Suomen Kansan Sanalaskuja - 11

Süzlärneñ gomumi sanı 2739
Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1602
14.3 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
20.4 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
23.7 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
ads place
tuuman tyttö tietelepi:
sukasta säkin tekepi,
kakustansa kantoneuon.
Neuot nuottoa pitäpi,
toiset neuot taikinata.
Niin härjätki, kuin miehetki:
hywällä hywät, huonolla huonot.
Niin jauhan isän kiwiä,
kun lehteä lennätellen;
wäännän wierasta kiweä,
kun on wuorta wieritellen.
Niin kauan oppia, kun ikääki.
Niin kuokitaan, kuin ruokitaan.
Niin käydään, kuin käytetään.
Niin köyhä elää, kuin märkä palaa. 4100
Niin laki, kuin luetaan.
Niin metsä wastaa, kuin huuhutaanki.
Niin miniä miehelässä,
kuin wanki Wenäehellä,
waan on wahtia wajalla.
Niin minun emoni heitti,
kuin on wäärän wärttinänsä.
Niin minun isoni heitti,
kuin on kieron kirweswarren.
Niin monta mieltä, kuin päätä.
Niin mun heitti heimokunta,
kun orawa kuiwan kuusen.
Niin mun heitti siskoiseni,
kuin on kartun kankahalle.
Niin mun heitti weikkoiseni,
kun kala kiwisen rannan,
lohi luotoisen apajan.
Niin mun siskoni siwusi, 4110
kuin on kieron keträpuunsa.
Niin mä wierin weljistäni,
kuin puut pinosta wieri,
kiwet saunan kiukoasta.
Niin neiti ison kotona,
kuin kuningas linnassansa,
waan on miekkoa waja'a.
Niin näkyyki, kuin kuuluuki.
Niin oli entinen eloni,
kuin kesäinen päiwän nousu;
niin on nyt minun eloni,
kuin pimiä pilwen ranta.
Niin ollaan, kuin oletetaan.
Niin on asiat -- Asiat on.
Niin on talotki, kuin pitäjätki.
Niin on hännätön hewoinen,
kuin on pirtti porstuaton,
tahi piika pintilätön,
esiliinaton emäntä.
Niin on lykky lykyllisen,
kuin kewäinen päiwän nousu;
niin on lykky lykyttömän,
kuin syksyinen yö pimiä.
Niin on maalla piikaisia, 4120
kuin merellä siikaisia.
Niin on mieli miekkosien,
autuallisten ajatus,
kuin kesäinen päiwän nousu,
aamun armas aurinkoinen.
Niin on mieli nuoren miehen,
kuin on wellowa wetoinen
eli aalto altahassa.
Niin on mieli nuoren neiden,
kuin wetoinen altahassa:
käikkyä läpättelepi.
Niin on neiti luotunaki:
taattolasta miehelähän,
miehelästä tuonelahan.
Niin on neiti taattolassa,
kuin marja hywällä maalla;
niin miniä miehelässä,
kuin koira pahassa säässä.
Niin on, niin on niitun aidat,
kuin on niitun niittäjätki.
Niin on niittuin weräjät,
kuin on tylsät kirwehetki.
Niin on niinet pitkät puussa,
kuin on niinipuu itseki.
Niin on niittyin asiat,
kuin on heinät pieleksessä.
Niin on niittyjen asiat,
kuin on niityt aidattomat.
Niin on piika pintilätön, 4130
kuni päitsetön hewoinen.
Niin on pirtti porstuaton,
kuin on hännätön hewoinen.
Niin on seppäki -- Sini seppäki.
Niin on tieki, kuin taloki,
niin on wyöki, kuin uroski.
Niin on waimoton mies,
kuin on hännätön koira.
Niin pahnat, kuin karjaki.
Niin paljo köyttä, kuin kaulaaki.
Niin pitiki pitkän piian:
että sai lyhyen miehen.
Niin puhetta, kuin juomistaki.
Niin renki kuokkii,
kuin isäntä ruokkii.
Niin rikkaan raswainen, 4140
kuin köyhän raswatonki.
