Suomen kansan muinaisia loitsurunoja - 15

Süzlärneñ gomumi sanı 2365
Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1625
12.4 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
18.6 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
22.2 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
ads place
Pala tuli, pala taula,
Pala rätsinä räpäle,
Pala vatsa valkeaisen,
Pala mieli nuorten miesten,
Syän tulehen syttyköhön,
Vatsa ilmi valkeahan,
Ett' ei saisi öissä unta,
Päivissä päten lepoa!
Kuin varahin kukko lauloi
10 Niin varahin neien lempi
Urosta valitsemahan,
Pohattoa pyytämähän,
Rikasta rakastamahan,
Rahallista saattamahan,
Yhtehen yhistymähän,
Kielet keikkaloitamahan,
Yhytysten öissä olla,
Päiten päivissä elellä,
Sokuriksi suusta tulla,
20 Mielestä me'en ma'uksi!
Toisin:
8. Päivissä iki levätä!
19. Tulla s. suolaiseksi (suurukseksi),

d.
Oli piika pikkarainen,
Kolmen sormen korkunainen,
Pikkuisen pituinen vaaksan,
Tuollen ei tullut sulhasia,
Sitä miestä meiän maalta,
Jok' oisi vihille vienyt.
Lämmitin metoisen saunan
Haluisilla halkosilla,
Noilla puilla puhtahilla,
10 Risuilla rikottomilla,
Jotk' oli tuuli tuuvittanut,
Vesi rannalle vetänyt.
Taitoin siitä taikavastan
Kolmen kannon varvikoista
Niityltä nimettömältä,
Maalta kyntämättömältä,
Otin puhkan puun kylestä,
Pahkan päivän nousennasta,
Siihen vettä lähtehestä,
20 Heiluvasta hettehestä,
Jolla pesin pienoiseni,
Puhistin mun pulmoseni,
Silmistänsä sirkeäksi,
Korvistansa korkeaksi,
Kasvoiltansa kaunihiksi,
Poskilta punottavaksi:
Ruskea merinen ruoko,
Ruskeampi neitoseni,
Kaunis on kesäinen päivä,
30 Kaunihimpi neitoseni,
Kirkas tähti taivahinen,
Kirkkahampi hän sitäki.
Niinp' on nousi neien lempi,
Neien kunnia kohosi,
Yli kuuen kirkkokunnan,
Yli kappelin kaheksan;
Jopa juontajat tulevat,
Neion airuet ajavat,
Neion kihlat kiitelevät,
40 Koko kolmelta kohalta.
Vastassa mi lehtilöitä,
Se on miestä katsomahan,
Vastassa mi urpuloita,
Se sulhasta kuulemahan:
Tuli sulhot Suomen maalta,
Toiset kaahloi Karjalasta,
Samosi Savon kylistä,
Vieri Viipurin rajoilta.
Toisin:
3. Vaaksoa vähän pitempi,
9. Puilla muurehettomilla,
12. Aalto r. ajanut.
37, 38. J. on j. tulossa, N. a. ajossa,
47, 48. Ajelevi Aunuksesta,
Vierivi Viron r.

