Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 21

Süzlärneñ gomumi sanı 3517
Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1905
21.6 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
31.7 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
36.9 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
ads place
jota tuuli kuljetti mukanaan. Se oli niin hienoa, että se tunkeutui
vaatteiden ja peittojen läpi, muodosti teen päälle kuoren, ärsytti
silmiä, korvia ja sieraimia. Eväihinkin sitä meni ja yöllä sitä
kokoontui makaavain ympärille, kunnes melkein hautasi heidät. Suuret
kärpäsetkin heitä ahdistivat, tuottaen puremisellaan suurta tuskaa.
Maaliskuun 7:ntenä he lähtivät matkaan paikasta, josta Eyre
alkuasukkaitten osoitusten mukaan oli tavannut vettä edellisellä
kerralla, ja alkoivat ensimmäisen pitkän vedettömän taipaleensa. Ei
ainakaan sadankuudenkymmenen kilometrin matkalla Eyre luullut vettä
tapaavansa, siten hän oli alkuasukkaitten osoitukset ymmärtänyt. Hän
kulki itse yhden mustan keralla edellä, lampaita ajaen, ja illalla
hän oli kulkenut lähes neljäkymmentä kilometriä. Seuraavana päivänä
hän kulki vähän päälle neljäkymmentä kilometriä avointa maata; jolla
lähellä merta kasvoi matalia kääpiöpuita ja pieniä pistäviä pensaita.
Kauempana rannikosta lakeudet olivat hyvin laajat ja tasaiset,
pensasvyöhykkeitten jakelemat. Maa ei huomattavasti kallistunut
mihinkään suuntaan, vaan jatkui tasaisena aivan meren partaille saakka,
jossa se muodosti korkeita, äkkijyrkkiä rantakallioita. Kallioiden
korkeus merestä oli noin 120 metriä. Niiltä oli mahdoton miltään
kohdalta laskea alas.

Janoa.

Kolmantena päivänä lampaat alkoivat näyttää uupumisen oireita. Sade
näytti uhkaavan, mutta silti ei kuitenkaan satanut. Kun lampaat eivät
janoissaan voineet syödä kuivaa ruohoa, lähti Eyre ajamaan niitä
edelleen yöllä kuutamossa. Kuusitoista kilometriä kuljettuaan hän tuli
polulle, jonka hän otaksui vievän vesipaikkaan, ja se johtikin isoon
kalkkikalliossa olevaan kuoppaan, mutta tämä oli nyt yhtä kuiva kuin
ympärillä oleva kivikin. Kolmen aikaan aamulla hevoset ja lampaat
uupuivat ja molempain matkamiesten täytyi asettua levolle.
Parin tunnin kuluttua he kuitenkin lähtivät uudelleen liikkeelle
kulkeakseen niin pitkälle kuin suinkin, ennenkuin päivän helle
ennättäisi käydä ylen polttavaksi. Päivän valjetessa näkyivät
rantakalliot koko komeudessaan. »Vaikka näiden kallioiden jatkuminen
saattoikin meille käydä niin vastukselliseksi ja tuhoiseksi, oli niiden
näkö kuitenkin niin suurenmoinen ja ylevä, etten voinut olla niitä
ihailematta. Juosten etäisyyteen korkeana, murtumattomana rintamana
ne tarjosivat katseelle ihmeellisiä, mahtavia paasivarustuksia, joita
valtavat patsaat tukivat, ja tämä kaikki kimalteli aamuauringossa, joka
nyt oli luonut niihin säteensä ja soi maisemalle kauneutta meidänkin
tilamme vaaroissa ja huolissa.»
Puolenpäivän aikaan lampaitten tila oli niin huono, että ne ehkäisivät
Eyren ja hänen mustan palvelijansa kulkua. He rakensivat pensaista
hätäpikaa karsinan, kiinnittäen sen päälle punaisen nenäliinan lipuksi,
jotta perässä tulevat sen huomaisivat, jonka jälkeen molemmat ihmiset
jatkoivat matkaa niin nopeaan kuin heidän mukanaan kuljettamansa
hevonen suinkin pääsi kulkemaan. Muutaman kilometrin kuljettuaan
he tapasivat alkuasukkaitten polun ja viisitoista kilometriä sitä
kuljettuaan näkivät edessäpäin kallioitten vähitellen etääntyvän
merenrannasta, jättäen niiden ja valtameren väliin kaistaleen alavaa
maata. Polku päättyi äkkiä syvään kalliorotkoon, jonka reunoilla oli
monta syvää vesikuoppaa, mutta nyt nämä kuopat olivat kerrassaan
tyhjät. Tämä oli katkera pettymys, hevonen kun ei ollut saanut juoda
neljään päivään ja he itse olivat lampaitten luota erottuaan juoneet
sen vähän, mitä heillä oli itseään varten. Kuitenkin he yhä jatkoivat
matkaa, toivoen ennen iltaa pääsevänsä kallioiden katkeamaan.
Iltahämärässä he tapasivat toisen alkuasukkaitten polun ja riensivät
sitä pitkin eteenpäin tuskallisen janon vaivaamina ja hevosen hetkestä
hetkeen yhä enemmän heikontuessa.

