Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 67

Süzlärneñ gomumi sanı 3243
Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1934
19.2 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
27.8 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
33.0 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
ads place
mutta suurin osa taloista on kuitenkin ihmisasunnoiksi rakennettu.
Ulkomuuri, joka on raudanpitoisesta kivestä tehty, on neliön muotoinen,
joka sivu 3,2 kilometriä pitkä. Muurissa on viisi monumentaalista
porttia, joiden kautta sisään kuljetaan. Sisällä on metsän verhossa
palatsien ja temppelien raunioita. Kuninkaallinen palatsi oli erikoisen
muurineliönsä keskellä, joka myös käsitti suuren pyramidin muotoisen
uskonnollisen rakennuksen. Tämän kartanon itäpuolella on laaja terassi,
joka on suurenmoisilla korkokuvilla koristettu. Ehkä merkillisin
kaikista khmerien muinaisrakennuksista on Baijonin temppeli, joka
niinikään on Angkor Thômissa, oman pylväsneliönsä piirittämänä.
Sisimpänä on ristinmuotoinen rakennus, jonka keskeltä, pyöreältä
pohjalta, kohoaa valtava torni. Pylväskäytäväin päällä on säännöllisin
välimatkoin viisikymmentä tornia, jotka ovat Brahman nelinkertaisilla
kasvoilla koristetut.
Sillä tuhannen hehtaarin alalla, jonka Ankor Thômin ympärysmuuri
sisäänsä sulkee, rehoittaa nykyjään troopillinen metsä ja tiheikkö
koko uhkeudessaan — se on mitä takkuisin sekasorto tummanharmaita
runkoja ja laajoja oksikoita, korkeuteen ponnistavia versoja, tiheätä
alusmetsää, luikertelevia köynnöskasveja ja riippuvia loiskasviuutimia,
mitä vain näitten uhkuvain troopillisten maitten lämmin kostea maa
voi kasvattaa. »Tämän uhkean lehväpeitteen lymyissä, Jumalan vihannan
verhon kunnioittavasti kätkemänä, lepää kuolleitten kaupunki. Täällä
ovat pagodit nykyjään metsän petojen pesinä, joissa menneiden
sukupolvien eläjät rukoilivat ja valittivat, talot, joissa he
syntyivät, suunnittelivat ja rakastivat, työskentelivät ja riitelivät,
kärsivät ja kuolivat, suuret aarrekammiot, joissa säilytettiin
kokonaisen valtakunnan rikkauksia, uljaat palatsit, joissa kuninkaat ja
kuninkaitten isät asuivat.»
Se kansa ja valtakunta, joka on nämä suurenmoiset muinaisjäännökset
luonut, on kauan pysynyt arvoituksellisena, eikä asiaa vieläkään ole
täydelleen selvitetty.
Vanhin kirjoitettu tieto Angkorista on erään kiinalaisen diplomaatin
kertomus matkastaan, jonka hän v. 1295 Kiinan keisarin käskystä teki
Kambodjaan, jota kiinalaiset siihen aikaan sanoivat Tshin-laksi. Matka
kävi merta pitkin, jota pidettiin turvallisempana kuin maamatkaa.
Matkakertomuksessaan kiinalainen diplomaatti tekee selkoa Kambodjan
neliönmuotoisesta pääkaupungista, joka kaikesta päättäen oli juuri
Angkor, mainiten muunmuassa »jättiläisten tien» kuvanveistoksineen,
joka on Angkorin huomattavimpia nähtävyyksiä. Kolmannentoista
vuosisadan lopulla Angkor Thômissa siis vielä asuttiin ja hallittiin.
Jonkun verran valaistusta tarjoavat myös Angkorin rakennuksissa
säilyneet piirtokirjoitukset. Niitä on kahdenlaisia, osa kirjoitettu
samanlaisilla kirjaimilla, mitä Kambodjassa nykyisinkin käytetään,
osa toisilla vanhemmilla. Edellisiä buddhalaiset munkit jotenkin
helposti lukevat, jälkimmäiset ovat maan oppineimmillekin miehille
ymmärtämättömät. Niitä ovat ranskalaiset oppineet viime aikoina
tutkineet ja selvitelleet. Kambodjalaisilla kirjaimilla kirjoitetut
lauseet enimmäkseen koskettelevat vain uskonnollisia asioita, eivätkä
sanottavasti valaise rakennusten entisyyttä.
Khmerit näyttävät olleen sekarotua, syntynyttä alkuasukkaitten ja
Sisä-Aasian ylängöltä tulleen valloittajakansan sekaannuksesta.
Muutama vuosisata ennen kristityn ajanlaskun alkua alkoivat Etu-Intian
itärannalta tulleet siirtolaiset saada Kambodjassa vaikutusvaltaa,
tuoden sinne brahman uskon ja sanskritin kielen. Varsinkin kuudennella
vuosisadalla j.Kr. hindulaisuus alkoi saada vaikutusvaltaa. Angkor
Thômin rakensi kuningas Jasovarman v:n 900 vaiheilla j.Kr. Samaan
aikaan buddhalaisuus alkoi tunkea tieltään brahmalaisuutta. Angkor
Vat luultavasti rakennettiin kahdennellatoista vuosisadalla, jolloin
viimeinen khmerien suurista kuninkaista valloitti Champan. Seuraavan
vuosisadan lopulla khmerit karkoitettiin Menamin laaksosta ja Siam
ja neljännellätoista vuosisadalla toiset viholliset moneen kertaan
valloittivat ja ryöstivät Angkor Thômin. Viidennellätoista vuosisadalla
khmerien kuninkaat hylkäävät vanhan pääkaupunkinsa ja valtakunta
rappeutumistaan rappeutui.
Kambodjalaiset itse kutsuvat maataan Sroc Khmeriksi. Eurooppalaisten
käyttämä nimi on muodostettu hindulaisesta sanasta Kambuja, joka taas
oli johdettu Kambusta, khmerien rodun taruperäisestä perustajasta.


