Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 24

Süzlärneñ gomumi sanı 3513
Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1851
21.1 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
31.9 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
36.8 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
ads place
päivänä hän yhden toverin keralla nousi tälle vuorelle, nähden sieltä
koko joukon vuoria, korkeitakin, metsää kasvavia uomia ja lakeuksia
pensaikkoineen. Näiden vuorien ansio tietysti on, että seudussa on
vettä, vaikka niukaltakin, koska pilvet niille satavat. Niiltä lähtee
useita jokia, jotka kuitenkin kuivina aikoina kuivuvat.
Päästyään täten maanosan keskustaan ja terveyden ollessa hyvän ja
eväitä riittämään saakka Stuart kahden seuralaisensa kanssa lähti
pohjoista kohti tunkeutumaan, aikoen kulkea merelle saakka, jos se
suinkin olisi mahdollista. Keskusvuoren toisella puolella heillä
kuitenkin oli huono onni veden etsinnässä, niin että muutamia päiviä
täytyi olla aivan vedettä. Alkuasukkaitten kaivoista ja jokien uomista
sitä kuitenkin taas löytyi sen verran, ettei tarvinnut takaisinkaan
palata, vaan saatettiin tehdä taivalta koko toukokuu ja vielä suurin
osa kesäkuutakin. Kesäkuun 11:ntena he löysivät vettä oltuaan sitä
ilman satayksi tuntia. Ruokavarat alkoivat olla hyvin vähissä ja
keripukki näytellä itseään, mutta siitä huolimatta retkeilijät vaan
jatkoivat matkaa. Keripukkia vastaan olivat seudun kurkut oivallinen
apukeino. Kesäkuun 13:ntena kuultiin maanasukkaitten ääniä ja puolen
kilometrin päässä heitä pari nähtiinkin.

Alkuasukkaita.

»Viittasin heille, että he lähestyisivät, mutta he vain tekivät
käsittämättömiä merkkejä. Kuljin silloin heitä vastaan, mutta heti
sen huomatessaan he poistuivat. Neljännestunnin kuluttua he taas
ilmestyivät leirimme kohdalla olevan hiekkasärkän päälle ja kaksi
muuta miestä ilmestyi siihen paikkaan, missä he olivat ensin olleet.
Otaksuen tämän ainoaksi vesipaikaksi viittasin molemmille särkällä
oleville, että he tulisivat veden luo, mutta he vain puhuivat ja
tekivät merkkejä, joita en ymmärtänyt. Näytti siltä, kuin he olisivat
tahtoneet saada meidät 'poistumaan, mutta minä olin päättänyt, etten
poistuisi. He alkoivat sitten tehdä raivoisia liikkeitä, ravistella
keihäitään ja kieputtaa niitä päänsä päällä. Nuorempi luullakseni
oli viidenkolmatta vuoden ikäinen. Hän asetti sangen pitkän keihään
kojeeseen, jolla he niitä nakkaavat, ja muutaman uuden liikkeen
jälkeen tuli alas särkältä ja vähitellen lähestyi. Rohkaisin häntä
viittauksilla tässä aikomuksessa ja kuljin samalla häntä kohti. Lopulta
saavuimme joenuoman äyräille, hän toiselle, minä toiselle puolelle.
Hänellä oli pitkä keihäs ja womera ja kaksi kojetta, jotka olivat
bumerangin kaltaiset, mutta reunaltaan terävät kuin miekka; toinen pää
oli paksumpi, ikäänkuin kahvaksi vuoltu. Hänen liikkeensä ilmaisivat
nyt vihamielisyyttä ja hän tuli täydelleen valmiina taisteluun. Taitoin
pensaasta vihannan lehvän ja kohotin sen häntä kohti, kehoittaen häntä
tulemaan yli minun puolelleni. Kun se ei näyttänyt häntä miellyttävän,
kuljin uoman poikki hänen puolelleen ja pääsin kahden askelen päähän
hänestä. Mutta sitten minä hänen mielestään olin aivan riittävän
lähellä eikä hän tahtonut laskea minua lähemmäksi, vaan kulki taapäin
minun edessäni. Minä tahdoin päästä aivan hänen viereensä, mutta
siihen hän ei suostunut. Seisoimme sitten alallamme ja koetin hänelle
osoittaa, ettemme mitään muuta tahtoneet kuin vettä kahdeksi tai
kolmeksi päiväksi. Vihdoin hän näytti ymmärtävän, nyökkäsi päätään,
osoitti vettä, sitten leiriämme ja kohotti ilmaan viisi sormea. Koetin
sitten saada häneltä tietää, oliko pohjoisen tai koillisen puolessa
vettä, mutta se oli mahdotonta. Hän katsoi minuun vakaasti pitkän ajan,
alkoi puhua ja huomatessaan, etten ymmärtänyt häntä, teki sen merkin,
jolla alkuasukkaat tavallisesti ilmoittavat haluavansa jotain syötävää,
ja osoitti minua. Tahtoiko hän tietää, olinko nälissäni, taikka
vihjata sitä, että minä hänelle pätisin illalliseksi, sitä en tiedä;
mutta nyökkäsin hänelle päätäni merkiksi siitä, että ymmärsin hänet
täydelleen. Erosimme sitten, mutta pidin häntä tarkkaan silmällä koko
ajan uoman poikki takaisin palatessani. Ennen lähtöäni tuli siihen se
toinenkin. Ensimmäinen oli iso, vankka, kauniisti kasvanut mies, kuutta
engl. jalkaa pitkä. Hiukset olivat hyvin pitkät ja päänsä ympäri hän
oli köyttänyt punaisen verkon ja hiusten päät valuivat harteille. En
huomannut hänessä mitään muuta omituista. Heillä ei ollut nahkoja eikä
mitään muutakaan ruumiinsa verhona, vaan kulkivat he aivan alasti.»
Sillä ajalla, minkä retkeilijät sen jälkeen vesipaikalla viipyivät,
eivät mustat heitä enää häirinneet. Mutta pari viikkoa myöhemmin,
päästyään kauempana pohjoisessa veden ääreen, Stuartilla oli kolmen
alkuasukkaan kanssa sangen muistettava kohtaus. Ensin tuli leiriin
kaksi nuorta miestä, tuoden lahjaksi opossumeja, pieniä lintuja
ja papukaijoja; mutta kun he paikalla rupesivat varastamaan, mitä
suinkin käsiinsä saivat, käski Stuart heidän poistua. Jonkun ajan
kuluttua toinen heistä palasi takaisin, seuranaan nuorukainen ja
vanhus. Kahdella heistä oli omituisen näköinen kypäri, joka oli tehty
tiukkaan yhteen sidotuista, verkon sisäpuolelle kiinnitetyistä sulista,
niin että se muodosti supun. Yritettyään turhaan merkeillä ilmaista
toisilleen mielipiteensä ukko alkoi sangen vakavasti keskustella
molempien nuorempien kanssa ja Stuartin puoleen sitten kääntyen teki
vapaamuurarimerkin. Stuart hieman hätkähti ja katsoi häneen kiinteästi
ja ukko uudisti merkin. Stuart vastasi ja ukko tuli hänen viereensä,
taputti häntä päähän ja selkään ja siveli hänen partaansa.

