Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 75

Süzlärneñ gomumi sanı 3449
Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1847
21.7 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
31.3 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
35.7 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
ads place
palellen ja alakuloisina laahustaa eteenpäin uuvuttavaa tietämme
siinä kamalassa tiedossa, että pääsemme eteenpäin aivan, aivan liian
hitaasti. Mutta ollessamme teltassa yhdessä tunnumme vielä kaikki
iloisilta ja reippailta ja juttelemme kaikista mahdollisista asioista,
syömisestä kuitenkin nyt vähemmän päätettyämme uskaltaa syödä täydet
annokset; emme suoraan sanoen voineet tässä tilassa enää juoksennella
nälissämme. Se on vaarallista leikkiä, mutta rohkeasti aiomme jatkaa
siten loppuun saakka.
»Keskiviikkona, maaliskuun 6 p:nä. Toinen aamiainen. Eilen iltapäivällä
pääsimme tuulen avulla vähän paremmin eteenpäin, niin että siitä
tämänpäiväisen kanssa karttui 17 1/2 kilometriä. 40 kilometriä vain
enää varastoon saakka. Mutta tänä aamuna olot olivat kerrassaan
sietämättömät! Yöllä lämpeni ja ensi kerran koko matkalla olen nukkunut
tunnin liian kauan. Sitten lähdimme vetämään kaikki voimamme ponnistaen
— henkemme edestä — emmekä kuitenkaan päässeet eteenpäin kuin nipin
napin pari kilometriä tunnissa! Kolmasti meidän täytyi päästellä
itsemme valjaista etsiäksemme vanhat jäljet. Oates parka istui reen
päällä. Vetää hän ei enää voi. Varmaan hänen jalkojaan kauheasti
pakottaa, mutta siitä huolimatta hän on ihmeteltävän urhoollinen. Hän
ei valita milloinkaan; mutta vain taivalta tehdessä hänen rattoisa
mielenlaatunsa enää esiintyy; teltassa hän käy yhä vaiteliaammaksi.
Panemme tänään kuntoon väkiviinalampun voidaksemme koetteeksi käyttää
sitä priimuskeittiön asemesta, kun paloöljy loppuu — se on sangen huono
korvaus, eikä meillä ole väkiviinaakaan paljon! Kun olisimme joka päivä
päässeet eteenpäin edes 16 1/2 kilometriä — ehkä olisimme sillein ennen
polttoaineen loppumista päässeet seuraavan varaston läheisyyteen. Nyt
ei meitä voi auttaa mikään muu kuin kova tuuli ja hyvä keli. Tänä
aamuna kävi aika hyvä tuuli, mutta siitä huolimatta reki oli raskas
kuin lyijy. Olisimme edes kaikki terveet, niin olisi vielä toivolle
sijaa, mutta »sotamies»-parka on meille käynyt pelottavaksi vastukseksi.
»Torstaina, maaliskuun 7 p:nä. Oatesin tila on sangen huono. En voi
kyllin ihailla hänen sankarimaisuuttaan. Juttelemme keskenämme vielä
siitä, mitä kaikkea teemme, jahka taas päästään kotia. —
»Eilen vain 12 kilometriä — tänä aamuna 4 1/2 tunnissa vähän yli 7
1/2 kilometriä — vielä on varastoon 30 kilometriä matkaa. Jos siellä
tapaamme oikean määrän ruokatavaroita ja keli pysyy tämmöisenä,
niin voimme ponnistaa vielä sitä seuraavaan varastoon, mutta emme
enää »Yhden tonnin leiriin»! Toivomme vastoin vakuutustamme, että
koirat ovat käyneet Mount Hooperissa; se ehkä voisi meidät pelastaa.
Oates-paran loppu on lähellä.
»Säteilevä auringonpaiste — jälkemme ja tienviittamme näkyvät kauas
eteenpäin — joka vain voisi seurata niitä päähän saakka!
»Perjantaina, maaliskuun 8 p:nä. Minun täytyy nyt aamulla odottaa
yösaappaat jalassa tuntikauden, ennenkuin voin ryhtyä jalkineita
muuttamaan, ja tavallisesti olen kuitenkin ensimmäiseksi valmis.
Wilsoninkin jalkoja alkaa pakottaa, se johtuu pääasiallisesti siitä,
että hän yöllä on niin paljon liikkeellä muita auttaakseen. Teimme tänä
aamuna taivalta 8 1/2 kilometriä ja olemme nyt 16 kilometrin päässä
varastostamme — naurettavan lyhyt matka! Mutta tiedämme liiankin hyvin,
että meidän tulee ponnistaa voimamme kahdenkertaisesti, jos mieli
kulkea puoletkaan siitä mitä ennen.
»Nyt tahtoisimme ennen kaikkea tietää: mitä on varastossa? Jos
koiraretkikunta on siellä ollut, voimme kulkea vielä jonkun verran
edemmäksi mutta jos tässäkin on liian vähän polttoaineita, niin Jumala
meitä armahtakoon.
»Sunnuntaina, maaliskuun 10 p:nä. Oates kysyi tänä aamuna Wilsonilta,
vieläkö hän saattoi parantua; tietysti Billin täytyi vastata, että
kyllä hänen luullakseen. Todenteolla hänellä ei enää ole parantumisen
toivoa. Ja tokko me muut jaksamme perille. Parhaassa tapauksessa voimme
vielä jonkun aikaa jatkaa kurjaa elämäämme, mutta emme muutakaan.
Pukumme ovat niin jäätyneet, että tuskin kykenemme vaatteitamme
riisumaan ja taas päällemme pukemaan ja Titus-parka aamusin viivyttää
meitä niin paljon, että hyvän aamiaisen lämmittävä vaikutus jälleen
haihtuu; ehdottomasti meidän täytyisi heti ylös noustuamme lähteä
matkaan; ja toisen aamiaisen jälkeen sama juttu. Mies-parka! Hänen
laitansa on surullinen; mutta siitä huolimatta täytyy häntä koettaa yhä
uudelleen reipastuttaa.