De Lagréen ja Garnierin tutkimusretki Mekongilla.

Jo v. 1641 hollantilaiset lähettivät kaupparetkikunnan nousemaan
Mekongia aina Vien-Tiane nimiseen Laos-valtioon saakka, jossa
retkikunta otettiin jotenkin hyvin vastaan, vaikk'ei sitä tahdottu
mielisuosiolla pois laskea; mutta sen jälkeen tapaamme siellä
matkustajia vasta yhdeksännellätoista vuosisadalla.
Henri Mouhot, jonka työt Angkorin rauniokentillä jo mainitsimme,
matkusteli sekä Siamin ylämaassa että kävi korkealla Mekongillakin,
mutta ollen valokuvaaja ammatiltaan hän ei kyennyt tekemään kunnollisia
paikanmääräyksiä ja lopulta kaukana Mekongin ylämaassa kuoli kuumeeseen.
Burmasta käsin kävi McLeod-niminen skotlantilainen Mekongin ylämaassa,
poikkimaisin matkustaen, muutama vuosi ennen ranskalaista retkikuntaa,
koettaen saada aikaan kauppayhteyden Mulmeinin ja Laos-valtioiden
kanssa ja yhä edelleen Kiinan Jynnaniin, mutta Mekongin jokivartelaisia
suunnitelma ei miellyttänyt ja Jynnaniin McLeodia ei laskettu.
Näiden retkien maantieteelliset työt olivat kuitenkin sangen
puutteelliset, niin että ranskalaisella retkikunnalla, joka heinäkuun
7 p. v. 1866 lähti Pnom Penhistä Mekongia nousemaan, oli jotenkin
alkamaton työmaa edessään.
Tämä retki oikeastaan oli François Garnierin suunnittelema, mutta kun
hän vielä oli sangen nuori, uskottiin ylijohto Doudart de Lagréelle,
joka siihen aikaan oli Ranskan valtiollisena asiamiehenä Kambodjan
kuninkaan hovissa. Molemmat he olivat meriupseereja. Kymmenkunta
muuta ranskalaista kuului retkikuntaan, näistä neljä tieteelliseen
työskentelyyn perehtynyttä. Odotellessaan Pnom Penhissä Siamin
hallituksen passia retkikunta oli käynyt Angkorin muinaisraunioilla
täydentämässä niiden tutkimusta.
Garnier yhdisti Angkorin raunioista saamansa vaikutukset seuraavaan
lauseeseen: »Tuskin missään muualla on näin valtavaa kivimäärää
käsitelty näin taiteellisesti ja tieteellisesti. Pyramideja ihailemme
ihmisvoiman ja sitkeyden jättiläismäisinä teoksina, mutta tässä on yhtä
suureen voimaan ja sitkeyteen vielä lisättävä nero.»
Retkikunta nousi Mekongia kahdella matalakulkuisella tykkiveneellä,
mutta toiveet, että näin mukavasti pitkälle päästäisiin, raukesivat
sangen pian, sillä Somborin luona, suorin tein parinsadan kilometrin
päässä Pnom Penhistä, tuli vastaan niin ankarat kosket, ettei ollut
ajattelemistakaan nostaa laivoja niiden päälle.
Mekong oli rankkain sateitten johdosta alkanut tulvia ja oli nyt viittä
metriä tavallista korkeammalla. Sankkain, sotkuisten aarniometsäseinäin
välissä joki vyörytti ruskeata vettään vaahtoavaan koskeen, jonka monen
monet saaret jakoivat pauhaaviin haaroihin.
Retkikunta osti nyt maan asukkailta jokiveneitä, joilla se sauvoen
alkoi matkaa jatkaa, kulkien suureksi osaksi tulvan vallassa olevain
metsäin läpi. Veneet oli polttamalla tehty pitkästä pölkystä, jonka
kahden puolen sitten oli lisätty laudoista laitoja. Keskellä oli pieni
ruokokattoinen maja, jota bambusta tehty kansi kannatti. Sauvoimet oli
päästä raudoitettu.
Khonin koskien kohdalla Mekongin leveys oli 1,000 metriä ja vesi putosi
pystysuorana könkäänä 15 metriä. Ylempänä joen leveys kuitenkin oli
tulvan aikana viisi kilometriä. Kahden puolen maa oli taajaan asuttu ja
hyvin viljelty.
Retkikunta ei tutkinut ja kartoittanut vain Mekongia, vaan kaikki
siihen laskevat syrjäjoetkin melkoiseen matkaan. Pohjoisempana alkoi
edessä päin olla korkeita vuoria.
Bassakissa, jossa retkikunta viipyi pitkän ajan, Garnier mittaili
Mekongin vesimäärän, huomaten sen tavallisella vedellä olevan 9,000
kuutiometriä sekunnissa, tulvan aikana taas 50,000 ja vähimmillään
2,000—3,000 kuutiometriä. Pnom Penhissä tulvan vesimäärä on 60,000—
70,000 kuutiometriä. Ganges kuljettaa tulvillaan vielä kaksi vertaa
sitäkin enemmän. Mekongin pinta on ylimmillään toistakymmentä metriä
tavallistaan korkeammalla, jonka vuoksi se hedelmöittää laajat
vainiot vedellään ja lietteellään ja tarjoaa hyvät edellytykset,
riisinviljelykselle.
