Saksanmaa - 03

Süzlärneñ gomumi sanı 3340
Unikal süzlärneñ gomumi sanı 2086
16.5 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
25.3 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
29.4 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
ads place
ihana järvi, joka pintaansa kuvastaa rauhaisan pikkukaupungin
piirteitä, hyvin rakettuja voipia maalaistaloja, anteliasta viljavuutta
ja vakaata viljelystä.

Weichsel.
Itä-Preussin vetevin joki on Weichsel. Oltuaan yläjuoksullaan kappaleen
matkaa Itävalta-Unkarin ja Preussin rajana Weichsel mutkaa Puolan
sisäosiin ja on tämän maan varsinainen valtasuoni. Oivallisena
kulkuväylänä, samoin kuin suuri lisäjokensa Bugkin, Weichsel kuljettaa
Danzigiin valtaavat määrät Puolan puutavaraa ja viljaa ja saksalaiset
teollisuustavarat sitä pitkin palaavat takaisin sisämaahan. Noin
viisikolmatta penikulmaa, neljännen osan koko pituudestaan, se juoksee
Saksanmaan aluetta. Nelisen penikulmaa suustaan Weichsel haarautuu.
_Nogat_, jonka rannalla on Saksalaisen ritarikunnan muinainen
pääkaupunki Marienburg uljaine rakennuksineen, vie vettä Frisches
Haffiin, mutta pääosa vedestä kulkee nykyään, rantadyynin murrettuaan,
suoraa tietä Danzigin mutkaan. Tämän murtautumisen kautta on Danzig
jäänyt syrjään valtaväylästä, mutta kun tämä mataluutensa ja hankalain
hiekkamuodostuksiensa vuoksi on laivaliikkeelle epäsovelias, niin
varsinainen liike edelleenkin poikkeaa Danzigin vanhaan hansasatamaan.
Sinne ohjaavat suuret tukkilautat, sinne hatarasti kyhätyt lotjat,
jotka kulkevat ainoan matkansa virran voimalla ja sitten määräpaikkaan
saavuttuaan hajotetaan, sinne rautaiset kuorma-alukset hinaajineen,
sinne upeat matkustajalaivat. Saksanmaa siten Weichselin ansiosta saa
suuren osan Puolan kaupasta, mutta toiselta puolen tämä liike auttaa
puolalaisen kansallisuuden taistelua saksalaistuttamista vastaan
itäisissä rajamaakunnissa.
Weichselin suistamo, virran lietteistä mereen kasvanut, oli puolen
vuosituhatta takaperin suurena suona aina siitä kohdasta, jossa Nogat
päävirrasta eroo. Tämän rämeisen suistamon, "Werderin", kuivaaminen ja
viljeleminen oli Saksalaisen ritarikunnan hyödyllisimpiä töitä. V. 1288
työ alettiin ja seitsemän vuoden kuluttua se oli suoritettu. Ensimäiset
viljelijät tuotiin Hollannista, jonka asukkaat vanhastaan olivat
tottuneet tämänkaltaiseen kamppailuun sekä merivettä että jokivesiä
vastaan. Uutisasukkaat kaivoivat suomaan läpi ristiin rastiin ojia ja
kanavia ja rakensivat tästä erinomaisen lihavasta maasta
viljelysseudun, joka on Saksan hedelmällisimpiä.
Mutta vaikka tämä vilja-aitta onkin vedenalaisuudesta vallattu, niin
täytyy asukkaitten yhä vieläkin olla alituisesti valmiina puolustamaan
vallotustaan virtaa vastaan, joka keväisin uhkaa murtaa sulut ja
uudelleen peittää anastetut maat. Weichselin kevättulvat ovat
suupuolessa vaaralliset, koska lumi ja jää sulavat koko joukon
aikaisemmin virran lähteillä kuin suupuolessa. Sen kautta ensimäinen
tulvavesi ja latvaosan jäät suupuoleen saapuessaan kohtaavat kiinteän
jääpeitteen, joka sulkee tien mereen. Virran poikki muodostuu
jääpatoja, joitten takana vesi nopeaan kohoo, ja silloin ovat
marshimaan tokeet vaarassa, asukkaat istuvat ahdistunein mielin
huoneissaan ja odottavat, milloin vartijoilta saapuu kutsu tulla
valleja suojelemaan, taikka ehkä tulva yllättää ja piirittää talot ja
kylät. Talo, joka ei ole kumpuaan riittävän korkeaksi rakentanut,
joutuu silloin auttamatta veden ja jäälohkareitten valtoihin. 1829
padot murtuivat 84 kohdasta ja koko Weichselin suistamo joutui veden
alle. Myöhemminkin on sama uudistunut, saaden aikaan miljoonien ja
kymmenien miljoonien vahingot.
Ainaisen tulvavaaran torjumiseksi kaivettiin Weichselille 1890-luvulla
uusi laskuväylä mereen. Sen kautta on kevättulva nyt muuttunut paljon
säyseämmäksi, eikä niin suurien vahingoitten uudistumisesta enää ole
pelkoa.