»Eilen saavuimme Mount Hooperin varastolle. Kylmä lohdutus! _Kaikkea_
liian vähän. En kuitenkaan voi väittää, että se olisi kenenkään syy.
Koiraretkikunta olisi voinut olla pelastuksemme — sitä ilmeisestikään
ei ole tullut. Meareksella näyttää olleen huono paluumatka. Kaikki
surkeata sekasortoa! —
»Tänään emme voineet kulkea kuin puolen tuntia. Hirmumyrsky pakotti
meidät taas nopeaan leiriytymään.
»Maanantaina, maaliskuun 11 p:nä. Oateksen loppu on lähellä. Jumala
yksin tietää, mitä me teemme — ja mitä hän tekee. Keskustelimme tästä
asiasta ensimmäisen aamiaisen jälkeen; hän on urhea, hyvä ihminen ja
selvillä asemastaan, mutta hän todella kysyi neuvoamme. Mitä muuta
saatoimme sanoa kuin hartaasti pyytää häntä kulkemaan kanssamme
niin kauan kuin suinkin mahdollista. Mutta yksi hyvä seuraus tällä
neuvottelulla kuitenkin oli: käskin pontevasti Wilsonia antamaan meille
‘keinot kärsimystemme lopettamiseksi, jotta jokainen tietäisi, mitä
hänen viime tingassa oli tehtävä. Wilsonilla ei ollut valitsemisen
varaa, koska muutoin olisimme ryöstäneet hänen rohtolaatikkonsa
tyhjäksi. Meillä on nyt jokaisella 30 ooppiumitablettia ja itselleen
hän on jättänyt putken morfiinia. Leikkimme saa traagillisen lopun.
»Kun tänä aamuna nousimme ylös, oli taivas kauttaaltaan pilvessä. Emme
nähneet mitään, eksyimme laduilta ja kävelimme sitten epäilemättä
paljon ristiin rastiin — 5 1/2 kilometriä aamupäivän työn tulokseksi —
kamalan raskas keli — muuta en ollut odottanutkaan. 11 kilometriä on
nyt enintä, mitä voimme taivalta tehdä. Meillä on muonaa 7 päiväksi
ja tänä iltana varmaan olemme noin 102 kilometrin päässä yhden tonnin
leiristä. 11 X 7 = 77 — jää siis vielä 25 kilometrin matka edellyttäen,
etteivät asiat käy vielä huonommin.
»Tiistaina, maaliskuun 12 p:nä. Eilen kuljimme 11 kilometriä, tänä
aamuna 4 tunnissa 10 minuutissa 7 1/2 kilometriä; iltapäivällä meidän
täytyy koettaa päästä vielä 5 1/2 kilometriä eteenpäin — 13 x 6 = 68.
Varastosta meidän pitäisi olla 78 kilometrin päässä, mutta epäilen,
vieläkö sitä saavutamme. Lumen pinta on kauhean huonoa, pakkanen
sanomattoman ankara ja terveytemme riutuu nopeaan. Jumala meitä
auttakoon!
»Torstaina, maaliskuun 14 p:nä. Mutta kaikki käykin aivan
nurinkurisesti! Eilen heräsimme kovaan pohjatuuleen ja 38 asteen
pakkaseen. Kun emme voineet sitä vastaan marssia, jäimme k:lo 2:teen
leiriin ja kuljimme sitten vielä 9 1/2 kilometriä. Olisimme mielellämme
laahustaneet vielä jonkun matkaa, mutta kärsimme liiaksi pakkasesta,
pohjatuuli kun ei kokonaan tyyntynyt. Ja kuinka kauan kestikään,
ennenkuin pimeässä saimme iilallisemme valmiiksi!
»Tänä aamuna lähdimme matkaan etelätuulella purjeen auttamina ja
hyvää kyytiä, kulkien jälleen tienviitan ohi. Mutia puolen rupeamaa
marssittuamme muuttui viima tuikeaksi länsituuleksi, joka puhalsi
tuulipukumme läpi kintaihin saakka. Wilson-parka oli niin kohmettunut,
ettei hän hyvään aikaan saanut suksia jaloistaan riisutuksi. Bowers
ja minä saamme kahden laittaa leirin kuntoon, ja kaikki värisimme
vilusta vihdoinkin telttaan päästessämme. Puolenpäivän aikaan oli —42
astetta pakkasta! Siitä huolimatta meidän _täytyy_ päästä eteenpäin,
vaikka leirin teko käykin yhä vaikeammaksi ja vaarallisemmaksi.
Loppu on lähellä — siitä tulee sangen armelias loppu. Oates-parka on
jälleen palelluttanut jalkansa; minua kammottaa ajatellessani, miltä
hän huomenna näyttää. Vain suurimmalla vaivalla voimme muut varjella
jäsenemme paleltumiselta. Ei kukaan meistä osannut ajatellakaan, että
täällä tähän aikaan vuodesta olisi tämmöiset pakkaset ja tuulet! Teltan
ulkopuolella on aivan hirmuista. Mutta meidän täytyy taistella loppuun
— niinkauan kuin on yksikin korppu jäljellä; mutta annoksia emme voi
vähentää.
»Lauantaina 16 tai sunnuntaina 17 p:nä maaliskuuta. En ole aivan
selvillä päivämäärästä, mutta luulen, että jälkimmäinen on oikea.
