Välskärin kertomuksia 3 - 24

Süzlärneñ gomumi sanı 1083
Unikal süzlärneñ gomumi sanı 783
24.4 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
34.6 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
39.9 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
ads place
norjalaisia vankeja vapaiksi ja lähettivät heidät anomaan apua
Trondhjemin linnan päälliköltä, ja että tämä oli lähettänyt 300
suksimiestä ja 150 keveätä rekeä etsimään ja pelastamaan eksyneitä.
Nämä rehelliset norjalaiset, jotka lähtivät pelastamaan vihollisen
sotajoukkoa, eivät kumminkaan päässeet tuntureille, niin kauan kuin
rajuilmaa kesti. Sen lakattua he seurasivat Suomen sotajoukon jälkiä,
ja hirvittävä oli se näky, mikä nyt kallioiden keskessä heitä kohtasi.
Armeijan kulkua osoittivat liiankin selvästi jälkeenjätetyt, kinoksiin
uponneet kanuunat ja sinne tänne kaikkialle sirotetut aseet. Sitten
tavattiin viluun kuolleita upseereja ja sotamiehiä, ensin yksitellen,
sitten kokonaisia ruotuja, viimein kokonaisia komppanioita ja
pataljoonia. Muutama tavattiin kuolleina sammuneen nuotion äärestä,
toiset istuvina tahi makaavina reistä, joiden edestä hevoset olivat
kaatuneet; useat olivat syviin rotkoihin ruhjoutuneet, toiset taas
olivat kangistuneina sortuneet samaan järjestykseen, jossa olivat
marssineet. Ylt'ympärinsä kuului susien ulvontaa, tunturien kotkat
kiertelivät laumoittain tämän kuoleman suuren tappotanteren ympärillä,
ja Tydalen oli sitten monena vuonna Norjan paras metsästyspaikka.
Mieshukkaa, jonka tämä hävityksen joulu tuotti, ei ole koskaan voitu
varmuudella määritellä. Siitä voidaan saada jonkinlainen käsitys, kun
muistetaan, että Armfeltin armeijan, sen Norjaan tullessa arvioitiin
käsittävän 6,500 asekuntoista miestä, ja näistä palasi vain noin 500
miestä, melkein kaikki jäseniltään osaksi paleltuneina. Jos kuolleiden
ja vangittujen luku sotaretken muuna aikana lasketaan 2,500:ksi, niin
tulee paleltuneiden luku olemaan 3,500. Muutamat sanovat sen
suuremmaksi, toiset pienemmäksi; varmaa vain on, että mieshukka oli
senaikaiseksi ääretön.
Näin päättyi Kaarle XII:n suuren viimeisen murhenäytelmän viimeinen
seikkailu, ja näin kaatuivat Suomen viimeiset karoliinit, joista
runoilija laulaa:[44]
"Käy tuntureille viimeinen
tuo eräjoukko Suomen
kans' sankarinsa sortumaan,
vain lumihanget hautanaan -- -- --"
Ja vielä hän laulaa:
"Kyll' itki Ruotsi, Suomikin
kuin äiti, leski itkee"...
Sinä, joka kevään vihannoidessa ja lempeämpiin oloihin ihastuneena olet
kuunnellut tätä surullista, mutta jalosydämistä tarua; sinä, joka
lämmittelet sydäntäsi Ruotsin kunnian loisteella ja Suomen laulun,
uudemman ajan urotöistä kertomilla, kuolemattomilla tarinoilla, muista,
että Suomella myöskin ennen niitä on ollut sankareita, tarujen
muistojen arvoisia, vaikkakaan sillä ei koskaan ennen ole ollut eikä
koskaan tulle olemaan kuin yksi vänrikki Stool, joka heitä lauluillaan
ylisteleisi.
_Kolmannen jakson loppu_.


VIITESELITYKSET:

[1] Vintergata = linnunrata (taivaalla).
[2] Tavataan alkukielellä kirjassa: Handl. rör. Skand. historia,
6. osassa.
[3] Tähän pilapuheeseen vetosi sitten hänen sisarensa Ulriika
Eleonoora.
[4] Hovijuoruja, Lambertin mainitsemia.
