Suomen kansan Arwoituksia: ynnä 189 Wiron arwoituksen kanssa - 2

Süzlärneñ gomumi sanı 3135
Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1774
12.2 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
17.0 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
20.4 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
ads place
25. Akkanen pihalla käwelee, sata rätsinää päällä?
26. Akkunasta...
27. Alas ja ylös...
28. Alaspäin täynnä, ylöspäin tyhjänä?
29. Alaston mies, waatteet sisässä?
30. Alimainen ähkää, päälimäinen löyhkää?
31. Alla aartehet makasi, päällä peiposet pemasi?
32. Alla ankelit asuwat, päällä peiposet pesiwät?
33. Alla nawan naputtaa, päällä polwen poputtaa, missä musta,
siihen pistä?
34. Alla panee sjis, sjis, päällä panee hos, hos?
35. Alla sanoo his, his, päällä sanoo hoh, hoh?
36. Altani syötiin, päältäni syötiin, itse söin ja itseäni syötiin?
37. Alti wedessä makaa, ei koskaan märkäne?
38. Ammoo kun wasa, määkii kun lammas?
39. Ampui haapanan mäeltä, wesitetren wempeleeltä, suuton söi,
käsitön otti?
-----
25 Kana. 26 Katso: Ikkunasta... 27 Katso: Ylös ja alas... 28 Lakki;
hattu. 29 Kynttilä. 30 Kylpijä ja wasta, wihta. 31 Laiwassa tawarat
alla ja wäki päällä -- Hamppu= eli liinamaa ja linnut -- Hamppu= eli
liinaliko. 32 Hamppu=, liina=, eli pellawamaa ja siemenkodat kaswuin
päissä. 33 Tuppi wyöllä. 34, 35 Saunassa lyödään löylyä kiukaalle ja
kylwetään lauteella. 36 Akka söi puun juurella lastansa imettäissä,
alla söi sammakko ruopaa juurien kolossa ja päällä orawa käpyjä. 37
Kieli -- kiwi -- jää kylmässä meressä. 38 Sammakko. 39 Päiwä sulatti
lumitykyn puunlyngykseltä eli oksalta, ja maa otti wastaan.

4
40. Anna armas laukkuasi, Liisa liperlaukkuasi, en minä sywälle pistä,
ilman reunalle reputan?
41. Anna holpon tolppoasi, holpon tolpotellakseni?
42. Anna hyyryn lyyryäsi, jolla hyyryn lyyryttelen; anna hölkön
tölkköäsi, jolla hölkön tölköttelen; anna siukon saukkoasi,
jolla siukon saukottelen?
43. Anna hyyryn pyyryäsi, hyyryn pyyrytelläkseni?
44. Anna liipon laapottimet, joilla liipon laapottelen; anna holpon
tolpottimet, joilla holpon tolpottelen?
45. Anna liippo laappaasi minun liipotellakseni?
46. Anna mullen aittaasi, lainaa mullen laukkuasi; en keskeltä
pyydä'känä, ilman reunasta reputan?
47. Anna sikko tuliasi, tiili tiilitelläkseni, anna sikko jaariasi,
jaari jaaritellakseni, anna sikko tuksuasi, tuksu tuksutellakseni?
48. Anopin silmä tuwassa?
49. Arkku alla, mylly päällä, myllyn päällä kilkuttaja, korpi päällä
kilkuttajan, orawia oksat täynnä?
50. Arwaa arasen tasku, syö siemenet sisästä?
51. Aunikki ammuu, Juonikki joukuu, pyhän pellon pientarella?
-----
40 Puuron silmä. 41 Huhmar. 42 Jauhekiwi, huhmar, petkel ja seula.
43 Jauhinkiwi. 44 Seula ja huhmar. 45 Seula. 46 Pyytää puurowatia
syödäksensä; anoo huttua wadista. 47 Siipi, jauhekiwi ja huhmar.
48 Akkuna. 49 Ihmisellä watsa, suu, kieli, tukka ja eläwät päässä.
50 Kirja. 51 Kirkonkello -- pappi ja lukkari kirkossa.

5
52. Edelleen jäljelleen käwelee?
53. Edellä Aatamin syntynyt, mies kotiin tuopi kumartelee kun
kuningasta?
54. Edes taas pyöriwä?
55. Edestakasin astelee?
56. Edeskiwerä, taaskiwerä, päältä kiwerä, keskeä kiwerä, niin
kiwerä, ettet arwaa'kaan?
57. Edespäin iltasella, taaspäin aamusella?
58. Edessä lukko...
59. Edestä eränä, keskeä keränä, perästä petkelen teränä?
60. Edestä kiwerä takaa kiwerä...
61. Edestä kun kerä, keskeltä kun säkki, perästä kun luudan warsi?
62. Edestä ora, keskeltä kerä, perästä petkelen terä?
63. Ei huku wedessä, ei pala tulessa, eikä mahdu maanrakoon?
64. Ei ole mieltä, eikä kieltä, totuuden aina tekee?
65. Ei pitkä, ei lyhyt, peräpuolelle paraaksi?
66. Ei tee tietä mennessänsä. . .
67. Ei wajo suureen mereen, waan wajoo maanrakoon?
-----
52 Kyntäjä -- Aura -- Owi -- Ikkunan lauta -- Kellonlekku. 53, 54
Käsikiwi. 55 Kyntäjä. 56 Pyssynlukko. 57 Ikkunan lauta, luukku. 58
Katso: Esilukko. 59 Kana -- Nauris kaswaissaan. 60 Katso: Edeskiwerä...
61 Kissa; katti. 62 Katso: 59. 63 Nimi. 64 Puntari. 65 Paita --
Kuoselin kanta. 66 Katso: Kun menee. 67 Raswa; öljy.

