Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 30

Süzlärneñ gomumi sanı 3385
Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1817
21.9 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
30.3 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
36.0 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
ads place
joille tuskin rohkeinkaan mielikuvitus olisi muutoin selitystä
keksinyt. Ja laajentuneesta tiedosta saa viime sijassa käytännöllinen
hyötykin osansa, sillä monta käyttämisen arvoista tulolähdettäkin on
napatutkimus avannut ja osoittanut elinkeinomahdollisuuksia siellä,
missä ei ennen luultu muuta olevan kuin tyhjyyttä ja kuolemaa.


Retkiä Pohjois-Amerikan napasaaristoon.

Napatutkimusharrastuksen innokkaimpia henkiin herättäjiä viime
vuosisadan alussa oli Englannin amiraliteetin sihteeri John Barrow.
Kaunopuheliain sanoin hän huomautti, kuinka juuri meriä vallitsevan
Suur-Britannian velvollisuus oli ennen muita uhrata voimia ja varoja
napaseutujen tieteelliseen tutkimukseen. Samalla hän todisteli sitä,
että edellisistä napamatkoista on ollut paljon tieteellistäkin hyötyä.
Englannin hallitus noudatti tätä kehoitusta ja lähetti kaksi
retkikuntaa matkaan, luvaten uudelleen 20,000 punnan palkinnon
sille, joka ensimmäiseksi purjehtisi luoteisväylän, ja 5,000 punnan
sille, joka ensimmäisenä saavuttaisi 110:nnen läntisen pituusasteen.
Kumpaankin retkikuntaan kuului kaksi laivaa. Toukokuun 3:ntena 1818
kaikki neljä laivaa Shetlandin saarilta lähtivät päämääriänsä kohti
pyrkimään, toinen retkikunta purjehtiakseen Tyyneen mereen Davisin
salmen kautta, toinen pyrkiäkseen samaan päämäärään pohjoisnavan poikki.
Jälkimmäisen retkikunnan täytyi palata takaisin jo Huippuvuorien
pohjoispuolelta jäiden runneltua molempia laivoja siihen määrin, että
ne tuskin kykenivät palaamaan. Tämän retkikunnan mukana oli John
Franklin, joka silloin vielä oli nuori luutnantti.

John Ross Baffinin lahdessa.

Ensiksi mainittua retkikuntaa johti kapteeni John Ross, apulaisenaan
William Edward Parry, joka sitten saavutti suuren maineen arktisena
tutkijana. Molempine laivoineen hän kulki Grönlannin länsirantaa
pohjoista kohti, mutta tuli lopulta siihen johtopäätökseen, että
Baffinin lahti todella olikin lahti, ja lähes 77:nnen pohjoisen
leveysasteen saavutettuaan palasi takaisin. Lounatta kohti
purjehtiessaan hän kulki Jonesin salmen suitse, jonka kuitenkin jäät
sulkivat, ja tuli sitten Lancasterin salmeen, purjehtien siihen
satakunnan kilometriä. Mutta kun hän oli edessä päin näkevinään
vuoria, jotka sulkivat salmen — se oli napamaissa tavallinen kangastus
— päätti hän senkin lahdeksi ja kääntyi takaisin, vaikkapa vesi
olikin selvä ja hänen upseerinsa olivat toista mieltä. Vaikka hän ei
käyttänytkään hyväkseen tätä tilaisuutta, oli hän kuitenkin kulkenut
Baffinin lahden tarkemmin kuin kukaan ennen häntä. Hän toi ensimmäisen
tiedon punaisesta lumesta [pieni lumella elävä leväkasvi, _Protococcus
nivalis_] ja maailman pohjoisimmasta kansasta, Etah-eskimoista,
jotka asuvat lähellä Kap Yorkia, Grönlannin suurella luoteisella
niemimaalla. Kun näillä eskimoilla ei ole merikelpoisia aluksia,
elävät he täydellisesti eristettyinä muusta maailmasta, omista
etelämmistä heimolaisistaankin, joista heitä erottaa Melvillen glasieri
suunnattoman leveällä rintamallaan. Retkikunta suoritti myös meren
syvempien kerroksien lämpötilain mittauksia ja nosti pohjanäytteitä
syvemmästä kuin kukaan sitä ennen.


Parry Lancasterin salmessa.

Tuskin oli John Ross matkaltaan palannut ja näkemänsä kertonut,
ennenkuin varustettiin uusi retkikunta löytöjä jatkamaan ja Parry,
hänen ensimmäinen upseerinsa, nimitettiin tämän retkikunnan johtajaksi.
Samalla lähetettiin John Franklin, Parryn hyvä ystävä, maaretkelle,
tunkeutumaan Pohjois-Amerikan kautta Jäämeren rannalle, kuten jo olemme
kertoneet. Toukokuun 15:nä 1819 Parry lähti retkelleen, Franklin
viikkoa myöhemmin.
Baffinin lahden yleensä täyttävät ajojäät pitkin pituutta, mutta
rannoilla, etenkin Grönlannin puolella on avovettä, ja samoin kulkee
lahden poikki jäälauttain keskitse ikäänkuin kolme salmea, joiden
kautta laivat voivat kulkea lahden poikki. Disko-saaren kohdalla on
»Etelävesi», Lancasterin salmen ja Upernivikin välillä »keskivesi» ja
Melvillen lahdesta Jonesin salmeen jatkuu »pohjoisvesi». Parry purjehti
rohkeasti keskiveteen molemmilla laivoillaan ja tunkeutui lahden poikki
Lancasterin salmeen, jonka hän saavutti elokuun 1:nä v. 1819.
Salmi oli vapaa jäistä ja täysin purjein hän laski siihen kohti
tuntemattomia kohtaloita. Edellisen vuoden vuorikangastukset olivat
kadonneet. Komeata väljää väylää Parry ohjasi länttä kohti, kahden
puolen tuntemattomia maita ja sinisiä salmia, joissa ei vielä kukaan
ollut aluksella käynyt. Kompassin poikkeuma nopeasti lisääntyi
salmessa, kunnes se eräässä kohdassa osoitti pohjoisen asemasta suoraan
etelään. Ja eräässä kohdassa kallisteneula seisoi melkein pystyssä,
poiketen vain puolentoista astetta luotilangan suunnasta. Matkalla
tehtiin koko ajan magneettisia havainnoitu ja saatiin täten sarja,
joka siihen saakka oli ainoa laatuaan ja vei tiedettä suuren askeleen
eteenpäin.
»Hecla» ja »Griper» koettivat tunkeutua Prince Regentin salmeen, mutta
sen sulkivat jäät. Eteenpäin Lancastnrin salmea sitä vastoin jatkoi
Barrowin salmi, jossa oli jäätön väylä. Pohjoiseen haarautui niinikään
useita salmia, joista Parry nimitti suurimman Wellingtonin kanavaksi.
Insinöörikapteeni Sabine, retkikunnan astronoomi, löysi eräältä
saarelta, joka sai Byam Martinin nimen, eskimoitten entisten asumusten
pohjia, mutta ne olivat jo ammoin olleet autioina. Nyt saaristo oli
aivan asumaton.