[5] Tässä isoäiti alkoi laskea sormillaan.
[6] Tärkeät asiat huomiseksi! Suoment. muist.
[7] Vaeltaessani Tanskanmaalla, sanoi välskäri, näytti kansa vielä
sadan vuoden perästä Kaarle XII:n lähdettä Enerumissa, ja Rungstedin
luona on vanha pyökkipuu, jonka latvaa sanotaan Kaarle XII:n kruunuksi.
[8] Päällikköjen nimiin näkyy voivan luottaa; useista pataljoonista
tiedetään vain, että ne olivat suomalaisia, mutta ei mistä olivat.
[9] Kuullessaan nämä sanat mutisi maisteri Svenonius aina jotakin
munkkilatinasta, muistuttaen: _rectius: in regem_.
[10] Nic. Tessinin omakätisistä kirjoituksista.
[11] Jota prof. Palmblad on käyttänyt lähteenä historialliseen
romaaniinsa "Aurora Königsmark", jossa muutamat paikat on kirjoitettu
suurella taidolla, mutta toiset syystä on luettu "kelvottomaan
kirjallisuuteen".
[12] Patkullin sanat Kaarle XII:sta.
[13] Historiallista. -- "Kuningas August voittaa enemmän yhdellä
metsästyksellä kuin kuningas Kaarle yhdellä taistelulla."
[14] Jos saa uskoa sitä kertojaa, joka Åbo Tidningar'issa vuodelta 1792
on kertonut sittemmin niin kuuluisan Ilmajoen rovastin Gabriel Peldanin
elämänvaiheita, on tämä v. 1710 oleskellut Tukholmassa, josta asiasta
välskäri väitelköön mainitun kertojan kanssa.
[15] Ylioppilaat olkoot vapaat sotapalveluksesta, missä tilassa tahi
suhteissa hyvänsä he olla mahtavat.
[16] Ja älköön heitä siihen missään nimessä _vastoin heidän tahtoaan_
pakotettako.
[17] Tieteiden ja taiteiden harjoituksissa.
[18] 1,500 miestä K.K. Armfeltin johdolla. Forsius ei muista mainita,
että Armfelt torjui vihollisen suurella menestyksellä ja peräytyi vasta
sitten, kun tsaari Pietari itse saaristolaivastonsa kanssa ahdisti
Helsinkiä ja uhkasi saartaa vähäisen suomalaisen joukon.
[19] Välskäri lisäsi, että jos ei tätä kohtausta löydetäkään
arkistoista, löydettäneen siihen kuitenkin selitys urhoollisen
kenraalin rohkeasta ja neuvokkaasta luonteesta.
[20] Kun Kivennapa myöhempinä aikoina joutui suurten lahjoitusmaiden
alueeksi, tulivat sen sudet surullisen kuuluisiksi. Joka vuosi ne
veivät kylistä lapsia, ja väestöä oli kielletty pitämästä pyssyjä,
ettei se saisi hävittää tilanomistajain metsänriistaa.
[21] _Kivekkäiksi_ nimittävät kansantarinat näitten aikojen
sissisankareita. Nimi johtuu eräästä Antti Klvekkäästä, joka oli
karjalaisten sissien johtaja.
[22] Välskärin kuudes kertomus.
[23] Koko Pohjanmaan sotaan kykenevä väestö oli käsketty maata
suojelemaan, ja olikin osaksi jo tulossa. Uudenkaarlepyyn rahvas oli
taistelun aikana vain penikulman päässä Isokyröstä.
[24] Brucen oman, rovasti Wahlille 1718 esittämän kertomuksen mukaan.
"Hän on, sanoi hän, kenraali de la Barrelle suuressa kiitollisuuden
velassa, sillä jos tämä vain olisi käskenyt ratsuväkensä seisoa
alallaan ja sytyttää piippunsa, olisi voitto ollut ruotsalaisten."
Semmoinen oli yleinen käsitys suomalaistenkin kesken, ja siihen
lisättiin, että de la Barre kateudesta Armfeltia kohtaan ei suonut
tälle voittoa. Mutta Armfeltin antamat viralliset ilmoitukset sanovat,
että kaikki tekivät velvollisuutensa; eikä de la Barrea milloinkaan
pantu syytteeseen tästä menettelystä, vaan hän pysyi edelleenkin
virassaan ja teki Armfeltin kanssa tuon onnettoman retken Trondhjemiin
v. 1718.
