asua yhdessä. Tahdotko sinä, Frans, vielä kerran
minua omaksesi, ja minä lupaan Jumalan avulla olla sinulle parempi ja
uskollisempi vaimo kuin muinen?
Hän käänsi vehmaat, voimakkaan sisäisen liikutuksen kirkastamat
kasvonsa tohtoriin ja ojensi hänelle luottavasti kätensä: -- Tahdotko,
Frans?
-- En, en -- takelsi tohtori vapisevin huulin -- sinun
jalomielisyytesi, Liisa, on suurenmoista ja sinun naisellinen
osanottavaisuutesi uhraavaista, mutta minä en ole kuitenkaan niin kurja
kuin luulet. Minä en ota vastaan sinun uhriasi, sillä minulla on vielä
jälellä hiukkanen kunniantuntoa; siksi en voikaan koskaan sallia
nuoren, kukoistavan naisen yhdistävän kohtaloaan vanhaan raajarikkoon.
Liisan silmät täyttyivät kyynelistä: -- Rakas Frans, ajattele lastamme,
se tekisi hänet onnelliseksi.
-- Liisa, älä kiusaa minua, se olisi liian suuri onni...
-- Minä luulen Jumalan tahtovan niin -- sanoi Liisa hiljaa. Hän
ajatteli niitä monia öitä, jolloin hän akkiloi tätä asiaa, jolloin hän
rukoili valoa ja johdatusta, kunnes vihdoin hänen sisimmässään selveni,
että juuri niin tuli kaikkien ristiriitaisuuksien päättyä, eikä
kuinkaan toisin.
-- Koettakaamme vielä kerran Jumalan avulla, Frans!
Tohtorilla oli sisäisen taistelun hetki, hän hengitti raskaasti. --
Oletko ajatellut ja harkinnut kaikkia puolia, Liisa? kysyi hän
vapaisevalla äänellä -- maailman tuomiota, ystäväisi paheksumista,
vapauttasi, riippumattomuuttasi, kaikkea, mitä aijot uhrata minun
tähteni?
-- Olen!
-- Tiedä, että kun me menimme naimisiin, en minä ymmärtänyt sen aarteen
arvoa, jonka silloin sain, mutta nyt on toisin, Jumala auttoi minua, ja
jos sinä vielä kerran tulet minun omakseni, ei mikään maallinen valta
voi meitä eroittaa. Pilkkaa sinä minua, Liisa, naura sinä, joka olet
nuori ja kaunis, vanhan virheellisen miehen tunteille, miehen, joka
vasta nyt elämänsä iltahämyssä on oppinut tuntemaan rakkauden
salaisuuksia. Minä rakastan sinua, Liisa, minä en voi sille mitään!
Liisan mustissa silmissä hehkui kaunis kimallus. -- Minä otan vastaan
sinun rakkauden-lahjasi, sanoi hän hellästi. -- Jumala on auttava minua
palkitsemaan sen takaisin. -- Hän painoi pehmeän, rusottavan poskensa
tohtorin poskea vastaan ja silittele hellästi hänen harmaantuneita
hiuksiaan. Tohtori painoi hänet kiihkeästi rintaansa vasten.
Kun Liisa muutamia tuntia myöhemmin meni kotiinsa, oli aurinko jo
aikoja sitte laskenut, ainoastaan lempeä punerrus kaunisti läntistä
taivaanrantaa. Tämä päivänloisteen heijastus oli niin sopusoinnussa
Liisan mielentilaan ja siihen selvyyteen, joka täytti hänen sielunsa.
Tulevaisuus oli selväksi viitoitettuna hänen edessään, kaavailtuna
velvollisuuden-täyttämisen kirkkailla väreillä; tyyneenä, varmoin
askelin kulki hän tietään.
Miten paljon hän oli taistellut ennenkuin hän oli saavuttanut voittajan
varmuuden, sitä ei tietänyt kukaan, ei edes Betti täti, tuo luotettava
ystävä ja neuvonantaja, ei hänen nuori onnellinen tyttärensä, ei edes
hän, jota hän nyt taasen kutsui puolisokseen, vaikka hän kyllä paremmin
kuin muut voi sen ankaruuden aavistaa. Jumala yksin oli nähnyt hänen
taistelunsa, hänen rehellisen pyrkimyksensä velvollisuuden tiellä ja
Hän se nyt lahjoitti hänelle sielun rauhan taistelun jälkeen. Häneen
asetti hän kaiken toivonsa ja luottamuksensa ja kun hän kohotti
kyyneleistä loistavat silmänsä kohti korkeutta, kuului hänen huuliltaan
hiljainen, sydämmellinen huokaus:
-- Jumala, minun Jumalani, sinua minä kiitän!