»Surunäytehnä on täydessä menossa. Toissapäivänä Titus (Oates)-parka
selitti toista aamiaista syödessämme, ettei hän jaksanut kulkea
kauemmaksi, ja hän senvuoksi ehdotti, että jättäisimme hänet jälkeemme
makuusäkkiinsä. Siitä ei tietysti voinut olla puhettakaan ja saimme
hänet lähtemään kerallamme vielä iltapäivänkin taipaleelle. Varmaan
se hänelle oli sanomaton kärsimys! Siitä huolimatta hän hoiperteli
mukana ja laahustelimme vielä moniaan kilometrin eteenpäin. Yöllä hänen
tilansa kävi yhä huonommaksi ja näimme, että loppu oli lähellä.
»Jos tämä päiväkirjani löydetään, niin pyydän julkaisemaan seuraavat
seikat: Oatesin viimeiset ajatukset kohdistuivat hänen äitiinsä; sitä
ennen hän oli lausunut julki ilonsa siitä, että hänen rykmenttinsä
olisi ilolla kuuleva, kuinka rohkeasti hän oli ottanut vastaan
kuoleman. Me kolme voimme todistaa hänen urheutensa. Viikkokausia hän
valittamatta kärsi sanomattomia tuskia ja oli toimelias ja avulias
viime hetkeen saakka. Viimeiseen saakka hän toivoi — tahtoi toivoa.
Hän oli urhea sielu ja tämä oli hänen loppunsa. Hän vaipui viimeistä
edellisenä yönä uneen siinä toivossa, ettei hän enää heräisi;
mutta aamulla — eilisaamuna — hän kuitenkin heräsi! Ulkona riehui
hirmumyrsky. 'Käyn ulkona', hän lausui, 'ja ehkä viivyn vähän aikaa!'
»Sitten hän lähti ulos hirmumyrskyyn — emmekä sen koommin häntä nähneet.
»Tahdon tässä lausua, että viimeiseen saakka uskollisesti autoimme
molempia sairaita tovereitamme. Kun Edgar Evans oli kuolemansairas
eikä meillä ollut enää kerrassaan mitään syötävää ja hän jo makasi
tainnoksissa, näytti muitten turvallisuus vaativan, että jättäisimme
hänet; mutta armollinen Kaitselmus juuri tällä kovanonnen hetkellä
riisti häneltä hengen. Hän kuoli luonnollisen kuoleman ja jätimme hänet
vasta kaksi tuntia sen jälkeen kuin hän oli kuollut. Me tiesimme, että
Oates-parka meni ulos kuolemaan ja me koetimme saada hänet aikeestaan
luopumaan, mutta hän menetteli kuin sankari ja englantilainen
gentlemanni. Me kolme eloon jäänyttä toivomme yhtä rohkeasti käyvämme
kuolemaan, joka varmaankaan ei enää ole kaukana.
»Sunnuntaina, maaliskuun 17 p:nä. Kirjoittaa en enää voi muuta kuin
toisen aamiaisen aikana enkä silloinkaan aina. Hirmuinen pakkanen,
päivällisaikaan 40 astetta. Toverini ovat ylen iloisella päällä, mutta
meitä uhkaa vakaasti vilukuolema, ja vaikka alati puhumme siitä, että
tästä lopultakin perille pääsemme, ei sitä sydämessään enää usko
kukaan, siitä olen vakuutettu.
»Meitä viluttaa nyt hirveästi kulkiessamme ja muutoinkin, paitsi
ei syödessämme. Eilen täytyi meidän maata alallamme hirmumyrskyn
vuoksi ja tänään on marssimme kauhistuttavan hidasta. Olemme nyt
neljännessätoista hevosleirissä, vain kahden päivämatkan päässä yhden
tonnin leiristä. Tähän jätimme teodoliittimme, yhden valokuvauskoneen
ja Oatesin makuupussin. Päiväkirjat y.m. ynnä Wilsonin erikoisesta
pyynnöstä mukaan otetut kivennäisnäytteet tavataan joko meidän luotamme
tai reestämme.
»Maanantaina, maaliskuun 18 p:nä. Tänään toista aamiaista syödessämme
olemme 39 kilometrin päässä varastosta. Onnettomuus edistyy yhä. Eilen
meillä jälleen oli vastatuuli, joka puhalsi luoteesta voimalla 4 ja
tuiski lunta kasvoihimme; meidän täytyi keskeyttää kulkumme; 37 asteen
pakkanen. Ei ainoakaan ihminen kestäisi semmoista säätä ja meidän
voimamme ovat _melkein_ aivan lopussa.
»Oikea jalkani on paleltunut, melkein kaikki varpaat — vielä kaksi
päivää takaperin olin parhaitten jalkain ylpeä omistaja. Täten
vähitellen menehdymme. Minä aasi kun sulatettuun pemmikaaniini sekoitin
pienen teelusikallisen curry-jauhoa — se tuotti minulle ankaria
ruoansulatustuskia. Koko yön makasin kipujen vuoksi valveillani ja
taipaleella tunsin itseni heikoksi. Palellutin jalkani enkä edes
huomannut sitä. Hetkisenkin huolimattomuudesta on seurauksena jalka,
jota ei ilkeä edes katsella. Bowers on terveyteen nähden numero
yksi, mutta suurta eroa ei meidän välillämme perältäkään enää ole.
Toiset vielä luulevat meidän tästä suoriutuvan — taikka ehkä ovat
vain luulevinaan — en tiedä kumpaako! Olemme vielä kerran täyttäneet
primuskeittiön puoleksi, viimeisen kerran, ja sitten meillä on vain
vähän väkiviinaa — jonka jälkeen meidän täytyy nääntyä janoon. Tuuli
on tällä haavaa suotuisa — ehkä on siitä apua. Matka varastolle olisi
menomatkalla tuntunut meistä naurettavan pieneltä.