6
68. Ei wedessä wajo, eitä heinissä kahaja?
69. Eikkuu, keikkuu, maahan ei putoa?
70. Eistä...
71. Eläwiä elätti eläessänsä, eläwiä kantaa kuoltuansa ja
eläwien päällä elää?
72. Eläwä alla äyhkää, kuollut päällä löyhkää?
73. Eläwä arkku, häilywä hauta, puolikuollut ruumis?
74. Eläwä edelleen menee, nahka jälille jääpi?
75. Eläwä hauta, eläwä ruumis?
76. Eläwä pitää puusta, nuora puun nenässä, surma nuoran päässä,
henki surman suussa, liikkuwa hengen edessä?
77. Elää maailman alusta maailman loppuun asti, ei koskaan
wiidettä wiikkoa näe?
78. Emonen hywin menee, warsa kahta kauhiammin, yhdet suitset
kunkin suussa?
79. Enemmän minä olen tänäpänä nähnyt kun Jumala?
80. Enenee ottaessa, wähenee pannessa?
81. Enikkata, wenikkata, wiukkaa, waukkaa, eurin teurin pohjaa?
82. Enkeli kiikkuu keskellä pihaa, tuomari. . .
-----
68 Päiwäpaiste -- Uswa, sumu. 69 Sawu. 70 Katso: Edestä... 71 Wene,
alus. 72 Kylpijä ja wasta eli wihta. 73, 74 Käärme ja kettunsa. 75
Jonas valaskalan watsassa. 76 Onkija onkiwärkkinensä, liera ja kala. 77
Kuu. 78 Rukin ratas, rulla ja siima. 79 Nähnyt wertaiseni. 80
Juoksu=ikkuna. 81 Kylpywasta -- Kehrääminen. 82 Katso: Enkelit
laulaa...

7
83. Enkelit laulaa ilmassa lentäin, tuomari tonkii tuoresta multaa?
84. Ennen on paistanut, nyt eikä toiste, ei sillen sinä ikänä?
85. Ennenkun einettä syöpi, tuli suusta tupruaa?
86. Ennenkö otat. . .
87. Ennen pojat sotaa käywät, kun isä ilmassa ompi?
88. Ennen syntyi kuin Aatami, ei wielä wiiden wiikon wanha ole?
89. Ennen toista torstakia, tulewata tiistakia, silmin sokiana,
käsin rampana, kolmesta kohden koukussa?
90. Ennen uuhi uupuu, kun tytkyt katkee?
91. Ensin elää, sitten kuolee; kuoltuansa sielun ja ruumiin kantaa?
92. Ensin haarat, sitte waarat, sitte myllyt, sitte korwet, sitte
korwessa orawat?
93. Ensin nahka nyljetään, sitte willat keritään?
94. Enänee otettaessa, pienenee pantaessa?
-----
83 a) Sontiaiset. b) Sika. 84 Punaisen meren eli Jortaanin wirran
pohja, kuin kuiwiwat Israelin lasten yli mennessä? 85 Pirtin uuni
lämpiää ennen einettä. 86 Katso: Kumman ennen... 87 Heinän korret ja
suowa eli pieles -- Oljet ja lyhteet eli jalalliset -- Lyhteet eli
jalalliset ja auma eli kuhilas, kyäs j. n. e. Kipunat ja tuli. 88 Kuu.
89 Ihminen nukkuu. 90 Marja kuiwaa ja warsi on wielä terweenä. 91
Kenkä, pieksu. 92 Ihmisellä jalat, maha, suu, tukka ja eläwät päässä.
93 Kenkä eli saapas riisutaan ensin, sitte sukka. 94 Ikkunan lauta eli
luukku -- Kuoppa; hauta; awanto -- Welka.

8
95. Erä edellä, kerä keskellä, keritsimet perässä?
96. Esilukko, takalukko, Ruotsin lukko lattiassa?
97. Eskeli kiljuu keskeltä peltoa, Tuokari tonkii tuoresta
multaa, Paakari paahtaa pajatsimen lehteä?
98. Etsii, etsii...
99. Ewerikki reidellinen, wiiri kuuri säärellinen, minkä wiiri
kuurittaa, sen ewerikki kuluttaa?
100. Ewesti, ewesti, kowasti, kowasti; ewestin jälki tuntuu,
kowastin ei tunnu'kana?
-----
95 Harakka. 96 Karsina eli kellarin owi -- Hautalapio. 97 a) Kukko,
b) Sika, c) Härkä. 98 Katso: Hakee, hakee... 99 Rukki ja rulla.
100 Reki ja wene.