110° L.P.

Retkikunnan kuljettua 110:nnen läntisen pituusasteen poikki ilmoitti
Parry väelleen juhlallisesti, että parlamentin lupaama 5,000 punnan
palkinto oli voitettu. Pitkin matkaa hän nimitteli ne uudet maat,
joita väylän kummallakin puolella nähtiin, Cornwallisin, Bathurstin,
Melvillen saaret y.m. Melvillen saaren länsipuolella tuli vihdoin
vastaan ahtojäitä, ja ne olivat niin vahvat, ettei Parry jaksanut
tunkeutua niiden läpi. Kaksi viikkoa hän Melvillen saaren eteläpuolella
taisteli eteenpäin päästäkseen, mutta kaikki ponnistukset olivat
turhat. Lopulta hänen täytyi kääntyä maihin talvisatamaa etsimään,
talvi kun alkoi tehdä tuloaan sumuineen ja lumimyrskyineen, joissa
miehet pyrkivät eksymään, heti kun vähänkään poistuivat laivalta. Eräs
joukko, joka oli lähtenyt Melvillen saarelle peuroja ja myskihärkiä
ampumaan, löydettiin vasta neljä päivää kateissa oltuaan. Laivalla
ammuttiin tykeillä ja tehtiin leiriin uusia tulia sumun hälvettyä,
mutta näistä keinoista ei ollut apua, Eksyneet olivat elannokseen
ampuneet lintuja, joita he söivät raakoina.

Talven vietto.

Saadakseen laivansa talvisatamaan Parryn täytyi sahauttaa jäähän uoma,
vaikka tämä työ oli kovin vaivalloista. Joka yö uoma uudelleen jäätyi
ja oli joka aamu auki hakattava. Neljä kilometriä oli sahattava,
ennenkuin laivat saatiin turvalliseen satamaan, joka paikka vieläkin
on kartoilla »Winter Harbourin» nimellisenä. Lämpömittari osoitti nyt
-18°C, eikä sulaa vettä enää näkynyt millään suunnalla.
Pitkistä ajoista vietti tutkimusretkikunta nyt jälleen ensimmäisen
talven ikuisen jään maailmassa. Jäät pitivät laivaa vankinaan kymmenen
kuukautta. Napayötä kesti 84 päivää, lähes neljännesvuoden siis.
Suurin pakkanen oli -47°C. Retkikunta oli ajan kokemuksen mukaan mitä
parhaiten varustettu keripukkia vastaan kuivatuilla vihanneksilla,
hapankaalilla ja sitruunahapolla, jota paitsi lihatavara oli
säilytetty mitä parhaiten, ja leivän asemesta oli mitä huolellisimmin
kuivattuja jauhoja, niin että kaiken aikaa voitiin leipoa tuoretta
leipää. Retkikunnan terveydentila olikin koko ajan tyydyttävä. Laivan
köysistö riisuttiin ja jätettiin ulkoilmaan, koska se kannen alla
kosteudessa olisi turmeltunut. Kannen päälle rakennettiin öljykankaasta
katos, jonka alla miehistö talvella huonolla säällä kilpaili ja
voimisteli. Suurin vastus oli jäästä, jota kokoontui kajuuttoihin
niin paljon, että miesten vuoreista toinen puoli usein oli jäässä,
toinen läpimärkä. Ellei sitä joka päivä hakattu pois, kokoontui sitä
niin paljon, että kerran viikon laiminlyönnin jälkeen oli kajuutoista
poistettava lähes 5000 kg jäätä. Laivalla toimitettiin joka viikko
ilmestyvää sanomalehteä ja ulkona urheiltiin joka päivä, milloin vain
oli tilaisuutta. Oma teatterikin retkikunnalla oli — sen jäsenet itse
esiintyjinä.
Myöhemmät retkikunnat ovat noudattaneet samaa ohjelmaa napayön
masentavan vaikutuksen voittamiseksi ja sitä vielä kehittäneetkin.

Rekiretkiä.

Keväällä laivoilta tehtiin useita rekiretkiä, joilla oli suuri merkitys
myöhemmille napamatkustajille, niillä kun ensi kerran koottiin
kokemuksia tästä kulkutavasta, josta sitten tuli arktisten — ja
antarktisten — matkustajain tärkein työtapa uusia maita etsittäessä
ikuisen jään maailmassa. Pisimmällä retkellä saavutettiin Melvillen
saaren pohjoisranta. Parryn johtama retkikunta ei kuitenkaan
kuljettanut eväitään reellä, vaan kevyellä kaksipyöräisellä vaunulla.
Kaikkiaan tämä retkikunta kulki 340 kilometriä, keskimäärin 23 km
päivässä.