Vihamielinen heimo.

Jos nämä merkit todella olivat, kuten tutkimusretkeilijä väitti,
jonkinlaisia vapaamuurarimerkkejä, eivät ainakaan kaikki lähiseudun
heimot kuuluneet tähän veljeskuntaan, sillä muutama päivä tämän
merkillisen tapauksen jälkeen Stuart kohtasi heimon, jonka
vihamielisyys ja sotaisuus kerrassaan keskeytti hänen etenemisensä.
Retkikunta tuli kesäkuun 26:ntena jokiuomalle, jossa oli melkoisia
allikoita. Erään allikon luo oli leiriytynyt mustia ja Stuart teki
melkoisen kierroksen välttääkseen heitä, jos suinkin mahdollista.
Pahaksi onneksi ei hän etäämpänä löytänytkään vettä, niin pian kuin oli
luullut, ja voidakseen juottaa hevoset illalla hänen sen vuoksi täytyi
palata allikolle, jonka ääressä hän oli nähnyt mustat. Paluumatkalla
retkeilijät huomasivat, että alkuasukkaat suurella joukolla olivat
seuranneet heitä.
Kun Stuart tovereineen saapui vesipaikalle, ei siellä kuitenkaan
näkynyt ainoatakaan, jonka vuoksi hän luuli heidän näin kulkeneen
karttaakseen valkoisia, kuten heidän tapansa yleensä oli. Vähääkään
aavistamatta hyökkäystä retkeilijät johtajaansa seuraten kulkivat
uomalle, jonka poikki he olivat aamulla menneet, mutta uoman luona
hyökkäsi äkkiä okapensaitten takaa kolme isoa, voimakasta mustaa,
kosolta bumerangeja, vaddeja ja keihäitä aseinaan. »He olivat meistä
parinsadan metrin päässä. Kun oli melkein pimeä ja okapensaisto meille
haitaksi, koetin päästä ohi huomaamatta, mutta se ei suinkaan ollut
heidän tarkoituksensa, sillä he yhä lähestyivät, huutaen ja tehden
kaikenlaisia uhmaavia liikkeitä.
»Käännyin silloin heidän puoleensa, tehden kaikkia mahdollisia
ystävyyden merkkejä, mitä suinkin keksiä saatoin. He näyttivät olevan
kovin raivoissaan, kieputtelivat bumerangejaan päänsä päällä, syytivät
pahoja sanoja täydellä kurkulla ja hyppelivät jonkinlaista tanssia.
Heihin yhtyi nyt muitakin heimon jäseniä, niin että heidän lukunsa
muutamassa minuutissa oli noussut kolmeenkymmeneen; joka pensaasta
näytti ilmestyvän mies. Asettaen kuormahevoset uoman puolelle ja
asettuen niitten ja alkuasukkaitten väliin käskin miehiäni pitämään
pyssynsä valmiina, sillä hyvin näin, että heillä nyt oli paha mielessä.
He eivät kiinnittäneet minkäänlaista huomiota ystävyydenosoituksiin,
joita minä herkeämättä tein, vaan verkalleen tulivat yhä lähemmäksi ja
lähemmäksi. Olin kovin vastahakoinen ampumaan heitä ja tein edelleenkin
rauhan ja ystävyyden merkkejä, mutta niistä ei ollut vähääkään apua.
»Heidän johtajansa, vanha mies, joka seisoi muitten edellä, viittoi
bumerangillaan, ja me käsitimme nämä viittaukset siten, että hän vaati
meitä poistumaan. Mutta uhman merkkejä ne todenteolla olivat, sillä
tuskin olin kääntänyt hevoseni pään poispäin noudattaakseni heidän muka
käskyään, kun bumerangeja alkoi pyrynä tuiskia meitä vastaan hirmuisen
sotahuudon säestyksellä. Sitten he sytyttivät heinän palamaan ja
alkoivat hyppiä, tanssia ja kiljua ja huitoa käsillään kuin paholaiset.
Niiden kolmenkymmenen lisäksi, jotka jo olivat vastassamme, näin nyt
paljon muitakin tulevan pensaitten takaa esille.
»Siitä huolimatta en vieläkään tahtonut ampua, vaan koetin jälleen
saada heidät käsittämään, ettei meillä ollut minkäänlaisia pahoja
aikeita. Lähestyttyään nyt noin neljänkymmenen metrin päähän he tekivät
uuden hyökkäyksen ja heittivät bumeranginsa, joita tulla viuhki ja
vihelteli korvaimme ympäri ja yksi osui hevoseeni. Silloin käskin ampua
ja tämä hiukan hillitsi heidän raivoaan. Kuormahevosemme, jotka olivat
edellä, säikähtivät ampumista ja hirveätä kiljunaa ja laukkasivat uoman
poikki. Huomatessamme muutamain mustain juoksevan pensaasta pensaaseen
erottaakseen meidät hevosistamme, edessämme olevain yhä kiljuessa
ja nakatessa bumerangejaan ja tullessa lähemmäksi ja lähemmäksi,
annoimme heille uuden yhteislaukauksen ja lähetin Benin viemään hevoset
parempaan paikkaan, kun taas itse Kekwickin kanssa jäin selän suojaksi.
Pääsimme piankin niitten edelle, jotka vielä seurasivat meitä, vaikka
ampumamatkan ulkopuolella. Yhä enemmän ääniä yhtyi heidän kamalaan
kiljunaansa ja joka suunnalla alkoi leimahdella tulia. Kun oli jo
aivan pimeä ja maa oli matalaa pensaikkoa, vihollisemme rohkeita ja
tappelunhaluisia, olisivat nämä tarmokkaat veitikat hyvinkin äkkiä
meidät tuhonneet. Kun oli toivotonta taistella niin suurta ylivoimaa
vastaan — ainakin kymmenen yhtä vastaan, ja hyvin älyten asemamme
epäedullisuuden, päätin sangen vastahakoisesti palata edellisen yön
leiripaikalle. He seurasivat meitä yhä. Olisin vain toivonut, että
minulla olisi ollut edes neljä miestä lisää, mutta joukkomme oli niin
pieni, etten muuta voinut kuin perääntyä ja asettua puolustuskannalle.»