9
101. Haapa Hallolan mäellä, koiwu Kolkan kankahalla, juuret
yhteen jutaawat, latwat ei lähellenkään?
102. Haapa kaswoi Hantsin maalla, koiwu Kolhangin mäellä,
juuret yhteen juniwat, eipä latwat laudu'kaan?
103. Haapainen halia, koiwuinen kolia, juuret yhteen juoksee,
latwat ei tiedä'kään?
104. Haarahäntä häwiää, paksupää paranee?
105. Hakee, hakee, eikä soisi löytäwänsä?
106. Hakkaa yöt, hakkaa päiwät, ei konsa lastua saa.
107. Halko tulessa, pää meressä?
108. Halli haukkui kalliolla, luut suusta loahteliwat?
109. Halli haukkuu mäellä, suolet suusta luikahtaa, minä hännästä
pitelen, saparosta saikuttelen?
110. Halli mäellä haukkuu, luut suusta lokuelewat?
111. Halli mäellä mälkytteli, kalliolla kalkutteli, mies hännästä
häristi, saparosta sapsutteli?
112. Halli tynnyristä haukkuu, säkenet suusta lentää?
113. Hampaat on, ei iällään syö mitään?
114. Hanhikki hakulisarwi, siniwilla, wipsikarwa, ei poji polwenaan,
sikiä sinä ikänä?
115. Hanhin lammas, hapsin sarvi, sill' on willan wipsakkeet?
-----
101-103 Lehmän eli härjänsarwet. 104 Kangas kutoessa. 105
Werkonpaikkaaja reikää. 106 Seinäkello. 107 Palawa piippu.
108-110 Loukku -- Halonhakkaaja. -- Huonensalwaja. 111 Kirkonkello
-- Loukku. 112 Pyssy -- Pappi pöntössä eli saarnastuolissa.
113 Kampa; suka. 114 Honka. 115 Hämähäkki.

10
116. Harakka hakisteleksen, pitkäpursto puisteleiksen, wuorelle
muniaksensa, kalliolle kaataksensa?
117. Harakka haristelee, pyrstöään pyristelee, luotoon muniakseen,
muniansa syödäkseen?
118. Heikko hinkalolla?
119. Heiluu ja sanoo, eikä sano ennenkun joutuu?
120. Heinän helpi (hemmel, hempi, hiekko, hieppa)...
121. Helka juosta helkytteli, helme hännässä helisi?
122. Helkän telkkä tiellä, wiirikki perässä...
123. Helmet neidestä putosi, kuu kuuli, päiwä löysi?
124. Helmiä hopeisia kultaisella kuomikolla?
125. Helsingissä hakataan, tänne lastut lentelee?
126. Henki alla, henki päällä, siinä hengetön wälillä?
127. Hepo hengetöin, ruoska kieletöin, tie jäletöin?
128. Hepo, hepo hytsyttää, taka lammin tatsuttaa, wiisi miestä
selässä, kuudes on kukkurilla?
129. Hepo hirnui Hiien maata, täällä kuului luokin louke, täällä
waljahat wapisi?
130. Hepo hirnui Hiitten maalla, tänne luokit lonsahteli, tänne
waljahat wälisi?
131. Hepo hirnui Hinteressä, maa järisi Jänteressä, täällä länget
läimähteli, waljahat wälähteliwät?
-----
116, 117 Piakka; kerähtä; leipälapio. 118 Lapsi kätkyessä eli kehdossa,
tuutussa, waussa, liekussa. 119 Seinäkellon lekku ja wiisari eli
opas eli lyöntiwasara, tiuku. 120 Katso: Puun pukura... ja seuraawat
arwoitukset. 121 Kirkonkukkaro tiukunensa. 122 Katso: Mikä tiellä
helkän telkkä. -- 123 Kaste; kuura. 124 Kaste kukilla. 125 Rahamyntti
-- Kirjapaino -- Sota. 126 Ratsu; ratsastaja ja satula. 127 Wene, airot
ja wesi. 128 Myllynratas ja hampaat -- Nuotta. 129-131 Ukkonen pilwissä
ja leimaus.