You have read 1 text from Finnish literature.
- Parts
- Iltalampun ääressä I - 01Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.Total number of words is 3529Total number of unique words is 203621.9 of words are in the 2000 most common words31.2 of words are in the 5000 most common words36.7 of words are in the 8000 most common words
- Iltalampun ääressä I - 02Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.Total number of words is 3447Total number of unique words is 193522.5 of words are in the 2000 most common words32.6 of words are in the 5000 most common words37.2 of words are in the 8000 most common words
- Iltalampun ääressä I - 03Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.Total number of words is 3560Total number of unique words is 190124.2 of words are in the 2000 most common words33.5 of words are in the 5000 most common words38.4 of words are in the 8000 most common words
- Iltalampun ääressä I - 04Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.Total number of words is 3694Total number of unique words is 183126.2 of words are in the 2000 most common words36.3 of words are in the 5000 most common words40.9 of words are in the 8000 most common words
- Iltalampun ääressä I - 05Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.Total number of words is 3585Total number of unique words is 186025.0 of words are in the 2000 most common words34.1 of words are in the 5000 most common words38.6 of words are in the 8000 most common words
- Iltalampun ääressä I - 06Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.Total number of words is 3627Total number of unique words is 189025.0 of words are in the 2000 most common words34.4 of words are in the 5000 most common words40.1 of words are in the 8000 most common words
- Iltalampun ääressä I - 07Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.Total number of words is 3661Total number of unique words is 183624.1 of words are in the 2000 most common words34.5 of words are in the 5000 most common words40.0 of words are in the 8000 most common words
- Iltalampun ääressä I - 08Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.Total number of words is 3656Total number of unique words is 193925.5 of words are in the 2000 most common words35.4 of words are in the 5000 most common words40.5 of words are in the 8000 most common words
- Iltalampun ääressä I - 09Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.Total number of words is 3632Total number of unique words is 195424.3 of words are in the 2000 most common words33.5 of words are in the 5000 most common words38.1 of words are in the 8000 most common words
- Iltalampun ääressä I - 10Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.Total number of words is 3568Total number of unique words is 188724.7 of words are in the 2000 most common words34.4 of words are in the 5000 most common words39.6 of words are in the 8000 most common words
- Iltalampun ääressä I - 11Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.Total number of words is 3608Total number of unique words is 189225.6 of words are in the 2000 most common words36.0 of words are in the 5000 most common words40.8 of words are in the 8000 most common words
- Iltalampun ääressä I - 12Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.Total number of words is 3592Total number of unique words is 187124.7 of words are in the 2000 most common words35.3 of words are in the 5000 most common words40.2 of words are in the 8000 most common words
- Iltalampun ääressä I - 13Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.Total number of words is 3677Total number of unique words is 193425.5 of words are in the 2000 most common words35.5 of words are in the 5000 most common words40.9 of words are in the 8000 most common words
- Iltalampun ääressä I - 14Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.Total number of words is 3630Total number of unique words is 189524.5 of words are in the 2000 most common words33.7 of words are in the 5000 most common words38.8 of words are in the 8000 most common words
- Iltalampun ääressä I - 15Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.Total number of words is 3676Total number of unique words is 188825.5 of words are in the 2000 most common words34.8 of words are in the 5000 most common words39.9 of words are in the 8000 most common words
- Iltalampun ääressä I - 16Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.Total number of words is 3670Total number of unique words is 189624.6 of words are in the 2000 most common words34.4 of words are in the 5000 most common words39.7 of words are in the 8000 most common words
- Iltalampun ääressä I - 17Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.Total number of words is 3578Total number of unique words is 191923.7 of words are in the 2000 most common words33.9 of words are in the 5000 most common words38.8 of words are in the 8000 most common words
- Iltalampun ääressä I - 18Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.Total number of words is 3691Total number of unique words is 186325.3 of words are in the 2000 most common words35.4 of words are in the 5000 most common words40.3 of words are in the 8000 most common words
- Iltalampun ääressä I - 19Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.Total number of words is 1285Total number of unique words is 76830.8 of words are in the 2000 most common words39.3 of words are in the 5000 most common words43.8 of words are in the 8000 most common words