Stuart kääntyy takaisin.

Seuraavana aamuna paloi merkkitulia joka puolella ja Stuart päätti
luopua yrityksestään päästä pohjoisrannalle saakka. Valittaen, että
hänen joukkonsa oli liian pieni pitämään puoliaan näin ilkeitä
ja tarmokkaita alkuasukkaita vastaan, hän samalla antoi täyden
tunnustuksensa heidän sodankäyntitaidolleen. »He olivat ilmeisestikin
nähneet meidän kulkevan aamulla ohi, olivat tutkineet jälkemme,
mihin suuntaan olimme kulkeneet, ja tietäen, ettemme alempana
löytäisi uomasta vettä, vaan että meidän täytyisi palata takaisin,
he jäivät odottamaan meidän paluutamme. Hyökkäyksensä he tekivät
kahdenkertaisessa rivissä, avojärjestyksessä, ja meidän täytyi tähdätä
tarkkaan, jotta tulemme tehoisi. Kun selkämme takana olisi ollut
tämmöiset viholliset ja edessä luultavasti vielä paljon pahemmat,
olisin saattanut retkikuntani tuhon omaksi, jos olisin yrittänyt
tunkeutua eteenpäin.»
Stuart sen vuoksi kääntyi takaisin, saapuen lokakuussa Adelaideen,
jossa hänen saavuttamansa tulokset synnyttivät suurta innostusta ja
parlamentti paikalla myönsi uudet varat työn jatkamiseen, kunnes
maanosan poikki oli avattu tie.

Uusi yritys.

Parin kuukauden kuluttua Stuart jälleen oli matkalla, lähtien
Adelaidesta marraskuun 29:ntenä v. 1860. Hän pääsi nyt kauas
»Hyökkäyksen joen» taakin tarvitsematta taistella alkuasukkaitten
kanssa, mutta tällä kertaa hänen yrityksensä kärsi haaksirikon
luonnonesteen vuoksi, joka oli aivan uusi ja aavistamaton.

"Stuartin aitapensas".

Retkikunnan eteen ilmestyi uudenlainen, siihen saakka tuntematon kasvi,
jota ruvettiin sanomaan »Stuartin aitapensaaksi», se kun täydelleen
esti pääsemästä millekään muulle suunnalle kuin taapäin. Pensas
alkaa melkein aivan juuresta saakka työntää oksia, jotka sekaantuvat
toisiinsa niin takkuiseksi vyyhdeksi, että semmoinen pensaisto sulkee
tien täydellisemmin kuin taajinkaan pensasaita. Tätä pensasta kasvoivat
laajat alat silmän siintämättömiin. Joka suuntaan retkikunta koetti
tunkeutua sen läpi päästäkseen ja viikon ponnisteltuaan se lopulta
löysikin heikon kohdan ja pääsi taas eteenpäin. Pensaikko vaihtui
nurmea kasvavaksi lakeudeksi ja Stuart luuli tien rannikolle nyt
olevan vapaan. Hän löysi täällä kauniin järvenkin, jonka hän nimitti
»Newcastlen vedeksi», mutta ei sitten tarvinnut jatkaa kuin yksi päivä,
ennenkuin aitapensas jälleen sulki tien. Oli mahdoton enää löytää
heikkoa kohtaa, joka olisi sallinut jatkaa, eikä sen vuoksi ollut
muuta neuvoa kuin palata takaisin. Retkikunnan eväät alkoivat olla
niin vähissä, ettei Stuart uskaltanut tehdä vielä suurempaa kierrosta
pensaikon ohi päästäkseen.
Adelaidessa viranomaiset olivat vakuutetut siitä, että Stuart oli
siirtokuntain etevin löytöretkeilijä, jonka vuoksi hänelle viipymättä
tarjottiin varoja uuteen retkeen. Vuoden lepo olisi ollut hänelle
sangen tarpeen koettujen rasitusten jälkeen, mutta empimättä Stuart
siitä huolimatta suostui tarjoukseen. Tosin oli sillä välin saapunut
tieto Burken ja Willsin retken surullisesta tuhosta, mutta sekään ei
pelottanut Stuartia antautumasta uudelleen rasituksiin ja vaaroihin.
Hänelle varustettiin retkikunta, johon kuului yksitoista miestä, ja
kahdentoista kuukauden eväät kerallaan hän joulukuun 29:ntenä 1861
lähti uudelleen matkaan.