11
132. Hepo hirwi, häntä torwi, seisoo pyhällä maalla, wihityllä
wiuwottaa?
133. Hepo juoksi Helsingissä, täällä kulkuset kulisi?
134. Hepo juoksee, matka ei edisty?
135. Hepo juoksi, ohjat seisoi, kaikki waljahat wapisi?
136. Hepo juosta helkytteli kullaista kujoa myöten, hopiaista
tietä myöten?
137. Hepo juosta herkytteli, takaa lammin tarkkutteli, musta
pilkkunen perässä?
138. Hepo juosta herkytteli, taatse lammin tatskotteli, tänne
waljahat warisi, ohjakset osottelihe?
139. Hepo juosta jyrkyttää, sula edellä, jää jäljellä?
140. Hepo kuollut kankahalla, warsat watsassa elää?
141. Hepo mahtuu, häntä ei mahdu'kaan talliin?
142. Hepo meni talliin, häntä jäi ulos?
143. Hepo rautainen, ohjakset liinaiset, talli waskinen?
144. Hepo tallissa, häntä katolla?
-----
132 Kirkko ja tapuli eli kellokaastari. 133 Pilwet ilmassa ja rakeet
eli muu sade alhaalla -- Kulkujäät joessa. 134 Rukki. 135 Koski, wirta
eli joki rantoinensa -- Wene joella ja joenrannat -- Rukki. 136
Sukkula, syöstäin eli syöstäwä kutoessa. 137 Walkia, tuli eli liekki
uunin lämmitessä. 138 Ukkonen, ukonpilwi ja sade eli leimaus. 139
Katso: 136. 140 Teltta; rankinen; uudin; metsämaja. 141, 142 Neulikko
eli neulakotero ja neulakääre -- Lusikka ja warsi -- Uunin lauta,
uuninhawut ja warsi -- Piakka, kerähtä eli uuninlapio ja warsi. 143
Neulat säiet ja neulakotero eli neulikko -- Tiuwun kieli ja tiuku. 144
Tuli pirtissä ja sawu katolla.

12
145. Hepo tästä eilen lähti, puukello, kiwikawio, merenwettä
wellomaan, saareista sauwomaan?
146. Hepo tästä herkoin lähti, tamma tarkoin poimetteli, suowettä
soristamaan, rantaa rahistamaan?
147. Heralampi, hietaranta, kanarwikkokangas kesken?
148. Herapohja, hietalampi, keskellä kanerwakangas?
149. Hermikki herewä lehmä herewässä kytkyessä?
150. Herra ajeli helyissä, kultaisissa kuluissa, waskisissa waljaissa?
151. Herra lakkariinsa pakkaa, talonpoika maahan nakkaa?
152. Herrain herkku, kuningasten ruoka, ei syö siat, eikä koske koirat?
153. Herrain herkku, kuningasten ruoka, ei wadilla kanneta, eikä
pöydälle panna?
154. Herrain herkku, pappien paras ruoka, ei weitsellä leikata,
eikä talrikilla tarita?
155. Herran työ, herran tuki kyntää, kiertää, juokse, piirtää, pistää
päänsä mustaan laukkuun?
156. Heräjärwi, hyöräjärwi, rannalla ryhiä koiwu?
157. Hete pirtissä?
158. Hewoista korkiampi, sikaa matalampi?
159. Hewonen merestä nousi, aitan alle kääsertihen?
-----
145 Soutuwene. 146 Nuottawene. 147, 148 Juustopata --
Piimäjuoksutuswati. 149 Pawunpalko wartenensa -- Marja ja warsi.
150 Palowiina keittäissä. 151 Nenänniisteet, räkä. 152 Suola.
153, 154 Äitinmaito. 155 Kynä. 156 Suu ja parta. 157 Wesisaawi,
wesikorwo. 158 Satula. 159 Päiwäpaiste -- Lumiryöppy, pyry, tuisku.

13
160. Hewonen tallissa, häntä owen päällä?
161. Hewonen tallissa, häntä tallin päällä?
162. Hewonen...
163. Hienoinen hiputin, neliskolkka neputin?
164. Hieta alla, hieta päällä, kalat keskellä kutee, siikaset siroelee?
165. Hieta alla, hieta päällä, särjet sydämessä säpötti, siikaset
sirotteliwat?
166. Hiiri heinään menee, ei kuhise, ei kahise?
167. Hiiri juosta hipetti, tiukku jäälle tipetti?
168. Hiiri kosumatta heinään menee?
169. Hiiri rautainen, häntä liinainen?
170. Hiiwa alla, hiiwa päällä, keskellä olut punainen?
171. Hiliä haliakseen, kiwerä asiakseen?
172. Himmen ääni, kennen sääri, sääret wäärät, polwet längät,
keikalat kannantakuiset?
173. Hinkuri hirttä wetää, koko kylä hinkuria?
174. Hirsi alla, hirsi päällä, wähä karwoja wälissä?
-----
160 Walkia uunissa ja lieska uunin suulla. 161 Walkia pirtissä
ja sawu katolla -- Kiu'as, muuri eli takka ja piippu eli korsteini. 162
Katso: Hepo... 163 Huiwi; kaulawaate; pääwaate. 164, 165 Pirtti
eli muu asuinhuone ja ihmiset sisässä. 166 Päiwäpaiste -- uswa, sumu;
huude, kuura; kaste. 167 Juoksulumi jäällä -- Jauhot seuloessa.
168 Katso: 166. 169 Rihmattu neula; neula ja lanka perässä. 170
Hiilos liedessä, tuhka alla ja päällä. 171 Sirppi. 172 Itikka; sääski;
hyttinen. 173 Kaiwo. 174 Nuotiohirret ja walkia wälissä -- Seinähirret
ja sammal wälissä.