Toivoton veden puute.

Maaliskuun 11:ntenä valkeni päivä synkkänä ja pilvisenä ja hetken he
jo toivoivat saavansa sadetta, mutta pilvet hälvenivät taas. Vähän
päivän koiton jälkeen he saapuivat kallioiden reunalle ja näkivät
sieltä kauttaaltaan hiekkaisen laakson, jonka ympäri he olivat
kulkeneet, mutta jota taaja pensaikko oli estänyt ennen näkemästä.
Muutaman kilometrin päässä takanapäin Eyre huomasi merenrannalla
muutamia hietakumpuja ja hänen mieleensä välähti, että mustain
mainitsema vesipaikka ehkä olikin näiden hietakumpujen luona, joiden
sivu he olivat pimeässä kulkeneet. »Paljas ajatuskin oli saattaa minut
epätoivoon ja kun se kaikessa kamaluudessaan oli mieleeni iskenyt,
seisoin hetkisen epäröiden, miten menetellä. Jos palaisimme takaisin
emmekä sieltä löytäisi vettä, ei hevonen millään kykenisi kulkemaan
toiseen kertaan menetettyä matkaa; jos taas kuljimme eteenpäin vedestä
pois, kuljimme varmaan tuhoon.»
Tässä tuskallisessa pulassa Eyre tarkkaan tutki edessä päin olevaa
maata ja oli etäisyydessä näkevinään loven kallioissa. Hän päätti
paikalla edetä ja vielä 11 kilometriä he kulkivat alkuasukkaitten
polkua eteenpäin, ennenkuin kalliot alkoivat etääntyä merestä. Polku
kulki kallioiden rinnettä jyrkkään alla olevalle hietarannalle ja
hevosta oli sangen vaikea saada sinne alas.

Vettä!