Kolmas retki.

Retkikunta matkasi nopeaan ja vaikeuksia kohtaamatta maanosan
keskustaan, kulkien maaliskuun 12 päivänä 1862 Stuartin keskusvuoren
ohi. Saman kuun 28:ntena se kulki »Hyökkäyksen joen» ohi, jossa
alkuasukkaat nyt osoittivat mitä ystävällisintä mielialaa. Huhtikuun
14:ntenä retkikunta tuli Newcastlen vedelle ja tehden nyt pidemmän
kierroksen kuin edellisellä kerralla pääsi pensaikon poikki, löytäen
sen takaa uuden suolattoman lammen, joka erään retkikunnan jäsenen
mukaan nimitettiin »Frewin lammeksi».
Stuart luuli nyt, että tie oli selvä; mutta harvoin uusien urien
kulkijat tietävät, mitä huomispäivä tuo huomassaan. Stuart ei todella
enää osannut aavistaa, että häntä jälleen odotti sama pettymys kuin
Newcastlen veden luona, mutta niin kuitenkin kävi. Retkikunta oli vain
tavannut aitapensaistossa heikon kohdan. Sitä oli vielä penikulmittain
tietä sulkemassa joka suunnalla. Päivän toisensa perästä he ratsastivat
suuntaan ja toiseen koettaen selviytyä tästä näköjään loppumattomasta
tiheiköstä, mutta vasta toukokuun keskivaiheilla he todella pääsivät
läpi.
Retkikunta tapasi nyt koko joukon allikolta ja pienempiä lampia,
joista suurin siirtokunnan maaherran mukaan nimitettiin Dalyn vedeksi.
Sen luona retkikunta lepäsi jonkun ajan. Allikoista lähti puro, jota
retkikunta jonkun ajan seurasi, kunnes se katosi pieneen suohon.
Stuart täytti nyt vesisäkit, jotka oli annettu retkikunnan mukaan,
mutta joita ei siihen saakka oltu tarvittu. Hän luuli maan eteenpäin
käyvän kuivemmaksi, mutta niin ei käynytkään, sensijaan retkikunta tuli
seutuihin, joissa puut, pensaat ja linnut olivat toisenlaiset kuin
etelässä. Se oli tullut kuumaan vyöhykkeeseen. Kasvullisuus kävi sitä
vaihtelevammaksi ja maalauksellisemmaksi, kuta kauemmaksi he kulkivat,
ja maakin muuttui retkikunnan tullessa Carpentaria-lahden länsipuolella
olevalle hiekkakivi-pöytämälle, joka jo Leichhardtin matkan kautta oli
tullut tunnetuksi.
Dalyn vedeltä erottuaan Stuart tapasi joen, joka laski Leichardtin
nimittämään Roperiin. Hän meni tämän joen yli ja lähti toista
syrjäjokea taas ylämaahan kulkemaan. Täällä alkuasukkaitten läsnäolo
kävi ilmeiseksi sen kautta, että pensaikot sytytettiin palamaan, sitä
myöden kuin retkikunta eteni, ja kesäkuun 30:ntenä retkikunta todella
tapasikin alkuasukkaita. Stuart kirjoittaa kohtauksesta:
»Vanhus oli sangen ihmeellisen näköinen — hänen sääriensä pituus oli
neljä engl. jalkaa ja koko pituus seitsemän jalkaa, ja samalla hän
oli niin merkillisen hoikka, että näytti vain varjolta. Kekwickillä
oli hatussaan ongenkoukku, joka paikalla herätti ukon huomiota. Hän
osoitti merkeillä, miten sitä käytettiin ja haluavansa saada sen
omakseen. Käskin Kekwickiä antamaan sen ja ukko näytti olevan siitä
kovin hyvillään. Seuraavana aamuna Kekwickin luo tuli kuusitoista
mustaa, jotka koukistivat etusormensa, pistivät sen suuhunsa ja vetivät
ylöspäin, ojentaen sitten kätensä vastaanottamaan anottua ongenkoukkua.
Varamme eivät kuitenkaan sallineet täyttää tätä pyyntöä ja
jonkinlaiseksi korvaukseksi Kekwick vei ne hevosensa luo ja sormillaan
kohotti sen huulet ylös, näyttääkseen heille sen hampaat. Mutta tämä
näky ei ensinkään miellyttänyt heitä. Ilmeisestikin he luulivat hänen
tahtovan heille osoittaa, että heidät syötettäisiin tälle pedolle,
jonka vuoksi he kauhistuneina hyppäsivät taapäin. Kun samalla muuan
retkikunnan miehistä ampui papukaijan, ottivat he lähdön ja kiljuen
pakenivat pensaikkoon eikä heitä sen koommin näkynyt, ei kuulunut.
Heinäkuun 4:ntenä Stuart miehineen saapui niille äkkijyrkille
rotkolaaksoille, jotka olivat tuottaneet Leichhardtille ja hänen
tovereilleen niin paljon vaikeuksia. Onneksi he parikymmentä kilometriä
kuljettuaan tulivat jyrkän nokan partaalle, jonka alla näkyi kaunis,
pohjoista kohti juokseva joki. Stuart oli varma siitä, että tämä joki
veisi merelle, ja nimitti sen Adelaideksi.
Laskeutuen pöytämältä jokilaaksoon retkikunta jatkoi matkaa pitkin joen
rantoja, joilla tropiikin rehevä kasvullisuus oli vallitseva ja joilla
sääskistä oli paljon harmia. Hevosten jalat olivat vuoristossa saaneet
vammoja, jonka vuoksi matka nyt edistyi hitaasti. Vasta heinäkuun
24:ntenä retkikunta voitollisella mielellä vihdoin seisoi valtameren
rannalla. Stuart kuvaa hetkeä seuraavasti:

Meri!