Kokokäännös.

Vasta elokuun 8:ntcna 1820 meri taas oli siksi vapaata jäästä, että
Parry saattoi matkaa jatkaa, mutta edessä oleva salmi, jonka hän
nimitti Banksin salmeksi, oli niin täynnään vanhaa napameren jäätä,
että nytkin oli mahdoton tunkeutua sen läpi. Salmen takaa häämöitii
maa, jonka Parry nimitti Banksin maaksi. Hänen täytyi, vaikka oli
näin pitkälle päässyt, kääntyä takaisin ja sai hän kiittää erikoista
onneaan, että paluumatkakin onnistui ja hän vielä saman vuoden
marraskuussa saapui takaisin Englantiin. Paluumatkalla hän löysi
Lancasterin salmen suusta eskimosiirtokunnan. Salmen ja Jäämeren
välinen suuri saaristo nimitettiin myöhemmin Parryn saaristoksi.
Englannissa Parryn suurenmoiset löydöt herättivät niin suurta
innostusta, että hänelle paikalla uskottiin uuden retken johto.
Mutta Parry, vaikka hän olikin niin oivallisen vesiväylän löytänyt,
oli kuitenkin kokemuksensa nojalla, vakuutettu siitä, ettei sitä
Banksin salmen pysyvän vanhan ja vahvan merijään vuoksi ollut
mahdollinen purjehtia paljoakaan kauemmaksi, kuin, hän oli edellisenä
vuotena purjehtinut. Se hyinen salpa, jonka jäiden haltija on tässä
luoteisväylän poikki työntänyt, ei tosin ole kuin satakunta kilometriä
leveä, mutta sitä ei siihen aikaan vielä tiedetty. Ja kapeudestaan
huolimattakin se on yhä vieläkin tehokas salpa pidättämään purjehtijat.

Parryn toinen retki.

Parry päätti tällä kertaa etsiä Tyyneen mereen vievää väylää etelämpää.
Lähdettyään Englannista toukokuussa 1821 hän purjehti Hudsonin salmen
kautta ja Baffinin maan ohi Repulselahteen, joka on Melvillen niemimaan
kannassa, toivoen siitä salmen löytävänsä. Mutta se oli »takaperon
lahti», kuten nimikin osoittaa, eikä salmi, kuten vanhemmat purjehtijat
olivat otaksuneet. Purjehdittuaan jonkun aikaa edestakaisin myrskyn
ajelemana, jäiden ahdistamana, Parry lopulta asettui talvisatamaan
Melvillen niemimaan kaakkoisrannalle, pyydystellen lähellä olevain
eskimoitten kanssa.

Eskimot.

Laivain asetuttua talvimajaan leveydelle 66°10' saapui niiden luo
helmikuun 1:nä joukko eskimoita, jotka tekivät leirinsä aivan viereen,
niin että purjehtijoilla oli hyvä tilaisuus tutustua tämän kansan
tapoihin.
Alussa eskimot olivat epäluuloisia ja arkoja. Heidän kylässään oli
kuusi isoa majaa, joissa asui noin 60 ihmistä ja paljon koiria. Majansa
he rakensivat niin sukkelaan, etteivät eurooppalaiset edes huomanneet
niitä, ennenkuin kaikki oli järjestyksessä. Ne olivat kaikki rakennetut
jäästä ja lumesta. Sisään kuljettiin kapeasta käytävästä, joka tuskin
oli metriä korkea. Käytävä johti holvattuun pyöreään huoneeseen,
jonka leveys oli 4 1/2 metriä, korkeus keskeltä 2 m 25. Joka majassa
oli yksi, kaksi tai kolme tämmöistä huonetta, joilla oli yhteinen
ulkokäytävä. Lakeen oli sovitettu pyöreä jäälevy, josta päivänvalo
pääsi majaan. Pari tuntia kului majan rakentamiseen. Majaan tehtiin
lumesta vuode, joka peitettiin valaanparralla ja kanervilla, nämä
taas hylkeen- ja peurannahkoilla. Lamppua varten, jossa aina paloi
valkea, tehtiin lumipatsas. Pata riippui seinään pistetystä luusta.
Tämä pieni eskimokunta eli keskenään hyvässä sovussa ja oli kovin
ihmeissään kaikesta, mitä valkoiset heille näyttivät. Naiset ihastuivat
ikihyviksi, kun saivat pieniä peilejä, nappeja ynnä muuta rihkamaa.
Eurooppalaisten puolestaan täytyi ihailla sitä kekseliäisyyttä,
jota eskimot olivat osoittaneet tullakseen toimeen tämän tylyn
luonnon keskellä. He olivat erinomaisia metsästäjiä ja kalastajia.
Peurat he ajoivat veteen ja tappoivat ne sitten kajaakeistaan.
Päiväkausia he jääseinän takana istuivat hylkeitten ilmareikäin
ääressä väijymässä, pistääkseen keihäänsä hylkeen turpaan, heti kun
se kohotti sitä avannostaan. Hylkeen tavoin he ryömivät jäätä pitkin
päästäkseen ampumamatkan päähän. Kun saalista oli viljalti, söivät he
mahdottomasti, panematta mitään varastoon. Kuin lapset he elivät vain
päivästä päivään ja lasten olivat heidän ilonsa ja surunsa. Huhtikuun
lopulla eskimot lähtivät leiristään etelää kohti.
Myöhemmin retkikunta tapasi toisia eskimoita, jotka kesällä asuivat
teltoissa, talvella huoneissa. Talvihuoneet oli rakennettu valaan-
ja mursunluista, joiden saumat oli sammalella tukittu. Yläosa oli
kuitenkin jäästä ja niin läpinäkyvä, että ulkoa näki, mitä sisässä
tapahtui. Majain ympäristöt olivat ylenmäärin siivottomat. Parryn
miehet löysivät luukasoista ihmisenkin luita, joka osoitti näitten
eskimoitten olleen ihmissyöjiä. Vanhoja ja heikkoja kohtaan he olivat
aivan tunnottomat. Kun ruokatavaroita oli runsaasti, annettiin
näillekin hiukan, mutta kun niitä oli niukasti, ei vanhoille ja
vaivaisille annettu mitään. Vaimo tosin hoiti miestään hänen
sairastuessaan, mutta vain sen vuoksi, että tiesi jäävänsä elättäjättä,
jos hänet menettäisi. Aviopuolisot eivät montakaan päivää surreet
toisiaan, kun toinen taikka toinen kuoli. Eräältä köyhältä leskeltä
naapurit ryöstivät, mitä hänellä oli, ja jättivät hänet sitten tyhjään
majaan. Eukko kuoli nälkään, ennenkuin Parry ennätti lähteä häntä
auttamaan. Pari vuotta takaperin olivat nämä heimot ankaran nälänhädän
ahdistaessa hyökänneet erään naapuriheimon kimppuun ja tappaneet ja
syöneet joka hengen.