»Tiistaina, maaliskuun 19 p:nä. Toinen aamiainen. Eilen illalla oli
teltan pystyttäminen sangen tukala tehtävä ja olimme kohmettua,
ennenkuin olimme illallisemme nauttineet; siihen kuului laivaleipää,
kylmää pemmikaania ja puolen pientä kannullista kaakaota, jonka keitin
väkiviinalla. Sitten vastoin luuioamme kerrassaan lämpenimme ja
olemme kaikki maanneet hyvin. Tänään lähdimme tavalliseen laahustavan
hitaaseen tapaamme liikkeelle. Reki tuntui kamalan raskaalta. Olemme
20 kilometrin päässä varastosta ja voisimme päästä sinne kolmessa
päivässä. Se on kulkua! Ruokavaroja meillä on vielä kahdeksi päiväksi,
mutta polttoaineita vain yhdeksi. Meidän kaikkien jalkamme alkavat
olla huonossa kunnossa — Wilsonin sittenkin parhaassa, minun oikea
jalkani kaikkein huonoin, vain vasen jalkani on aivan kunnossa. Mutta
kuinka voisimmekaan säästää jalkojamme, ennenkuin olemme saavuttaneet
varaston ja jälleen voimme vahvistaa itseämme lämpimällä ruoalla?
Jalan poikkileikkaaminen on vähintä, jolla voin pahasta päästä, mutta
eikö vamma mahda yhä pahentua? Siinä vakava kysymys. Sää ei tarjoa
meille helpotusta — tuuli puhaltaa tänään pohjoisesta ja luoteesta ja
lämpötila on -40 astetta.
»Torstaina, maaliskuun 21 p:nä. Maanantai-iltana olimme vielä 20
kilometrin päässä varastosta; eilen emme koko päivänä voineet liikkua
paikastammekaan raivoisan hirmumyrskyn vuoksi. Tänään uudelleen
menetetty toivo — Wilson ja Bowers aikovat lähteä varastolle noutamaan
polttoainetta.
»Perjantaina ja lauantaina, maaliskuun 22 ja 23 p:nä. Hirmumyrsky
raivoaa yhä edelleen — Wilson ja Bowers eivät uskaltaneet lähteä
matkaan — huomenna on viimeinen mahdollisuus — meillä ei ole enää
ensinkään polttoainetta eikä ravintoa kuin yhdeksi, korkeintain
kahdeksi päiväksi — loppu on lähellä. Olemme päättäneet kuolla
luonnollisen kuoleman — lähdemme tavaroinemme tai ilmankin niitä
varastolle pyrkimään, vaikka jäljillemme sortuisimme.
»Perjantaina, maaliskuun 29 p:nä. Jälkeen 21 päivän on herkeämättä
myrskynnyt länsilounaasta tai lounaasta käsin. 20 p:nä meillä vielä
oli sen verran polttoainetta, että saatoimme 'kullekin valmistaa kaksi
kuppia teetä, ynnä kuivaa ruokaa kahdeksi päiväksi. Joka päivä aioimme
lähteä varastollemme, jolle ei ollut kuin 20 kilometriä matkaa, mutta
teltan ulkopuolella koko maisema on vain riehuvaa lumituiskua. Minä en
luule, että me nyt voimme enää toivoa mitään apua. Tahdomme kuitenkin
kestää loppuun saakka; mutta yhä heikommiksi käymme, eikä kuolema voi
enää olla kaukana.
»Surkeata, mutta en luule voivani enää kirjoittaa.
R. Scott.
»Viimeiset sanat
»Jumalan tähden — pitäkää huolta jälkeen jääneistä omaisistamme!»
Wilson ja Bowers tavattiin makuupusseissaan, jotka he olivat kiskoneet
päänsä yli kuten ainakin nukkumaan ruvetessaan.
Scott kuoli myöhemmin. Hän oli kääntänyt auki makuupussinsa kannen
ja avannut takkinsa. Pieni laukku, jossa hänen kolme päiväkirjaansa
olivat, oli harteiden ja pään alla, toisen käsivartensa hän oli
kietonut Wilsonin ympäri.
Näin heidät löydettiin kahdeksan kuukautta myöhemmin.
Palaamme nyt Scottin retkikunnan muihin osastoihin.

Retki pingviinien pesimäsijoille.

Ensinnä on mainittava retki, jonka tohtori Wilson ja Cherry-Garrard
luutnantti Bowersin kanssa ensi talven pimeimpänä aikana tekivät Rossin
saaren itäpäähän Kap Crozieriin tutustuakseen keisaripingviineihin
niiden hautoma-aikana; tämä lintu nimittäin hautoo munansa
sydäntalvella.
Matka oli erinomaisen rasittava ja vaarallinen ankarain pakkasten
vuoksi — lämpömittari osoitti ajoittain jopa -60°C — halkeamain vuoksi,
joita on saaren rantaan ulottuvan Barrier-jäätikön reunalla hyvin
taajassa ja joita oli pimeässä hyvin vaikea välttää, ynnä vihdoin
hirmumyrskyjen vuoksi, jotka Kap Crozierissa puhalsivat erikoisella
voimalla ja monta vuorokautta yhteen mittaan. Retkeilijät rakensivat
itselleen niemelle kivistä majan, kattaen sen vaatteella, jäällä ja
lumella, sekä pystyttivät telttansa ulkopuolelle, kuivatakseen siinä
vaatteensa ja makuupussinsa, jotka ruumiin haihtumisesta kastuivat
ja jäätyivät. Eräs hirmumyrsky yhdellä repäisyllä vei katon heidän
majansa päältä ja teltan teille tuntemattomille ja yht'äkkiä
retkikunta täten oli joutunut mitä suurimpaan vaaraan, sillä ilman
telttaa olisi paluumatka ollut melkein toivoton. Myrskyn tauottua
'teltta kuitenkin löytyi kilometrin päästä ja oli säilynyt ehjänä.
Sangen vaivalloisen ja vaarallisen marssin jälkeen retkeilijät sitten
kulkivat keisaripingviinien hautomapaikalle ja kokosivat muutamia
munia, pistäen ne kintaihinsa, joissa kuitenkin vain osa saapui perille
ehjinä. Paluumatka päämajaan oli sekin kovin rasittava ja retkeilijät
näyttivät viiden viikon poissaolon jälkeen niin huonoilta, ikäänkuin
olisivat olleet viimeisillään.