»Kuljimme laakson poikki ja tulimme viidakkoon, joka oli yhtä
köynnöskasvien sokkelikkoa. Seisautin hevoset raivatakseni tien ja
ratsastaessani muutaman askeleen kauemmaksi huomasin olevani rannalla
ja näin Intian meren Van Diemenin lahdessa, ennenkuin hevosten
keralla tulevat miehet edes aavistivat sen läheisyyttä. Thring, joka
minun kerallani ratsasti edellä, huudahti »meri!» ja siitä he niin
ällistyivät ja hämmästyivät, että hänen täytyi sanoa se vielä toinen
kerta, ennenkuin he täydelleen ymmärsivät, mistä oli kysymys. Sitten he
paikalla kajahuttivat kolme pitkää ja sydämellistä hurraata.»
Stuart kastoi kätensä ja jalkansa mereen, jonka saavuttamiseksi hän
oli niin hellittämättä taistellut, ja suurimpaan puuhun leikattiin
hänen alkukirjaimensa. Kulkien sitten niin lähelle Adelaiden suuta
kuin vetelä maa suinkin salli, retkeilijät katsoivat pitkän hoikan
riu'un ja siitä oksat karsittuaan kiinnittivät päähän Englannin lipun.
Lipputangon juurelle kuopattiin retkikunnan vaiheista kertomus, jonka
sen kaikki jäsenet allekirjoittivat.
Retkikunnan tarkoituksen saavutettuaan Stuart toisena päivänä sen
jälkeen, kuin oli meren yhdyttänyt, lähti paluumatkalle. Paluumatka oli
paljon helpompi menomatkaa, kun tie tunnettiin, mutta ylenmääräinen
rasitus tällä ja edellisillä matkoilla alkoi riuduttaa Stuartin voimia
ja paluumatkalla keripukki jo alkupäässä alkoi häntä vaivata.
Maanosan keskustaan saavuttaessa retken johtaja jo oli arveluttavasti
sairaana. Hänen tarmonsa oli kuitenkin niin lannistumaton, ettei hän
suostunut viipymään, vaikk'ei omin voimin enää päässyt edes hevosen
selkään.
»Hyökkäyksen puron» läheisyydessä retkikuntaa tervehdittiin omituisilla
menoilla. Stuart siitä kirjoittaa.

Manauksia.

»Eilen illalla meitä vähän ennen auringonlaskua ja sitten pimeään
saakka huvitettiin ilveilyllä, jolla alkuasukkaat ilmeisestikin
tahtoivat pitää meitä rauhallisina ja voimattomina. Se alkoi jonkun
matkan päässä sankan mustan savun teolla (spinifex sytytettiin
palamaan) jonka jälkeen he huutelivat mitä lystikkäimmin keuhkojensa
koko voimalla. Auringon laskettua käskin joukkoani valmistautumaan
hyökkäystä torjumaan. Ja he lähenivätkin sitä mukaa, kuin tuli tuli
meitä kohti, ja nyt silloin tällöin näimmekin heidät. Yksi heistä
oli vanha mies, jolla oli sangen voimakas ääni. Hän näytti lukevan
manauksia, kiljuen niin kamalasti, etten ole eläissäni moista kuullut.
Tuntui siltä, kuin olisi hän kärsinyt mitä hirveintä kidutusta.
Muutamat naiset olivat hänellä apuna tässä kamalassa kiljunnassa.
»Illan käytyä pimeämmäksi ja heidän tultua noin sadanviidenkymmenen
askelen päähän meistä näky oli sangen soma — jopa suurenmoinen.
Etualassa olivat leirivarustuksemme ja miehemme valmiina hyökkäykseen.
Jokiuoman toisella puolella oli pitkä jono liekkejä, joista toiset
nousivat korkealle ilmaan, toiset paloivat matalina ja lepatellen.
Liekkien keskellä alkuasukkaat näyttivät liikkuvan, suorittaen
kaikenlaisia temppuja, ja heidän takanaan tuli vanhus vaimoineen.
Jokaisen korkealle kohoavan liekin luona hän näytti suorittavan
jonkun salaperäisen taian, kiljuen yhä samalla hirvittävällä äänellä
ja väännellen ruumistaan ja sääriään ja käsivarsiaan joka tavalla.
He olivat kuin paholaisia siten hyppiessään, kisaillessaan ja lystiä
pitäessään liekkien keskellä.
»Vihdoin he tulensa keralla pääsivät allikolle saakka, pidettyään
tätä kamalaa elämää lähes kaksi tuntia yhteen mittaan. Heti kun he
saapuivat veden luo, hyökkäsivät eellimmäiset veden partaalle janoaan
sammuttamaan ja heidän jälkeensä kaikki muut, vanhusta lukuunottamatta.
Hän jatkoi ulvonaansa, kunnes hänelle tuotiin vettä ja se juomiseen
tukehtui. Kun kaikki olivat juoneet, lähti koko joukko tiehensä,
epäilemättä vakuutettuna siitä, että nämä manaukset ja temput olivat
estäneet meitä mitään tekemästä heidän vettä lähestyessään.»
Lokakuussa Stuartin sairaus yltyi niin pahaksi, ettei hän kuukauden
lopulla kyennyt käyttämään oikeata kättään, nieleminen kävi kovin
vaikeaksi ja auringon laskiessa hän kävi sokeaksi. Marraskuussa hänen
tilansa yhä huononi, niin että hän lopulta oli enemmän kuollut kuin
elävä. Hän ei voinut liikkua, ei puhua ja suu oli niin täynnään
rakkoja, ettei hän voinut huuliaan kiinni saada. Häntä täytyi kantaa
paareilla. Retkikunnan saapuessa uloimmille uudisasutuksille Stuart
kuitenkin oli jälleen sen verran parannut, että hän saattoi istua
satulassa, mutta siirtolaisten mielestä hän jo oli kuoleman oma. Lyhyen
levon jälkeen ja saatuaan jonkun verran rohtoja hän kuitenkin parani
sen verran, että joulukuun 12:ntena 1862 saattoi ratsastaa Adelaideen,
joka mies mukanaan, joiden kanssa hän oli matkaankin lähtenyt.
Etelä-Austraalian hallitus antoi Stuartille 3000 punnan palkinnon
ja laajan alan laidunmaata, mutta löytöretkeilijän terveys oli niin
murtunut, että hänen täytyi palata takaisin Skotlantiin, joka oli hänen
synnyinmaansa, ja siellä hän v. 1866 kuoli.
Stuart oli Austraalian maantieteen selvittelijöistä kaikkein etevimpiä.
Hän matkusti nopeaan, pitäen mukanaan niin vähän väkeä ja matkatarpeita
kuin suinkin, ja osasi erittäin tarkasti valita matkasuunnan. Vaikka
hänen retkensä pitikin vain suunnattomien erämaitten halki, oli siitä
kuitenkin tärkeät käytännölliset seuraukset. Samaa reittiä, jota Stuart
kulki, rakennettiin sitten sähkölennätinjohto Adelaidesta Port Darwinim
ja mantereen poikki suunniteltu rautatiekin kulkee näitä latuja, vaikka
suurin osa siitä vielä onkin rakentamatta.