Saman palveluksen kuin Weichsel Puolalle tekee liettualle _Niemen_,
saksalaisten _Memel_. Sekin välittää suurta puutavaran ja
maanviljelystuotteiden laskua, teollisuus- ja siirtomaatavarain nousua,
ollen Grodnoon saakka laivoilla kuljettava. Joki laskee Kurisches
Haffiin, mutta kun tämä lahti on niin matalaksi liettynyt, että
suuremmat laivat eivät enää voi sitä kulkea, niin on Niemenin suu
kanavalla yhdistetty Memelin kaupunkiin, josta meriliike alkaa. Siellä,
maansa äärimäisessä sopukassa, saksalaiset tekevät naapurimaan kanssa
suuria kauppoja ja tietysti hyötyvät tästä suuresta takamaasta
vastaavassa määrässä.
Niemenin maisemia kukkuloineen, metsineen ja vanhoine paikkoineen
kiitetään ylempää kauneiksi, mutta lähempänä suistamoaan tämäkin joki
joutuu omalle rakentamalleen maalle, joka sen mukaan on alavaa ja ennen
on ollut rämeistäkin. Mutta Niemeninkin suistamo on kauttaaltaan
kuivattu ja siitä on saatu mitä parasta viljelysmaata.

Oder.
Oder alkaa Sudettien ja Karpattien välimailta synkkäin jalokuusien
varjostamasta suosta. Pienoisesta purosta se nopeaan paisuu rajuksi
vuorivirraksi, joka uhkaillen kohisee syvässä, itse kaivamassaan
rotkolaaksossa. Mutta sen vuorimatka on lyhyt, pian laakso avartuu,
joki juoksee alangolle ja alavia maita se sitten vaeltaa mereen saakka.
Ratiborin luona se jo on niin tyyntynyt, että sitä voidaan kulkea
melkoisilla aluksilla. Pensas- ja niittyrantain välitse juosten sen
muodostelee umpisalmia ja lampia kahden puolen, niinkuin yleensäkin
alankomaiden joet, jotka lenkoilevat paljon ja tuon tuostakin syövät
poikki omia mutkiaan. Maaperä on täällä laihaa, paitsi lietemailla,
viljelys vaivalloista, laihot niukat. Mutta sitä rikkaampaa on
Ylä-Schlesiassa maan sisusta. Tuon tuostakin kohoo mäntymetsäin
takaa sulatusuunien, sinkkitehtaitten, kivihiilikaivosten, tai
rautavalimoitten korkeat piiput ja ainainen savu kiehtoo maisemaa.
Rannalla veturi, virralla hinaaja puskutellen vetää näitä aarteita
alamaihin, ja liikettä vilkastuttaa puolalainen lautturijoukko, joka
vankasti kootulla lautallaan laskee ylämaiden metsätavaroita
puumarkkinoille.
Mutta Oderin rauhallisuus on petollista. Vaikka joki itse kulkeekin
alavia maita, niin seurailee sitä kuitenkin vasemmalla puolella pitkät
matkat Sudettien korkea sininen vuorijono, joka on Saksanmaan
sateisimpia. Oder saa sieltä useita tuittupäisiä lisäjokia, _Neissen,
Katzbachin, Boberin_, muita mainitsematta, ja milloin vuorimaassa lumi
äkkiä sulaa, taikka sattuu valtavia rankkasateita, silloin nämä nopeaan
paisuvat ja syytävät päävirtaan niin ahtaen vettä, että sävyisästä
Oderista äkkiä tulee Saksanmaan vaarallisin joki.
Kun Breslau monine tornineen on taakse jäänyt, niin käyvät rannat niin
mataliksi, että asukkaitten on tuon tuostakin täytynyt rakentaa patoja
viljamaitten suojaksi. Näillä seuduin Oder puolen vuosisataa takaperin
hävitti tulvallaan noin 40 miljoonan markan edestä omaisuutta.
Katkaistuaan eteläisen maanselän, jota korkeammat hiekka- ja
savikkotörmät osottavat, Oder jälleen tulee väljemmille maille, joilla
vain siellä täällä korkeampi mäki tai maanaalto sitä lähestyy.
Grünebergin kohdalla näemme moisella mäellä kummaksemme reheviä
viinitarhoja. Tämä paikka on merkillinen siitä, että se nykyään on
pohjoisin kohta maan päällä, missä viiniköynnöstä menestyksellä
viljellään.
Saatuaan viimeisen Riesengebirgestä tulevan syrjäjokensa Oder kohtaa
poikkilaakson, jonka pohjaa kulkee kanava Spreehen, ja tämä Berliiniin
vievä valtatie saa suurimman osan virran liikkeestä.
Siltakohtana tärkeän Frankfurtin taakseen jätettyään Oder joutuu
korkeilla padoilla suojelluille lietemaille (Oderbruch), jotka vielä
kahdeksannellatoista vuosisadalla olivat laajana asumattomana suona.
Fredrik Suuren toimesta nämä seudut kuivattiin. Työn suuruutta todistaa
mainitun kuninkaan lause, että hän oli tässä rauhallisilla keinoilla
vallottanut kokonaisen maakunnan.
Nykyään ovat nämä seudut parhaita viljelysmaita. Täällä kohoo varsinkin
viinapolttimoitten piippuja taajassa, tärkkelys- ja sokeritehtaitten
niinikään. Oderin ja _Warthen_, Saksan puolalaisten valtajoen,
yhtymäpaikkaa vartioi Kustrinin linnotus.