Mac-Murdo-salmen lännenpuolisille maajäätiköille ja vuorille lähti
Taylorin johtama geologinen retkikunta, joka teki sinne kaksikin
matkaa, kartoittaen rannikon ja sille purkautuvat jäävirrat sekä
tutkien vuoriston geologista rakennetta.

Pohjoisosasto.

Enimmän seikkailuja sai pohjoisosasto kokea, suoriutuen niistä
kuitenkin onnellisesti.
Scottin ohjeiden mukaan se lähti Kap Adareen, kun ei päässyt Kuningas
Edward VII:nnen maassa maihin. Sen piti tutkia Wilkesin maata länteen
päin niin kauas kuin suinkin. Kap Adaren länsipuolella suistuivat
vuoret kuitenkin niin jyrkästi mereen, ettei ollut mahdollista sille
puolelle asemaa laittaa, ja kun ei »Terra Novalla» ollut riittävästi
hiiliä viedäkseen retkikuntaa takaisin etelämmäksi Etelä-Viktorianmaan
itärannallekaan, täytyi sen asettua Kap Adareen Borchgrevinekin
vanhan majan viereen. Täältä piti rantaa länteen päin tutkittaman
rekiretkillä, mutta sekin osoittautui liian vaaralliseksi, koska
hirmumyrskyt yhä uudelleen lakaisivat meren jäistä puhtaaksi
rantavuoria myöten, repien auki jo puolen metrin vahvuiset jääkentät
ja glasieereista lohkeilevat jäävuoret. Keväämmällä retkikunta siitä
huolimatta lähti rekiretkelle, mutta tapasi niin petollisia jääoloja,
että sen piankin täytyi palata takaisin, ja sai se onneaan kiittää,
etteivät myrskyt sitä vieneet valtamereen. Asemahavainnot ja vuorista
otetut geologiset näytteet olivat sen vuoksi ainoat tulokset Kap
Adaressa vietetystä talvesta.
Joulukuussa 1911 »Terra Nova» palasi takaisin ja vei retkikunnan
etelämmäksi niille seuduille, josta Mawson ja David v. 1909 olivat
nousseet sisämaan ylängölle tunkeutuessaan magneettiselle navalle. Sen
piti pelastaa professori Davidin tänne jättämät kivennäisnäytteet.
Tammikuun 8 p. 1912 retkikunta lähti laivasta maihin ja 18 p.
helmikuuta »Terra Novan» MacMurdo-salmesta muun retkikunnan keralla
palatessaan piti ottaa se jälleen mukaansa. Eväitä se sen mukaan otti
maalle vain niukasti ja talvimajansa se oli jättänyt Kap Adareen.
Pohjoisosasto, jonka johtaja oli meriluutnantti Campbell, teki sitten
pienen retken pohjoista kohti löytäen hietakivestä erittäin hyviä
kasvifossiileja ja palasi sovittuun aikaan takaisin maallenousupaikalle
laivaa odottamaan. Mutta »Terra Novaa» ei kuulunut ei näkynyt.
Odotus ohuissa rikkinäisissä teltoissa, suojattomalla rannalla,
hirmumyrskyille ja tuiskuille alttiina, alkoi käydä yhä kolkommaksi
ja samalla alkoivat ruokavarat arveluttavassa määrässä huveta. Kun
annoksia täytyi vähentämistään vähentää, olivat miehet lopulta niin
huonossa kunnossa, että tuskin kykenivät paria kolmea kilometriä
kulkemaan.

Kamala talven vietto.

Maaliskuun alussa täytyi retkikunnan sen vuoksi kovin karvain mielin
ruveta varustautumaan talven viettoon tällä hirmurannalla ilman majaa,
ilman eväitä — suurin osa siitä, mitä oli, täytyi jättää kevääksi,
jolloin aiottiin rantaa pitkin pyrkiä MacMurdo-salmeen. Täytyi
tulla toimeen »maan antimilla». Viipymättä ruvettiin hylkeitä ja
pingviinejä varastoon tappamaan ja kun ei kuukauden puolivälissäkään
laivaa kuulunut, täytyi ryhtyä vakinaista talvimajaa puuhaamaan.
Se koverrettiin suureen tiiviiseen luminietokseen ja vaikk'ei se
ollutkaan niin korkea, että siinä olisi voinut seisoa suorana, soi se
kuitenkin riittävän suojan kaikkia tämän julman rannikon hirmusäitä
vastaan. Hylkeistä ja pingviineistä saadulla rasvalla keitettiin ruoka
ja lämmitettiin ja valaistiin maja. Leipää oli 80 kiloa kuudelle
miehelle, kaakaota sen verran, että sitä riitti viiteen kuppiin
viikossa miestä kohti, teetä yhteen kuppiin, mutta seitsemäntenä iltana
täytyi uudelleen keittää samat teelehdet, jonka jälkeen ne poltettiin
tupakkana. Sokeria sai jokainen sunnuntaina kahdeksan palaa, joka
lauantaina suklaapalan ja juhlina ja jäsenien syntymäpäivinä jaettiin
jokaista kohti viisikolmatta rusinaa. Geologi, joka varastoja hoiti,
valitti vain, että miehet väittivät heillä olevan syntymäpäivän joka
kuukausi. Muutoin täytyi tulla toimeen hylkeen ja pingviinin lihalla
ja syödä rannalle ajautuneita merileviä höysteeksi, merivedestä saada
suolaa.