Niin soudan isoni purtta,
kun lehteä lennätellen;
soudan wierasta wenettä,
wedän kuin wesi hakoa.
Niin suu linnulla, kuin linnun pojallaki.
Niin suu sorsalla, kuin salakallaki.
Niin suu särjellä, kuin särjenki poikaisella.
Niin työ, kuin tehdään,
asia, kuin ajetaan.
Niin täytyy olla, kuin oletetaan.
Niin wastataan, kuin kysytäänki.
Niin wiisas, kuin wanhaki.
Niin wissi, kuin aamen kirkossa.
Niiniwyö wyöntekiällä, 4150
warpasolki wasken walajalla,
rajakengät suutarilla,
lainawakka wakkurilla.
Niinkuin korwessa huuhutaan,
niin korpi kaikaa;
niinkuin tyhmälle puhutaan,
niin tyhmä wastaa.
Niitty on pellon emä.
Niitä kaloja saadaan, joita onkitaanki.
Niitä olut tekee, joita ei kalja tiedä'kään.
Niitä woipa tekee, joita paha woidun mieli.
Nilkis, nalkis, naisen kirwes:
muunna puuhun, muunna luuhun,
muunna keskelle kiweä.
Nilkis, nalkis, naisen kirwes
uron uljahan tykönä.
Nippi näpistä tulepi,
pikku Heikki leikkilöistä.
Niukka lisäksi, missä wähä on.
Noh! se on talonpojan käsky. 4160
Noin soisi wihan suopa:
soisi suolle portahaksi,
kaartawaksi karjan tielle;
mutta ei suonut suuri luoja,
antan't autuas Jumala.
Noin tunsi tulen isäntä,
wirkkoi walkian pitäjä:
poies turwaton tuwasta,
armoton katoksen alta.
Noissa suurissa sodissa
moni mies ja waimon poika
mätänepi männistössä,
haawistossa happanepi.
Noista wiisas wirren laati,
joita ei tuhma tunne'kaan.
Noista wiisas wirren otti:
hullun pitkistä puheista,
mielettömän lausehista.
Noita nuolia wanupi,
Lempo lehtikeihäitä.
Noita wieras talossa on.
Noria on wäätty witsa.
Nosta koira kaiwosta: jamahtaa jalkaasi.
Nosta koira kaiwosta: 4170
luistaa wettä päällesi.
Nosta koira, kosta koira:
katso, ettei käteesi pure.
Nosta konna mättäälle:
niin hän niskaasi hyppää.
Notkia weden selkä on.
Notkiat siwut wedellä.
Noutaan nokineniä,
kysytään kyntäjätä.
Nuolee petoki poikaansa.
Nuoren mieli on kun wesi kaukalossa:
läikkyy ulos molemmin puolin.
Nuoret miehet naimattomat:
sukattomat, paidattomat.
Nuoret nuorien seassa,
wanhat wanhojen keralla.
Nuorra naiman pitää; 4180
onpa waadet wanhanaki.
Nuorra naista kiitetään,
wanhana sotaurosta.
Nuorra wahwa köyhän lapsi.
Nuorra wauras köyhän juhta.
Nuorra witsa wäännettäwä.
Nuoruus ja hulluus, wanhuus ja wiisaus.
Nuoruus-aika koiruus-aika.
Nuot on kolme kowille luotu:
onet orja, koito koira
ja heikko hewoisen warsa,
tanterilla seisomahan,
kiwillä makoamahan.
Nuotta paras pyydyksiä,
kirnun mäntä tarpoimia.
Nuotta wanhin pyydyksiä,
pata wanhin astioita.
Nurin nuttu, wäärin waate, 4190
onni oikein puolin.
Nurin nuttuni rapa'an,
wäärin wäännän waatteheni,
onnen oikein asetan.
Nurmi maahan, lehti puuhun,
minä mato maan rakohon.
Nurtukset, nartukset naitetaan,
heiskat, teiskat heitetään.
Nykii kalaki ongessa.
Nyt nämät nykyiset miehet
maaten maitansa pitäwät,
penkin päässä peltojansa.