Oderin vaihtelevimmat maisemat ovat Pommerissa, kussa joki suuntaansa
muuttaen katkaisee Baltisen maanselän. Stettinin ohi virrattuaan se
purkaa vetensä _Oder-haffiin_, jonka _Usedom_ ja _Wollin_ nimiset
saaret erottavat Itämerestä. Nämä saaret, joihin Kustaa Adolf astui
maihin kolmenkymmenen vuoden sotaa alkaessaan, ovat syntyneet osaksi
Oderin tuomista, osaksi meren aaltojen ja merivirran kasaamista
lietteistä. Täällä tarun mukaan lepää haffin aaltojen alla Vinetan
vanha kaupunki, joka muka yhdennellätoista vuosisadalla mereen sortui.
Kalastajat kertovat tyynellä ilmalla näkevänsä pohjassa katuja ja
raunioita, mutta myöhemmät tutkimukset ovat osottaneet, että nämä näyt
ovatkin olleet vain vedenalaisia särkkiä ja louhikoita. Vineta lienee
kuin lieneekin mielikuvituksen luoma.

Elbe, Saksin Sveitsi.
Elben lähteet ovat Riesengebirgen alati vetisillä tunturiniityillä,
saman vuorijonon luoteisessa päässä, jonka kaakkoisesta päästä Oder
lähtee vuoriston toiselle puolelle. Elbe sen vuoksi juokseekin
alkumatkansa Böhmissä, kooten sen maan kaikki vedet, lukuiset
Sudeteilta laskevat vuorivirrat, Moldaun, joka yhtymäpaikalla on
leveämpi kuin Elbe onkaan, ynnä Egerin. Elbe sen vuoksi on jo
voimistunut melkoiseksi kymeksi, kun se vuoriston läpi murtauduttuaan
saapuu Pohjois-Saksan alangolle.
Elbe on murtanut vuoriston heikoimmasta kohdasta, s.o. sen
matalanlaisen hiekkakivikynnyksen, joka yhdistää Erzgebirgen ja
Riesengebirgen. Uomansa on se murtanut niin syvälle, että laivat
esteettömästi voivat tämänkin solan nousta, vaikka virta onkin kova.
Murtolaakso on Saksan kuuluimpia matkailijamaisemia, paljon mainittu
"_Saksin Sveitsi_".
Hiekkakiviylänkö on nimittäin syöpynyt aivan kohtisuoraan alaspäin,
missä juokseva vesi on päässyt sitä uurtamaan. Siten on Elben kahden
puolen syntynyt äkkijyrkät vuorenseinämät, joita poikkirotkot tuon
tuostakin katkaisevat, jopa toisin paikoin erottavat valtaviksi
äkkijyrkiksi patsaiksi. Virralta nähden ja rannoilta nämä kalliot ovat
ylen romantiset ja tunnelmarikkaat, mutta jos jonkun poikkirotkon
pohjaa kohoamme vuorensyrjän päälle, niin huomaammekin olevamme
yksitoikkoisella ylängöllä, jota mäntymetsät ja karunlaiset viljamaat
keskenään jakelevat.
Ken siis tahtoo "Saksin Sveitsin" maisemain viehätystä nauttia, pysyy
Elben rannoilla. Mutta siellä tuskin löytyykään ainoatakaan
kallionpolvea, ainoatakaan rotkonpohjaa, jota eivät matkailijain
anturat olisi kuluttaneet polulle. Jopa kaikkein äkkijyrkimmät
kallionseinätkin, joihin luulisi olevan mahdotonta ihmisneuvoin
kiivetä, on koeteltu ja kavuttu. Tänne nimittäin saapuvat Saksin
kaupungeista "alppikiipeilijäklubit" harjottelemaan itseään suurempiin
tehtäviin, ja vaikkeivät nämä vuoret olekaan hyvin korkeita, niin on
niillä kuitenkin löydetty monta "kiipijäreittiä", jotka kyllä kysyvät
sekä rohkeutta että huimauksesta vapaata päätä, ja joille olisikin
mahdoton päästä muuta kuin joukolla ja kaikilla vuorikiipeilijäin
apuneuvoilla. Nämä nuoret urheilijat ovat ensimäisinä nousseet
muutamille kallionpatsaille, joilla tuskin lienee ketään ennen käynyt,
ellei joskus entisinä vainoaikoina.
Moisen 222 metriä korkean vuoren päällä on Königsteinin linna, joka
vartioi Elben laaksoa. Rikkirevitympi, ikäänkuin ryhmä rauniopatsaita
on _Bastei_, jonka ulos pistävästä, korkeasta "saarnastuolista" näitten
omituisten maisemain koko runollinen piiri näkyy.
Avautuvat sitten Saksin aaltoilevat kentät. Savisena, vuolaana Elbe
virtaa loistavan, taiteellisen Dresdenin läpi ja halkoilee sitten
lakeuksia, joilla niin usein on taisteltu verisiä taisteluita ja
ratkaistu, ei ainoastaan Saksan maitten, vaan joskus koko
maanosammekin. kohtalo. _Mulde_ ja _Saale_ tuovat vasemmalta
Erzgebirgen, Fichtelgebirgen ja Thüringin vesiä. _Havel_ taas ja sen
syrjäjoki _Spree_ keräävät liikavesiä siitä, lakeasta matalajärvisestä
laaksosta, joka jatkaen Oderin yläjuoksun suuntaa yhtyy Elbeen sillä
kohdalla, mistä tämä joki, pitkän matkaa pohjoista kohti virrattuaan,
uudelleen kääntyy luoteeseen, laakson suuntaan.
Sitä ennen on Elbe kuitenkin tehnyt länttä kohti pitkän mutkan, jonka
partailla moni nuori suomalainen opinetsijä on aikoinaan astellut.