Meren tasalla ilma oli virkistävän viileätä ja he kulkivat edelleen
pari kilometriä veden reunaa, vaivalla pidätellen hevosta juomasta
suolaista vettä, kunnes muutamien matalien hietakumpujen luona näkivät
alkuasukkaitten kaivon merkkejä. Toisen pidätellessä hevosta, ettei se
päässyt merivettä juomaan, kuopi toinen hietaa pois alkuasukkaitten
jättämällä simpukankuorella. Mutta viisi jalkaa syvä kuoppa täytyi
kaivaa, ennenkuin tuli kosteutta vastaan.
Juotuaan he varovaisesti juottivat hevosenkin, joka ei ollut saanut
vettä viiteen päivään, ja panivat sen liekaan vähän matkan päähän
vedestä, jossa oli kuivaa ruohoa. Sitten he kaivoivat vielä kaksi
lähdettä, että jälkijoukon saapuessa olisi heti vettä saatavana.
Näihin hommiin kului koko päivä. Heti seuraavana päivänä Eyre lähti
jälkijoukkoa vastaan hyvine tietoineen ja tapasikin sen paljon
paremmassa kunnossa, kuin hän oli uskaltanut odottaakaan. Kuusi päivää
oli kulunut siitä, kuin retkikunta oli edelliseltä vesipaikalta
lähtenyt, kulkien tällä ajalla 216 kilometriä, eläimet aivan
juottamatta ja ihmiset kovin niukka vesivarasto kerallaan. Eläimet
eivät olleet saaneet tällä ajalla syödäkään, ruoho kun oli niin
kuivunutta ja päivänpolttamaa.
Eyre päätti levätä veden luona viikon, ennenkuin lähti matkaa
jatkamaan. Heti seuraava päivä oli suunnattoman kuuma, kuumempi kuin
ainoakaan edellinen, ja retkeläiset olivat täysin selvillä siitä, ettei
ainoakaan heistä olisi jäänyt henkiin, jos heidän olisi täytynyt olla
moinen päivä vedettä.
Alkuasukkaitten jälkiä oli leiripaikan ympärillä paljon ja kerran he
yöllä näkivät valkeankin tuiketta, mutta alkuasukkaat pysyivät koko
ajan näkymättöminä. Kalliot taantuivat merenrannasta kahdentoista
ja kuudentoista kilometrin päähän, jättäen väliin lakean hiekkaisen
maan, jolla ei kasvanut ruohoa eikä puita. Siinä oli sen sijaan järven
uomia, jotka nyt olivat aivan kuivina; niiden pohja oli lumivalkean
suolakerroksen peittämä. Veden ääressä oli taas sangen paljon samoja
isoja kärpäsiä, joiden tuttavuutta retkikunta jo oli tehnyt, ja ne
kiduttivat herkeämättä sekä ihmisiä että eläimiä.
Maaliskuun 18:ntena matkaa jatkettiin merenrantaa pitkin ja seuraavana
päivänä oli kuljettu 64 kilometriä. Kun hevoset kuitenkin näyttivät
riutuvan, eikä kaivettaessa saatu muuta kuin suolavettä, lähetti Eyre
ne takaisin veden luo vielä lepäämään, jääden yksin lampaitten ja
kuormaston luo. Vettä hänellä oli kolme litraa kuudeksi päiväksi!
Maaliskuun 25:ntenä hevoset palasivat tuoden vettä. Seuraavana päivänä
Eyre jätti jäljelle kaikki, mitä ei välttämättömästi! tarvittu,
keventääkseen hevosten taakkoja niin paljon kuin suinkin, ja yhden
lampaan eväiksi teurastettuaan läksi matkaa jatkamaan. Seuraavana
päivänä tavattiin suuri alkuasukasheimo, joka keräili marjoja
rantapensaista, mutta nämä säikähtivät siihen määrään hevosia, etteivät
uskaltaneet laskea Eyreä lähellekään. Leiriydyttyään päiväsydämeksi hän
kuitenkin saattoi tehdä heidän tuttavuuttaan ja alkuasukkaat opettivat
hänelle erään taidon, joka oli oiva hätäkeino janoa vastaan.

Hätäkeino janoa vastaan.

»Mustat pojat näyttivät meille, sydänpäivän helteen leirissä
levätessämme, kuinka alkuasukkaat pensasseuduissa vaeltaessaan
hankkivat vettä, niin että he voivat oleskella melkein kuinka kauan
tahansa maassa, jossa ei ole pintavettä ensinkään. Olin usein kuullut
alkuasukkaitten ottavan vettä puun juurista ja olin usein nähnyt
merkkejäkin siitä, että he olivat niin tehneet, mutta en ollut
koskaan ennen nähnyt, miten he tässä menettelivät. Valiten ison,
terveennäköisen puun eucalyptuspensaikosta, jonka tulee kasvaa alavalla
maalla kahden särkän välissä, alkuasukas kaivaa sen ympärystää muutaman
jalan päässä rungosta, kunnes tapaa syrjäjuuret. Tottumattoman on usein
sangen vaikeata löytää nämä juuret,' mutta alkuasukkaan harjaantunut
silmä pienestä pinnan epätasaisuudesta tai muusta merkistä paikalla
huomaa, missä ne ovat, ja harvoin hän kaivaa väärästä paikasta. Juuri
katkaistaan puun läheltä, jonka jälkeen sitä revitään ylös kahdeksan
tai kymmenen askelta pitkältä. Kuori sitten kiskotaan ja juuri
katkotaan kuudesta kahdeksaan tuumaa vahvoihin paloihin ja liian vahvat
palat halaistaan. Niitä sitten imetään tai ravistellaan kuoren päällä
taikka asetetaan ne kuorelle päälleen seisomaan, jolloin ne verkalleen
luovuttavat vetensä. Pudistettaessa vesi lähtee niistä hyvin hienona
vihmana. Hyvästä juuresta lähtee täten noin kolmasosa litraa vettä.
Näin omain palvelijain! täten neljännestunnissa saavan kuudesosan
litraa, vaikkeivät he suinkaan olleet tottuneet, heidän kun ei ollut
milloinkaan tarvinnut pakosta tähän keinoon turvaantua.»
Rantaa seuraileva polku oli monessa paikassa niin vaikea, että täytyi
kahlata mereen, jolloin hevoset väkisinkin pyrkivät juomaan suolaista
merivettä. Tämä toinen vedetön matka näytti uuvuttavan niitä enemmän
kuin ensimmäinen ja kolmantena päivänä siitä, kuin oli vedeltä
lähdetty, yksi hevosista sortui. Toisetkin hevoset alkoivat ylenmäärin
riutua. Eyren valkoinen toveri alkoi jo vaatia, että palattaisiin
takaisin, mutta Eyre kieltäytyi jyrkästi.