Tässä kurjassa asumuksessa, tällä todellisella raakalaisruoalla
retkikunta säilytti henkensä ja melkein kaikki terveytensäkin
kevääseen saakka, jolloin se saattoi lähteä rantoja pitkin Mac
Murdo-salmelle pyrkimään. Campbell kohteli veljinään ja vertaisinaan
molempia aliupseereja ja matruusia, jotka retkikuntaan kuuluivat, ja
kun kaksi heistä pahoin sairastui — toinen hylkeenlihan syönnistä —
vedettiin heitä sitten rekiretkellä reellä, milloin eivät jaksaneet
kunnolla kulkea, ja täten säilyi retkikunnan sopu mitä parhaana. Kun
»Terra Nova» lopullisella kotomatkallaan taas poikkesi tälle rannalle
ottaakseen mukaansa retkikunnan keräämät kivennäisnäytteet, kävi
kapteeni Pennell muiden retkikuntalaisten keralla tätä talviasumusta
katsomassa ja kuvaa hän vaikutuksiaan seuraavasti:
»Mistä ankaran puutteen ajasta tämä käynti meille puhuikaan! Kuinka
paljon tämä kurja maja meille paljastikaan semmoista, mitä Campbell
ei milloinkaan ollut meille myöntänyt! Koko tässä savun nokeamassa
luolassa ei ollut kuin yksi kohta, jossa vähänläntä mies saattoi
seisoa suorana, ja nurkissa lojuivat retkeilijäin keväällä hylkäämät,
rasvaa tiukkuvat, pikimustat vaatekappaleet, jotka olivat suunnattoman
painavat. Ei ainoankaan vangin ole koskaan tarvinnut näin katalan
kurjasti asua ja mieleemme kohosi outo tunne katsellessamme tätä
pöyristyttävää kuoppaa, joka oli kuudelle urheimmalle toverillemme
tarjonnut ainoan suojan. Useimmat meistä ottivat mukaansa muiston tästä
ainutlaatuisesta ihmisasunnosta.»
Liikkeelle lähdettyään Campbell tovereineen matkasi verraten ripeästi
etelää kohti pitkin Etelä-Viktorianmaan rantoja. Lähempänä Mac Murdon
salmea he löysivät edellisten retkikuntain jättämiä varastoja, jotka
suurenmoisesti virkistivät heitä ja väleen saivat sairaat merimiehetkin
paranemaan.
Saapuessaan vihdoin vanhalle »Discovery-asemalle» he saivat surusanoman
eteläosaston tuhosta. Campbell olisi halunnut heti lähteä kadonneita
etsimään, mutta etsimään lähtenyt retkikunta oli jo ennättänyt niin
kauas, ettei se ollut mahdollista.
Scott oli navalle lähtiessään määrännyt, että molempain
koiravaljakoiden tuli pääasemalta lähteä palaavaa napaosastoa vastaan
niin pitkälle kuin mahdollista, mutta kun viimeinen palaavista
apuretkikunnista oli jäänyt taipaleelle johtajansa, luutnantti Evansin
keripukkiin sairastumisen vuoksi yksi jäsenistä toi siitä tiedon
kulkien yhtä mittaa 60 kilometriä — ja tämä oli ensin autettava, niin
viivästyi koiravaljakoiden ja lisäeväitten lähetys. Vasta 4:ntenä
maaliskuuta Cherry-Garrard ja venäläinen Dimitri, jotka olivat
retkikunnan heikompia, pääsivät »yhden tonnin varastolle», jolle
»Discovery»majalta oli 200 kilometriä, mutta sieltä apuretkikunta
ei enää ankaran hirmumyrskyn ja pakkasen vuoksi kyennyt edemmäksi
tunkeutumaan, sekä miehet että koirat kun olivat menehtyä. Melkein
puolikuolleina he taas saavuttivat »Discovery»-majan. Kun he maaliskuun
10 p:nä lähtivät paluumatkalle, oli Scott tovereineen Mount Hooper
nimisellä varastolla, jonne »Yhden tonnin varastolta» oli enää 90
kilometriä. Voimallisempi apuretkikunta olisi epäilemättä voinut
pelastaa heidät. Mutta pohjoisosaston pakoilisen talvenvieton johdosta
oli pääasemallla liian vähän väkeä. Cherry-Garrardin palattua lähti
t:ri Atkinson yhden miehen keralla apua viemään, mutta täytyi palata
takaisin jo ensi asemalta. Pimeä, pakkanen ja riehuvat myrskyt estivät
kauemmaksi kulkemasta. Asemalla sitä paitsi luultiin eteläosaston
tuhoutuneen jo kaukana Beardmoren jäävirralla. Napayön pimeydessä,
MacMurdo-salmen jäitten poikki, jotka hirmumyrsky milloin hyvänsä
olisi saattanut repiä rikki ja ajaa miehineen päivineen valtamerelle,
Atkinson sitten vei Etelä-Viktorianmaan itärannalle varaston
pohjoisosastoa varten, jonka hän otaksui eväittensä loputtua väkisinkin
yrittävän päästä sitä tietä asemalle.

Viimeinen palvelus.

Syksy 1912 oli siis englantilaisen retkikunnan pääasemalla sangen
synkkä. Heti kevään tullen varustettiin rekiretkikunta kadonnutta
eteläosasten etsimään, eikä sen tarvinnut kauaksi kulkea, ennenkuin
tapasi tuhoutuneiden teltan tarkkaan tien suunnassa ja hautasi vainajat
Barrieri-jäätikölle. Oatesiakin retkikunta etsi, mutta hänet oli lumi
haudannut ikipäiviksi jäätikköön.
Helmikuun 10 p:nä 1913 »Terra Nova» retkikunnan keralla palasi Uuteen
Seelantiin, josta sähkölennätin levitti maailmalle tiedon kapteeni
Scottin ja hänen toveriensa onnettomasta kohtalosta. Se herätti
vilpitöntä surua vainajien kotimaassa ja laajalti sen ulkopuolella.