14
175. Hirsi alla, hirsi päällä, wähä waahtia wälissä?
176. Hirwi Hiidessä iskettiin, luut kankaalle karsittiin, weri
wedettiin kotiin?
177. Hirwi seisoo, lapa liikkuu?
178. Hirwi suuri hirtettiin, jalo peura jaksettiin, luut maahan
karistettiin, weri koottiin kotiin?
179. Hirwiä metsässä, kauhia korwessa, laukki tielle tultuansa?
180. Holppo tolpoteltawata?
181. Homman komma tiellä, wirukka perässä?
182. Hongat huojui, liinat liehui, alla aartehet makasi, päällä
peiposet pemasi?
183. Honka mäellä, aitta päällä, tappoiset rahat takana?
184. Honkanen hohajaa, leppäpuu lentelee?
185. Horjuu, torjuu, pää punainen, juuri karwainen?
186. Huhuilee, hojailee, harmaa hamet seljässä?
187. Huhuu yöt, huhuu päiwät, ei ni konsa wenettä wiedä?
188. Huilaa, hailaa, taakseen siunaa?
-----
175 Nuotiotuli. 176 Terwanteko; petäjä, oksat ja terwa. 177 Huone ja
owi -- Rukki ja ramppi, poljin. 178 Katso: 176. 179 Mastopuu -- Petäjä
ja terwa. 180 Huhmar, huhmaro -- Puohdin -- Wälppä. 181 Hewonen ja
reki. 182 Purjehtiwa laiwa; mastot, purjeet, tawarat ja wäki --
Liinamaa. 183 Orawanpesä. 184 Kirnu ja mäntä -- Kangaspuut,
kangasaseet, ja sukkula, syöstäin. 185 Muurain, lakka, mesimarja,
mansikka eli muu punainen marja wartenansa. 186 Katso: 172. 187 Koski.
188 Wiikate, wikatin, wiitake, heinärauta.

15
189. Hukka juosta hulkutteli, minä hännässä hukalla?
190. Hukka uida ulluttaa, sula edellä, jää jäljellä?
191. Huone ruokaa täynnä, ei kattoa ja harwat seinät?
192. Huoneen suuruinen, lehden kewyinen?
193. Huuhonen...
194. Huulet mustat, kieli punainen?
195. Huutaa, heiaa, harmaa wiitta päällä?
196. Huutaa, parkuu, suolesta wedetään?
197. Huutaa yöt, huutaa päiwät, ehdätystä ei saa?
198. Huutaa yöt, huutaa päiwät, ei koskaan ääni sorru?
199. Hymmetyinen, hömmetyinen, johon paljas pistetään?
200. Hyppii, koppii, yhteen suppuun supristaksen?
201. Hyyri hyppää, liiri lentää, niwerikkö niinittää?
202. Hyyry pyyryteltäwätä?
203. Hyyryn pyyry hyyrytellä, siipon saappo siipotella, holpon
tolppo holpotella?
204. Hyörii, pyörii, niinistä siltaa, rautaiseen linnaan?
205. Hyöräjärwi, pyöräjärwi, rannat kaswawat rytiä?
-----
189 Liinan harjanta. 190 Kankaankudonta, sukkula, syöstäin. 191 Pelto,
halme, huuhta, toukomaa. 192 Sawu huoneessa. 193 Katso: uuhinen... 194
Uunin lieska. 195 Katso: 172. 196 Kirkonkello. 197, 198 Katso: 187. 199
Kinnas. 200 Wasta, kylpywihta; luuta -- Surwonta; petkel ja surweet --
Sarkatamppi. 201 Kehrääminen; rukin ramppi (poljin), ratas ja rulla.
202 Jauhinkiwi, käsikiwi, mylly. 203 a) Jauhinkiwi, mylly, b) Seula, c)
Huhmar; puohdin. 204 Herneitä, rokkia, riistoja, papuja vieritetään
seulan pohjalla pataan keitettää. 205 Suu ja parta.

16
206. Hämeessä isketään, tänne säkenet saapi?
207. Häntä edellä, pää takana?
208. Häntä edessä, pää perässä, koukkaro hännän nenässä?
209. Häntä kun wasta, eik' ole wasta, päältä kun maksa, eik' ole
maksa, sisältä kun juusto, eik' ole juusto?
210. Härjän häntä härwellänsä, illallakin, aamullakin, kerran
keskipäiwälläkin?
211. Härjän häntä häyryllään, kesälläi, talwellai, kewäälläi,
syksylläi?
212. Härjänsilmä seinässä?
213. Härjät rautaiset...
214. Härkä kotona ammoo, sarwet metsässä mätänee.
215. Härkä meillä tapettiin, sarwet maahan nakattiin, nahka syötiin,
weri myötiin, lihat poltettiin?
216. Härkä meidän tapettiin, sarwet maahan hakattiin, liha wietiin
Wiipuriin, nahka syötiin piimän kanssa?
217. Härkä nawettaan mahtuu, härjän häntä ei ollenkaan?
218. Härkä rynkii Rynnin maalla, tänne ääni äyhkäsee?
219. Härkä rynkii ryytimaassa, tänne siemenet siruu?
220. Härkä weti, aisat notkui, reki piti, tie hajosi?
-----
206 Salasma; ukontuli. 207, 208 Puntari, pesmeli. 209 Nauris napanensa
ja lehtinensä, naattinensa. 210, 211 Lakeinen, lakiainen, lakeistorwi,
reppänä, korsteini, piippu. 212 Oksansia. 213 Katso: Lääwä waskinen...
214 Owi kotona; oksat puusta metsään karsitut. 215 Petäjä, oksat,
kuori, terwa ja puu. 216 Hirsi. 217 Katso: 141. 218, 219 Ukkonen
pilwissä -- Kanuuna, tykki, pyssy, kun ammutaan. 220 Wene soutaissa;
airot aisoina.