Iligliuk.

Eskimoista oli talvella retkeilijäin huomiota herättänyt varsinkin
Iligliuk niminen nuori nainen hyvän näkönsä ja älynsä kautta. Hän
piirsi Melvillen niemimaan itä-, pohjois- ja länsirannikosta kartan,
jonka retkikunta sitten huomasi sangen paikkansa pitäväksi. Siitä
Parry sai tiedon Melvillen niemimaan ja Baffinin maan välisestä
salmesta, jonka hän myöhemmin laivainsa mukaan nimitti »Furyn ja
Heclan salmeksi». Heinäkuussa seuraavana vuonna hän lähti tätä salmea
tutkimaan, mutta se oli niin täynnään jäitä, ettei sen läpi voitu
purjehtia. Maisin retkeiltiin kuitenkin sen rantaa pitkin, kunnes
Melvillen niemimaan länsirannan nähtiin kääntyvän etelää kohti, kuten
Iligliuk oli kertonut.
Parry luotti niin varmasti siihen, että onni olisi seuraavana vuonna
suotuisempi ja että tämä salmi oli luoteisväylän avain, että hän aikoi
viettää sen suulla toisenkin talven, mutta laivoilla oli terveydentila
niin huono, että hänen täytyi, vaikka vastahakoisesti, kääntää kokka
kotia kohti.

Parryn kolmas retki.

Vähän myöhemmin kuin Parry palasi Franklin seikkailurikkaalta
retkeltään, ja yhdessä hänen kanssaan Parry suunnitteli uusia yrityksiä
luoteisväylän edelleen tutkimiseksi. Heidän ehdotuksiensa mukaisesti
Englannin amiraliteetti taas lähetti Parryn »Heclalla» ja »Furylla»
Lancasterin salmeen, Fredrik Beecheyn taas Beringin salmeen ja
molempain piti pyrkiä eteenpäin, kunnes tapaisivat toisensa. Franklinin
piti kulkea maisin ja laskea Mackenzieta Jäämereen, tutkia Amerikan
pohjoisrantaa ja sitten liittyä jompaankumpaan näistä retkikunnista.
Ja vielä neljäskin, kapteeni Lyonin johtama retkikunta, lähetettiin
Melvillen niemimaata tutkimaan.
Parry ja Lyon lähtivät matkaan v. 1824, Beechey ja Franklin
seuraavana vuonna. Elokuussa Lyon saapui Hudsonin lahden suulla
olevan Southamptonin saaren eteläpäähän, mutta joutui sitten hirveään
myrskyyn, josta hän töin tuskin pelastui »Jumalan armon lahteen».
Pohjoista kohti sieltä purjehtiessaan hän joutui uuteen kamalaan
myrskyyn, joka runteli hänen kömpelön laivansa niin pahoin, ettei hän
enää voinut jatkaa matkaa.
Parry purjehti laivoillaan Lancasterin salmeen ja poikkesi siitä
Prince Regentin salmeen, jonka hän oli ensi matkallaan nähnyt, toivoen
nyt pääsevänsä sitä etelään tai lounaaseen. Mutta epäedullisten
jääsuhteitten vuoksi matka viivästyi niin paljon, että hän syyskuun
10:ntenä päästessään Prince Regentin salmeen takertuikin tuota pikaa
jäihin ja töin tuskin pääsi Baffinin maan rannalle talvisatamaan.
Talvella hän tutki tätä maata, jonka länsipäätä sanotaan Cockburnin
maaksi, sekä pohjoista että etelää kohti. Seuraavana kesänä olivat
jääolot vieläkin huonommat. Hän koetti tunkeutua salmen länsirantaa
eteläänpäin ja pääsi North Somersetin maan Creswellin lahteen saakka,
mutta ankarat myrskyt ja ahtojäät runtelivat laivoja niin pahoin, että
»Fury» oli hylättävä ja sen miehistö otettava »Heclaan».
Parry kuljetti kuitenkin »Furysta» kaikki liiat elintarpeet ja
vaatevarustukset maalle ja talletti ne varta vasten rakentamaansa
lujaan huoneeseen. Tämä varasto oli erinomainen apu myöhemmille
retkikunnille ja vielä 33 vuotta myöhemmin saattoi M'Clintockin
johtama retkikunta, viimeinen, joka lähetettiin Franklinin kadonnutta
retkikuntaa etsimään, siitä täydentää varustuksiaan. Tämän jälkeen
Parry »Heclalla» palasi kotimaahan, eikä sen koommin palannut
luoteisväylälle.