Antarktika oli siihen saakka päästänyt hengissä kotia ne uteliaat,
jotka olivat tulleet sen hyisiä uutimia kohottamaan, mutta nyt se oli
ensi kerran iskenyt kaikella ankaruudella tuhoisan iskun, eivätkä nämä
edes olleet ainoat uhrit, mitä se samoihin aikoihin vaati.


Amundsenin retki etelänavalle.

Amundsen, luoteisväylän purjehtija, oli varustanut retkikunnan
pohjoisnavan seuduille, ja sinne hän ilmoitti Beringin meren kautta
pyrkivänsä vanhalla »Framilla» ja sinne hänen kaikki miehensä
luulivat matkan pitävän, kun retkikunta toukokuun 3 p:nä 1910
lähti Kristianiasta liikkeelle. Mielessään hän kuitenkin oli jo
vuosi takaperin päättänytkin suunnata etelänavalle, toivoen sen
valloittamalla sitten saavansa paremmin varoja pohjoisnaparetken
varustamiseen. Sitä paitsi Amundsen tietenkin halusi voittaa ainakin
toisen navan seppeleen, Pearyn valloitettua pohjoisnavan. Hän tosin
hyvin tiesi, että Scott myös pyrki etelänavalle, mutta sanoo luulleensa
Scottilla olleen etupäässä tieteellisiä tarkoituksia, joten navan
valloittaminen muka oli hänelle toisarvoinen asia. Canarian saarilla
Amundsen miehistölleen ilmoitti huonosti harkitun päätöksensä ja miehet
ilolla suostuivat matkasuunnitelman muutokseen.
Tammikuussa 1911 »Fram» saapui Rossin Barrier-jäätikölle Borchgrevinkin
aikanaan löytämään Valaslahteen, josta jäätikölle on verraten helppo
nousta. Viipymättä lähti retkikunta viemään ruokavaroja matkan varteen
varastoon ja toiset sillä välin pystyttivät retkikunnan talvimajan
jäätikölle, kuuden kilometrin päähän sen reunasta. Varastoretkikunta
kävi 82:lla leveyspiirillä saakka, jättäen sinne kuormansa.
Talven huomattavin uutuus oli se, ettei hirmumyrskyjä koko talven
kuluessa ollut kuin päivä kuukautta kohti, vaikka ne Barrier-jäätikön
länsirannalla, jossa brittiläinen asema oli, ovat niin tavalliset ja
rajut. Framheimissä tosin oli koko joukon kovempia pakkasia, mutta
kun säät muutoin olivat tyynet, ei niistä ollut suurta haittaa.
Englantilainen ilmatieteilijä Simpson, joka hoiti havaintoja
brittiläisellä asemalla, arvelee hirmumyrskyjen paikallisuuden johtuvan
Sez Fin ädäbiyättän 1 tekst ukıdıgız.
Çirattagı - Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 76
  • Büleklär
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 01
    Süzlärneñ gomumi sanı 2890
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1932
    13.0 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    19.0 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    23.3 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 02
    Süzlärneñ gomumi sanı 3386
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 2085
    19.5 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    29.6 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    34.6 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 03
    Süzlärneñ gomumi sanı 3526
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1906
    24.2 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    34.1 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    39.8 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 04
    Süzlärneñ gomumi sanı 3398
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 2048
    20.2 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    30.1 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    35.9 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 05
    Süzlärneñ gomumi sanı 3494
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 2043
    21.9 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    31.1 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    35.8 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 06
    Süzlärneñ gomumi sanı 3454
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1921
    23.0 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    33.1 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    38.5 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 07
    Süzlärneñ gomumi sanı 3383
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1984
    20.4 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    29.5 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    34.6 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 08
    Süzlärneñ gomumi sanı 3542
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1938
    21.9 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    31.2 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    36.9 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 09
    Süzlärneñ gomumi sanı 3408
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 2025
    21.7 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    32.2 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    37.6 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 10
    Süzlärneñ gomumi sanı 3336
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 2026
    18.4 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    28.0 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    33.0 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 11
    Süzlärneñ gomumi sanı 3421
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 2078
    19.3 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    28.0 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    33.1 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 12
    Süzlärneñ gomumi sanı 3393
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 2188
    18.6 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    26.8 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    32.0 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 13
    Süzlärneñ gomumi sanı 3299
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 2121
    17.6 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    25.6 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    30.3 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 14
    Süzlärneñ gomumi sanı 3180
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1830
    17.6 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    28.1 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    32.8 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 15
    Süzlärneñ gomumi sanı 3274
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1916
    17.7 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    28.4 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    34.4 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 16
    Süzlärneñ gomumi sanı 3190
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1908
    18.3 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    27.9 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    33.4 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 17
    Süzlärneñ gomumi sanı 3342
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1925
    21.4 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    30.3 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    35.6 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 18
    Süzlärneñ gomumi sanı 3481
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1910
    20.4 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    30.8 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    36.0 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 19
    Süzlärneñ gomumi sanı 3453
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1893
    21.7 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    32.1 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    36.8 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 20
    Süzlärneñ gomumi sanı 3439
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1836
    22.1 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    33.0 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    37.5 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 21
    Süzlärneñ gomumi sanı 3517
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1905
    21.6 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    31.7 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    36.9 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 22
    Süzlärneñ gomumi sanı 3374
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1882
    19.8 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    29.5 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    35.2 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 23
    Süzlärneñ gomumi sanı 3507
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1970
    21.7 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    31.3 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    37.1 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 24
    Süzlärneñ gomumi sanı 3513
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1851
    21.1 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    31.9 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    36.8 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 25
    Süzlärneñ gomumi sanı 3268
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1930
    20.4 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    28.4 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    33.3 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 26
    Süzlärneñ gomumi sanı 3255
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1978
    19.0 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    27.9 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    32.8 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 27
    Süzlärneñ gomumi sanı 3181
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1877
    17.7 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    25.6 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    30.6 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 28
    Süzlärneñ gomumi sanı 3333
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1960
    19.5 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    28.2 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    33.8 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 29
    Süzlärneñ gomumi sanı 3278
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1911
    19.0 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    28.1 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    32.9 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 30
    Süzlärneñ gomumi sanı 3385
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1817
    21.9 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    30.3 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    36.0 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 31
    Süzlärneñ gomumi sanı 3303
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1780
    19.0 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    28.4 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    33.0 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 32
    Süzlärneñ gomumi sanı 3376
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1731
    20.3 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    29.7 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    35.2 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 33
    Süzlärneñ gomumi sanı 3440
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1804
    21.3 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    32.1 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    37.3 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 34
    Süzlärneñ gomumi sanı 3370
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1792
    20.6 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    30.4 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    35.9 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 35
    Süzlärneñ gomumi sanı 3441
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1880
    21.4 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    31.8 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    36.9 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 36
    Süzlärneñ gomumi sanı 3459
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1871