17
221. Härän... Härät...
222. Hästi tallissa, häntä tallin päällä?
223. Höyhentyynyä pehmiämpi?
224. Höyry läksi hölsteristä, sawu saksan kartanosta?
225. Höyry pöyry hyötyy, saari waari häwiää?
-----
221 Katso: Härjän... Härjät... 222 Walkia, tuli pirtissä ja sawu katon
päällä. 223 Äitinsyli. 224 Kanuunalla, tykillä, pyssyllä ammutaan. 225
Kangas ja loimi kutoessa.

18
226. Ihkää, ähkää, kiukaalle nousee?
227. Ijesti, ijesti...
228. Ikenetön, akanaton, aitan nurkassa istuu?
229. Ikitetty äkitetty, selin seinään sysätty?
230. Ikkunasta akkunaan syösty kultainen korento?
231. Ikkunasta akkunaan syösty rautainen korento?
232. Ikkunasta mahtuu, owesta ei mahdu'kaan?
233. Ikä kaikki kannetaan, kerta, kaksi tarwitaan?
234. Ikänsä wedessä makaa, ei ni konsa mätäne?
235. Illalla eteen, aamulla takasin?
236. Illan edes, aamun taas?
237. Illan tullen, yön pimeten, kaksi karwaista yhteen tassahtaa?
238. Ilmasta ympäri täytyy, itsestä ympäri ei täywy?
239. Ilta joutuu, hämärä saapi, kaksi karwaista yhteen menee?
240. Imee, itkee, lentää, laulaa, kulkee kulon sisään, luopi poikia
pesäsen, ne kaikki kähäräpäitä?
-----
226 Taikina noustessaan, juominen, olut, taari käydessään. 227 Katso:
Ewesti, ewesti... 228 Woi. 229 Seinäkello. 230 Päiwäpaiste; auringon
säteet 231 Padan sanka, kattilan panka. 232 Päiwäpaiste; kuutama. 233
Sormus; miekka. 234 Kieli -- Kiwi -- Jää Pohjan meressä. 235, 236
Ikkunan lauta, luukku. 238 Silmät. 237, 239 Silmäluomet untuessa,
nukkumaan pannessa. 240 Mehiläinen, mettiäinen, kimalainen --
Waapsahainen.
19
241. Immen ääni, jyntin kieli, pitkät kintut, jyrkät polwet?
242. Innin tinnin, jännin jynnin, jyrkät polwet, wäärät sääret,
harmaa hamonen päällä?
243. Inuu, itkee...
244. Irwistä karwaista, pistä sinne paljasta?
245. Iski tulta Ilmarinen, wälähytti Wäinämöinen?
246. Iso alla röhkii, wähä päällä ressuttaa?
247. Iso alla röhkyy, pieni päällä rössyttää?
248. Iso alla ähkää, wähä päällä löyhkää?
249. Iso härkä rankaselkä, somerolla surmattuna, sarwet maahan
kaiwettuna, weri wiety kaupunkihin, nahka syöty piimän kansa,
liha poltettu tuhaksi?
250. Iso härkä terwaselkä, pyhän pellon pientareella?
251. Iso kukko terwaharja, pyhän pellon pyörtänöllä?
252. Iso lato lampaita, keskellä keritty jäärä?
253. Ison suuri, mustan ruuni, joka wiikko poikii?
254. Isonen edellä, roikama perässä?
255. Istualla suurempi, seisoalla pienempi?
-----
241 Sääski. 242 Itikka, sääski, hyttinen. 243 Katso: Imee itkee... 244
Wantut; karwakinnas, rukkainen, turwakko, johon käsi pistetään. 245
Ukkonen leimahutti. 246, 247, 248 Kylpijä ja wasta, wihta. 249 Petäjä,
sen latwa ja oksat, terwa, kuoret ja terwakset eli halot. 250 Kirkko.
251 Kirkko -- Tapuli, kellokaastari. 252 Taiwas, tähdet ja kuu. 253
Kirkko. 254 Hewonen ja reki -- Rukin ratas ja rulla. 255 Koira.