Beechey.

Beechey purjehti pienellä aluksellaan Beringin salmeen ja tunkeutui
»Jääniemeen», johon Franklinin piti saapua häntä vastaan, ja lähetti
laivaveneen vielä kauemmas pohjoiseen Barrowin niemeen saakka, joka
on Amerikan luoteisrannikon pohjoisin, mutta siitä jäät pakottivat
veneen palaamaan takaisin. Franklinin ja Beecheyn äärimmäisten kohtain
väliin jäi vain 260 kilom. tuntematonta rannikkoa. Vuosikymmen kului,
ennenkuin sekin tuli tunnetuksi.
Suurimmat tulokset oli maaretkikunta saavuttanut, kuten olemme ennen
kertoneet; Franklinin molemmat venekunnat kartoittivat valtavan
kappaleen Pohjois-Amerikan Jäämeren rantaa.

Parry yrittää pohjoisnavalle.

Scoresby niminen valaanpyytäjä, joka edullisten jääsuhteitten
vallitessa oli päässyt tunkeutumaan hyvin kauas Grönlannin
itärannikolle, oli kokemuksiensa johdosta tullut siihen käsitykseen,
että pohjoisnapaa ympäröi laaja tasainen kiinteä jääkenttä, jota
olisi helppo kulkea navalle saakka, kunhan päästiin sitä piirittäväin
ahto- ja ajojäiden poikki. Tämä ajatus viehätti suuresti Parrya,
jonka vuoksi hän päätti vielä kerran lähteä ikuisen jään valtakuntaan
onneaan koettamaan, anastaakseen kauneimman voitonseppeleen, mitä
sillä oli tarjottavana. Saatuaan amiraliteetilta »Heclan», vanhan
uskollisen palvelijansa, hän keväällä v. 1827 purjehti Huippuvuorien
luoteiskulmille, jätti laivansa sinne ja lähti kahdella rekiveneellä
tunkeutumaan ajojäiden keskitse pohjoisnavalle. Retkikuntaan kuului 28
henkeä, muun muassa James Ross, ja sillä oli ruokavaroja 71 päiväksi.
Tunkeuduttuaan suurella vaivalla ajojäiden läpi retkikunta saapui
jääkentälle, jolle se veti veneensä, luullen nyt voivansa käyttää,
niitä rekinä aina matkan määrään saakka. Mutta se toivo osoittautui
piankin vääräksi. Jääkentän jälkeen tuli eteen sula ja sulan takana
oli uusi jääkenttä ja niin eteenpäin vaihdellen, joten veneitä oli
käytettävä vuoroin veneenä ja rekenä. Kulku oli tosin vaaratonta,
mutta ylen hidasta. Sumu, sade, jään epätasaisuus pidätteli etenemistä
ja joskus täytyi sama matka kulkea viiteenkin kertaan, kun kuormia
täytyi pienentää pahalla jäällä. Ensin päästiin kymmenkunta kilometriä
päivässä napaa lähemmäksi, mutta sitten huomattiin, että jäät
nopeammin ajautuivat etelää kohti, kuin retkikunta pääsi eteenpäin
pohjoista kohti. Näin ollen täytyi vihdoin kääntyä takaisin, mutta
pohjoisennätys, 82°45', oli kuitenkin tällä retkellä saavutettu. 48
vuotta kului, ennenkuin kukaan pääsi tätä kuulua napatutkijaa edemmäksi.
Parry käytti tällä retkellä ensi kerran rekeä matkan tekoon
napaseuduissa. Reestä tuli sitten kaikkien napamatkustajain tärkein
apuneuvo.
Englannin amiraliteetti jätti Pairyn viimeisen retken jälkeen
napatutkimukset joksikin aikaa sikseen, tulokset olivat siksi vähäiset
kustannuksiin verraten. Turhaan John Ross, joka halusi korjata ensi
retkensä leväperäisyyden vaikuttamaa huonoa tulosta, koetti taivuttaa
amiraliteettia antamaan hänen uuden kerran onneaan koettaa. Mutta
eräs yksityinen, Felix Booth niminen pohatta, antoi hänelle retkeä
varten lähes puolen miljoonaa markkaa ja sen, mitä puuttui, Ross
suoritti omista varoistaan. Hän varusti höyryllä kulkevan siipilaivan,
»Victoryn», joka oli ensimmäinen höyryalus, mitä milloinkaan on
Jäämeren matkoilla käytetty. Mukanaan hänellä oli veljenpoikansa, kuulu
James Ross, joka jo Parryn viimeisellä retkellä oli hyvin tutustunut
Jäämeren vaaroihin ja vastuksiin.


James Ross löytää magneettisen navan.