e.
Emoseni, eukko vanha,
Eukko vanha, vaimo viisas,
Jok' oot Ruotsia rotuisin,
Venäläistä vieron kautta,
Sanoppas sanasi yksi,
Miksi ei minua naia?
Kaksin kaikki kaunihimpi,
Kaksin puut, kaksin petäjät,
Kaksin on kalat meressä,
10 Kaksin ilman lintusetki,
Kaksin kengät penkin alla,
Kaksin aian seipähätki,
Miks' en mie katala kaksin;
Ihvellenkö mun ihoni,
Tervallenko tienohoni,
Vai on lempeni lehossa,
Haon alle hauattuna,
Penkin alle peitettynä,
Kun ei noua nuoret miehet,
20 Eikä sulhaset suvaitse?
Neitoseni nuorempani,
Siksi ei sinua naia,
Miksipä Mikottaretki,
Sekä muut Sepottaretki,
Viikon naimatta viruvat,
Kauvan viemättä vihille,
Kun on silmänsä rikoissa,
Päänsä pellan päistärissä,
Sian siivo silmillänsä,
30 Koiran siivo korvillansa,
Syli on syttä hartioilla,
Vaaksa muulla vartalolla,
Kyynärä kyventä päässä,
Kortteli kova nokea.
Riisu pois likaripakot,
Heitä poies herjapaiat,
Päältäsi pahat pakinat,
Sukistasi suutelukset;
Pue päällesi parasta,
40 Lempipaitoihin paneite!
Menet kirkkohon kukaksi,
Kulet kultapatsahaksi,
Herroille heliseviksi,
Kuninkaille kuuluviksi;
Kirkkokunta kiittämähän,
Maakunta ylistämähän,
Mikä miestä naimatonta,
Kaikki neittä katsomahan,
Mikä nainutta urosta,
50 Impeä imehtimähän.
Olin miekin musta muinen
Varsin vaimojen seassa,
Viikon vuotin, eikä tullut,
Jok' oisi vihille vienyt.
Taitin vastan varvikosta,
Lempivastan liehautin,
Otin puit' ojavesistä,
Poimin puita puhtahia,
Lämmitin kylyn utuisen
60 Noilla puilla pehmeillä,
Riisuin poies riihirievut,
Kaskivaattehet karistin,
Pesin pääni illoin aamuin,
Syänöillä kuivaelin,
Justihin juhannusyönä,
Päivän Pietarin välillä.
Sillä Lempeni lepytin,
Eipä aikoa kulunut,
Tuli sulhaset Savosta,
70 Pojat toiset Pohjolasta,
Kasvojani katsomahan,
Muotoa muhoilemahan.
Toisin:
1-4. Näveskani, nuorempani,
18. Pankon a. paiskattuna,
21-24. Natoseni n.
Sentähen sinua ei n.
Sentähen S., Mintähen M.
30. K. (karhun) nahka k.
36. H. herjat helmoiltasi,
57. Alas astuin rantaselle,
60. Utuisilla halkosilla,
61. R. riihirempalehet,
64. Yösyännä k.
66, 67. P. P. e'ellä, 8. Lempeä l.
68. E. ollut aikoana,

f.
Ei sitten sinä ikänä,
Jos ei nyt tänä kesänä,
Lempi nousne liehumahan,
Kunnia kuhajamahan,
Neien auvo astumahan,
Kihlat tänne kiitämähän.
Minä keitän miesten mielen
Suolan, suuruksen seassa
Pienoisessa kattilassa,
10 Peukalon mainittavassa;
Panen mielet mielimähän,
Kielet keikkelehtämähän,
Syämet sykkelehtämähän,
Varpahat vapajamahan,
Ett' ei saisi öissä unta
Ennen neien nähtyänsä.
Suostu nyt minun suoloihini,
Rakastu rake'ihini,
Lepy näihin leipihini;
20 Syövös näitä suolojani
Suustasi sulana voina,
Mielestä mesipalana!
Ken yksin yrittänevi,
Yheksän yrittäköhön;
Ken kaksin kavahtanevi,
Kaheksan kavahtakohon
Tätä neittä kosjomahan,
Impeä ihailemahan!
Toisin:
10. Kulakan m.
23, 25. Kun yksi y. -- Kun kaksi k.


63. Lemmen vierotussanat.

Lähe Lempi liikkehelle,
Lähe tyttären tyköä,
Maan alle makoamahan,
Lehtohon lepeämähän!
Ihvelle hänen ihonsa,
Tervakselle tienohonsa,
Sian nahka silmillensä,
Lemmon kuotta korvillensa,
Päällensä pahat pakinat,
Päältänsä hyvät pakinat,
Ett' ei sulhaset suvaitse,
Eikä noua nuoret miehet!
Toisin:
5. I. sinun ihosi,
6-10. tienohosi -- silmillesi -- korvillesi
-- päällesi, päältäsi.


64. Leppälinnun sanat.

Lennä, lennä leppälintu,
Että siivet suipottavi,
Kuss' omani kuikuttavi;
Lennä läntehen, itähän,
Pujahtele pohjosehen,
Etelähän ennättele!