Nyt on Matti maansa myönyt,
ilkiä isänsä pellon.
Nyt tuli warahin päiwä,
joulu joutui aikaisehen.
Nyt tämä nykyinen kansa
syöpi maansa makkaroina,
ihroina isonsa pellon.
Näin tässä maailmassa marsitaan,
sukat ja säärykset parsitaan.
Näkeminen luodut päiwät, 4200
syöminen säätyt ewähät.
Näkemiset luodut päiwät,
tehdyt kengät kiskomiset.
Näkiä walehtelepi
syödäksensä, saadaksensa,
kylläisnä eleäksensä.
Näkywät eläwän silmät,
ei kuolleen sinä ikänä.
Näkö on, kuin Jumala luopi,
tawat on, kuin itse tahtoo.
Nälkä ei näy, waan koreus näkyy.
Nälkä hiukka syötyä,
nälkä ilman oltua.
Nälkä huonon leiwän särwin on.
Nälkä kuiwan leiwän särwin.
Nälkä laiskan -- Lämmin laiskan.
Nälkä Lappalaisen ampumaan opettaa 4210
Nälkä leiwän särwin.
Nälkä maansa myönehellä,
siemenensä syönehellä.
Nälkä matkamiehen särwin on.
Nälkä miehen kahleisiin saattaa.
Nälkä neuoi näille töille:
warahin warastamahan,
oman toisen ottamahan.
Nälkä neuoo Lappalaisen ampumaan.
Nälkä noidaksi tekepi,
paha aika tietäjäksi.
Nälkä ruoan suoloapi.
Nälkä sirkan -- Nälkä hiukan.
Nälkä syömähän opetti, 4220
emoni kiroamahan.
Nälkä syömättä tulepi,
wilu päiwän paistamatta.
Nälkä syönehen warahin,
wilu myöhän kylwänehen.
Nälkä toran perehesen saattoi.
Nälkä tuo toran talohon.
Nälkä warain nousnehella,
halla myöhän kyntäneellä.
Nälkäinen kirppu kipiästi puree.
Nälkäinen syöpi jäniksenki.
Näsäwiisas näin tekepi:
muille muonansa jakapi,
itse nälkeä näkepi.

Odota, kun annetaan;
ole läsnä, kun taritaan.
Odotellen onkikala. 4230
Odottain aika kuluu.
Odottain hywä pannaan.
Odottain kalaki onkeen tulee.
Odottapi tullut wieras
kattilata kiehuwaksi.
Odottawan onkeen kala tulee.
Oh sitä ilmaa, kun pihalla kirmaa!
Oho! luuletkos hewoisen lehdellä seisowan?
Oho! sanoi outo olutta:
kannun joi, kaksi oksensi.
Ohoh kullaista kotia:
jos oli leipää wähemmin,
niin oli unta wiljemmältä.
Ohoh kumma kuiwa leipä, 4240
syödä kyntäjän kesällä.
Ohrilla otetaan, kannuksilla ajetaan.
Oi waiwaista nuorempata,
ku ei kuule wanhempata.
Oikein on Otawa tehty,
taiten taiwas kirjotettu.
Oikein Otawat käywät,
taiten tähdet taiwahalla.
Oikeus kowa on, ei mies kowa.
Oisi aikoa iässä,
walitenki waimo naida,
tuten neiti tunnustella.
Oisi joulu jolla kuulla,
maana on maaliskuulla.
Oisi onni ostannassa,
lykky tieltä löydännässä:
ostaisin paremman onnen,
pahan onnen pois panisi.
Oisiko silmä nuolena ja käsi kattilana:
ei silloin nälkää nähtäisi.
Oisin mieki miehen werta, 4250
kun oisin pohatan poika:
kun oisi pelto pienoinenki,
keko kellon suuruinenki.
Oiwa kyyttö kytkyessä,
oiwa waajassa wasikka.
Oja maan ylistää, wesi laaksot täyttää.
Ojasta allikkoon waiwaisen onni.
Oksahansa omena puu,
wesahansa tammen kanto.