Retkikunta kulki samoja teitä kuin Parry kolmannella matkallaan ja
löysi Boothia Felix niemimaan, joka sai »Victoryn» varustajasta,
nimensä. Salmea, joka erottaa tämän niemimaan North Somerset
maasta, hän ei kuitenkaan löytänyt. Höyrykone huomattiin niin
epäkäytännölliseksi, että se lopulta oli kokonaan poistettava ja
kuljettava purjehtien. Ensimmäinen talvi oli vietettävä Boothia Felixin
autioilla rannoilla, jossa talven tultua revontulet valaisivat yön
pimeyttä ja seurustelu eskimoitten kanssa lievensi yksitoikkoisuutta.
Satama oli kuitenkin jääsuhteiden puolesta niin epäedullinen, että
»Victory» vasta syyskuussa 1830 pääsi uudelleen liikkeelle, joutuakseen
kuitenkin jo muutaman tunnin kuluttua niin vaikeihin jäihin, että sen
täytyi uudelleen käydä talvitiloille lähelle samaa paikkaa, missä
se oli edellisenkin talven viettänyt. Talven kuluessa nuorempi Ross
teki pitkiä rekiretkiä ja sai selville, ettei maa ollut saari, vaan
niemimaa, joka kapealla kannaksella liittyi Amerikan mantereeseen.
Vielä merkillisempi ja samalla koko retken tärkein tulos oli
magneettisen navan löytö. James Ross huomasi, että magneettineula
70°5' pohj. leveyttä ja 96°46' läntistä pituutta osoitti kohtisuoraan
alaspäin. Paikka oli Boothian niemimaan lounaisrannalla, suloton autio
seutu, jonka läheisyydessä ei muuta näkynyt kuin moniaita hylättyjä
eskimomajoja. Löydöstään intomielisenä Ross juhlallisesti otti paikan
Englannin omaksi ja kokosi kivistä pyykin, johon hän läkkikoteloon
suljettuna kätki sanoman löydöstään. 28 vuotta myöhemmin M'Clintock
kävi tällä paikalla tapaamatta kuitenkaan enää jälkeäkään Rossin
kivikasasta, ja v. 1904 norjalainen Amundsen.
Elokuun lopulla 1831 »Victory» uudelleen pääsi jäistä, mutta jo
seuraavana päivänä ne sen taas sulkivat helmaansa. Retkikunnan täytyi
viettää napamaassa kolmaskin talvi. Ruokatavarat kuitenkin alkoivat
loppua ja laiva vuotaa niin pahasti, että Rossin täytyi se lopulta
hylätä ja muuttaa maihin. Se oli ensi kerta, kun vanhan Rossin 42
vuoden merillä olonsa aikana täytyi laivansa hylätä. Reillä ja veneillä
retkikunta seuraavana keväänä lähti ylen vaivalloiselle paluumatkalle.
Se ei kuitenkaan päässyt edemmäksi Cockburnin maata ja Parryn vanhaa
talvimajaa; siellä sen täytyi viettää kolmas talvi. Parryn varastoon
panemat haaksirikkoutuneen »Furyn» ruokavarat nyt pelastivat Rossin
retkikunnan surkeasta kuolemasta. Rannalle rakennettiin lämmin huone
ja talvi vietettiin siinä verraten mukavasti. Keväällä 1833 retkikunta
saapui Lancastcr-salmen suulle, ja siellä Ross tapasi saman laivan,
jolla hän kahdeksan vuotta aikaisemmin oli lähtenyt ensimmäiselle
napamatkalleen. Laivalla ei pelastuneita tahdottu tuntea. Heitä oli
jo kauan luultu kuolleiksi, jopa tiedettiin kertoa, missä ja miten he
muka olivat tuhoutuneetkin, mutta sitä suurempi oli ilo, kun kuolleiksi
luullut näin pelastuivat.
Rossin retki herätti suurta huomiota, kun hänen tuloksensa tulivat
tunnetuksi, sekä ilmastolliset havaintosarjat ankarine pakkasineen,
että varsinkin magneettiset havainnot, joiden kautta magneettinen
pohjoisnapa oli tullut sijoitetuksi. Retkikunnan maantieteellisetkään
tulokset eivät olleet vähäiset. James Ross oli rekiretkillään tutkinut
Boothia Felix niemimaan ja nähnyt sen takana Kuningas Williamin
maankin, jonka hän luuli kuuluvan samaan maahan — todellisuudessa se on
saari.


John Franklinin retkikunnan katoaminen ja etsiminen.

Suurista saavutuksistaan huolimatta oli John Rossin retkikunta
kuitenkin kokonaan epäonnistunut luoteisväylän etsimisessä, jopa
siihen määrään, että se oli poikennut aivan väärälle tolallekin.
Myöhemmin tosin Simpson ja Dease, jatkaessaan Pohjois-Amerikan
pohjoisrannikon kartoittamista siitä, mihin Franklinin veneretkikuntain
työ oli päättynyt, totesivat yhtämittaista vesireittiä olevan aina
Boothia Felix niemimaalle saakka, mutta tämäkään tieto ei enää
voinut innostuttaa Englannin amiraliteettia jatkamaan luoteisväylän
löytämisyrityksiä, ja lupaamansa suuren palkinnonkin se peruutti,
jott'ei se houkuttelisi yksityisiäkään antautumaan tähän toivottomaksi
osoittautuneeseen tehtävään.
Loistava löytöretki, jonka James Ross vuosina 1838—1843 teki etelänavan
seutuihin, herätti kuitenkin uutta mielenkiintoa pohjoisnavankin
tutkimuksiin ja amiraliteetin vanha sihteeri John Barrow, joka oli
saanut päähänsä, että luoteisväylä oli ennen hänen kuolemaansa
löydettävä, sai tästä uuden aiheen lempituumansa esittämiseen. 'Parryn
tutkittua väylät aina Banksin maalle saakka ja Franklinin, Deasen ja
Simpsonin Amerikan pohjoisrannikon väylät, näyttikin tämä tehtävä
verraten yksinkertaiselta, jonka vuoksi kahdeksankymmenvuotisen
Barrowin itsepäisyys tuntui kylläkin aiheutetulta.
Royal Society, Englannin johtava tieteellinen laitos, taipui tuumaan
ja napamaiden kokeneet matkustajat, Ross, Parry, Sabine ja Franklin,
kannattivat sitä innostuneesti. Mitenpä olisi muilla jollei heillä
saattanut olla käsitystä niistä suunnattomista vaikeuksista, joita
kapealla tuntemattomalla alueella todella odotti. King oli ainoa,
joka julkisesti esiintyi Barrowia vastaan, jonka mielestä yrityksen
tuli olla meriretki. King huomautti, että kymmenestä meriretkestä
seitsemän oli epäonnistunut ja loput kolme antanut tuloksia, jotka
eivät mitenkään vastanneet kustannuksia maaretkillä saatuihin tuloksiin
verraten. Amiraliteetti lopulta suostui lähettämään vielä viimeisen
retkikunnan Amerikan napasaariston suurta kysymystä ratkaisemaan.
Retkikunta varustettiin mitä huolellisimmin. Sille annettiin James
Rossin molemmat laivat, »Erebus» ja »Terror», jotka eteläjäämeren
myrskyissä ja jäissä olivat niin loistavasti kuntonsa osoittaneet.
Purjeiden apuna niissä oli höyrykone ja propelli; höyrykoneilla ei
tosin ollut muuta kuin 20 hevosvoimaa, mutta jäissä ja epäedullisissa
tuulioloissa otaksuttiin tästäkin konevoimasta olevan paljon
apua. Elintarpeita varustettiin kolmeksi vuodeksi. Retkikunnalle
hankittiin täydellisemmät kojeet kuin ainoallekaan aikaisemmalle
naparetkikunnalle. Ja tarjokkaiden suuresta luvusta voitiin valita mitä
paras miehistö, joka oli ennenkin napamerillä purjehtinut. Upseeristo
kuului Englannin sotalaivaston parhaisiin. Francis Crozier oli ollut
mukana kaikilla Parryn naparetkillä ja ollut »Terrorin» päällikkönä
Rossin etelänaparetkellä; hän säilytti paikkansa uudella retkellä.
»Erebuksen» päällikkö James Fitzjames oli kunnostautunut Itä-Aasian
vesillä, useat toiset upseerit olivat niinikään ottaneet osaa sekä
meri- että maaretkiin, joita oli napamaihin tehty. Retkikunnan johto
aiottiin antaa Fitzjamesille, mutta Franklin vaati sitä suuren
kokemuksensa nojalla itselleen, vaikka jo olikin lähes 60 vuoden
ikäinen. Eikä niin ansiokkaan miehen pyyntöä voitu evätä.