65. Linnun sanoja.

a.
Lennä, lennä, lintu parka,
Lennä tänne näille maille,
Pienoisille puuhuisille,
Mataloille maahuisille;
Ojennaite oksaselle,
Levitäite lehväselle!
Vuota siinä lintuseni,
Vuota oksan juuruella,
Ele liiku ilman lintu,
10 Ele lentohon leviä,
Kun ei liina liikahtane,
Palopatvi paukahtane!
Josp' on liikut lintu parka,
Levitäitet lentämähän,
Havukoit' on haavat täynnä,
Korvet kirjokokkoloita,
Lihat syövät liikkuessa,
Luut purevat puitellessa.
Toisin:
7. V., vuota, l. p.
9-12. Kusta nuoli noppajaisi,
Tinapalli paiskoaisi!
15, 16. H. o. havut t., Koivut k.

b.
Lennä metso melkiästä,
Koppelo kovilta mailta,
Lennä tetri teppojalka,
Lennä pyy pypälöniska,
Kuvalleni kultaiselle,
Raaolleni rautaiselle;
Lennä aamusta varahin,
Puolen päivän puuttehissa,
Miehen etsijän etehen,
10 Ampujaisen askelille,
Kuvalle kukertamahan,
Latvapuuhun laulamahan!
Mie kun sinua sihistän,
Sie oot maassa siivilläsi.

c.
Anna kumpu kultiasi,
Metsä mulle lintujasi,
Siipiäsi, sulkiasi,
Päästäppä parahiasi!
Sinijalka siiperöinen,
Punajalka puiperoinen,
Kule kohti rihmojani,
Kohti kultalankojani,
Tie on tehty tullaksesi,
Tie tehty, rata rakettu,
Tulla kullaisna keränä,
Hopeaisna sykkyränä.


66. Linnunkuvan rakennussanat.

Minä kiiän kirkkomaalle,
Kalman hiekkoja kokoan,
Hankin ma pesän harakan,
Tempoan ma tieltä virsut,
Ne liitän kuvaksi linnun.
Laitan valkean vakaisen,
Kuletan kuvani siihen,
Hankin vastan varpasista,
Leppäisistä leikkaelen,
Jolla kylvetän kuvani,
Pesen veellä puhtahalla.
Vien sitten kuvan kotihin
Ilman noian nokkimatta,
Kierosilmän keksimättä.
Toisin:
1, 2. M. k. kirkkomaahan, K. h. kuletan,
4. Virsut tieltä tempaelen,


67. Luteen sanat

Lutikka latikan poika,
Punahousu, pyöräpenttu,
Kuusen kukka kulleroinen,
Mene seinähän minusta,
Päin sinne, selin minuhun:
Selkä tervainen minulla,
Seinänrako rasva'inen.
Jos sie et totelle tuosta,
Poltan mie purian linnun,
10 Huulet survon huhmarella,
Pään petkelen terällä,
Hampahat kivellä jauhan.


68. Läävämadon sanoja.

a.
Läävämato lälleröinen,
Lumen karva lulleroinen,
Suikulainen, puikulainen,
Koskipaikka pallukkainen,
Joko nyt suureksi sukesit?
Et sä silloin suuri ollut,
Kun olit vyöllä vyöllisinä,
Naisten reiellä remuilit,
Solki olit vanhan Väinämöisen,
10 Vyölappa Kalevan poian.
Etkä silloin suuri ollut,
Päät' et pystössä pitänyt,
Kun sa sontahan solahit,
Kujan kulmujen sekahan,
Lääväsessä lääkäröihit,
Sonnassa sokeltelihet,
Viikon virtsassa makasit,
Kuukauen hevon kusessa.
Toisin:
2. L. k. luikeroinen,
L. k. luikon (luikas) karva,

b.
Kanaseni, kaunoseni,
Nunnoseni, lintuseni,
Talven valkea vasikka,
Lumiselkä luppanainen,
Kauniskarva röyhötyinen,
Nulli nurkan juurehinen,
Seipo seinän vierehinen,
Kaari kartanon alainen,
Orren päällinen omena,
10 Parren päällinen pipara,
Läpi lukkojen meniä,
Läpi loiran longottaja,
Aina tallissa asuja,
Läävässä läkerteliä,
Matelia maitomaljan,
Voikiulun keijahtelia,
Viskoos vihasi maahan,
Maahan painuos itseki!
Toisin:
1, 2. Jouhikyy, kanelin poika,
Viikelo vilun näköinen,
2. Munaseni l.
3. T. v. karitsa,
Valkea hyvännäköinen,
6. N. nurkkien takainen,
Nuutti nurkan juurehinen,
10. P. p. papena (pakana, parahin),
12. Lukon l. l.
14. L. läperteliä,
Sonnassa sopertelia,
16. V. kierteliä,