Oksahansa paha puu kaswaa.
Oksainen paha puu on.
Oksaksi paha puu.
Oksana paha puu, harjana hywä hewoinen.
Ole itse mies, salli muitaki.
Ole, kuin orithewoinen, 4260
elä, kuin elättikarhu.
Ole mies: kärsi kaikki.
Ole mies mokoma:
auta toista ahteessa.
Ole miesnä miesten kanssa,
sunna koirien seassa.
Ole nuori nuorten luonna,
wanha wanhojen keralla.
Ole orjana kokilla,
käskyläisnä keittäjällä:
wedä wettä, kanna puita,
näe nälkää kaiken päiwän.
Ole sinä mies merellä;
minä olen manni manterella.
Olen musta muiden nähden,
walkia oman urohon.
Olen ollut orjanaki,
olen orjoa pitänyt.
Oletko syönyt sian sydäntä,
purrut koiran korwallista.
Olin ennen ottomiessä, 4270
käwin kappa kainalossa,
wielä nytki wirka parka
käypi pitkin naurismaata.
Olin mieki miesnä muinen
mieslukuja laskettaissa,
miehiä miteltäessä,
arwaeltaissa uroja.
Olisi se suussa, kun nenässä.
Olkiwuosi ohrawuosi, hillawuosi hallawuosi.
Olkinen ohrainen wuosi.
Olkaan asia riitamies.
Olkaan mieli musta tahi walkia;
ei tehtyä tekemättömäksi saa.
Olkohon osa kokolla
kiekin saamista kaloista,
ilman linnun iskemistä,
warpuisen warustamista.
Olkohonpa olleheksi:
musta koira kuolleheksi.
Olkohonpa olleheksi:
sika salmen uineheksi.
Ollaan hywin mielin, 4280
vaikka puulla poikki puolin.
Ollaan niinkun saadaan,
ei niinkun tahdotaan.
Ollaan wuosi onnettaki,
ei leiwättä puoltakaan.
Ollaan wuosi orjanaki
ajastaika armon alla.
Ollaan wuosi wankinaki,
aika aidan tynkenäki.
Ollaan wuosi woitettunaki.
Ollaan wuosi wuoressaki.
Oluella on onni kaunis:
juodahan janoamatta;
hywä lykky neitoisilla:
naidahan käkeämättä.
Oluella on onni oiwa:
janottaki juotanehe:
ei ole piialla pahempi:
kokemattai naitanehe.
Oluessa hullut kaikki,
pahat paljo juotuansa.
Oluessa ollessani 4290
kyllä oli kalua paljon;
olut päästä olkenee,
kalu kauas kulkenee.
Oluesta on juoden kelpo,
syöden herkkuruokaisista,
unesta makoamalla,
pahasta pakenemalla.
Olut ei tiedä juojaansa ammeessa,
eikä ihminen isäntää kotona kaswaessansa.
Olut ei tiedä juojoansa,
piika pieni wiejeänsä.
Oma kiitos haisee.
Oma kunki kaunihimpi,
musta muiden walkiaki.
Oma kunki kaunihimpi:
sammakonki nuiapäänsä.
Oma lapsi armas lapsi,
lapsen lapsi laksukainen.
Oma lapsi lapsukainen,
toisen lapsi lastukainen.
Oma lysti leikkiin, oma tahto tanssimahan.
Oma löytty löytö on, 4300
wieras löytty warastanta.
Oma löytty, wieras warastettu.
Oma maa mansikka,
muu maa mustikka.
Oma miehen ostanehen,
myönehen ei mitään.
Oma mieli miehen mieli,
waimojen wasikan mieli.
Oma osa ensimäinen,
toisen tarwet tuonnemmainen.
Oma sielu sedän poika.
Oma sika, oma papu,
oma herran hernetpelto.
Oma suu on likempänä, kun kontin suu.
Oma suu tikan pojan surma.
Omaa säkkiä kuki täyttää. 4310
Omaansa kuki kiittää.
Omaansa lempoki nuolee.
Oman kattilan ala jokainen walkiata koijaa.