Kastetta kootaan.

29:ntenä miehetkin joivat viimeisen vesipisaransa ja retkikunnan tila
alkoi käydä yhä synkemmäksi. Yöllä 30 päivää vastaan laskeutui vähän
kastetta ja sitä kokoamalla Eyre ja mustat palvelijat saivat sen
verran vettä, että leirissä voitiin juoda teetä. Kun vedettömyyttä
oli kestänyt seitsemän päivää, tavattiin kuitenkin jälleen semmoista
hiekkaa, josta sitä kaivamalla saatiin.
Retkikunta viipyi tämän veden ääressä huhtikuun 5:nteen päivään
saakka, kulkien sitten kymmenisen kilometriä uuteen vesipaikkaan.
Mustat palvelijat keihästivät merestä okarauskun, jonka Eyre keitätti,
mutta joka mies sairastui siitä pahoin. Lampaista oli viimeinen jo
teurastettu ja jauhot alkoivat loppua. Veden puutteen lisäksi uhkasi
siis tulla ruoankin puute. Huonoin hevosista sen vuoksi teurastettiin,
lihat kastettiin meriveteen ja ripustettiin sitten kuivamaan. Mustat
palvelijat söivät tähteet, niin kauan kuin luiden päällä oli vähänkään
lihaa, mitä kaapia, mutta sairastuivat sitten muutamaksi päiväksi.
Sairaus ei kuitenkaan estänyt heitä varastamasta kuivattuakin lihaa.
Kun varkaus saatiin ilmi, teki kaksi heistä keihäät itselleen ja lähti
omille teilleen, väittäen tulevansa paremmin toimeen omin päin. Neljän
päivän kuluttua he kuitenkin palasivat takaisin, valittaen nälkäänsä
ja pyytäen päästä leiriin takaisin. Eyre ottikin heidät jälleen
joukkoonsa, koska he näyttivät katuneen, mutta tätä hän sai katkerasti
katua.
Kaksikymmentäkahdeksan päivää kestäneen levon jälkeen retkikunta
huhtikuun 27:ntenä lähti kolmannelle ja samalla viimeisellekin
vedettömälle taipaleelle. Kolmeen päivään ei sattunut mitään erikoista
ja kun kolmanneksi yöksi leiriydyttiin lakealle, matalaa pensasta
kasvavalle maalle, otti Eyre ensimmäisen vahtivuoron. Kerromme hänen
omilla sanoillaan, mitä sitten tapahtui:

Murha.