c.
Uppo valkea valimo,
Taika talven karvallinen,
Nielokainen, kielokainen,
Sillan rikka, seinän kirja,
Alla salvoksen asuja,
Alla nurkan nutkottaja,
Emännän esikäkönen,
Naisten kultakukkaroinen,
Vyölliskoukkujen lukia,
10 Avaimien arvelia,
Tatehessa talven maannut,
Viikon vierinyt vilussa!
Miksi maistoit maitojani,
Koskit kuorepankojani,
Tulit honkahuonehesen,
Kutiskohon kuusisehen?
Heinissä sinun sijasi,
Kujassa kulojen alla,
Kuukauet kujarikoissa,
20 Talvet tallin sillan alla,
Sinne vieretä vihasi,
Sinne viertyös itseki!
Toisin:
4. Kujan kukka, pihan rikka,
7, 8. E. esikätönen (käsikäkönen),
Piikojen sinikeränen,
9. Naisten lukkojen (vyöllisten) l.
14. K. kuorepartojani,
16. Petäjäisehen pesähän?
19, 20. K. hevon kusessa,
T. tallitanterissa,


69. Löylyn sanoja.

Tuolla saunat lämpiävät,
Tuvat uuet tupruavat,
Ylisillä jumalilla,
Alaisilla maan emoilla;
Tänne löylyt lyötäköhön,
Ve'et viskaeltakohon,
Löyly kiukoan kivistä,
Lämmin saunan sammalista,
Kipeille voitehiksi,
10 Vammoille valanteheksi!
Toisin:
9, 10. Haavoillen hauteheksi,
Vioille paranteheksi!

b.
Terve löyly, terve lämmin,
Terve tervehyttäjälle!
Löyly on poika Auterisen,
Auterettaren tekemä.
Tule löylyhyn Jumala,
Isä ilman lämpimähän,
Tekemähän terveyttä,
Rauhoa rakentamahan;
Luohuttele liika löyly,
10 Liika lämmin pois lähetä,
Läpi vintilän lävestä,
Napakairan kaivamasta!
Toisin:
2. Tänne mieki tulla rämmin;
3. L. o. p. Auterinen,
11. Vintilän läven sijasta,

c.
Terve, terve löylyseni,
Löylyseni, lämpöseni,
Puun löyly, vetosen lämmin,
Hiki vanhan Väinämöisen!
Puu ompi Jumalan luoma,
Vesa Maattaren vetämä,
Vuoresi on vetosen synty,
Tulen synty taivosesta;
Ei ole löylyn löytämistä,
10 Lämpösen läpeämistä,
Eikä tuulen tuulemista,
Kovan ilman koskemista,
Ve'en viljan viertämistä,
Ei katehen katsomista,
Kierosilmän keksimistä,
Pahansuovan sortamista,
Minun silmin nähtyäni,
Kourin kuomueltuani,
Suin pyhin puheltuani,
20 Hengin huokaeltuani.
Toisin:
3, 4. P. l. kivosen l, Vesi v. V.
6. V. manteren v.
10. L. läpäisemistä (lähenemistä, lähettämistä),
12. Pakkasen palelemista,
18. Käsin kämmöteltyäni,

d.
Lepy löyly, luohu lämmin,
Lyöte maahan liika löyly,
Paha löyly pois pakene
Ulos uksen renkahasta,
Löyly kiukoan kivihin,
Katku saunan sammalihin,
Savu piipusta pihalle,
Tahi ulos usta myöten!
Toisin:
5, 6. L. k. kivistä, K. s. sammalista,


70. Maitosanoja.

a.
Hikitukka Hiien tyttö,
Miksi kätkit lehmän annin,
Saatit maitoni manalle,
Tuoreheni tuonelahan?
Ei maito manalle joua,
Lehmän tuoma tuonelahan;
Tänne vilja virratkohon,
Makeainen matkatkohon,
Maitokosket kuohukohon,
10 Maitoreiät retkatkohon,
Joka kukkasen kuvusta,
Joka heinän helpehestä,
Vihannista vierukoista,
Metisistä mättähistä,
Tuorehista turpehista,
Kastekorren kainalosta;
Kosken kuohua pitävi,
Maitoreiän retkahella,
Kultaisehen kuppisehen,
20 Vaskilaitahan vatihin.