20
256. Istuu, imee, itkee, inuu, lentää wiittaan, menee puppuun,
laatii pesän, tekee pojat?
257. Isä etsi ilweksiä, Hiiden hirwiä tapaili, iski hirwen Hiiden
maalta, luut karisti kankaalle, weren Turkuun wedätti?
258. Isä hullu, äiti wäärä, kolme päätöntä lasta?
259. Isä ilman syntymättä, poika kyydillä ajaa?
260. Isä istui istumella, tyttäret tikuttamalla, emä hönkyröittämällä?
261. Isä istui puussa, takoi weräjän suussa, lampaan lapa hampaissa,
koiran kontti kainalossa?
262. Isä itse kapalossa, jo pojat sotia käywät?
263. Isä itse syntymättä, poika kiertää kylää?
264. Isä kapalossa, pojat sodassa?
265. Isä kiiwas, äiti älytön, paljo poikia tekewät, tyttäriä ei ikänä?
266. Isä lynkä, äiti wänkä, tyttäret litulatuiset, pojat
ymmyrpyöryläiset?
-----
256 Mehiläinen, mettiäinen, kimalainen -- Waapsahainen. 257
Terwantekijä etsii terwaspuita metsässä, hakkaa pois oksat ja ramut,
wie terwan kaupunkiin. 258 Pata sankanensa, jalkoinensa. 259 Heinäsuowa
eli pieles ja korret -- Jywäauma ja lyhteet eli jalalliset -- Tuli ja
säkeneet, kipunat -- Walkia ja sawu. 260 Humalikko; humalatappo. 261
Tuulimylly, wäkkärä. 262, 263, 264 Katso: Isä ilman syntymättä... 265
Kana eli muu lintu -- Kissa, katti. 266 Humalikossa seipäät eli riuwut,
köynnökset, lehdet ja humalakäwyt.

21
267. Isä meidän istuu puussa, lampaan lapa kädessä, sian sorkka
sieramissa, kun lapset liki tulewat, sillä päähän paiskoaa?
268. Isä pisti, poika pisti ynnä yhteen läpeen, palawaan laukkuun?
269. Isä pitkä, äiti wäärä, tyttäret lipulapuiset, pojat yhtä
ymmyrkäiset?
270. Isä poikansa pidossa, poika äitinsä kohdussa?
271. Isä päästi istunnalla, poika köyden köytännällä, tytär
hyppelehtämällä?
272. Isä suora, äiti wäärä, tytär lituslatuskainen, poika
ymmyrpyörykäinen?
273. Isä syntyy, pojat purjehtii?
274. Isä woitti istumella, tyttäret tukanwedolla, pojat köyden
köyttämällä?
275. Isä wäärä, emä hullu, kolme päätöntä lasta?
276. Isäntä wäärä, emäntä hullu...
277. Isää synnytetään, pojat soutaa?
278. Itikka puussa, matikka maassa, kiukatse, koukatse, tulitikku
taiwaalla?
279. Itkee, inuu, lentää, laulaa, kulkee korpeen, tekee pojan,
poikia pesään?
-----
267 Tuulimylly, wäkkärä. 268 Puuron silmä. 269 Katso: Isä lynkä...
270 Pappi kirkossa. 271 Katso: Isä lynkä... -- Nuotta kudotaan,
pauloitetaan ja kehrätään. 272 Katso: Isä lynkä... 273, Katso:
259. 274 Isä kutoi, tyttäret kehräsi, pojat paulotti eli ainotti werkon
eli nuotan. 275, 276 Katso: 258. 277 Katso: 259. 278 Orawa eli lintu,
joutsi eli pyssy, nuoli eli luoti, kuula. 279 Katso: 256.

22
280. Itse alasti, waatteet sisällä?
281. Itse ilman, toisellen antaa?
282. Itse panee, kuulee kuristawan, ei ota pois?
283. Itsellä ei ole, lähimäiselleen antaa?
-----
280 Kynttilä. 281 Hioin, kowasin, siera, liippa, tahko; itse terätön
antaa terän hiottawalle. 282 Wyön eli huiwin sitoja. 283 Katso: 281.

23
284. Jalan alta alkunsa saa, reisien wälissä leikkiä lyö, pikkusesta
reiästä kaikki kokoo?
285. Jalat alla, paaret päällä, paarten päällä kekkonen, kekkosessa
lehtonen, lehtosessa lintusia?
286. Jalosti jaloton juoksee, siiwitönnä lentelee?
287. Jappana jakulla?
288. Jokapaikkaan koskewa?
289.1. Jos kaikki koirat, ämmät ja herrat kuolisiwat, mistä olisi
suurin wahinko?
289.2. Jos kaikki papit kuolisiwat yhteen aikaan, mistä sitte toisia
saataisi?
290. Jota enemmin ottaa, sitä suuremmaksi tulee?
291. Jota enemmin syöpi, sitä tyhjemmäksi tulee?
292. Joutsen lenti jotkutteli, wettä siiwet pärskytteli?
293. Juhku jahkiteltawaista?
294. Juki juhkiakseen, sikli wikliäkseen, tiiri taaritellakseen?
295. Julmempi sutta, tuimempi tuulta, kawalampi kärmettä, rakkaampi
ruokaa?
296. Juonikki joikuu...
-----
284 Rukki. 285 Ihmisellä jalat, ruumis eli wartalo, pää, tukka ja
eläwät. 286 Huuto sanoma -- Nuoli -- Tuuli. 287 Emäntä, akka.
288 Nimi, nimitys. 289.1 Koirista; sillä tytöistä saisi ämmiä,
talonpojista herroja. 289.2 Teineistä, papinoppilaisista, studenteistä.
290 Kuoppa, hauta, awanto -- Ikkunan lauta ja reikä -- Welka. 291
Reikä -- Tuli. 292 Soutuwene. 293 Surwonta. 294 Surwonta, jauhanta ja
seulonta. 295 Paha akka. 296 Katso: Aunikki ammoo...