Burke ja Wills.

Stuart ei kuitenkaan ollut ensimmäinen, joka kulki Austraalian poikki.
Vähän ennen häntä suorittivat saman suur'uhon O'Hara Burke ja W.J.
Wills, jotka Viktoria siirtokunnan hallitus oli lähettänyt matkaan
Melbournesta. Tällä retkikunnalla oli kameeleja, joita jo v. 1846
oli Austraaliaan tuotu. Kameeli oli Austraalian erämaissa hevosta
monta vertaa edullisempi juhta, sillä hädän tullen se saattoi kulkea
kymmenen ja kaksikintoista päivää juomatta, jota vastoin hevosta oli
juotettava kerta vuorokaudessa. Kameeleilla kuljetettiin kuormastoa,
itse retkikunnan jäsenet kuitenkin ratsastivat hevosilla.
Burke jätti suurimman osan miehistään Darling-joelle ja lähti itse
pienemmän joukon keralla edellä kulkemaan. Maa, jonka läpi hän
matkusti, oli metsäistä ja tasaista, metsien välissä oli ruohoisia
lietemaita ja jokia ja puroja kierteli sen kautta Sturtin löytämälle
Cooper joelle, joka itärannikon vuoristoista laskee Eyre-järveen —
niinä harvoina vuosina, jolloin siinä on riittävästi vettä — ja sinne
jätettiin taas joukko miehiä ja ruokavaroja. Kuusi viikkoa Cooper
joelta kuljettuaan retkikunta v. 1860 saapui Carpentaria lahden
eteläisimpään kolkkaan. Tällä taipaleella kuljettiin saman erämaan
poikki, jossa Sturt oli ollut vähällä nääntyä kuusitoista vuotta
aikaisemmin.
Menomatka oli ollut nopea, vaikka riitojen vuoksi ikävä, mutta
paluumatkalla tuli retkikunnan johtajille tuho. Yksi mies kuoli
väsymyksestä ja kuumuudesta. Burken, Willsin ja Kingin täytyi teurastaa
hevosensa ruokatavarain loputtua. Lopulta he eksyivät ja päiväkausia
harhailivat pensaikoissa. Saapuessaan Cooper-joelle jätetyn osaston
leiripaikalle he olivat niin uupuneet, että tuskin pystyssä pysyivät.
Mutta samana aamuna, jona he sinne saapuivat, oli sieltä apuosasto
lähtenyt paluumatkalle siirtokuntiin. Joku verta ruokavaroja oli
leiriin jätetty, mutta ne eivät kauaksi riittäneet. Lopulta Burke
ja King lähtivät pyrkimään eräälle lammas-asemalle, jonne oli 250
kilometriä matkaa, ja Wills, joka ei kyennyt kävelemään, jätettiin
Cooper-joelle. Ystävälliset alkuasukkaat antoivat heille matkalla
nardu-hernekasvin siemeniä, mutta ne eivät heitä ravinneet, ja toivottu
lammasfarmi väistyi yhä kauemmaksi ja kauemmaksi, eikä koskaan
löytynyt. Lopulta heidän täytyi palata Cooper-joelle, mutta tällä
matkalla Burke kuoli. Kuollessaan hän kielsi tovereitaan itselleen
hautaa kaivamasta, ettei rasitus vähentäisi heidän voimiaan ja samalla
pelastuksen mahdollisuuksia.
Kun King saapui leiriin, oli Wills sillä välin kuollut nälkään.
King pääsi erään alkuasukasheimon hoitoon ja eli siten kolme
kuukautta, kunnes lähetettiin apuretkikunta etsimään kadonneita
löytöretkeilijöitä. Coopcr-joella oli jo ennenkin käynyt apuretkikunta,
mutta se oli sattunut tulemaan sillä välin, kun Burke ja King olivat
lammasfarmia etsimässä, ja oli palannut takaisin, luullen retkikunnan
johtajain tuhoutuneen.
Howitt johti yhtä viidestä apuretkikunnasta, jotka ensimmäisen tyhjin
toimin palattua paikalla lähetettiin Viktoriasta kadonneita johtajia
etsimään. Hän antoi elävän kuvauksen Kingin löydöstä: »Lähellä
Cooper-jokea odottamatta tapasin ryhmän mustia, jotka istuivat
leiritulensa ääressä. Minut nähdessään he hajaantuivat pensaihin,
jättäen yhden miehen jälkeensä. Tämä olento, joka oli repaleinen kuin
variksenpelätin, seisoi ja hetken aikaa hurjasti tuijotti valkoiseen
mieheen. Sitten hän lankesi polvilleen. Minä ratsastin hänen luokseen.
'Kuka olette'? kysyin. 'Minä olen King', vastasi mies. 'Minä olen
ainoa eloon jäänyt'. Hän kertoi, että Burke ja Wills olivat kuolleet
muutama kuukausi aikaisemmin. Heidän jäännöksensä haudattiin, ja
samana päivänä, jona Mc Dowall Stuart voitokkaana palasi Adelaideen
onnelliselta matkaltaan, kannettiin Melbourneen Burken ja Willsin
ruumiit.
Muista apuretkikunnista J. McKinlayn johtama kulki mannermaan
poikki vahan läntisempää reittiä kuin Burke ja Wills ja palasi
Adelaideen Quecnsandin eteläosien kautta. Kolme retkikuntaa purjehti
pohjoisrannalle ja tunkeutui sieltä maanosan sisustaan. Landsboroughin
johtama kulki maanosan poikki Carpentaria lahden rannalta lähtien. Nämä
retket olivat sangen tärkeitä sisämaan asutukselle, sillä ne paljon
lievensivät sitä pelkoa, joka aina Oxleyn retkestä saakka oli ollut
sikäläisiä erämaita kohtaan vallalla.