b.
En tieä poloinen vaimo
Poloisina päivinäni,
Minne viipyi lehmän vilja,
Kunne maitoni katosi,
Utarista uhkuvista,
Nännistä näpähyvistä;
Onko puihin puuttununna,
Metsihin menehtynynnä,
Levinnynnä lehtomaille,
10 Kaonnunna kankahille,
Vai on viety vierahille,
Kytketty kylän pihoille,
Mieron porttojen povehen,
Katehien kainalohon.
Ei maito kylähän joua,
Lehmän vilja vierahille,
Mieron porttojen povehen,
Katehien kainalohon,
Eikä puihin puuttumahan,
20 Metsihin menehtymähän,
Lehtoihin leviämähän,
Kaatumahan kankahille;
Maito koissa tarvitahan,
Ajan kaiken kaivatahan,
Koissa outtavi emäntä,
Katajainen rainta käessä.
Toisin:
4. Karjan antini katosi,
Maito karjani katosi,
11-14. V. o. kytketty kylähän,
Pietty kylän pihoille
(Naulattuna naapurihin),
M. p. povessa,
Kusikinnerten kiroissa.
21. Leppihin levenemähän,

c.
Kuin silloin sanottanehen,
Tosin tutkaeltanehen,
Kun on lehmä suueltuna,
Suueltuna, silmäiltynä,
Maito vietynä manalle,
Lehmän tuoma tuonelahan?
Paljo on niitä ja pahoja,
Kut maion manalle vievät,
Lehmän tuoman toisialle,
10 Vähä on niitä ja hyviä,
Kut maion manalta saavat,
Tuorehensa tuonelasta.
Ei ennen minun emoni
Kysynyt kylästä mieltä,
Tointa toisesta talosta,
Sai se maitonsa manalta,
Piimänsä piteliältä,
Lehmän tuoman toisialta,
Katehilta maallisilta,
20 Velhoilta veellisiltä,
Kylän akkojen kiroista,
Mieron mielimurtehista.
Niin minäki, kuin emoni,
Kyläst' en kysele mieltä,
Annan tulla tuonnempata,
Ehtiä etempätäki,
Tulla maion tuonelasta,
Manalasta, maanki alta,
Tulla yöllä yksinänsä,
30 Pimeällä piilokkali,
Nouatellen notkoloita,
Ammuen ahon periltä,
Kuulematta kunnottoman,
Kelvottoman keksimättä,
Katehen kaehtimatta,
Vihan suovan sortamatta.
Työnnän torven taivahalle,
Pillin pilvihin asetan,
Tuotan maion tuolta maalta,
Piimäni kylän piolta.
Toisin:
22. Miesten m.
39, 40. Tulla m. tuonelasta,
Maion matkata manalta.

d.
Heru lehmä, heitä maito,
Mulle piimäsi pitele,
Mulle voisi vuoattele;
Elätä emänteäsi,
Piä piimässä perettä,
Syötä voilla vierahia,
Tuo voita kotiväelle
Heraisilta hettehiltä,
Läikkyviltä lähtehiltä,
10 Heiluvista heinikoista,
Nurmelta mesinukalta,
Jalan juuresta Jumalan,
Sieltä maito, täältä maito,
Maito kaikelta kylältä!
Toisin:
6. Anna voita vierahalle,


71. Metsän sanoja,

a.
Mieleni minun tekevi,
Aivoni ajattelevi,
Mieli mennä metsolahan,
Havulinnan liepehille,
Metsän tyttöjen tyköhön,
Salon piikojen pihoille,
Juomahan salon simoa,
Metsän mettä maistamahan,
Mielusassa metsolassa,
10 Tarkassa Tapiolassa.
Riisun riihiryökälehet,
Kaskivirsuni karistan,
Panen talvitallukseni,
Sykysyiset syylinkini;
Sitten raatoni rakennan,
Varustelen vartaloni,
Nukkavierulla nutulla,
Hamehella hallavalla,
Pääni harjoan havuilla,
20 Katajilla kampaelen,
Jott' ei löyhky löyhähtäisi,
Miehen henki höyrähtäisi;
Jouvuttelen jousiani,
Kehottelen keihästäni,
Sukset voian voitimella,
Liukoimet sianlihalla,
Otan koirani komean,
Haukkujani hartahimman,
Lykkeän lylyn lumelle,
30 Työnnän kalhun kankahalle,
Kannan kaksi sauvoani
Kahen puolen kalhustani.
Hiihän tuosta hiljallehen,
Verkkasillehen vetelen,
Hiihän kohti korven rannan,
Salon sintävän sisälle,
Laulan virren viian päässä,
Kaksi korven kainalossa,
Mieliksi metsän tytärten,
40 Salon impien iloksi.
Toisin:
3-8. M. käyä metsolassa,
H. liepehillä,
M. t. tykönä, S. p. pihoilla,
Juoani s. s., M. m. maistellani,
18. Karvalaialla lakilla,
23, 24. Pyyhin tuosta pyssyäni
Mustan käärmehen mujuilla,
25. Voian voilla suksiani,
30. Kannan k. tanterelle (hangen päälle),
34. Veteleime verkallehen,
Lyhysehen lyrkyttelen,