[25] Tässä tarkoitetaan sitä hyvin tunnettua ja Voltairenkin levittämää
valhetta, että Kaarle XII olisi lähettänyt saappaansa neuvoskuntaan
sijaishallitsijaksi.
[26] Kreivi Arvid Horn -- Horn = Sarvi.
[27] Välskäri pani painon tälle sanalle siitä syystä, että, kuten hän
sanoi, jo aikaisin kyllä osattiin puhua _monesta_, mutta vasta vuodesta
1789 ruvettiin _kansasta_ puhumaan.
[28] Sarvi = horn. Suom. muist.
[29] "_Raivoisa Roland_" on italialaisen _Arioston_ 1500-luvun alussa
kirjoittama runoelma. Suoment. muist.
[30] Ehdotuksen tekikin siihen aikaan Stjerneld leikillään, Ja säädyt
myöntyivät siihen, jonka tähden S., joka oli tuittupäinen, lausui:
"Minä olin väärässä, kun en muistanut, ettei saa heittää helmiä
sioille, sillä ne syövät niitä kuin herneitä."
[31] Kuninkaan matka kävi alussa hitaasti. Vasta 26. p:nä lokakuuta
alkoi hänen maailmanmainio ratsastuksensa Pitestistä Stralsundiin.
[32] Korin antaminen = rukkasten antaminen. Suom. muist.
[33] Jumpru (ruots. jungfru), pienin suomalainen (ruotsalainen)
astiamitta, jota käytettiin ennen metrijärjestelmän voimaan astumista
j. = 1/32 kannua = 1/16 tuoppia = 1/4 korttelia = 8,179 cl. Suoment.
muist.
[34] Runebergin runoelmasta "Hauta Perhossa". Suoment. muist.
[35] Senaikaiset kertomukset sanovat venäläisten räjäyttäneen
linnan ilmaan. -- "Meidän väkemme", sanoo Mathesius, "oli
ajattelemattomuudessaan jättänyt 7 tynnyriä ruutia linnaan. Vastoin
sovinnon ehtoja käytti vihollinen nämä ruutitynnyrit hävittääkseen
linnan, jolloin sekä molemmat pyöreät tornit asuinhuoneineen lensivät
ilmaan, että myöskin hyvin tukeva kehämuuri halkesi monesta kohti 4:n,
5:n, 6:n ja 7:n sylen pituudelta." -- Koko lääni hävitettiin niin, että
ainoastaan 5 asuntoa jäi jäljelle.
[36] Arthur, brittiläinen tarukuningas, esiintyy keskiaikaisissa
ritarisaduissa kristinuskon ihannoituna esitaistelijana, kahdentoista
ritarin ("pyöreän pöydän ritarien") ympäröimänä. Suoment. muist.
[37] Tässä paikassa kapteeni Svanholm väänsi viiksiään, sillä
"tulimmaista" oli hänen mielikirouksensa, ja teki hyvää, kun sai kuulla
sen nyt karoliinin huulilta. Mutta välskäri, joka huomasi sen, lisäsi
huvikseen: "Jätän sanomatta, eikö mies siitä huolimatta ollut pelkuri,
sillä pelkureita oli myöskin siihen aikaan olemassa. Ei kuulla usein
mainittavan, että todelliset sankarit pitäisivät tapoinaan moisilla
voimasanoilla komeilla." -- Svanholm murisi jotakin, mitä kukaan ei
kuullut, ja kertomus jatkui.
[38] Käsky siitä annettiin maaliskuulla 1718.
[39] Vanha virsikirja. Suoment. muist.
[40] Latinal. sana _victor_ = voittaja. Suoment. muist.
[41] Joka sittemmin naitettiin Holsteinin nuorelle herttualle, Kaarlen
sisarenpojalle, ja on entisen Venäjän keisarillisen huoneen kantaäiti.