Franklinin ohjeet.

Franklinin ohjeet, jotka hän yhdessä Barrowin kanssa laati, sisälsivät,
että hänen niin nopeaan kuin suinkin piti purjehtia Lancasterin ja
Barrowin salmien kautta Kap Walkeriin saakka (98° länt. pit.) ja sieltä
kääntyä etelään, jossa Franklin tiesi olevan pitkin Amerikan rantaa
Sez Fin ädäbiyättän 1 tekst ukıdıgız.
Çirattagı - Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 31
  • Büleklär
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 01
    Süzlärneñ gomumi sanı 2890
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1932
    13.0 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    19.0 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    23.3 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 02
    Süzlärneñ gomumi sanı 3386
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 2085
    19.5 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    29.6 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    34.6 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 03
    Süzlärneñ gomumi sanı 3526
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1906
    24.2 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    34.1 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    39.8 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 04
    Süzlärneñ gomumi sanı 3398
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 2048
    20.2 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    30.1 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    35.9 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 05
    Süzlärneñ gomumi sanı 3494
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 2043
    21.9 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    31.1 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    35.8 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 06
    Süzlärneñ gomumi sanı 3454
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1921
    23.0 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    33.1 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    38.5 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 07
    Süzlärneñ gomumi sanı 3383
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1984
    20.4 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    29.5 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    34.6 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 08
    Süzlärneñ gomumi sanı 3542
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1938
    21.9 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    31.2 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    36.9 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 09
    Süzlärneñ gomumi sanı 3408
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 2025
    21.7 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    32.2 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    37.6 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 10
    Süzlärneñ gomumi sanı 3336
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 2026
    18.4 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    28.0 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    33.0 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 11
    Süzlärneñ gomumi sanı 3421
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 2078
    19.3 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    28.0 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    33.1 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 12
    Süzlärneñ gomumi sanı 3393
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 2188
    18.6 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    26.8 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    32.0 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 13
    Süzlärneñ gomumi sanı 3299
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 2121
    17.6 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    25.6 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    30.3 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 14
    Süzlärneñ gomumi sanı 3180
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1830
    17.6 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    28.1 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    32.8 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 15
    Süzlärneñ gomumi sanı 3274
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1916
    17.7 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    28.4 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    34.4 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 16
    Süzlärneñ gomumi sanı 3190
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1908
    18.3 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    27.9 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    33.4 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 17
    Süzlärneñ gomumi sanı 3342
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1925
    21.4 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    30.3 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    35.6 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 18
    Süzlärneñ gomumi sanı 3481
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1910
    20.4 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    30.8 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    36.0 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 19
    Süzlärneñ gomumi sanı 3453
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1893
    21.7 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    32.1 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    36.8 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 20
    Süzlärneñ gomumi sanı 3439
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1836
    22.1 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    33.0 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    37.5 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 21
    Süzlärneñ gomumi sanı 3517
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1905
    21.6 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    31.7 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    36.9 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 22
    Süzlärneñ gomumi sanı 3374
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1882
    19.8 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    29.5 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    35.2 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 23
    Süzlärneñ gomumi sanı 3507
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1970
    21.7 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    31.3 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    37.1 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 24
    Süzlärneñ gomumi sanı 3513
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1851
    21.1 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    31.9 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    36.8 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 25
    Süzlärneñ gomumi sanı 3268
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1930
    20.4 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    28.4 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    33.3 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 26
    Süzlärneñ gomumi sanı 3255
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1978
    19.0 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    27.9 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    32.8 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 27
    Süzlärneñ gomumi sanı 3181
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1877
    17.7 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    25.6 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    30.6 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 28
    Süzlärneñ gomumi sanı 3333
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1960
    19.5 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    28.2 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    33.8 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 29
    Süzlärneñ gomumi sanı 3278
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1911
    19.0 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    28.1 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    32.9 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 30
    Süzlärneñ gomumi sanı 3385
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1817
    21.9 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    30.3 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    36.0 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 31
    Süzlärneñ gomumi sanı 3303
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1780
    19.0 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    28.4 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    33.0 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 32
    Süzlärneñ gomumi sanı 3376
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1731
    20.3 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    29.7 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    35.2 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 33
    Süzlärneñ gomumi sanı 3440
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1804
    21.3 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    32.1 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    37.3 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 34
    Süzlärneñ gomumi sanı 3370
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1792
    20.6 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    30.4 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    35.9 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 35
    Süzlärneñ gomumi sanı 3441
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1880
    21.4 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    31.8 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    36.9 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 36
    Süzlärneñ gomumi sanı 3459
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1871
    21.6 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    31.4 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    36.3 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 37
    Süzlärneñ gomumi sanı 3297
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1780
    19.9 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    28.7 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    33.2 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 38
    Süzlärneñ gomumi sanı 3232
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1795
    20.5 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    30.8 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    36.5 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 39
    Süzlärneñ gomumi sanı 3282
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1847