Oman kattilansa alle kuki hiiliä kokoo.
Omanaan sen pitää, minkä merrasta löytää.
Omansa hyvä kenenki:
omansa mökön munansa,
kaakkolinnun poikaisensa,
sammakonki lakkopäänsä.
Omansa tietää, toisen ei tiedä.
Omat kunki kaunihit,
mustat muiden walkoisetki.
Omat maat makuisimmat,
omat maat mieluisimmat.
Omenainen oma kunki, 4320
musta muiden walkoinenki.
On aikaa herrain kiireissä.
On aikoa iässä:
miehen waimonsa walita,
kumpalinsa kuulustella.
On aikoa iässä:
tehdä kauppa kahtainki.
On herra herrallaki,
isännälläki isäntä.
On herra herrallaki,
waiwaisellaki Jumala.
On herra herroillaki,
jos ei muuta, niin Jumala.
On herroilla huomenia,
talonpojilla päiwiä.
On herroilla hywääki huowia, tarwitaan rasuwäkiki.
On hiirellä usiampiaki reikiä.
On hiisi hywimmälläki, 4330
jaloimmallaki Jumala.
On himo hirwelläki,
halu haapalinnullaki.
On hulluja kylwämättäki.
On hywä wähäki, leipää palaki.
On hywällä montaki nimeä, pahalta katoo ainoaki.
On joessa joita kuita: hakojaki, haukiaki.
On joukko Jorottaria,
paljo Paawon tyttäriä:
juowat joulutynnyrini,
syöwät syöttilässikani.
On joukossa jotaki,
karjassaki kirjawia,
sukukunnassa susia,
petoja perintehessä.
On joulu köyhälläki,
laskiainen laihallaki.
On kalikoita, jos koiriaki.
On kaloja tyynessä wedessä, 4340
jos juoksewassaki.
On kekri kehnollaki,
laskiainen laiskallaki.
On kekri köyhälläki,
joulujuhla waiwaisella.
On kieltä matoinki syödä,
ääntä ilmahan kadota.
On koiria, jos kalikoitaki.
On kuowilla nokkaa, mutta on kunnotonta.
On kurjessa luuta, jos lihaaki.
On lampaan päässä hywiäki paikkoja.
On luoja köyhälläki,
waiwaisellaki Jumala.
On maata metson matoa,
kuusia orawan olla.
On maata muuallaki, 4350
ilmoa edempänäki.
On mieltä metsollaki,
jos metsonki ampujalla.
On miestä jäälläki nähden,
ehk' ei piippua pirtissäkään.
On naidessa eloa,
humalassa rikkautta.
On nauloja, jos reikiäki.
On neuoja, jos pahoja päiwiäki.
On niitä syöty, ehk' ei saatu:
sanoi Hämäläinen silakoita.
On näihin osa minunki:
Jumalan jywäkekohin,
onnen ohrahaasioihin.
On näitä nähty, ehk' ei syöty:
sanoi Hämäläinen silakoita.
On näkiöitä, jossa tekiöitä.
On oltu orjanaki, 4360
on orjan pitäjänäki.
On onni orwollaki,
waiwaisellaki Jumala.
On ontta ilman olla.
On ottaa'ki, on jättää'ki
hywän miehen naurismaassa.
On parta pukillaki,
waan ei miehen mieltä päässä.
On parta pukillaki,
waan ei panna pöydän päähän.
On puuta metsässä tuhmaki tuimella.
On päiwiä, jos pahoja säitäki.
On sappi särjelläki.
On sielu waiwaisellaki.
On sillä jäljet, waan ei jänistä. 4370
On susiaki suwussa,
perehessä perkeleitä.
On suuna, kun simppu päänä.
On suuta sanan siaksi,
päätä mielen kukkaroksi.
On suwussa susiaki,
perintiessä petkeliä.
On syöjä säästäjällä'i,
ottaja idartawalla'i.
On tielläki sioa,
mutt' on wartta wirsullaki.
On tuollaki puolen mailmaa: sanoi akka,
kun kepillään aidan raosta pisti.
On työn aika laiskallaki,
säästön aika syöjälläki.