Tämän mutkan varrella on nimittäin kaksi uskonpuhdistuksen historiasta
kuuluisaa paikkaa, Wittenberg ja Magdeburg. Jos näillä seuduin kuljemme
joen poikki itärannalta länsirannalle -- Flämingin ylänköä onkin liike
kulkenut ikivanhoista ajoista, koska maat sen kahden puolen olivat
rämeitä -- niin huomaamme, miten Elbe on ikäänkuin maanlaatujen raja.
Vasemmalla rannalla seurailee virtaa kaistale lihavaa, mustaa multaa
rehevine niittyineen ja viljavine peltoineen, kuuluisa Magdeburgin
lakeus (_Magdeburger Börde_). Mutta oikealla rannalla on hietikko
vallitsevana maanlaatuna. Siellä on laajoja karuja kankaita ja näiden
lomassa suota. Elben rannassa vain on itäiselläkin puolella lihavaa
alavaa lietemaata.
Elben rannat käyvät loppumatkalla yhä matalammiksi; ainoastaan parissa
paikassa lähestyy virtaa korkeampi maa, ja niissä onkin ikivanhain
siltapaikkain tilalla kaupunkeja. Vielä enemmän kuin 150 kilometrin
päässä virran suusta tulee vastaamme valtameren tuntu, vuorovesien
liike. Kahden puolen jokea leviävät tulvamaat eli jokimarshit yhä
leveämmiksi, vasemmalla rannalla _Altes Land_, "vanha maa",
joka ennen muita rämeestä kuivattiin, nykyään kuulu satoisesta
hedelmäviljelyksestään, _Kedingen_ ja _Hadeln_ kauempana meren
hengessä, oikealla rannalla taas Holsteinin ylistetyt marshit. Hampurin
kohdalla Elbe jakautuu moneen haaraan ja korkea maa ulottuu lyhyellä
matkalla aivan virtaan kiinni. Tämä paikka oli vanhastaan mukava
ylimenopaikka ja siinä syy, miksi Hampurin tilalle alkuaan kaupunki
syntyi. Toinen ja vielä tärkeämpi syy oli se, että suurimmat laivat
pääsivät vuoksivedellä siihen saakka nousemaan.
Hampurin alapuolella Elbe yhä enemmän leviää, niin ettei lopulta rantoja
näy. Vesi on sameata ja savista. Kohdatessaan suolaisen meriveden, jota
nousuveden synnyttämä virtaus kahdesti vuorokaudessa kuljettaa
sisämaahan, multahiukkaset painuvat pohjaan lietteeksi ja muodostavat
särkkiä, jotka aallokon ja virtauksen vaikutuksesta lakkaamatta
muuttavat paikkaansa. Uupumatta täytyy sen vuoksi ruoppauskoneitten
olla työssä väyliä auki pitääkseen. Lukemattomat eriväriset ankkuroidut
tynnörit, majakkalaivat, vilkkumajakat, laivamerkit ja väylävalot
johtavat laivoja mereltä Hampurin satamaan yöllä ja päivällä.
Mutta tässäpä yhtyykin meriliikkeeseen sisämaan vesiväylä, joka
haarautuu kautta koko Pohjois-Saksaan ja ulottuu syvälle Böhmiin
saakka.

Itämeren ranta.
Jos kartasta katselemme Itämeren etelä-rannikkoa, niin näyttää se
alkuaan olleen paljon epätasaisempi, täynnään niemiä ja lahtia, joiden
nenätse ja suitse taitava käsi on piirtänyt uuden sulavan rantaviivan.
Monessa paikassa entiset lahdet vielä näkyvät järvinä tämän rantaviivan
takana. Niin tosiaan onkin tapahtunut, ja taiteilija, joka on tämän
"möljäystyön" suorittanut, on se samainen meri, jonka täytyy kylkiään
kahnata noihin rantoihin.
Kun ranta on pitkältä matalaa, niin aaltojen on helppo liikutella
pohjassa olevia aineita ja pienempiä kiviäkin. Vähitellen ne
vierittelevät näitä aineita yhä lähemmä rantaa ja kovilla myrskyillä
vihdoin hyökyaallot nakkelevat niitä kauas kuivalle maalle. Mutta
semmoisissa paikoissa, missä vesi on niin matalaa, että aallot
murtuvat, jo ennenkuin rantaan ennättävätkään, muodostuu kauemmaksi
mereen riutta, joka kohoomistaan kohoo ja vihdoin erottaa mutkia ja
lahtia rantajärviksi eli laguneiksi. Mecklenburgin, Pommerin ja
molempien Preussien rannat ovat täynnään semmoisia muodostuksia.
Riuttain ja särkkien syntymistä edistää vielä merivirta, joka Itämeren
etelärannalla enimmäkseen kulkee vallitsevan tuulensuunnan mukaan
lännestä itään. Missä meressä on runsaasti hiekkaa, sitä kohoomistaan
kohoo kuivalle maalle ja tuuli kasailee sitä korkeiksi nietoksiksi eli
_dyyneiksi_. Itämeren rannalla, missä vedenpinta ei vuorovesien
vaikutuksesta sanottavasti vaihtele ja pehmeätkin rantamuodostukset
kestävät meren hyökkäykset, dyynit ovat viljelyksen vihollisia. Mutta
Pohjanmeren rannalla ne sitä vastoin monessa kohden auttavat asukkaita
suojelemaan lihavia vesijättöjään, "marshimaitaan", meren hyökkäyksiä
vastaan nousuveden aikana.