Garnierin piti nyt palata Pnom Penhiin postia, kiinalaista passia
ja tärkeitä koneita noutamaan, muun retkikunnan poiketessa Siamiin
tutkimaan Nam-Mun nimistä suurta syrjäjokea. Retkikunnan selän takana
oli kuitenkin syntynyt suuri kapina, joka kokonaan katkaisi sen
selkäpuolen yhteydet ja Garnierin täytyi sen vuoksi palata takaisin
ja tehdä Siamin kautta pitkä kierros Angkoriin ja sieltä veneellä
kulkea vihollisen vallassa olevan maan kautta Pnom Penhiin. Tällä
vaikealla, tarmolla suoritetulla matkalla hän näki useita tuntemattomia
khmeriläisraunioita, muun muassa suurenmoisen, kolmekymmentä metriä yli
joen pinnan kohoavan sillan, josta kolme suurta kappaletta vielä oli
jäljellä. Keskimmäisen siltakaaren pituus oli 148 metriä, leveys 15.
Kaaria oli ollut kolmekymmentäneljä. Silta oli hiekkakivestä rakennettu
ja veistoksilla runsaasti koristettu.
Saatuaan osan kaipaamistaan tavaroista ja ennen kaikkia kiinalaisen
passin, joka oli välttämätön, jos mieli päästä Jynnaniin, Garnier
samoja teitä palasi takaisin. Tällä kerralla hänen täytyi jollakin
taipaleella kannattaa tavaroitaan tytöillä, kun ei muuta keinoa ollut.
Tytöt kuitenkin ottivat työn aivan leikin kannalta, nauroivat vain
veitikkamaisesti hänen kiirehtiessään ja uivat joka joessa, vähääkään
välittämättä hänen pyynnöistään ja käskyistään. Muun retkikunnan
tavatessaan Garnier oli kulkenut yli 1,600 kilometriä seutujen läpi,
jotka suurimmaksi osaksi olivat eurooppalaisille aivan tuntemattomat.
Huhtikuun 2 p. 1867 ranskalainen retkikunta saapui Vien-Tiaheen,
entisen laosvaltakunnan pääkaupunkiin, joka hollantilaisten siinä
1641 käydessä oli suuri kukoistava kaupunki. Nyt se oli raunioina ja
troopillinen tiheikkö oli kokonaan peittänyt sen rehevään vaippaansa.
Tämäkin laosvalta oli kahdeksannentoista vuosisadan keskivaiheilla
joutunut Siamin vaikutusvallan ja sorron alaiseksi, kunnes Vien-Tianen
kuningas v. 1820 murhautti hovissaan olevan Siamin lähettilään, tämä
kun niin armottomasti nylki hänen maataan. Siamista lähetettiin
paikalla suuri armeija Vien-Tianea kurittamaan. Kaupunki valloitettiin
ja hävitettiin ja sen asukkaat karkoitettiin. Valloittajat polttivat
paljon ihmisiä huoneihin ja harjoittivat kaikenlaista julmuutta
kostaakseen vainajan puolesta. Anu kuningas pakeni Annamiin. Sieltä
hän kuitenkin annettiin pois ja vietiin Bangkokiin ja pantiin häkkiin,
jossa hän kuoli surkean kuoleman. Hänen poikansa, jota säilytettiin
eräässä pagodissa vankina, hyppäsi sen tornista ja sai siten surmansa.
Vien-Tianen asukkaita ajettiin kuin karjalaumaa etäisiin seutuihin ja
sadoittain heitä sortui matkalla nälkään. Toiset joutuivat voittajain
orjiksi. Kun Vien-Tianesta oli kaikki vähänkin kelvollinen ryöstetty,
jätettiin kaupunki metsittymään, eikä troopillinen tiheikkö pitkää
aikaa tarvinnutkaan, ennenkuin se oli entisen vilkkaan elämän paikalla
yksinvaltiaana.
Siamin ja Annamin ja muitten valtain keskinäisen kilpailun johdosta
oli koko Laos-maan rahvas siihen määrään menettänyt tarmonsa, että
näytti mahdottomalta, voisiko se koskaan enää miehistyä. Se oli siihen
määrään sorron alainen, että karavaanien kantajat pitivät luonnollisena
oikeutenaan ottaa väkisin, mitä tarvitsivat, heille kun ei yleensä
maksettu palkkaa. Ranskalaiset sitä vastoin maksoivat palkat joka
miehelle, mutta sen sijaan vaativat, ettei väestöltä saanut ottaa
mitään ilmaiseksi, ja tämä tuntui kaikista niin luonnottomalta, että
he sitä tuskin ymmärsivät. Päälliköt julkisesti valittivat, kun hyvää
messinkilankaa tuhlattiin suotta halvoille talonpojille.
Huhtikuun lopulla retkikunta saapui Luang-Prabangiin, ylimpään
laos-valtioon, joka Vien-Tianen kukistuttua oli suuresti paisunut.
Valtion samanniminen pääkaupunki oli suurin kaupunki (8,000 a.), mitä
retkikunta oli ylämaassa nähnyt. Luang-Prabang maksoi veroa Kiinalle,
Annamille ja Siamille ja oli siitä hyvästä saanut elää rauhassa ja
kehittyä Mekongin ylämaan tärkeimmäksi kauppakeskustaksi. Nyt kuitenkin
oli Kiinalta kielletty veron suoritus sillä verukkeella, että tiet
olivat Jynnanin muhamettilaisten tekemän kapinan vuoksi epävarmat,
eikä aiottu päästää ranskalaista retkikuntaakaan matkaa jatkamaan,
koska tämä olisi voinut osoittaa verukkeen aiheettomuuden. Lopulta
Luang-Prabangin kuningas kuitenkin suostui ja erosi de Lagréesta hyvänä
ystävänä.
Mekong kävi tästä ylöspäin niin koskiseksi, että retkikunnan täytyi
jatkaa matkaa kokonaan maitse. Lokakuun 12 p. se kulki rajan poikki
Kiinaan ja ihmetteli heti ensi kylissä sitä korkealle kehittynyttä
ikivanhaa sivistystä, joka Kiinassa heti kohtasi, todistaen sen
asukkaitten suurta tarmoa. Mutta muhamettilaiskapinan hävityksetkin
olivat kaikkialla ilmeiset ja monen talon oli koleera jättänyt
autioksi. Se-Mao oli Jynnanin ensimmäinen kaupunki, johon retkikunta
tuli. Mandariinit ottivat sen mitä parhaiten vastaan, sillä vaikka
tulijain vaatteet olivatkin pitkällä vaivalloisella matkalla ränstyneet
ryysyiksi, oli heidän Pekingistä lähetetty passinsa sitä tehoisampi.