b.
Satoi Ukko uutta lunta,
Viskoi Palvonen vitiä,
Sykysyisen uuhen verran,
Verran talvisen jäniksen;
Lähen miehistä metsälle,
Urohista ulkotöille,
Ukon uuelle lumelle,
Palvosen panema-viille,
Jäniksen jälettömälle,
10 Hiiren hiihtämättömälle.
Ensin jousta jouvuttelen,
Kehottelen keihästäni,
Suksiani suin puhelen:
Suksi on jalkoa sukua,
Keihäs kirvestä lajia,
Jousi kättä joukkioa,
Jalo on jousi janhuksinen,
Kylkehinen keihäsvarsi,
Jalo suksi suunnallinen,
20 Siivo päällinen sivakka.
Sitten mennessä metsälle,
Lähtiessäni kotoa,
Otan kolme koiroani,
Viisi villahänteäni,
Ne on koirani komeat,
Otukseni oivalliset:
Niin on silmät koirillani
Kuin on suuri suitsirengas,
Niin on korvat koirillani
30 Kuin on lumme lammin päällä,
Niin on hammas koirillani
Kuin on viikate Virossa,
Niin on häntä koirillani
Kuin komehin korpikuusi.
Toisin:
2. Herra (hiukan, hieman) hienoista vitiä,
Liukkahan lylyn livuksi,
5, 6. L. mielestä m.
Arvelusta ampumahan,
10. Revon rikkomattomalle.
22. Kun lähen minä k.
24. Seitsemän sepeliäni,

c.
Viikon joustani varustin,
Kesän vuolin keihäsvartta,
Sykysyn lylyä laa'in,
Talven kalhua kaverrin,
Mennäkseni metsolahan
Ja salolle saahakseni,
Muien miesten metsämaille,
Urosten eräsaloille;
Kävin eilen seppälässä,
10 Torven vaskesta valatin,
Millä metsän miellyttelen,
Korven rannat kostuttelen.
Minä hiihän hipsuttelen
Halla-aamuna varahin,
Ett' ei ämmät äkkäjäisi,
Koukkuleuat kokkajaisi,
Hiihän kohti korven rannan,
Kummun kultaisen navalle,
Korven kuulun kainalohon,
20 Salon siintävän sisälle;
Käyn korvet kolkutellen,
Salot synkät sylkytellen,
Kankahat kajahutellen;
Oksat otsani sukivi,
Havut pääni harjoavi.
Jäniksiä on metsä täynnä,
Korpi kirjokoppeloita,
Jäniksiä jännittelen,
Ammun korven koppeloita,
30 Ammun tetren, ammun toisen,
Puotan lumelle puusta,
Rahan hangelle hajotan.
Toisin:
2. Kesän vartin keihästäni,
10. Pillin v. v.

d.
Minä mies metsän käviä,
Uros korven kolkuttaja,
Kun ennen läksin metsälle,
Tahi korvelle kohosin,
Koirani keränä vieri,
Sukset suihki maan matoina,
Itse hiihin hilpeästi,
Vikevästi viilettelin,
Syrjin synkkiä saloja,
10 Kaltoin vierukankahia,
Tuli suitsi suksistani,
Savu sauvani nenästä.
Hiihin kohti Hiien maita,
Lemmon maita lennättelin,
Jotta Hiiet hirvesivät,
Kammosivat maan kavalat:
Hiisi päätänsä piteli,
Lemmon poika leukojansa,
Suhinasta suksieni,
20 Sauvani sahinahasta.
Toisin on tätä nykyä:
Ei nyt meiän miehissämme
Meniätä metsolahan,
Korvelle kohoajata;
Mennehet on meiän miehet,
Kuollehet oravikoirat,
Saa nyt jouset jouten olla,
Kaaret kauvan kuivaella.
Kun eilen kävin metsässä,
30 Toisin toivoin ja käkesin
Metsolahan mennessäni,
Metsän merkin antavaksi.
Oi jumala, jonka annoit,
Minkä toivotit Tapio:
Sit' ei syöä laulamalla,
Päät' ei puuhun kannettane.
Toisin:
10. Viitoin vierukkamäkiä,
11. T. suihki (kuohui) suksen alta,
15. J. H. himmastuivat,
e.