»Yö oli kylmä ja tuuli puhalsi tuimasti lounaasta ja hattaroita ja
sadepilviä ajelehti sangen nopeaan kuun ohi. Hevoset söivät aika hyvin,
mutta kuljeskelivat koko- joukon niiden monien pensasvyöhykkeitten
keskellä, joita vaihteli ruohokenttäin kanssa, kunnes lopulta tuskin
tiesin, missä leirimme oli, tulet kun olivat joku aika takaperin
sammuneet. Kello oli puoliyksitoista ja ajoin hevoset takaisin
siihen suuntaan, missä luulin leirin olevan, voidakseni yhdentoista
aikaan kutsua valkoisen toverini vahtivuorolle. Ollessani tässä
toimessa ja katsellessani tarkkaan pensaistossa, enkö näkisi merkkiä
leiritulestamme, säikähdytti minua äkillinen leimaus, jota seurasi
pyssyn pamaus, tuskin puolen kilometrin päässä minusta. Otaksuen
toverini ehkä erehtyneen yön tunnista eikä löytäneen minua ja hevosia
ja täten tahtoneen huomiotani herättää huusin paikalla, mutta kun en
saanut vastausta, tulin levottomaksi ja jättäen hevoset kiirehdin
leiriä kohti niin nopeaan kuin suinkin.
»Noin sadan metrin päässä leiristä kohtasin Wylien, joka juoksi
minua kohti ja kovin hätääntyneenä huusi 'Voi massa! Voi massa!
Tulkaa tänne.' En voinut saada häneltä mitään tietoa siitä, mitä oli
tapahtunut. Saapuessani leiriin noin viiden minuutin kuluttua siitä,
kuin laukaus oli ammuttu, näin kauhukseni toverini makaavan maassa
verissään ja voihkivan henkitoreissaan.
»Vilkaisten häthätää ympärilleni huomasin molempien nuorempain mustain
kadonneen ja matkatavaraimme, jotka olin jättänyt öljykankaan alle,
hajoitettuina hurjaan sekasortoon, ja paikalla selvisi minulle tämän
kamalan näyn todellinen merkitys.
»Kohottaessani uskollisen, kovaonnisen toverini ruumista huomasin,
ettei ihmisapu hänelle enää mitään voinut; luoti oli kulkenut rinnan
vasemman puoliskon kautta, joten hän melkein heti kuoli. Minulle nyt
valkeni se pelottava, hirmuinen tosiasia, että olin yksin erämaassa...
Tilani kamaluus valtasi minut semmoisella repäisevällä todellisuuden
voimalla, että se hetkeksi melkein huumasi minut. Keskellä yötä,
Austraalian autioimmissa ja karuimmissa erämaissa, rajun tuulen
raivotessa sopusoinnussa edessäni olevan kaamean näyn kanssa olin
täten jäänyt kahdenkesken alkuasukkaan keralla, jonka uskollisuuteen
en voinut luottaa ja joka minun käsittääkseni hyvinkin saattoi olla
liitossa noiden molempain toisten kanssa ja nämä molemmat toiset ehkä
parhaillaan kiertelivät leirin ympärillä murhatakseen minut, samoin
kuin he olivat apulaisenikin murhanneet. Kolme päivää oli kulunut
siitä, kuin jätimme viimeisen vesipaikan, ja sangen epätietoista oli,
koska uudelleen löytäisimme vettä. Lähes tuhannen kilometriä piti minun
vielä kulkea, ennenkuin saatoin toivoa vähintäkään apua, enkä tiennyt,
olivatko nämä murhamiehet jättäneet ainoatakaan vesipisaraa tai
naulaakaan jauhoja varastoomme, joka muutoinkin oli ollut niin pieni.»
Eyre huomasi mustain ottaneen mukaansa kaikki aseet lukuunottamatta
rihlaa, jonka piippuun luoti oli tarttunut, ja kahta pistoolia, joihin
ei ollut ammuksia. Ottaen ne hätäpikaa mukaansa hän Wylien kanssa
riensi hevosten perään, jotka olivat vaeltaneet pensastoihin, ja niiden
luo hänen täytyi jäädä aamuun saakka.

Toivoton tilanne.