Se-Maon kauppapuodeista he saivat koko joukon apua ruumiinsa
verhoamiseksi.
Jynnanissa ranskalaiset ihailivat sen kauniita järviä, korkeita vuoria
ja suurenmoisia siltoja. Jynnanin kaupungissa he tapasivat pari
ranskalaista lähetyssaarnaajaa, jotka monella tavoin helpottivat heidän
seurusteluaan kiinalaisten viranomaisten kanssa.
Ranskalaisen retkikunnan olisi ohjeittensa mukaan pitänyt löytää
Mekongin lähteet ja se aikoi nyt pyrkiä niille Jangtsen vartta,
jossa on kauas ylämaahan teitä ja siltoja. Edessä oleva maa oli
kuitenkin kapinallisten muhamettilaisten käsissä, jonka vuoksi
Lagrée pyysi Jynnanissa asuvalta muhamettilaiselta pyhimykseltä
suositusta kapinallisten muhamettilaisten sulttaanille, jonka päämaja
oli Ta-li-fussa örrhai järven rannalla, lähellä Jangtsen mutkaa ja
Kiinan rajaseutujen halki juoksevaa Mekongia. Garnier laittoi kuntoon
pyhimyksen hallussa olevan erinomaisen eurooppalaisen tähtikiikarin ja
pyhimys hänelle kirjoitti palkaksi kaikki mahdolliset suositukset.
Matkalla Jangtsekiangille, jota tällä osalla sanottiin Kinshaksi,
Lagrée kuitenkin sairastui niin vaaralliseen kuumeeseen, että hänen
täytyi lääkärinsä keralla jäädä erääseen kaupunkiin ja Garnier sai
retkikunnan johdon käsiinsä.
Yhdytettyään Jangtsekiangin kohdalla, jossa saakka ei ainoakaan
eurooppalainen matkustaja ollut käynyt jälkeen Marco Polon aikain,
retkikunta lähti sen kukkulaisia rantoja ylämaahan nousemaan, tavaten
matkalla sekä ranskalaisia lähetyssaarnaajia että kiinalaisia
kristittyjä, ja saapuikin lopulta Ta-li-fuhun, muhamettilaisten
päämajaan, mitä surkeimmin hävitetyn maan kautta kuljettuaan.
Ta-li-fussa oli vastaanotto kuitenkin niin vihamielinen, ettei
voinut olla puhettakaan matkan jatkamisesta Mekongille, vaan täytyi
ranskalaisten suin päin lähteä paluumatkalle samaa tietä kuin olivat
tulleetkin.
Paluumatkalla he saivat surusanoman de Lagréen kuolemasta ja
kuljettivat hänet kotimaahan haudattavaksi. Paluumatka kävi
jokiveneillä ja dshonkeilla Hankauhin ja sieltä höyrylaivalla.
Vaikk'ei de Lagréen-Garnierin retkikunta löytänytkään Mekongin lähteitä
— ne ovat kaukana Tibetin ylänkömaan sisäosissa — oli se kuitenkin
suorittanut perusteellisemman työn kuin ainoakaan entinen matkustaja
niillä mailla, jonka vuoksi se saikin tieteelliseltä maailmalta
ansaitun tunnustuksen.


Löytöretkiä Burmassa.

V:n 1826 sota osoitti englantilaisille, kuinka välttämätöntä oli
vastaisten rettelöitten varalta hankkia tarkemmat tiedot Burman
maantieteellisistä oloista. Milloin vain vähänkin tilaisuutta
tarjoutui, ulottivat englantilaiset tietojensa piiriä kautta maan.
Majuri Burney, joka v. 1829 saapui Avaan Englantia edustamaan,
käytti kaiken vaikutuksensa helpottaakseen retkeilyjä. Tosin Avan
hovi aikoi ottaa hänet vastaan yhtä ylimielisesti kuin entisetkin
lähettiläät, mutta Burney ei suostunut mihinkään nöyryytyksiin. Hän
sai aikaan sen, ettei kuningas ottanut häntä vastaan kodan- eli
»anteeksipyyntö»-päivänä, kuten aina ennen oli tapahtunut, eikä
hän myöskään enää suostunut marssimaan palatsin ympäri ja nöyrästi
kumartamaan sille, ennenkuin pääsi audienssisaliin, ja monta muutakin
tahallista nöyryytystä hän vältti, mutta riisumaan tohvelinsa
audienssisalin ovelle hänen täytyi suostua. Vähitellen hän saavutti
hovissa melkoisen vaikutusvallan.
V. 1830 luutnantti Pemberton matkusti Assamin Manipurista Avaan,
vakoillen melkoisen alan maata, joka kartoilla oli aivan valkoista.
Puolen vuosikymmentä myöhemmin kapteeni S.T. Hannay teki Avasta
retken Irawadin latvaosalle, jolla ei jälkeen kuudennentoista
vuosisadan kukaan ollut käynyt. Hän tutustui täten Irawadin soliin,
joissa se kapeassa uomassa vuorirantain välissä katkaisee tiellä
olevia mäkimaita. Kauppatavaroita kuljetettiin täällä, samoinkuin
Mekongillakin, bambulautoilla. Myös Pagan-nimisen vanhan pääkaupungin
laajat rauniot hän näki. Niillä seuduilla alkoi Irawadin rannoilla
olla teak-puuta, josta myöhemmin tuli tärkeä vientitavara, tämä puu
kun kestävyytensä vuoksi on varsinkin laivanrakennuksessa korvaamaton.