Nämä voimat yhdessä ovat muodostaneet Pohjois-Saksan rannalle ennen
mainitut _haff-lahdelmat_, joita kapeat särkät erottavat avomerestä.
Paitsi entisiä näyttää tällä rannikolla paraillaan olevan uusiakin
haffeja tekeillä. Länsi-Preussin pohjoisimmasta nokasta kasvaa mereen
kasvamistaan kieleke, joka uhkaa lopulta sulkea Weichselin suun ja
erottaa Danzigin mutkan avomerestä. Mutta kun särkän kärjessä on
kokonaista viisikymmentä metriä vettä, niin edistyy kasvaminen hyvin
hitaasti, ellei se ehkä ole jo seisahtunutkin. Rügenissä ovat
samanlaiset muodostukset sitoneet yhteen ryhmän kallioita, jotka ennen
olivat hajanaisena saaristona.

Rügen
Viivähtäkäämme vähän kauemmin _Rügenissä_, tuossa mereen ulkonevassa
melkoisessa saaressa, joka luontonsa ja muistojensa vuoksi on niin
suosittu käyntipaikka. Rügenin rannat ovat kauneimpia maisemia, mitä
Itämeren ääriltä löytyy.
Matalasta rantamerestä kohoo Rügenkin. Etäämpää mereltä katsoen se
näyttää kokonaiselta saaristolta, ulapalle kun näkyvät vain kukkulat,
mutta ei ensinkään matalia kannaksia, jotka niitä yhdistävät. Saaristo
se epäilemättä onkin ollut'. Maattumat ovat aikain kuluessa liittäneet
saaret yhteen, jotta on syntynyt yhtenäinen, mutta harvinaisen
runsaasti jäsennelty, lahdekas maa. Matalat, myöhemmin muodostuneet
kannakset eivät ole sen korkeampia, kuin että Rügen uudelleen hajoisi
saaristoksi, jos meren pinta kohoisi viisikään metriä.
Rügen on kauttaaltaan erittäin hedelmällistä. Rehottavat laihot,
vehmaat niityt, tuoksuvat lehdot ja rauhaiset pyökkimetsät virittävät
vaeltajassa sointuisia mielialoja. Mutta Arkonan ja Stubenkammerin
kallioilla, vendien vanhain linnain ja uhripaikkain pohjilla, meren
laajan pinnan näkyvissä ne syventyvät semmoiseksi juhlalliseksi
tunteeksi, jota suurenmoinen rantamaisema mielessä virittää.
Rügeniäkin kattavat samanlaiset irtaimet, suurien ja pienien paasien
sekaiset maalajit, kuin Pohjois-Saksaa yleensä, mutta rannalla astuu
monessa kohden näkyviin saaren peruskalliokin, valkoinen liitukivi, ja
tämä korkeiksi jyrkänteiksi lohkeilleena muodostaa saaren kuuluimmat
maisemat. Semmoinen muodostus on _Stubenkammer_, saaren koillisin
niemi, jota lukemattomat matkailijat läheltä ja kaukaa saapuvat
ihailemaan. Jyrkänteet, uljaat pyökkimetsät ja varsinkin meren aava
näköala vaikuttavat tällä paikalla voimallisesti katsojan mieleen.
"Seisomme tämän ihanan saaren kauneimmalla kohdalla", lausuu eräs
saksalainen kirjailija. "Luonto on tähän yhdistänyt kaikki, mikä voi
ihmisen rinnassa herättää ylevimmän ihailun tunteita. Yllämme vanhain,
mahtavain pyökkien muodostama lehväkatto, jota holvikaariksi yhtyvät
oksat kannattavat, edessämme melkein äkkijyrkästi mereen suistuva, 125
metriä korkea liitujyrkänne ja syvällä jalkain alla Itämeren sininen,
silmän siintämättömiin leviävä ulappa, aallot, jotka vuosituhansia ovat
hyökänneet näitä kallioita vastaan, voimatta niitä sortaa. Korkein
mereen pistävä niemeke on Königstuhl (kuninkaantuoli), joka luultavasti
sai nimensä jo niinä aikoina, jolloin Tanskan kuningas Waldemar, vendit
voitettuaan, asettui Stubenkammerin vendiläiseen linnaan asumaan. Mutta
ken lieneekin antanut nimen, kuninkaallinen on täältä näköala yli
rannattoman meren, sanomattoman ihana, kun aamulla aikaisin aurinko
kohoo itäiselle taivaanrannalle ja ulapalle valuu ihmeellisiä, tummasta
violetista leimuavaan tulipunaiseen vaihtelevia värivivahduksia,
ennenkuin vielä auringonsäteet ovat meitä kohdanneetkaan. Auringonnousu
Stubenkammerissa on ylevimpiä luonnonnautinnoita. Teräväsärmäiset,
rotkoiset liitukalliot hohtavat alussa ikäänkuin sula kulta, mutta
vaalenevat yhä valkoisemmiksi, kuta korkeammalle kohoo aurinko. Vasta
kun sen kirkas valo on rotkojen syvyydestä karkottanut viimeiset
varjot, tajuamme täysin tämän revityn kallioseinän mahtavuuden. Kun
siellä seisomme ja merelle katselemme, niin olemme samalla
tuntevinamme, ikäänkuin tumman pyökkimetsän siimeksestä kohoisivat
vanhain jumalten haamut."