On työtä ostamattaki.
On työtä turkittaki, 4380
takittaki tarkenepi.
On walta wallallaki,
wäki Wäinämöiselläki.
On wara katsoa, ehk' ei ostaa.
On waras warkahallaki.
On weisuja weisaajalla.
On wettä ja tulta waiwaisellaki.
On wettä köyhälläki,
rikkahallaki likoa.
On wettä waiwaisellaki.
On wikoa wiinallaki,
jos lie muuki willitys.
On wirka warkahallaki.
On wuoden woitunaki, 4390
kesäkauden keitonaki,
ajan aidan witsanaki.
On wuotta woita syödä,
aikoa hywin eleä.
On wälin aika linnassaki.
On yötä yökköisellä,
Annin päiwän aikuisella.
Onneansa kuki kiittää.
Onnellaan mies eläpi,
waan ei paljolla wäellä.
Onnellaan mies sodassa,
ei wäen paljoudella.
Onnen tytär ensimäinen:
kaikki kankahat kutopi,
kaikki lapset liekuttapi.
Onneton se maakunta, jonka läwitse
kuningas kulkee.
Onneton se waltakunta, jossa on
lapsi kuningas.
Onneton weljensä orja, 4400
sisarensa käskyläinen.
Onnettoman ohran kylwö
päiwän päästyä pesähän.
Onni miehen edellä käypi,
tapa tallaapi takana.
Onni orjana pitäpi,
onni orjan käskiänä.
Onni ottaneen, wilja wieneen,
köysi kaipaajan kaulaan.
Onni uudelle tuwalle,
lapsenlykky lattialle.
Onni uutehen tupahan,
hywä wuosi wierahaksi,
Jumala käwiämeksi.
Onni yksillä, kesä kaikilla,
Jumala jokaisella.
Opeta koiraa lihaa syömään.
Opettaa susiki poikansa ulwomaan.
Opi ripiäksi: saat kopeikan. 4410
Opiksemme onnen heitto,
wiisaudeksi wahinko.
Opiksi herran puustit.
Opiksi koiralle kylmä sauna.
Opittuansa kuki pitää.
Oppi hywistä, pelko pahoista.
Oppia ikä kaikki.
Oppien sepätki tulewat.
Oppien tieto lisätään.
Oppinut oluen juopi,
oppimaton oksentapi.
Orahassa oljen alku, 4420
warsassa hywän hewoisen.
Orahassa olki nähdään.
Orahasta touon tunnen,
miehen nuoren nousennasta.
Orahasta touon tunnet,
pojasta mokoman miehen.
Orahasta touon tuntee,
alusta hywä-ikäisen.
Orawan leipä, sonnin sahti:
ne miehen waolle heitti.
Orit aidan karka'api,
mies hywä sakon wetäpi.
Orit aidan karka'api,
tamma purkapi weräjän.
Orit kuoli: osta toinen;
mies kuoli: myö maa.
Orit olkia wetäpi,
tamma muita tarwespuita.
Orja raataa ajaksensa, 4430
poika polwipäiwäksensä.
Osa Ollille, pala Paawolle;
Mikolle ei mitään.
Osa orjana pitäpi,
käsi toisen käskyläisnä.
Osa orjana pitäpi,
lykky toisen lyötäwänä.
Osaapi orawa juosta salon halki,
toisen poikki, kolmannen wähän witahan.
Osakkaalta akka kuoli,
hewoinen osattomalta.
Osakkaan onni walwoi,
lykyllisen lyyrätteli;
minun malkion makasi,
minun utran uinaeli
kiwen alla kinnas kädessä,
hawun alla hattu päässä.
Osakseni osattu, palakseni pantu,
hywän muorin anto.
Osallaan mies eläpi;
koira toisen kohtalolla.
Osallisen woi putosi,
osattoman piimä kaatu.
Osallisten onni walwoi, 4440
lykyllisten lyyräeli;
minun malkion makasi,
minun wienon wieretteli
osallisten orren päässä,
lykyllisten lyyhtehillä.