Mikä mieli, mikä muutos
Mielusassa metsolassa?
Tuuritteli neito ennen
Rahaisiksi rantojani,
Viljaisiksi vieriäni,
Punaisiksi puoliani,
Vaan ei nyt tätä nykyä,
Näinä metsipäivinäni;
Suotta kultani kuluvi,
10 Hopeani hoikkenevi,
Viikon on vihoissa metsä,
Kauvan korpi karsahana,
Ei huoli hopeistani,
Ei kysele kultiani.
Mistä suuttui suuri Luoja,
Viljan antaja vihastui,
Kun ei anna aioinkana,
Tee tiliä milloinkana?
Suvun syötti, heimon juotti,
20 Esivanhemman elätti,
Niin miks' ei minua syötä,
Kuks' ei kurjoa elätä,
Suvun suurilla paloilla,
Heimon herkku-ruokasilla?
Jos on minulla muoto musta,
Muoto musta, kaiat kasvot,
Syöen kaunoinen tulisi,
Hyvä muoto nunnostellen.
Toisin:
19. S. s. synnyn syötti,

f.
Kataluutta Kauko itki,
Veli toinen verkotuutta,
Kolmansi osan vähyyttä,
Mie itken syvintä syytä,
Mie pahinta paapottelen,
Kun itken osattomuutta.
Miks' et anna anti-luoja,
Lupoa luja Jumala,
Kun ma ainoisin anelen,
10 Lepyttelen, luohuttelen?
En minä kiviä kiitä,
Enkä palvo paasiloita;
Enkä pyytele pyhinä,
Sapattina saaustele,
Aina arkena ajelen,
Viikkokauen viivyttelen.
Ei ne muutkana paremmat,
Eikä pyytäjät pyhemmät;
Maut ne vievät viekkauulla,
20 Ottelevat ounauulla,
Mie en veisi viekkauulla,
En ottaisi ounauulla,
Veisin vaivani näöstä.
Otsan hiellä otteleisin.
Eikä miesten muienkana
Ole kullat kuuleammat,
Hopeansa huohtavammat,
Tinakinkot kirkkahammat,
Metsolahan mentäessä;
30 Jos he lyylin lyylittävät,
Tahi palvehin panevat,
Lyylit lykkeän lujemmat,
Panen palvehet parahat,
Parahille antajille.
Toisin:
10. Kielen kullan kuikuttelen?
16. Viikkokauet v.