Saksalaiset ovat tosiaan tällä saarella, samoin kuin koko
Pohjois-Saksassakin, verraten myöhäisen ajan tulokkaita. Pakanalliset
vendit hallitsivat Rügenissä, samoinkuin mantereitakin, rakentaen
näille kallioille linnojaan ja temppeleitään, tehden täältä sotaretkiä
monelle taholle. Tanskalainen kuningas kukisti heidän valtansa ja vasta
häneltä saksalaiset saaren anastivat.
Ei siis kumma, että Rügenissä monet tarinat liittyvät noihin entisiin
asukkaihin ja heidän pakanallisiin menoihinsa. Vendit itse ovat, toisin
kuin mannermaalla muutamissa kohdin, jo ammoin sukupuuttoon kuolleet ja
ainoastaan suurimmat, kummallisimmat kulkuripaadet tarinoineen
säilyttävät täällä nykyään heidän pelättyä nimeään. Paikannimistä on
puolet vendiläisiä, mutta jo viidennellätoista vuosisadalla Rügen oli
niin kauttaaltaan saksalaistunut, että ainoastaan ani harvan vanhuksen
kerrotaan silloin enää osanneen vendien kieltä.
Rannikko Rügenistä itäänpäin on enimmäkseen lakeata ja autiotakin,
mutta länteenpäin siirtyessämme tapaamme piankin, etenkin Holsteinissa
ja Slesvigissä, toisenlaisia maisemia. Näemme siellä herttaisia,
valoisia, vaikk'ei aivan korkeita kukkulaseutuja, ja näitten välille
pistää maan sisälle pitkiä vuonoja, "_föhrdejä_", joissa aina perukkaan
saakka on selvää, syvää vettä. Haffeissa voidaan ainoastaan vaivalla
ylläpitää jonkinlaisia väyliä -- niiden syvyys vaihtelee 3 ja 5 metrin
välillä -- mutta näissä vuonoissa on puhtaat väylät suurimmillekin
aluksille. Syrjäinen asema vain vaikuttaa, ettei laivaliike niistä
hyödy vastaavassa määrässä. Mutta etevimmän sotasatamansa on Saksa
sijottanut tänne, Kielin vuonon pohjaan, koska valtakunnan rannoilla ei
ole muualla yhtä selvää ja suojaista vettä.
Elben länsipuolella saavumme maisemiin, jotka melkoisesti eroovat
edellä kuvatuista. Maa on lakeampaa ja osasta vielä karumpaa. Tapaamme
siellä Saksanmaan kaikkein hedelmättömimmät seudut, Lüneburgin melkein
alastoman nummen ja Emsin ja Weserin väliset autiot kohosuot eli
"moorit". Mutta näitä autioita sisämaita, joita yhteisellä nimellä
sanotaan _geestiksi_, paartaa kapea rantakaistale, joka suureksi osaksi
on mereltä vallotettu ja nyt on kaikkein lihavinta niittyä ja
viljelysmaata. Näitä viljavia rantamaita sanotaan "_marsheiksi_".
Marshien edustalla on kaistale rantavettä, jota ei kunnolla voi sanoa
mereksi eikä maaksi, sillä nousuveden aikana se on veden peittämänä,
mutta pakoveden aikana enimmäkseen kuivilla. Tätä vyöhykettä sanotaan
"_wattimereksi_". Sen ulkopuolella vihdoin on pitkä jono saaria,
_Friisien saaret_, jotka alkavat Alankomaista ja juoksevat melkein yhtä
suuntaa rannan kanssa aina Jyllannin reunaan saakka.
Tuskin on Europassa toista rantaa, jolla olisi niin draamallinen ja
osasta traagillinenkin historia, kuin tällä tuottavalla, mutta
vaaranalaisella rannikolla. Vuosisatoja, ehkäpä vuosituhansia on siinä
käyty sitkeätä taistelua ihmisen ja meren välillä. Alati väijyvä meri
on pyrkinyt myrskyillä ja tulvavuoksilla repimään löyhistä
lietekerroksista muodostunutta rantaa, ihminen taas on ponnistanut
kaikki voimansa suojellakseen sen satoisia kenttiä ja vallatakseen yhä
uusiakin. Vuoroin on meri, vuoroin ihminen ollut voitolla. Kalliilla
hinnalla ostettu kokemus näyttää vihdoin opettaneen ihmisen sillä
tavalla hallitsemaan luonnonvoimia, että vallotukset ovat taatut, ja
että mereltä ehkä vielä voidaan riistää takaisin nekin alueet, mitä se
puolen vuosituhatta takaperin anasti ja purki.
Geestin vallottaminen käy hitaammin, mutta varmemmin. Ennen on sekin
kasvanut edes metsiä, mutta kun metsät kuluneina vuosisatoina
hävitettiin polttopuiksi ja laiva-aineiksi, niin pääsivät Pohjameren
ankarat tuulet puhaltamaan pois mullan ja kaivamaan hiekat esille, eikä
ole sen koommin uutta metsää kohonnut. Mutta järjestelmällisellä työllä
aiotaan geestimaatkin uudelleen metsittää ja saattaa viljelykseen.
Suurin yhtenäinen alue näistä geestimaista on _Lüneburgin nummi_, joka
käsittää enimmän osan Elben ja Weserin välisestä maasta.

Lüneburgin nummi.