Tutkimusretkiä Länsi-Austraaliassa.

Länsi-Austraaliassa tapahtuivat ensimmäiset matkat sisämaahan Albanystä
ja Joutsenjoen suuhun perustetusta Perthistä. Joutsenjoen laakso
tutkittiin latvoille saakka, ja v. 1830 kuljettiin Perthistä sisämaan
kautta Albanyyn. Näillä lyhyillä retkilläkin kuitenkin sisämaa paljasti
toivottoman erämaaluonteensa.

Grey.

Luoteisrannikolla luutnantti George Grey v. 1837 teki ensimmäisiä
yrityksiä tunkeutua sisämaahan. Tiheiden rantametsien läpi päästyään
hän ei kuitenkaan löytänyt vehmaita ruohomaita, kuten oli toivonut,
vaan vuori-ylängön, joka oli niin täynnä syviä rotkoja, että sen
Sez Fin ädäbiyättän 1 tekst ukıdıgız.
Çirattagı - Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 25
  • Büleklär
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 01
    Süzlärneñ gomumi sanı 2890
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1932
    13.0 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    19.0 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    23.3 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 02
    Süzlärneñ gomumi sanı 3386
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 2085
    19.5 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    29.6 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    34.6 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 03
    Süzlärneñ gomumi sanı 3526
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1906
    24.2 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    34.1 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    39.8 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 04
    Süzlärneñ gomumi sanı 3398
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 2048
    20.2 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    30.1 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    35.9 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 05
    Süzlärneñ gomumi sanı 3494
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 2043
    21.9 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    31.1 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    35.8 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 06
    Süzlärneñ gomumi sanı 3454
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1921
    23.0 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    33.1 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    38.5 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 07
    Süzlärneñ gomumi sanı 3383
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1984
    20.4 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    29.5 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    34.6 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 08
    Süzlärneñ gomumi sanı 3542
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1938
    21.9 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    31.2 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    36.9 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 09
    Süzlärneñ gomumi sanı 3408
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 2025
    21.7 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    32.2 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    37.6 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 10
    Süzlärneñ gomumi sanı 3336
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 2026
    18.4 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    28.0 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    33.0 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 11
    Süzlärneñ gomumi sanı 3421
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 2078
    19.3 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    28.0 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    33.1 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 12
    Süzlärneñ gomumi sanı 3393
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 2188
    18.6 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    26.8 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    32.0 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 13
    Süzlärneñ gomumi sanı 3299
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 2121
    17.6 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    25.6 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    30.3 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 14
    Süzlärneñ gomumi sanı 3180
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1830
    17.6 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    28.1 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    32.8 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 15
    Süzlärneñ gomumi sanı 3274
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1916
    17.7 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    28.4 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    34.4 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 16
    Süzlärneñ gomumi sanı 3190
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1908
    18.3 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    27.9 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    33.4 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 17
    Süzlärneñ gomumi sanı 3342
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1925
    21.4 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    30.3 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    35.6 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 18
    Süzlärneñ gomumi sanı 3481
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1910
    20.4 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    30.8 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    36.0 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 19
    Süzlärneñ gomumi sanı 3453
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1893
    21.7 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    32.1 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    36.8 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 20
    Süzlärneñ gomumi sanı 3439
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1836
    22.1 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    33.0 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    37.5 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 21
    Süzlärneñ gomumi sanı 3517
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1905
    21.6 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    31.7 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    36.9 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 22
    Süzlärneñ gomumi sanı 3374
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1882
    19.8 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    29.5 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    35.2 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 23
    Süzlärneñ gomumi sanı 3507
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1970
    21.7 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    31.3 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    37.1 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 24
    Süzlärneñ gomumi sanı 3513
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1851
    21.1 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    31.9 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    36.8 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 25
    Süzlärneñ gomumi sanı 3268
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1930
    20.4 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    28.4 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    33.3 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 26
    Süzlärneñ gomumi sanı 3255
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1978
    19.0 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    27.9 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    32.8 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 27
    Süzlärneñ gomumi sanı 3181
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1877
    17.7 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    25.6 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    30.6 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 28
    Süzlärneñ gomumi sanı 3333
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1960
    19.5 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    28.2 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    33.8 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 29
    Süzlärneñ gomumi sanı 3278
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1911
    19.0 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    28.1 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    32.9 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 30
    Süzlärneñ gomumi sanı 3385
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1817
    21.9 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    30.3 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    36.0 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 31
    Süzlärneñ gomumi sanı 3303
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1780
    19.0 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    28.4 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    33.0 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 32
    Süzlärneñ gomumi sanı 3376
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1731
    20.3 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    29.7 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    35.2 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 33
    Süzlärneñ gomumi sanı 3440
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1804
    21.3 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    32.1 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    37.3 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 34
    Süzlärneñ gomumi sanı 3370
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1792
    20.6 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    30.4 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    35.9 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 35
    Süzlärneñ gomumi sanı 3441
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1880
    21.4 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    31.8 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    36.9 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 36
    Süzlärneñ gomumi sanı 3459
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1871
    21.6 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    31.4 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    36.3 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 37
    Süzlärneñ gomumi sanı 3297
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1780
    19.9 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    28.7 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    33.2 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 38
    Süzlärneñ gomumi sanı 3232
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1795
    20.5 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    30.8 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    36.5 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 39
    Süzlärneñ gomumi sanı 3282