»Sydämeni vähällä pakahtua ja pääni täynnään mitä tuskallisimpia
ajatuksia vietin tämän kammon yön. Joka hetki tuntui minusta venyvän
tunniksi ja tuntui, kuin ei päivä milloinkaan valkenisi. Puolenyön
aikaan tuuli asettui ja sää muuttui katkeran kylmäksi ja jäätäväksi.
Minulla ei ollut ylläni mitään muuta kuin paita ja housut, jonka vuoksi
minua palelsi mitä ankarimmin. Mielen tuskaan yhtyivät nyt tuimat
ruumiin vaivat. Kärsimys ja masennus olivat vähällä sortaa minut
ja elämä tuskin tuntui sen tarmonponnistuksen arvoiselta, joka oli
hengen säilyttämiseksi tarpeen. Aika ei voi milloinkaan saada tämän
yhden ainoan yön kauhuja unohtumaan eikä koko maailman rikkaus voisi
houkutella- minua toista kertaa kokemaan samaa. Vihdoin päivä taas
kerran valkeni, mutta murheellinen ja sydäntä särkevä oli se näky,
jonka se minulle paljasti, ajaessani hevoset leiriimme. Toveri parkani
ruumis makasi maassa, silmät auki, mutta kuolon kylminä ja lasimaisina.
Sama jäykkä päättäväisyys ja pelottoman avoin katse, joka hänellä oli
eläissään, leimasi nytkin hänen ilmeensä. Hän oli kaatunut selälleen
neljä tai viisi metriä siitä, missä hän oli maannut, eikä hänellä
ollut kuin paita yllään. Luultavasti oli hän herännyt kolinaan mustain
palvelijain ryöstäessä tavarat ja hypännyt ylös heitä estämään, jolloin
he olivat ampuneet hänet.»
Pakonsa kiireessä mustat olivat jättäneet neljäkymmentä naulaa jauhoja,
vähän teetä ja sokeria ja lähes parikymmentä litraa vettä, jota paitsi
he eivät olleet löytäneet kaikkia ampumatarpeita. Peläten karkurien
palaavan ja käyvän hänenkin kimppuunsa ja epätietoisena Wyliestä,
pysyisikö hän uskollisena, Eyre koetti sulattaa rihlan piipusta siihen
tarttuneen luodin. Pesässä sattui kuitenkin olemaan ruutiakin, vaikk'ei
hän siitä tiennyt, ja kuumuus räjäytti ruudin hänen pitäessään kiinni
piipun suusta, luoti lensi ulos ja hipaisi hänen päätään. Mutta pyssy
oli nyt kunnossa, Eyre panosti sen uudelleen, samoin kuin molemmat
pistoolinsakin, omatekoisilla ammuksilla, ja nyt hän tunsi itsensä koko
joukon turvallisemmaksi.
Hän kuormasi hevosten selkään ne vähät eväät, mitä hänellä vielä oli,
Wylie talutti ensimmäistä hevosta, Eyre seurasi perässä. Vainajan hän
oli kietonut viittaansa ja jättänyt siihen, mihin hän kaatui, sillä
seutu oli kalliota, niin ettei voinut hautaakaan kaivaa.
Kuusitoista kilometriä kuljettuaan molemmat matkamiehet pysähtyivät,
kunnes päivän helle helpotti. Kun he neljän aikaan iltapäivällä
lähtivät liikkeelle, ilmestyi pensaikkoon kaksi valkoista esinettä,
jotka Eyre pian tunsi molemmiksi karkureiksi. Hän lähestyi heitä, pyssy
kourassa, päättäen ampua vanhemman, jos he tulisivat lähemmäksi, mutta
hänen lähestyessään he peräytyivät. Kummallakin oli haulikot, joitten
piiput he käänsivät Eyreä kohti. Toivoen voivansa yllättää heidät ja
temmata pyssyn vanhemmalta Eyre laski aseensa alas, mutta mustat pojat
peräytyivät edelleen. Eyre silloin palasi hevosten luo ja lähti matkaa
jatkamaan ja mustat karkurit seurasivat etäällä perässä ja huutelivat
Wylietä yhtymään heiliin. Huomatessaan, ettei heistä välitetty, he
alkoivat surkeasti ulvoa ja seurasivat matkan päässä, kunnes pensaikko
heidät peitti. Sen koommin heitä ei kuulunut, ei näkynyt.
Eyre mustan palvelijansa keralla jatkoi matkaa kääpiöpensaikon läpi,
jossa ei ollut vettä, ei varjoa. Joskus tavattiin kuoppia, joissa
varmaan sateilla oli vettä reunoja myöden, mutta nyt niissä ei ollut
tippaakaan. »Yhdestä ainoasta kuopasta vain löysimme vielä viimeisen
kosteuden tähteen. Sen pohjalla oli ehkä pari viinilasillista liejua
ja vettä, joka oli peitetty mitä huolellisimmin suurilla kivillä,
etteivät linnut sitä saisi. Alkuasukkaat näyttivät käyneen sillä tuntia
ennenkuin me ja arvatenkin pettyivät he kivet pois vierittäessään ja
tyhjän löytäessään yhtä pahoin kuin mekin.»
Yhä enemmän alkoivat miehet ja hevoset uupua. »Mitä meihin tulee»,
kirjoittaa Eyre, »aloimme kumpikin olla sangen heikot ja riutuneet
ja rammat, ja sangen vaikea minun oli saada Wylietä lähtemään
liikkeelle, kun hän kerran oli istahtanut. Tunsin itse samanlaista
välinpitämättömyyttä kaikesta ja olisin mielelläni laskeutunut maahan
ja nukkunut ainiaksi.» Tässä tilassa he olivat toukokuun 3 päivänä,
seitsemäntenä siitä, kun olivat veden luota lähteneet. Pensaitten
takaa alkoi nyt noin kuudentoista kilometrin päästä näkyä hietamäkiä.
Paikka näytti semmoiselta, että siellä saattoi olla vettä, ja molempain
matkamiesten mieltä tämä toivo virkisti, niin että he jaksoivat perille
saakka.