Saksalainen lauseparsi sanoo, että kun Luoja valmista työtään katseli
ja näki kaikki hyväksi, niin sattui hänen peukalonsa sillä haavaa
olemaan Lüneburgin nummen päällä, eikä hän sen vuoksi huomannutkaan,
miten paljaaksi tämä seutu oli jäänyt. Kasku ei kuitenkaan voi olla
hyvinkään vanha, sillä ei ole aivan pitkiä aikoja kulunut siitä, kuin
tällä 10,000 neliökilometrin laajuisella autiomaalla kasvoi komeat
tammimetsät. Kun tammikot hakattiin pois laivaksiksi ja Pohjanmeren
tuimat puhurit pääsivät esteettä temmeltämään tällä ylävällä maalla,
niin entis'aikain kuluessa karttunut makumulta puhalsi pois ja jäljelle
jäi nykyinen alaston hiekkanummi. Silmän siintämättömiin leviää loivin
aalloin kohoileva kanerva-aavikko, jota ainoastaan valtatiet
istutettuine koivukujineen siellä täällä katkaisevat. Toisin paikoin ei
menesty edes kanerva, vaan matalat nälkäruohot, jäkälät ja sammal ovat
maakamaran ainoa köyhä peite.
Kilven tavoin kumpuaa nummi Elben matalilta rannoilta. Toisin paikoin
se hyvin jyrkästi eroo hedelmällisistä ympäristöistään, toisin paikoin
on lomassa kaistale välimaata, jossa maisema asteettain muuttuu. Jos
kuumana kesäpäivänä satumme nummelle, niin saamme kulkea penikulmittain
polttavia maanteitä tapaamatta ainoatakaan kunnollista vesipaikkaa tai
ihmisasuntoa. Ilma väreilee kuumuuttaan, etäällä taivaanrannalla
auteret yhtyvät väikkyviksi kuviksi. Suotta etsii vaeltaja juoksevaa
puroa, raikasta lähdettä, joista Saksassa ei ole muualla puutetta.
Jonkun kuivaneen lätäkön pohja vain haisevine vesineen ilkkuu hänen
janoaan. Toisin paikoin näyttää tulevan vaihteeksi tuoreempikin kohta,
mutta se onkin paljasta kohosuota, jonka näennäinen vehmaus on pettävä
harhakuva. Tuolta vihdoin kuuluu kellon kilinää ja lähemmä saavuttuaan
matkamies huomaa melkoisen lauman pieniä, mustanharmaita,
karkeavillaisia lampaita, jotka ovatkin nummen varsinaiset eläjät,
ainoat laatuaan koko Saksassa. Sukkaa kutoen paimen kaitsee karjaansa,
vikkelät koirat apunaan. Paimen onkin ainoa ihminen, mitä nummen
etäisemmissä osissa tapaa. Mutta siitä huolimatta vaeltaja jonkun ajan
oleskeltuaan tuntee nummen omituisesti viehättävän itseään. Suotta
eivät siitä runoilijat ole laulaneet. Eikä täällä sentään ole niin
perin yksinäistäkään, kun vähän tarkemmin ympäristöä katselemme.
Nummella on kylläkin vilkas eläinmaailmansa. Tuolla kohoo ilmaan
kangasleivo, laulaakseen iloista liverrystään, tuolla vilkkaat
viheriäiset liskot nopeaan juoksentelevat kanervikossa, taikka vilisee
paljaalla hietikolla kirjavia kovakuoriaisia. Nummella on omat, kauniit
perhonsa, milloin taivaansiniset, milloin veripunaiset väriltään. Mutta
ylinnä kaikista häärivät monenlaiset mehiläiset, kooten ainaisella
kiireellä kanervakukkien tuoksuvaa mettä. Elokuussa rannaton nummi
onkin yhtenä rusottavana kukkamerenä ja silloin on mehiläisillä työtä.
Keskelle tätä pienoiselämää ja suuren luonnon rauhaa ajaa äkkiä
pikajuna, liitäen suurella pauhinalla nummen poikki, ikäänkuin ilmestys
toisesta maailmasta. Mutta ainoastaan hetkeksi se rikkoo maiseman
tunnelman, pian se on kuin ukonnuoli kadonnut etäisyyteen ja äkkinäköä
muistuttaa pian vain pölypilvi, joka kimmeltäen häälyy junavihurin
häiritsemän ratapenkeren päällä.
Mutta on tällä yksitoikkoisella paljaalla alueella toisin paikoin
tuoreempiakin kohtia. Missä on vähänkin puroa tai lähdettä, käytetään
vesi tarkkaan kuin kahvikupilla mitaten pienien niittyjen ja
viljelyksien kastelemiseen. Veden niukkuus on opettanut nummen asukkaat
erinomaisen taitaviksi maata keinotekoisesti kastelemaan, ja sen vuoksi
täältä kutsutaankin mestareita sekä Saksaan että ulkomaillekin, etenkin
pohjoismaihin, milloin on semmoisia töitä suoritettava. Nummen
reunoilla ovat kyläkuntien metsät, jotka niille takaavat verraten
huolettoman toimeentulon. Mutta tärkein elinkeino on lammashoito.
Lampaat ovat nummen asukkaille melkein yhtä tärkeitä, kuin
lappalaiselle poro, taikka marshin asukkaille lehmäkarjat. Lammashoidon
ohella on mehiläishoito tärkeä. Kanervahunajasta saadaankin melkein
puolta parempi hinta, kuin muusta hunajasta. Jo roomalaisten aikana se
Sez Fin ädäbiyättän 1 tekst ukıdıgız.