g.
Matala on mulla mahti,
Lyhykäinen onnen lykky;
Muilla onni työn tekevi,
Sez Fin ädäbiyättän 1 tekst ukıdıgız.
Çirattagı - Suomen kansan muinaisia loitsurunoja - 16
  • Büleklär
  • Suomen kansan muinaisia loitsurunoja - 01
    Süzlärneñ gomumi sanı 3083
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1917
    17.4 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    24.2 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    28.8 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Suomen kansan muinaisia loitsurunoja - 02
    Süzlärneñ gomumi sanı 3423
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1981
    17.2 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    23.7 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    28.1 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Suomen kansan muinaisia loitsurunoja - 03
    Süzlärneñ gomumi sanı 2516
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1585
    17.0 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    23.2 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    27.2 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Suomen kansan muinaisia loitsurunoja - 04
    Süzlärneñ gomumi sanı 2294
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1517
    11.9 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    17.0 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    20.9 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Suomen kansan muinaisia loitsurunoja - 05
    Süzlärneñ gomumi sanı 2322
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1557
    13.0 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    18.2 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    22.7 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Suomen kansan muinaisia loitsurunoja - 06
    Süzlärneñ gomumi sanı 2368
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1528
    12.9 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    17.4 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    20.3 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Suomen kansan muinaisia loitsurunoja - 07
    Süzlärneñ gomumi sanı 2306
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1472
    11.3 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    16.4 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    20.3 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Suomen kansan muinaisia loitsurunoja - 08
    Süzlärneñ gomumi sanı 2380
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1478
    12.5 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    17.4 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    21.0 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Suomen kansan muinaisia loitsurunoja - 09
    Süzlärneñ gomumi sanı 2528
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1449
    13.6 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    19.4 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    22.7 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Suomen kansan muinaisia loitsurunoja - 10
    Süzlärneñ gomumi sanı 2454
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1431
    14.5 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    19.5 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    23.2 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Suomen kansan muinaisia loitsurunoja - 11
    Süzlärneñ gomumi sanı 2430
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1532
    13.6 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    18.8 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    21.9 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Suomen kansan muinaisia loitsurunoja - 12
    Süzlärneñ gomumi sanı 2435
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1435
    14.4 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    20.0 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    23.9 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Suomen kansan muinaisia loitsurunoja - 13
    Süzlärneñ gomumi sanı 2438
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1640
    13.8 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    19.3 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    22.5 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Suomen kansan muinaisia loitsurunoja - 14
    Süzlärneñ gomumi sanı 2400
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1637
    13.5 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    19.7 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    23.0 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Suomen kansan muinaisia loitsurunoja - 15
    Süzlärneñ gomumi sanı 2365
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1625
    12.4 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    18.6 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    22.2 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Suomen kansan muinaisia loitsurunoja - 16
    Süzlärneñ gomumi sanı 2406
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1576
    14.6 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    20.4 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    24.0 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Suomen kansan muinaisia loitsurunoja - 17
    Süzlärneñ gomumi sanı 2306
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1560
    14.2 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    20.6 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    24.4 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Suomen kansan muinaisia loitsurunoja - 18
    Süzlärneñ gomumi sanı 2321
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1486
    12.3 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    16.8 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    20.3 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Suomen kansan muinaisia loitsurunoja - 19
    Süzlärneñ gomumi sanı 2335
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1399
    11.6 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    16.9 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    20.7 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Suomen kansan muinaisia loitsurunoja - 20
    Süzlärneñ gomumi sanı 2299
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1447
    13.0 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    18.2 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    21.7 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Suomen kansan muinaisia loitsurunoja - 21
    Süzlärneñ gomumi sanı 2367
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1512
    12.4 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    17.9 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    21.4 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Suomen kansan muinaisia loitsurunoja - 22
    Süzlärneñ gomumi sanı 2322
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1434
    11.3 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    16.0 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    19.5 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Suomen kansan muinaisia loitsurunoja - 23
    Süzlärneñ gomumi sanı 2305
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1479
    12.0 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    17.0 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    21.4 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Suomen kansan muinaisia loitsurunoja - 24
    Süzlärneñ gomumi sanı 2280
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1483
    13.4 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    19.1 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    22.9 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Suomen kansan muinaisia loitsurunoja - 25
    Süzlärneñ gomumi sanı 2327
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1420
    11.4 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    16.8 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    20.2 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Suomen kansan muinaisia loitsurunoja - 26
    Süzlärneñ gomumi sanı 2332
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1396
    13.5 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    18.4 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    21.8 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Suomen kansan muinaisia loitsurunoja - 27
    Süzlärneñ gomumi sanı 2318
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1376
    12.2 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    17.7 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    21.7 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Suomen kansan muinaisia loitsurunoja - 28
    Süzlärneñ gomumi sanı 2332
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1477
    13.0 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    18.4 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    22.4 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Suomen kansan muinaisia loitsurunoja - 29
    Süzlärneñ gomumi sanı 2421
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1391
    14.9 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    20.7 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    24.0 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Suomen kansan muinaisia loitsurunoja - 30
    Süzlärneñ gomumi sanı 2457
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1537
    15.5 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    21.9 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    25.9 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Suomen kansan muinaisia loitsurunoja - 31
    Süzlärneñ gomumi sanı 2467
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1526
    15.3 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    20.7 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    24.2 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Suomen kansan muinaisia loitsurunoja - 32
    Süzlärneñ gomumi sanı 2443
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1494
    15.4 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    21.9 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    25.0 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Suomen kansan muinaisia loitsurunoja - 33
    Süzlärneñ gomumi sanı 2359
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1478
    13.7 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    19.3 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    23.0 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Suomen kansan muinaisia loitsurunoja - 34
    Süzlärneñ gomumi sanı 2140
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1382
    13.1 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    19.7 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    23.9 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.