Bhamon, Ylä-Burman suurimman kaupungin tuolla puolella, maa alkoi käydä
yhä mäkisemmäksi. Ylämaassa Hannay näki kansan, jolla oli selvään
kaukasialaiset piirteet. Noin 640 kilometriä Avasta ylöspäin Irawadia
voitiin kulkea suurillakin veneillä, mutta sitä ylempänä kosket
alkoivat haitata venekulkua. Hannay teki sitten syrjämatkan eräillä
kuuluilla kaivoksilla käydäkseen, jonka jälkeen hän palasi Avaan.
Richardson teki Maulmainista monta matkaa Saluen joen ylämaahan ja myös
Siamin puolelle, etsiäkseen soveliasta kauppatietä Kiinan Jynnaniin, ja
eräällä näistä matkoista oli ennen mainitsemamme McLeod mukana.
V. 1837 Burmassa tapahtui vallankumous, jonka johdosta Englannin
lähettiläs poistui, eikä diplomaattisia suhteita solmittu uudelleen
ennenkuin v. 1855, jolloin uuden lähetystön mukana oli eversti H.
Yule, sittemmin kuulu Marco Polon tutkija. Edellämainittujen ja muiden
mainitsematta jääneiden matkailijain tulosten ja maan asukkailta
saatujen tietojen johdolla hän v. 1856 laati Burmasta kartan, joka oli
kaikkiin edellisiin nähden suurenmoinen edistys. Samalla ryhdyttiin
kuitenkin uusilla retkillä tietoja kartuttamaan ja varsinkin uudelleen
etsimään kauppareittiä Burmasta Kiinaan.
Intian ja Kiinan väliset maat ovat maailman vaikeimpia epätasaisuutensa
ja muitten luonnonesteittensä vuoksi. Niissä kulkee nimittäin suuri
määrä yhdensuuntaisia vuorijonoja pohjoisesta etelään ja näiden
vuorijonojen välisissä rotkolaaksoissa virtaavat rinnan ja toisiaan
lähellä Taka-Intian suuret joet, Mekong, Menam, Saluen ja Irawadi
ynnä kauimpana idässä Jangtsekiangin latvaosa, Kinsha, ja joku sen
suurista syrjajoistakin. Siinä suurin syy, miksi tämä reitti ei lopulta
kelvannut kauppareitiksikään, vaikka Jynnanin muhamettilaiset olivatkin
sen avaamiselle suosiolliset.
V. 1868 englantilainen kapteeni Sladen lähti Mandalaysta suurelle
retkelle, jonka päämäärä oli Ta-li-fu, Jynnanin muhamettilaisten
pääkaupunki. Burman kuningas oli kannattavinaan tuumaa, mutta
salassa hän oli ryhtynyt toimiin retkikunnan tuhoamiseksi ylämaan
Shan-valtioissa, ja ellei Sladenille olisi onnistunut lähettää Kiinan
muhamettilaisille sanaa, olisi hän tavaroineen kaikkineen ollut
perikadon oma. Tieto muhamettilaisen sulttaanin ystävyydestä riitti
kuitenkin pitämään Shan-maan rosvoja aisoissa ja Sladen saattoi käydä
Momeinissa saakka, vaikk'ei matkasta sitten ollutkaan sen suurempia
tuloksia.
V. 1874 Kiinan hallitus vihdoin kukisti Jynnanin muhamettilaiset,
heidän sulttaaninsa käännyttyä Englannin puoleen sen tunnustuksen
saadakseen, mutta Englannin hallitus jatkoi siitä huolimatta
kauppasuhteiden valmistelua, lähettäen A.R. Margaryn Kiinasta maan
poikki Burman Bhamoon ja eversti Brownen Bhamosta Shanghaihin Margaryn
avaamaa tietä. Paluumatkallaan Margary murhattiin ja Brownen oli
kiiruimman kautta taistellen palattava takaisin Burmaan. Colborne
Baber, joka lähetettiin Kiinan puolelta Margaryn murhaa tutkimaan, tuli
matkallaan siihen päätökseen, että Jynnanin luonnolliset kauppareitit
käyvät merelle, koska Saluenin ja Mekongin rotkolaaksot asettavat
karavaanien kululle melkein voittamattomia esteitä, lukuisista muista
vaikeuksista puhumattakaan.
Muita matkustajia mainittakoon kapteeni W.G. Gill, joka v. 1877
matkusti Jangtsekiangin laaksosta Batangiin Tibetin rajalle ja sieltä
Burman Bhamoon, kartoittaen tarkkaan reittinsä.
Kreivi Szechenyin johtama unkarilainen retkikunta kävi vv. 1878—80
Batangissa, Ta-li-fussa ja Bhamossa ja valaisi paljon Itä-Tibetin ja
Indo-Kiinan geologisia oloja.
Archibald R. Colquhoun nousi v. 1881 Kantonista Sikiang-jokea, jonka
harvinaisen ihanat maisemat häntä hurmasivat, ja kuljettuaan jokea.800
kilometriä lähti maisin Jynnanin tuntemattomien eteläosien kautta
Burman rajalle, josta hän seurasi Papien-jokea pohjoiseen Ta-li-fuun
saakka ja sieltä kulki Bhamon kautta Irawadille ja sitä pitkin
Rangooniin.
Orleansin prinssi Henrik oli ensimmäinen eurooppalainen, joka (v. 1895)
kulki suorimman tien Kiinasta Intiaan. Lähtien Jynnanin Ta-li-fusta
hän kulki Mekongin poikki, mutta tapasi Saluenin laaksossa niin pahaa
maata, että retkikunnan täytyi hylätä muulit ja kulkea jalan. Kuukauden
kestäneen vaikean jalkaretken jälkeen retkikunta saapui Khanitin
lakeudelle ja sieltä kolmessa viikossa tuntemattomia reittejä Assaniin
ja Intiaan. Tämän retken tuloksena oli Irawadin ja Saluenin latvaosan
selittely ja uuden tien löytäminen Kiinasta Intiaan. Tämä tie on
kuitenkin liian vaikea, jotta se kauppareitiksi kelpaisi, sillä prinssi
Henrikin täytyi kahden kuukauden aikana kulkea kolmentoista vuorijonon
poikki ja maiden kautta, joissa asui sotaisia kansoja.