Osani paloi palossa,
turmeltui tulen sisässä,
pahana palokesänä,
tuliwuonna woimatonna.
Osinehen mies merellä,
lykkynehen lainehilla.
Ostaisi koiraki leipää,
waan ei ole rahaa.
Ota, kun annetaan,
ole lässä, kun lyödään.
Ota lintu lentämästä,
karhu kankaan takaa,
ilman nuolen nopsamatta,
kowan onnen ottamatta.
Ota luuta koiran suusta:
anna läskiä siahan.
Ota omasta nenästäsi kiinni:
siinä on hywä kädensia.
Ota oppi hywäksesi,
waroitukset wanhempasi.
Ota siitä, kussa on; pane siihen,
kussa tarwitaan.
Ota tulta orjan rauta, 4450
wuole woita emännän weitsi.
Ota täysi, anna täysi,
täydestä luku parempi.
Ota wanhan neuo, ele osaa syö.
Ota wastahan waroitus,
ojennukseksi opetus.
Ota weitsi wyöllesi,
katso waimo wierehesi.
Ota weitsi wyöltäsi,
aja waimo wierestäsi.
Otawassa on orjan merkki;
ei ole kuussa, ei kukossa,
eikä päiwän koitannassa.
Otetaan wähä hywäksi:
pannahan papu kahdeksi.
Ottaa huoran huoneesensaki;
warasta ei wainionsakaan perälle.
Ottaisin minäki orjan,
pitäisin minäki piian,
kun se syömättä eläisi,
tarkeneisi waattehetta.
Ottaja ja antaja: 4460
katin hännän kantaja.
Ottaja odottelepi,
antaja ajattelepi.
Otteilla otetaan, kannuksilla ajetaan.
Oudoista omat tulewat,
hywät weljet wierahista.
Outo oudossa kylässä,
wieras maalla wierahalla.
Owen suussa loisen lehmä,
perässä perehen lehmä.

Paarma on maidolle parempi,
sääski woille säästösämpi.
Pa'eten pahasta pääsee,
syöden leipäkannikasta.
Paha ei parkuen parane,
tule ei huuten huokiampi.
Paha koira puree,
hywä liehakoitselepi.
Paha laiskan partaweitsi: 4470
weren otti, karwan jätti.
Paha lapsi läsnä kauan,
lehmä wiikon lähtemäisnä.
Paha lapsi läsnä kauan,
paha warsana hewoinen.
Paha lapsi perso lapsi.
Paha lehmä, joka kiulunsa kaataa.
Paha lintu pesänsä hieroo.
Paha luulee pantawan,
hywä ilman oltawan.
Paha maansa myöjä,
pahempi siemenensä syöjä.
Paha mieli metsäisen:
sanoi syönehen kotoisen;
kotoinen kowin wihainen,
tiesi paljo tehnehensä.
Paha mies maka'awasta,
waimo paljon naurawasta.
Paha mies makaelia, 4480
paha wuotawa wenoinen.
Paha nimen antaa,
mies nimen kantaa.
Paha on ihka parratonna,
pitkäpartaisna pahempi.
Paha on juurtunutta pajupensasta häwittää.
Paha on lainawaatteilla herrastaa.
Paha on mieli paitulaisen
palanutta pakoansa,
kyynnyttä kypäriänsä.
Paha on mieli pantawalla,
surkia sanottawalla;
ei paniallaan parempi.
Paha on nahatonta nylkeä.
Paha on olki paidassa, naskali taskussa,
emäntä ikkunassa.
Paha on olla paimenessa,
poikalapsen liiatenki,
kun ei tyttöä keralla.
Paha on olla palkollisna, 4490
paha palkan maksajana.
Paha on olla parratonna,
paha pitkän parran kanssa.
Paha on orja palkatonna,
paha paljon palkan kanssa.
Paha on orjana eleä,
käydä toisen käskyläisnä.
Paha on paljaspään kanssa tukkanuottaa wetää.
Paha on paljo tyttäriä,
poikia pahempi paljo:
pellon pieneksi jakawat,
niemekkeiksi isonsa niityn.