    21.6 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    31.4 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    36.3 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 37
    Süzlärneñ gomumi sanı 3297
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1780
    19.9 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    28.7 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    33.2 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 38
    Süzlärneñ gomumi sanı 3232
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1795
    20.5 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    30.8 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    36.5 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 39
    Süzlärneñ gomumi sanı 3282
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1847
    21.1 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    30.6 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    35.9 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 40
    Süzlärneñ gomumi sanı 3382
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1876
    20.6 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    30.8 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    35.9 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 41
    Süzlärneñ gomumi sanı 3331
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 2013
    19.8 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    29.0 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    34.3 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 42
    Süzlärneñ gomumi sanı 3363
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 2043
    21.0 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    31.4 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    36.4 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 43
    Süzlärneñ gomumi sanı 3193
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 2091
    18.4 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    27.0 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    32.2 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 44
    Süzlärneñ gomumi sanı 3421
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1893
    21.0 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    30.6 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    35.9 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 45
    Süzlärneñ gomumi sanı 3461
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1946
    22.2 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    31.2 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    36.3 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 46
    Süzlärneñ gomumi sanı 3347
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1814
    20.6 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    30.1 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    35.1 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 47
    Süzlärneñ gomumi sanı 3418
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1815
    21.4 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    31.3 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    36.1 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 48
    Süzlärneñ gomumi sanı 3304
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1946
    19.7 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    29.2 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    33.9 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 49
    Süzlärneñ gomumi sanı 3225
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1942
    18.7 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    27.2 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    33.0 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 50
    Süzlärneñ gomumi sanı 3297
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1905
    17.8 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    27.3 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    33.1 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 51
    Süzlärneñ gomumi sanı 3388
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1929
    20.7 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    29.8 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    35.5 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 52
    Süzlärneñ gomumi sanı 3315
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1896
    18.0 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    27.4 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    32.4 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 53
    Süzlärneñ gomumi sanı 3232
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1995
    18.5 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    27.8 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    33.0 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 54
    Süzlärneñ gomumi sanı 3303
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1870
    18.9 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    27.9 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    33.0 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 55
    Süzlärneñ gomumi sanı 3276
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 2002
    17.8 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    25.4 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    31.0 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 56
    Süzlärneñ gomumi sanı 3427
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 2069
    20.2 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    27.9 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    33.4 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 57
    Süzlärneñ gomumi sanı 3562
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1992
    19.9 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    29.9 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    35.2 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 58
    Süzlärneñ gomumi sanı 3383
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1908
    19.6 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    28.2 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    33.8 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 59
    Süzlärneñ gomumi sanı 3429
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 2059
    18.9 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    26.8 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    31.8 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 60
    Süzlärneñ gomumi sanı 3486
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1972
    20.8 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    29.9 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    34.5 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 61
    Süzlärneñ gomumi sanı 3483
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 2058
    19.6 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    26.8 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    31.9 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 62
    Süzlärneñ gomumi sanı 3394
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1949
    20.1 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    30.2 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    35.3 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 63
    Süzlärneñ gomumi sanı 3316
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 2040
    19.2 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    27.9 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    32.2 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 64
    Süzlärneñ gomumi sanı 3402
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 2137
    19.8 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    27.7 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    32.1 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 65
    Süzlärneñ gomumi sanı 3322
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1977
    18.7 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    28.4 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    34.0 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 66
    Süzlärneñ gomumi sanı 3223
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1871
    17.1 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    26.4 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    31.8 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 67
    Süzlärneñ gomumi sanı 3243
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1934
    19.2 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    27.8 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    33.0 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 68
    Süzlärneñ gomumi sanı 3274
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1869
    19.6 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    29.2 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    34.4 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 69
    Süzlärneñ gomumi sanı 3345
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1846
    19.4 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    29.6 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    35.0 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 70
    Süzlärneñ gomumi sanı 3434
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1884
    18.9 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    28.8 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    35.0 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 71
    Süzlärneñ gomumi sanı 3392
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1907
    19.8 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    29.8 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    35.0 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 72
    Süzlärneñ gomumi sanı 3416
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1895
    21.0 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    31.9 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    37.7 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 73
    Süzlärneñ gomumi sanı 3387
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1892
    20.5 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    29.6 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    34.2 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 74
    Süzlärneñ gomumi sanı 3358
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1891
    21.5 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    31.2 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    36.8 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 75
    Süzlärneñ gomumi sanı 3449
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1847
    21.7 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    31.3 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    35.7 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 76
    Süzlärneñ gomumi sanı 3393
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1959
    20.5 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    29.6 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    35.1 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 77
    Süzlärneñ gomumi sanı 3414
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1903
    21.6 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    30.8 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    35.3 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 78
    Süzlärneñ gomumi sanı 3356
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1940
    19.2 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    28.4 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    33.2 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 79
    Süzlärneñ gomumi sanı 3269
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1883
    18.9 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    27.9 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    32.8 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.