V. 1878 Burman valtaistuimelle nousi tyranni, joka niin kylmäverisesti
murhasi omaisiaan, että Englannin lähettiläs poistui Mandalaysta, kun
ei voinut näitä kauhuja estää. Englantilaisilla oli jo Irawadilla suuri
kauppalaivasto, joka sillä hoiti kaiken kuljetuksen, ja kun kuningas
aikoi anastaa tämän laivaston, syntyi siitä vihdoin v. 1885 uusi sota,
joka nopeaan päättyi Burman täydelliseen anastukseen. Maaseuduilla
kuitenkin jatkui sissisotaa, jonka johdosta englantilainen armeija
jaettiin pieniin osastoihin, jotka aliupseeriensa johdolla palauttivat
kaikkialla rauhan. Sotaa sanottiin tästä »aliupseerien sodaksi».
Englannin vallan alle jouduttuaan Burma on kauttaaltaan tutkittu ja
kartoitettu, sen luonnonrikkauksia, muun muassa rubiinikaivoksia,
alettu hyödyntää, rakennettu rautateitä ja hankittu maalle
uudenaikaisia laitoksia.


Siam.

Siam tuli osapuilleen jotenkin kauttaaltaan tunnetuksi
yhdeksännentoista vuosisadan edellisellä puoliskolla, mutta varsinainen
kartoitus alkoi vasta kun Siamin hallitus oli palvelukseensa ottanut
ulkomaalaisia ammattimiehiä, jotka sen puolesta ovat tämän työn
toimittaneet.
Siam on jotenkin hyvällä menestyksellä ryhtynyt sisälliseen
rakennustyöhön länsimaisten voimain avulla, päästyään rauhaan
naapureistaan. Niinkauan kuin Burma, Kambodja ja Annam olivat
itsenäiset, oli sen alati taisteltava näitä vastaan. Uudetkaan naapurit
eivät kuitenkaan ole sitä kokonaan rauhaan jättäneet, vaan etenkin
Ranska ainaisessa maannälässään on pala palalta pienentänyt Siamin
aluetta. Ensin Siamin oli sille luovutettava kaikki maa Mekongin
itäpuolelta, sitten koko Luang Prabang ja se maakunta, jossa Angkorin
rauniot ovat, ja Englannin kanssa tekemässään sopimuksessa Ranska on
itselleen pidättänyt »vaikutusvallan» koko Itä-Siamissa, joka kuitenkin
edelleenkin on siamilaisten viranomaisten hallinnossa. Ainoastaan koko
Menamin vesistöalueen itsenäisyyden molemmat naapurit ovat Siamille
taanneet. Se tosin onkin Siamin hedelmällisin osa. Englanti on tyytynyt
muutamiin Malakan niemimaan pikkuvaltioista.


Ranskan Indo-kiina.

Garnier oli kiihkeä chauvinisti, jonka unelma oli Ranskan
siirtomaamahdin kohottaminen, niin että hänen isänmaansa pystyisi
merellä kilpailemaan Englannin kanssa. V. 1873 hänet lähetettiin
Tonkiniin pienen joukon keralla hankkimaan »oikeutta» eräälle
ranskalaiselle kauppiaalle, joka oli riitaantunut Hanoin mandariinien
kanssa, kauppias kun yritti ostaa sieltä suolaa ja kuljettaa sen
Kiinaan, vaikka suolakauppa oli Tonkinin hallituksen monopoli.
Garnier muutaman päivän turhaan kiisteltyhän päätti ratkaista kaikki
vaikeudet maansa eduksi yhdellä miekan iskulla, kuten Aleksanteri
Suuri lyödessään halki Gordionin solmun. Hän pitemmittä puheitta
julisti Hanoin ohi virtaavan suuren Song-koi-joen avoimeksi kaupalle
ja vesitien Jynnaniin siten avoimeksi. Siitä seurasi paikalla sota ja
Garnier pienellä joukollaan valloitti Hanoin linnan väkirynnäköllä.
Muutaman viikon kuluttua koko Ala-Tonkin oli hänen käsissään. Annam,
jonka vallanalainen Tonkin oli, kutsui silloin avukseen »mustat liput»,
rosvojoukot, jotka Jynnanin melskeitten yhteydessä olivat saaneet
haltuunsa ylämaat, ja eräässä taistelussa heitä vastaan Garnier kaatui.
Hänen seuraajansa teki häpeällisen rauhan, ranskalaiset poistuivat
Tonkinista ja heidän sikäläiset kannattajansa joutuivat tuhon omiksi..
Garnierin seikkailu oli ensimmäinen kohtaus pitkällisestä ja sangen
sitkeästä taistelusta, joka sittemmin seurasi Tonkinin omistamisesta.