24
297. Juosten juomaan menee, juosten juomasta tulee, hetteestä
heinät syöpi?
298. Juosten juomaan menee, juosten juomasta tulee, pajukolla pauhoaa?
299. Juotsikki juomahan menee, pirtin päältä heinät syöpi?
300. Juurakko juttua pitää, männyn tywi meteliä?
301. Juuriton jutaa kahden juuren keskessä?
302. Jänis juoksi jäätä myöten, hiippoi, haappoi hartioita, jäljet
jäähän tartuskeli?
303. Jänis juoksi jäätä myöten, kahden kallion wäliä, kultakuppi
kainalossa?
304. Jänis juoksi jäätä myöten, kiippoi, kaappoi, hartioita, jäljet
tuhkuun tupetti?
305. Jänis juoksi jäätä myöten, kuikutti kujoa myöten, walkia hattu
hartioilla?
306. Jänis juoksi jäätä myöten, piiperti pihaa myöten, pistihen
pinon rakoon?
307. Jänis juoksi jäätä myöten, piipotti pihaa myöten, juoksi wuoren
loukkoseen, wuori wastaan murahti?
308. Jänis juoksi jäätä myöten, tiiperoi tietä myöten, pistihen
hakosen alle?
-----
297 Tuuliainen, tuuliaispää. 298 Yksi kuu edellinen -- Wene. 299 Sawu.
300 Loukku. 301 Hewonen sahrapuissa eli aisoissa. 302 Lumiryöppy,
tuisku, purku, pyry -- Jauhot seulassa. 303 Sukkula ja käämy, syöstäin
ja puola, kutoessa. 304 Katso: 302. 305 Purjewene, laiwa -- Kuohu
koskessa -- Rukki ja kuontalo -- Sukan tikkuelma -- Sukkula ja käämy.
306 Lumiryöppy, purku, tuisku, pyry. 307 Awain ja lukko. 308 Aurinko
eli kuu menee pilwen taaksi.

25
309. Jänis juosta jälkytteli...
310. Jänis jäällä hyppelehtii, tuhkat tuiskii jäljessä?
311. Jänis kynti, pää jätisi, perä jauhoi, pelto notkui?
312. Jänkkö juoksi jäätä myöten...
313. Jänkkö juosta jälkytteli, jäljet jääksi kylmettyiwät, häntä
tiiperti peroon?
314. Jänkkö juosta jälkytteli, kuppasilmä kuikutteli, kahden
Sez Fin ädäbiyättän 1 tekst ukıdıgız.
Çirattagı - Suomen kansan Arwoituksia: ynnä 189 Wiron arwoituksen kanssa - 3
  • Büleklär
  • Suomen kansan Arwoituksia: ynnä 189 Wiron arwoituksen kanssa - 1
    Süzlärneñ gomumi sanı 3317
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1942
    16.7 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    23.0 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    26.6 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Suomen kansan Arwoituksia: ynnä 189 Wiron arwoituksen kanssa - 2
    Süzlärneñ gomumi sanı 3135
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1774
    12.2 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    17.0 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    20.4 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Suomen kansan Arwoituksia: ynnä 189 Wiron arwoituksen kanssa - 3
    Süzlärneñ gomumi sanı 2981
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1748
    11.4 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    17.0 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    20.4 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Suomen kansan Arwoituksia: ynnä 189 Wiron arwoituksen kanssa - 4
    Süzlärneñ gomumi sanı 2997
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1702
    10.4 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    16.2 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    20.1 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Suomen kansan Arwoituksia: ynnä 189 Wiron arwoituksen kanssa - 5
    Süzlärneñ gomumi sanı 3067
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1572
    12.9 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    17.9 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    21.2 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Suomen kansan Arwoituksia: ynnä 189 Wiron arwoituksen kanssa - 6
    Süzlärneñ gomumi sanı 2931
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1656
    10.7 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    16.6 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    20.5 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Suomen kansan Arwoituksia: ynnä 189 Wiron arwoituksen kanssa - 7
    Süzlärneñ gomumi sanı 2902
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1742
    10.5 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    16.5 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    19.4 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Suomen kansan Arwoituksia: ynnä 189 Wiron arwoituksen kanssa - 8
    Süzlärneñ gomumi sanı 2972
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1700
    12.5 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    17.9 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    21.7 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Suomen kansan Arwoituksia: ynnä 189 Wiron arwoituksen kanssa - 9
    Süzlärneñ gomumi sanı 2157
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1333
    13.2 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    19.8 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    23.7 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.