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1847
    21.1 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    30.6 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    35.9 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 40
    Süzlärneñ gomumi sanı 3382
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1876
    20.6 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    30.8 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    35.9 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 41
    Süzlärneñ gomumi sanı 3331
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 2013
    19.8 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    29.0 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    34.3 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 42
    Süzlärneñ gomumi sanı 3363
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 2043
    21.0 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    31.4 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    36.4 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 43
    Süzlärneñ gomumi sanı 3193
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 2091
    18.4 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    27.0 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    32.2 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 44
    Süzlärneñ gomumi sanı 3421
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1893
    21.0 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    30.6 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    35.9 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 45
    Süzlärneñ gomumi sanı 3461
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1946
    22.2 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    31.2 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    36.3 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 46
    Süzlärneñ gomumi sanı 3347
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1814
    20.6 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    30.1 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    35.1 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 47
    Süzlärneñ gomumi sanı 3418
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1815
    21.4 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    31.3 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    36.1 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 48
    Süzlärneñ gomumi sanı 3304
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1946
    19.7 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    29.2 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    33.9 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 49
    Süzlärneñ gomumi sanı 3225
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1942
    18.7 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    27.2 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    33.0 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 50
    Süzlärneñ gomumi sanı 3297
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1905
    17.8 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    27.3 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    33.1 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 51
    Süzlärneñ gomumi sanı 3388
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1929
    20.7 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    29.8 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    35.5 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 52
    Süzlärneñ gomumi sanı 3315
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1896
    18.0 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    27.4 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    32.4 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 53
    Süzlärneñ gomumi sanı 3232
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1995
    18.5 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    27.8 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    33.0 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 54
    Süzlärneñ gomumi sanı 3303
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1870
    18.9 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    27.9 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    33.0 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 55
    Süzlärneñ gomumi sanı 3276
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 2002
    17.8 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    25.4 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    31.0 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 56
    Süzlärneñ gomumi sanı 3427
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 2069
    20.2 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    27.9 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    33.4 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 57
    Süzlärneñ gomumi sanı 3562
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1992
    19.9 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    29.9 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    35.2 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 58
    Süzlärneñ gomumi sanı 3383
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1908
    19.6 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    28.2 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    33.8 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 59
    Süzlärneñ gomumi sanı 3429
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 2059
    18.9 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    26.8 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    31.8 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 60
    Süzlärneñ gomumi sanı 3486
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1972
    20.8 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    29.9 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    34.5 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 61
    Süzlärneñ gomumi sanı 3483
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 2058
    19.6 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    26.8 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    31.9 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 62
    Süzlärneñ gomumi sanı 3394
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1949
    20.1 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    30.2 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    35.3 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 63
    Süzlärneñ gomumi sanı 3316
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 2040
    19.2 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    27.9 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    32.2 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 64
    Süzlärneñ gomumi sanı 3402
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 2137
    19.8 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    27.7 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    32.1 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 65
    Süzlärneñ gomumi sanı 3322
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1977
    18.7 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    28.4 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    34.0 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 66
    Süzlärneñ gomumi sanı 3223
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1871
    17.1 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    26.4 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    31.8 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 67
    Süzlärneñ gomumi sanı 3243
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1934
    19.2 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    27.8 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    33.0 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 68
    Süzlärneñ gomumi sanı 3274
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1869
    19.6 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    29.2 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    34.4 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 69
    Süzlärneñ gomumi sanı 3345
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1846
    19.4 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    29.6 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    35.0 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 70
    Süzlärneñ gomumi sanı 3434
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1884
    18.9 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    28.8 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    35.0 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 71
    Süzlärneñ gomumi sanı 3392
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1907
    19.8 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    29.8 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    35.0 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 72
    Süzlärneñ gomumi sanı 3416
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1895
    21.0 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    31.9 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    37.7 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 73
    Süzlärneñ gomumi sanı 3387
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1892
    20.5 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    29.6 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    34.2 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 74
    Süzlärneñ gomumi sanı 3358
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1891
    21.5 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    31.2 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    36.8 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 75
    Süzlärneñ gomumi sanı 3449
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1847
    21.7 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    31.3 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    35.7 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 76
    Süzlärneñ gomumi sanı 3393
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1959
    20.5 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    29.6 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    35.1 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 77
    Süzlärneñ gomumi sanı 3414
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1903
    21.6 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    30.8 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    35.3 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 78
    Süzlärneñ gomumi sanı 3356
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1940
    19.2 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    28.4 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    33.2 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 79
    Süzlärneñ gomumi sanı 3269
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1883
    18.9 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    27.9 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    32.8 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.