Eräs myöhempi upseeri teki saman erehdyksen kuin Garnierkin ja aivan
samoilla seurauksilla, saaden itse sen johdosta surmansa, mutta Ranskan
hallituksen johdossa oli toisella kerralla mies — Jules Ferry — jolla
oli samanlaiset käsitykset maansa tulevaisuudesta siirtomaavaltana
kuin Garnierillakin, ja hän ryhtyi suuremmilla voimilla taistelua
jatkamaan Seurauksena siitä oli, että Ranska riitaantui Annamin
kanssa, jonka alusmaa Tonkin oli, ja vielä Kiinankin kanssa, jolle
Annam nyt muisti olevansa vasallivallan suhteessa. Sekä Annam että
Kiina lähettivät Tonkiniin sotaväkeä, jota paitsi »mustatkin liput»
edelleenkin taistelivat ranskalaisia vastaan, ja siitä syntyi niin
itsepintainen vastarinta, että ranskalaiset lopulta olivat joutua
epätoivoon ja Ferrystä tuli Ranskan vihatuin mies. Vielä suurempia
uhreja kuin vihollinen vaati Tonkinin kuuma kuolettava ilmasto. Lopun
lopuksi sekä Tonkin että Annamkin joutuivat Ranskan alusmaiksi, mutta
ne eivät suinkaan ole toteuttaneet niitä kauniita toiveita, joilla
siirtomaanintoilijat lähtivät taisteluun.
Ranskan vallanalaisuudessa nämä maat ovat tulleet perusteellisesti
kartoitetuiksi ja tutkituiksi.


Katsaus Taka-Intian tutkimukseen.

Indokiinan suuren niemimaan rannat ovat nyt mitä tarkimmin kartoitetut
Gangeen suistamosta Kiinan rajaan saakka ja sama pitää paikkansa
malaijisaaristostakin. Laivakulun tarpeiksi tämä on ollut mitä
tähdellisintä.
Yhtä tarkkaan ei tunneta niemimaan suurenmoista jokiverkkoa, mutta
suurin piirtein on sekin kartoitettu.
Tonkinin jo'ista toivottiin kulkureittiä Kiinan Jynnaniin, mutta
tarkempi tiedustelu on osoittanut, että ne vuolautensa vuoksi ovat
siihen sopimattomat, jonka vuoksi Ranska on rakentanut rautateitä
Kiinan sisäosain kaupan anastaakseen.
Mekongilla höyryalukset nykyjään sekä väyläin perkauksen että alusten
parantamisen vuoksi nousevat Luang Prabanginkin ohi, 2,500 kilometriä
joen suusta. Voitettavat vaikeudet ovat kuitenkin niin suuret, ettei
joen ylempien osien laivakululla ole mitään käytännöllistä merkitystä.
Mekongin lähteistä ei vielä ole täyttä tietoa. Latvaosaa tutkivat
kuitenkin pitkän matkan Przevalskij, pundiitti Krishna, Dutreuil de
Rhins, Orleansin prinssi Henrik ja luutnantti E. Roux. Molemmilla
latvahaaroilla on monta nimeä, ennenkuin ne yhtyvät ja muodostavat
erittäin voimallisen kosken.
Tibetin ylämaasta tultuaan Mekong juoksee yli 1,000 metriä syvässä
rotkolaaksossa, johon maan asukkaatkaan eivät laskeudu paitsi niillä
Sez Fin ädäbiyättän 1 tekst ukıdıgız.
Çirattagı - Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 68
  • Büleklär
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 01
    Süzlärneñ gomumi sanı 2890
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1932
    13.0 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    19.0 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    23.3 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 02
    Süzlärneñ gomumi sanı 3386
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 2085
    19.5 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    29.6 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    34.6 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 03
    Süzlärneñ gomumi sanı 3526
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1906
    24.2 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    34.1 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    39.8 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 04
    Süzlärneñ gomumi sanı 3398
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 2048
    20.2 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    30.1 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    35.9 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 05
    Süzlärneñ gomumi sanı 3494
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 2043
    21.9 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    31.1 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    35.8 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 06
    Süzlärneñ gomumi sanı 3454
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1921
    23.0 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    33.1 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    38.5 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 07
    Süzlärneñ gomumi sanı 3383
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1984
    20.4 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    29.5 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    34.6 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 08
    Süzlärneñ gomumi sanı 3542
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1938
    21.9 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    31.2 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    36.9 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 09
    Süzlärneñ gomumi sanı 3408
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 2025
    21.7 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    32.2 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    37.6 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 10
    Süzlärneñ gomumi sanı 3336
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 2026
    18.4 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    28.0 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    33.0 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 11
    Süzlärneñ gomumi sanı 3421
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 2078
    19.3 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    28.0 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    33.1 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 12
    Süzlärneñ gomumi sanı 3393
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 2188
    18.6 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    26.8 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    32.0 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 13
    Süzlärneñ gomumi sanı 3299
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 2121
    17.6 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    25.6 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    30.3 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 14
    Süzlärneñ gomumi sanı 3180
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1830
    17.6 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    28.1 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    32.8 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 15
    Süzlärneñ gomumi sanı 3274
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1916
    17.7 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    28.4 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    34.4 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 16
    Süzlärneñ gomumi sanı 3190
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1908
    18.3 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    27.9 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    33.4 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 17
    Süzlärneñ gomumi sanı 3342
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1925
    21.4 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    30.3 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    35.6 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 18
    Süzlärneñ gomumi sanı 3481
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1910
    20.4 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    30.8 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    36.0 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 19
    Süzlärneñ gomumi sanı 3453
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1893
    21.7 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    32.1 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    36.8 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 20
    Süzlärneñ gomumi sanı 3439
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1836
    22.1 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    33.0 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    37.5 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 21
    Süzlärneñ gomumi sanı 3517
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1905
    21.6 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    31.7 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    36.9 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 22
    Süzlärneñ gomumi sanı 3374
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1882
    19.8 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    29.5 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    35.2 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 23
    Süzlärneñ gomumi sanı 3507
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1970
    21.7 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    31.3 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    37.1 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 24
    Süzlärneñ gomumi sanı 3513
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1851
    21.1 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    31.9 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    36.8 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 25
    Süzlärneñ gomumi sanı 3268
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1930
    20.4 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    28.4 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    33.3 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 26
    Süzlärneñ gomumi sanı 3255
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1978
    19.0 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    27.9 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    32.8 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 27
    Süzlärneñ gomumi sanı 3181
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1877
    17.7 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    25.6 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    30.6 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 28
    Süzlärneñ gomumi sanı 3333
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1960
    19.5 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    28.2 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    33.8 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 29
    Süzlärneñ gomumi sanı 3278
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1911
    19.0 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    28.1 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    32.9 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 30
    Süzlärneñ gomumi sanı 3385
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1817
    21.9 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    30.3 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    36.0 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 31
    Süzlärneñ gomumi sanı 3303
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1780
    19.0 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    28.4 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    33.0 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 32
    Süzlärneñ gomumi sanı 3376
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1731
    20.3 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    29.7 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    35.2 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 33
    Süzlärneñ gomumi sanı 3440
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1804
    21.3 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    32.1 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    37.3 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 34
    Süzlärneñ gomumi sanı 3370
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1792
    20.6 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    30.4 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    35.9 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 35
    Süzlärneñ gomumi sanı 3441
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1880
    21.4 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    31.8 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    36.9 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 36