    21.1 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    30.6 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    35.9 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 40
    Süzlärneñ gomumi sanı 3382
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1876
    20.6 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    30.8 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    35.9 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 41
    Süzlärneñ gomumi sanı 3331
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 2013
    19.8 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    29.0 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    34.3 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 42
    Süzlärneñ gomumi sanı 3363
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 2043
    21.0 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    31.4 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    36.4 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 43
    Süzlärneñ gomumi sanı 3193
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 2091
    18.4 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    27.0 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    32.2 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 44
    Süzlärneñ gomumi sanı 3421
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1893
    21.0 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    30.6 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    35.9 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 45
    Süzlärneñ gomumi sanı 3461
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1946
    22.2 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    31.2 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    36.3 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 46
    Süzlärneñ gomumi sanı 3347
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1814
    20.6 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    30.1 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    35.1 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 47
    Süzlärneñ gomumi sanı 3418
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1815
    21.4 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    31.3 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    36.1 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 48
    Süzlärneñ gomumi sanı 3304
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1946
    19.7 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    29.2 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    33.9 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 49
    Süzlärneñ gomumi sanı 3225
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1942
    18.7 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    27.2 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    33.0 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 50
    Süzlärneñ gomumi sanı 3297
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1905
    17.8 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    27.3 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    33.1 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 51
    Süzlärneñ gomumi sanı 3388
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1929
    20.7 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    29.8 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    35.5 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 52
    Süzlärneñ gomumi sanı 3315
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1896
    18.0 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    27.4 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    32.4 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 53
    Süzlärneñ gomumi sanı 3232
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1995
    18.5 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    27.8 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    33.0 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 54
    Süzlärneñ gomumi sanı 3303
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1870
    18.9 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    27.9 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    33.0 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 55
    Süzlärneñ gomumi sanı 3276
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 2002
    17.8 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    25.4 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    31.0 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 56
    Süzlärneñ gomumi sanı 3427
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 2069
    20.2 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    27.9 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    33.4 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 57
    Süzlärneñ gomumi sanı 3562
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1992
    19.9 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    29.9 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    35.2 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 58
    Süzlärneñ gomumi sanı 3383
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1908
    19.6 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    28.2 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    33.8 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 59
    Süzlärneñ gomumi sanı 3429
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 2059
    18.9 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    26.8 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    31.8 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 60
    Süzlärneñ gomumi sanı 3486
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1972
    20.8 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    29.9 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    34.5 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 61
    Süzlärneñ gomumi sanı 3483
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 2058
    19.6 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    26.8 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    31.9 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 62
    Süzlärneñ gomumi sanı 3394
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1949
    20.1 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    30.2 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    35.3 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 63
    Süzlärneñ gomumi sanı 3316
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 2040
    19.2 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    27.9 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    32.2 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 64
    Süzlärneñ gomumi sanı 3402
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 2137
    19.8 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    27.7 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    32.1 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 65
    Süzlärneñ gomumi sanı 3322
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1977
    18.7 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    28.4 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    34.0 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 66
    Süzlärneñ gomumi sanı 3223
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1871
    17.1 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    26.4 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    31.8 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 67
    Süzlärneñ gomumi sanı 3243
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1934
    19.2 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    27.8 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    33.0 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 68
    Süzlärneñ gomumi sanı 3274
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1869
    19.6 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    29.2 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    34.4 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 69
    Süzlärneñ gomumi sanı 3345
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1846
    19.4 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    29.6 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    35.0 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 70
    Süzlärneñ gomumi sanı 3434
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1884
    18.9 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    28.8 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    35.0 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 71
    Süzlärneñ gomumi sanı 3392
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1907
    19.8 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    29.8 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    35.0 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 72
    Süzlärneñ gomumi sanı 3416
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1895
    21.0 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    31.9 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    37.7 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 73
    Süzlärneñ gomumi sanı 3387
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1892
    20.5 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    29.6 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    34.2 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 74
    Süzlärneñ gomumi sanı 3358
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1891
    21.5 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    31.2 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    36.8 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 75
    Süzlärneñ gomumi sanı 3449
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1847
    21.7 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    31.3 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    35.7 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 76
    Süzlärneñ gomumi sanı 3393
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1959
    20.5 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    29.6 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    35.1 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 77
    Süzlärneñ gomumi sanı 3414
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1903
    21.6 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    30.8 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    35.3 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 78
    Süzlärneñ gomumi sanı 3356
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1940
    19.2 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    28.4 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    33.2 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 79
    Süzlärneñ gomumi sanı 3269
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1883
    18.9 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    27.9 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    32.8 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.