[42] Kaarle XII antoi vähän ennen kuolemaansa käskyn laittaa huvilinnat
kuntoon. Moni on luullut hänen päättäneen omistaa jälkimmäisen osan
elämäänsä rauhan töihin ja valtakunnan entiselleen palauttamiseen.
[43] Aikaisemmin. Juuri tämä sanoma sai hänet peräytymään.
[44] Franzén, "Vanha soturi"; ensimmäinen painos, sittemmin muutettu.

Sez Fin ädäbiyättän 1 tekst ukıdıgız.
  • Büleklär
  • Välskärin kertomuksia 3 - 01
    Süzlärneñ gomumi sanı 3542
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 2053
    23.6 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    33.7 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    39.3 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Välskärin kertomuksia 3 - 02
    Süzlärneñ gomumi sanı 3438
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 2083
    21.8 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    31.4 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    37.4 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Välskärin kertomuksia 3 - 03
    Süzlärneñ gomumi sanı 3461
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1979
    24.7 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    34.5 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    40.2 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Välskärin kertomuksia 3 - 04
    Süzlärneñ gomumi sanı 3554
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 2015
    23.7 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    33.9 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    38.8 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Välskärin kertomuksia 3 - 05
    Süzlärneñ gomumi sanı 3565
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1992
    24.7 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    34.0 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    39.3 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Välskärin kertomuksia 3 - 06
    Süzlärneñ gomumi sanı 3509
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1916
    25.2 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    34.8 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    40.2 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Välskärin kertomuksia 3 - 07
    Süzlärneñ gomumi sanı 3455
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1920
    22.9 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    33.1 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    38.9 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Välskärin kertomuksia 3 - 08
    Süzlärneñ gomumi sanı 3487
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 2109
    22.4 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    31.6 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    36.8 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Välskärin kertomuksia 3 - 09
    Süzlärneñ gomumi sanı 3528
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 2058
    22.7 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    34.0 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    40.0 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Välskärin kertomuksia 3 - 10
    Süzlärneñ gomumi sanı 3538
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 2033
    21.8 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    32.1 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    37.2 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Välskärin kertomuksia 3 - 11
    Süzlärneñ gomumi sanı 3467
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 2012
    21.9 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    32.4 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    37.5 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Välskärin kertomuksia 3 - 12
    Süzlärneñ gomumi sanı 3557
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1969
    21.9 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    32.1 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    37.0 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Välskärin kertomuksia 3 - 13
    Süzlärneñ gomumi sanı 3529
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 2064
    22.5 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    33.9 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    39.4 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Välskärin kertomuksia 3 - 14
    Süzlärneñ gomumi sanı 3410
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 2066
    20.4 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    30.6 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    36.0 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Välskärin kertomuksia 3 - 15
    Süzlärneñ gomumi sanı 3557
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1924
    24.4 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    34.9 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    40.1 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Välskärin kertomuksia 3 - 16
    Süzlärneñ gomumi sanı 3540
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 2009
    23.9 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    33.9 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    38.4 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Välskärin kertomuksia 3 - 17
    Süzlärneñ gomumi sanı 3576
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1915
    24.1 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    35.0 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    41.0 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Välskärin kertomuksia 3 - 18
    Süzlärneñ gomumi sanı 3590
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1841
    24.4 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    34.9 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    40.7 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Välskärin kertomuksia 3 - 19
    Süzlärneñ gomumi sanı 3513
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1990
    22.6 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    32.3 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    37.3 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Välskärin kertomuksia 3 - 20
    Süzlärneñ gomumi sanı 3578
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 2113
    22.4 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    33.0 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    38.0 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Välskärin kertomuksia 3 - 21
    Süzlärneñ gomumi sanı 3624
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1939
    24.0 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    35.7 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    41.5 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Välskärin kertomuksia 3 - 22
    Süzlärneñ gomumi sanı 3582
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 2019
    23.5 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    33.8 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    38.9 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Välskärin kertomuksia 3 - 23
    Süzlärneñ gomumi sanı 3583
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1981
    22.2 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    32.6 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    38.1 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Välskärin kertomuksia 3 - 24
    Süzlärneñ gomumi sanı 1083
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 783
    24.4 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    34.6 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    39.9 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.