    Süzlärneñ gomumi sanı 3459
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1871
    21.6 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    31.4 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    36.3 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 37
    Süzlärneñ gomumi sanı 3297
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1780
    19.9 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    28.7 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    33.2 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 38
    Süzlärneñ gomumi sanı 3232
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1795
    20.5 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    30.8 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    36.5 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 39
    Süzlärneñ gomumi sanı 3282
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1847
    21.1 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    30.6 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    35.9 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 40
    Süzlärneñ gomumi sanı 3382
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1876
    20.6 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    30.8 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    35.9 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 41
    Süzlärneñ gomumi sanı 3331
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 2013
    19.8 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    29.0 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    34.3 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 42
    Süzlärneñ gomumi sanı 3363
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 2043
    21.0 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    31.4 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    36.4 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 43
    Süzlärneñ gomumi sanı 3193
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 2091
    18.4 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    27.0 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    32.2 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 44
    Süzlärneñ gomumi sanı 3421
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1893
    21.0 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    30.6 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    35.9 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 45
    Süzlärneñ gomumi sanı 3461
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1946
    22.2 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    31.2 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    36.3 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 46
    Süzlärneñ gomumi sanı 3347
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1814
    20.6 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    30.1 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    35.1 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 47
    Süzlärneñ gomumi sanı 3418
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1815
    21.4 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    31.3 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    36.1 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 48
    Süzlärneñ gomumi sanı 3304
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1946
    19.7 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    29.2 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    33.9 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 49
    Süzlärneñ gomumi sanı 3225
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1942
    18.7 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    27.2 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    33.0 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 50
    Süzlärneñ gomumi sanı 3297
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1905
    17.8 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    27.3 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    33.1 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 51
    Süzlärneñ gomumi sanı 3388
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1929
    20.7 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    29.8 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    35.5 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 52
    Süzlärneñ gomumi sanı 3315
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1896
    18.0 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    27.4 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    32.4 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 53
    Süzlärneñ gomumi sanı 3232
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1995
    18.5 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    27.8 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    33.0 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 54
    Süzlärneñ gomumi sanı 3303
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1870
    18.9 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    27.9 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    33.0 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 55
    Süzlärneñ gomumi sanı 3276
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 2002
    17.8 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    25.4 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    31.0 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 56
    Süzlärneñ gomumi sanı 3427
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 2069
    20.2 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    27.9 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    33.4 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 57
    Süzlärneñ gomumi sanı 3562
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1992
    19.9 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    29.9 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    35.2 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 58
    Süzlärneñ gomumi sanı 3383
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1908
    19.6 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    28.2 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    33.8 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 59
    Süzlärneñ gomumi sanı 3429
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 2059
    18.9 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    26.8 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    31.8 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 60
    Süzlärneñ gomumi sanı 3486
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1972
    20.8 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    29.9 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    34.5 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 61
    Süzlärneñ gomumi sanı 3483
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 2058
    19.6 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    26.8 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    31.9 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 62
    Süzlärneñ gomumi sanı 3394
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1949
    20.1 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    30.2 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    35.3 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 63
    Süzlärneñ gomumi sanı 3316
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 2040
    19.2 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    27.9 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    32.2 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 64
    Süzlärneñ gomumi sanı 3402
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 2137
    19.8 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    27.7 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    32.1 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 65
    Süzlärneñ gomumi sanı 3322
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1977
    18.7 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    28.4 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    34.0 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 66
    Süzlärneñ gomumi sanı 3223
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1871
    17.1 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    26.4 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    31.8 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 67
    Süzlärneñ gomumi sanı 3243
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1934
    19.2 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    27.8 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    33.0 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 68
    Süzlärneñ gomumi sanı 3274
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1869
    19.6 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    29.2 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    34.4 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 69
    Süzlärneñ gomumi sanı 3345
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1846
    19.4 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    29.6 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    35.0 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 70
    Süzlärneñ gomumi sanı 3434
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1884
    18.9 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    28.8 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    35.0 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 71
    Süzlärneñ gomumi sanı 3392
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1907
    19.8 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    29.8 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    35.0 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 72
    Süzlärneñ gomumi sanı 3416
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1895
    21.0 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    31.9 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    37.7 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 73
    Süzlärneñ gomumi sanı 3387
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1892
    20.5 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    29.6 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    34.2 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 74
    Süzlärneñ gomumi sanı 3358
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1891
    21.5 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    31.2 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    36.8 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 75
    Süzlärneñ gomumi sanı 3449
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1847
    21.7 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    31.3 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    35.7 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 76
    Süzlärneñ gomumi sanı 3393
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1959
    20.5 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    29.6 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    35.1 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 77
    Süzlärneñ gomumi sanı 3414
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1903
    21.6 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    30.8 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    35.3 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 78
    Süzlärneñ gomumi sanı 3356
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1940
    19.2 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    28.4 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    33.2 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 79
    Süzlärneñ gomumi sanı 3269
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1883
    18.9 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    27.9 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    32.8 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.