Paha on palkaton kasakka,
outo orja waatteheton,
ruoaton sitäin rumempi.
Paha on palkkaki pahalla.
Paha on pirtti porstuaton,
paha porstua oweton.
Paha on purewa koira,
paha waimo riiteliä.
Paha on seppä palkatonna, 4500
paha suuren palkan kanssa.
Paha on syödä saamatonta,
ajoa näkemätöntä.
Paha on syödä siemenensä,
maansa pettää pahempi.
Paha on yhden waimon walta,
kahden walta warsin hullu.
Paha palkka padan pesiän:
padan lohko päähän lyöty.
Paha pantawan mieli,
pahempi panian kieli.
Paha peloittaa, harmaa hirwittää.
Paha saa pahan palkan.
Paha siiwo pappilassa:
tunkiot salituwissa.
Paha sika, monta wikaa:
maa kylmä, kipiä kärsä.
Paha sitä hewoista juottaa, 4510
joka ei päätänsä alas paina.
Paha työ, pahempi palkka.
Paha waimo lapsellinen,
hywä hännätön hewoinen.
Sez Fin ädäbiyättän 1 tekst ukıdıgız.
Çirattagı - Suomen Kansan Sanalaskuja - 12
  • Büleklär
  • Suomen Kansan Sanalaskuja - 01
    Süzlärneñ gomumi sanı 2878
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1744
    16.0 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    22.5 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    26.6 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Suomen Kansan Sanalaskuja - 02
    Süzlärneñ gomumi sanı 3053
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1482
    13.2 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    19.6 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    23.4 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Suomen Kansan Sanalaskuja - 03
    Süzlärneñ gomumi sanı 3103
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1487
    13.0 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    19.4 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    24.3 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Suomen Kansan Sanalaskuja - 04
    Süzlärneñ gomumi sanı 2780
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1691
    13.3 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    19.3 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    23.2 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Suomen Kansan Sanalaskuja - 05
    Süzlärneñ gomumi sanı 2672
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1580
    13.3 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    19.7 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    24.2 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Suomen Kansan Sanalaskuja - 06
    Süzlärneñ gomumi sanı 2912
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1585
    14.8 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    23.1 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    27.3 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Suomen Kansan Sanalaskuja - 07
    Süzlärneñ gomumi sanı 2691
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1611
    14.9 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    21.0 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    25.0 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Suomen Kansan Sanalaskuja - 08
    Süzlärneñ gomumi sanı 2805
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1608
    13.7 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    20.6 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    23.4 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Suomen Kansan Sanalaskuja - 09
    Süzlärneñ gomumi sanı 2666
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1644
    12.8 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    19.7 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    22.8 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Suomen Kansan Sanalaskuja - 10
    Süzlärneñ gomumi sanı 2735
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1606
    14.4 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    21.6 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    25.1 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Suomen Kansan Sanalaskuja - 11
    Süzlärneñ gomumi sanı 2739
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1602
    14.3 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    20.4 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    23.7 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Suomen Kansan Sanalaskuja - 12
    Süzlärneñ gomumi sanı 2744
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1555
    14.6 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    20.6 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    24.3 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Suomen Kansan Sanalaskuja - 13
    Süzlärneñ gomumi sanı 2760
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1641
    13.3 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    20.7 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    24.4 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Suomen Kansan Sanalaskuja - 14
    Süzlärneñ gomumi sanı 2647
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1622
    14.1 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    20.7 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    24.8 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Suomen Kansan Sanalaskuja - 15
    Süzlärneñ gomumi sanı 2690
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1646
    13.4 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    20.2 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    24.1 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Suomen Kansan Sanalaskuja - 16
    Süzlärneñ gomumi sanı 2636
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1607
    14.0 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    19.8 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    22.7 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Suomen Kansan Sanalaskuja - 17
    Süzlärneñ gomumi sanı 2795
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1687
    15.5 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    23.0 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    26.6 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Suomen Kansan Sanalaskuja - 18
    Süzlärneñ gomumi sanı 56
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 55
    19.9 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    30.7 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    32.5 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.