Çirattagı - Saksanmaa - 04
  • Büleklär
  • Saksanmaa - 01
    Süzlärneñ gomumi sanı 3143
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1767
    17.6 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    25.7 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    31.1 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Saksanmaa - 02
    Süzlärneñ gomumi sanı 3318
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1943
    15.4 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    23.0 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    28.6 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Saksanmaa - 03
    Süzlärneñ gomumi sanı 3340
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 2086
    16.5 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    25.3 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    29.4 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Saksanmaa - 04
    Süzlärneñ gomumi sanı 3358
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 2021
    15.5 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    23.7 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    28.7 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Saksanmaa - 05
    Süzlärneñ gomumi sanı 3376
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 2122
    18.0 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    26.0 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    30.9 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Saksanmaa - 06
    Süzlärneñ gomumi sanı 3274
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 2030
    14.4 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    22.0 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    26.8 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Saksanmaa - 07
    Süzlärneñ gomumi sanı 3208
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1968
    15.3 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    22.4 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    27.7 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Saksanmaa - 08
    Süzlärneñ gomumi sanı 3269
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 2017
    14.6 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    21.7 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    26.5 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Saksanmaa - 09
    Süzlärneñ gomumi sanı 3164
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1768
    16.6 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    23.8 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    28.3 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Saksanmaa - 10
    Süzlärneñ gomumi sanı 3190
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1770
    13.8 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    20.9 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    24.9 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Saksanmaa - 11
    Süzlärneñ gomumi sanı 3221
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1725
    16.0 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    22.9 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    27.5 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Saksanmaa - 12
    Süzlärneñ gomumi sanı 3186
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1838
    16.0 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    23.9 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    28.7 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Saksanmaa - 13
    Süzlärneñ gomumi sanı 3225
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1857
    15.5 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    22.5 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    27.4 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Saksanmaa - 14
    Süzlärneñ gomumi sanı 3207
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1916
    15.1 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    21.3 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    25.0 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Saksanmaa - 15
    Süzlärneñ gomumi sanı 3335
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1944
    15.7 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    22.9 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    28.1 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Saksanmaa - 16
    Süzlärneñ gomumi sanı 3250
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 2037
    16.0 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    23.7 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    27.6 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Saksanmaa - 17
    Süzlärneñ gomumi sanı 3209
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1936
    16.7 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    25.4 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    30.3 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Saksanmaa - 18
    Süzlärneñ gomumi sanı 3071
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1764
    16.9 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    25.7 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    31.1 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Saksanmaa - 19
    Süzlärneñ gomumi sanı 3067
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1831
    15.1 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    23.2 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    29.2 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Saksanmaa - 20
    Süzlärneñ gomumi sanı 3139
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1812
    17.7 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    27.1 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    32.8 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Saksanmaa - 21
    Süzlärneñ gomumi sanı 3277
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1981
    18.1 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    27.7 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    33.4 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Saksanmaa - 22
    Süzlärneñ gomumi sanı 3314
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1942
    17.7 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    26.2 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    31.8 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Saksanmaa - 23
    Süzlärneñ gomumi sanı 3217
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1878
    18.7 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    27.2 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    32.5 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Saksanmaa - 24
    Süzlärneñ gomumi sanı 3227
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1845
    17.1 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    25.2 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    30.2 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Saksanmaa - 25
    Süzlärneñ gomumi sanı 3263
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 2001
    16.5 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    24.7 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    30.8 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Saksanmaa - 26
    Süzlärneñ gomumi sanı 3276
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1967
    18.3 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    27.4 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    33.0 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Saksanmaa - 27
    Süzlärneñ gomumi sanı 3334
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1991
    18.6 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    27.3 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    32.3 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Saksanmaa - 28
    Süzlärneñ gomumi sanı 2951
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1697
    16.5 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    24.4 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    29.0 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Saksanmaa - 29
    Süzlärneñ gomumi sanı 3204
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1812
    18.2 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    27.1 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    31.8 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Saksanmaa - 30
    Süzlärneñ gomumi sanı 3197
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1860
    16.7 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    25.7 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    30.9 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Saksanmaa - 31
    Süzlärneñ gomumi sanı 3248
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1894
    18.4 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    27.3 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    32.5 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Saksanmaa - 32
    Süzlärneñ gomumi sanı 3188
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1840
    17.1 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    25.6 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    30.4 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Saksanmaa - 33
    Süzlärneñ gomumi sanı 3242
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1890
    17.6 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    25.9 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    30.8 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Saksanmaa - 34
    Süzlärneñ gomumi sanı 3286
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 2028
    18.7 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    26.4 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    31.2 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Saksanmaa - 35
    Süzlärneñ gomumi sanı 3222
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1814
    18.9 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    28.6 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    33.6 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Saksanmaa - 36
    Süzlärneñ gomumi sanı 3084
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1635
    17.4 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    26.1 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    31.0 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Saksanmaa - 37
    Süzlärneñ gomumi sanı 3048
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1688
    17.3 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    25.6 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    31.0 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Saksanmaa - 38
    Süzlärneñ gomumi sanı 2936
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1757
    15.9 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    23.1 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    28.3 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Saksanmaa - 39
    Süzlärneñ gomumi sanı 1867
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1118
    18.6 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    28.2 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    33.1 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.