Tippa vettä.

Puolenpäivän aikaan he tulivat paikkaan, jossa mustat ilmeisestikin
olivat vettä kaivaneet, mutta viittä jalkaa syvä kuoppa heidän täytyi
kaivaa, ennenkuin saivat sen verran kosteutta, että saattoivat täyttää
peltimukin. Mutta veden luo he olivat kuitenkin tulleet kuljettuaan
240 kilometriä kallioisen, karun, matalaa pensaikkoa kasvavan pöytämän
poikki, jonka muistot hirmutapauksen vuoksi jäivät kahta kamalammiksi
Eyren mieleen.
Kaksi päivää levättyään he uudelleen lähtivät liikkeelle ja Eyre
arvasi kakaduuparven nähdessään, että he nyt lähestyivät parempia
maita. Yksi hevosista sortui, ennenkuin he olivat viittätoista
kilometriä kulkeneet, ja heidän täytyi uudelleen leiriytyä. He löysivät
kaivamalla vettä, jota paitsi vähän satoikin, niin että sitä kerääntyi
kallionkoloihinkin, mutta sairasta hevosta ei enää ollut mahdollinen
pelastaa, jonka vuoksi Eyre teurasti sen ja säilytti lihat. Wylielle
tämä oli suuri tapaus, hän kun nyt tiesi saavansa yllin kyllin syödä.
Samana päivänä, jona hevonen teurastettiin, Wylie paahtoi parikymmentä
naulaa lihaa yöllä syödäkseen, vaikka hän oli leikannut paloja ja
paahtanut ja syönyt kaiken ajan, kun eläintä nyljettiin ja lihattiin.
»Pian te, massa, näette minun syövän koko yön», hän sanoi Eyrelle.
Ja hän piti sanansa, vaikka olikin aamulla valittanut, että hän
vedenpuutteen johdosta oli pahoinvoipa eikä voinut syödä niin paljon
kuin hänen mielestään olisi pitänyt. Siitä huolimatta hän söi
koko päivän ja vielä koko yönkin. Toukokuun 11:ntenä Wylie Eyren
muistiinpanon mukaan illallisen ja aamiaisen välillä söi kuusi ja
puoli naulaa keitettyä lihaa. Ja toukokuun 18:ntena hän söi yhdellä
kerralla puolentoista naulaa hevosenlihaa ja leipää, yhden kengurun
sisälmykset, mahalaukun, maksan, keuhkot, hännän ja molemmat takajalat,
sitten pingviinin, jonka hän löysi rannalta kuolleena, kengurun koko
nahkan, karvan siitä kärvennettyään, ja viho viimeiseksi pingviinin
sitkeän nahkan, jonka jälkeen hän teki pienen tulen ja kävi sen viereen
käppyrään, nukkuen raittiisti ja rauhallisesti.

Pelastuneet.

Toukokuun 19:ntenä molemmat matkamiehet tulivat ruohoa kasvavaan
seutuun ja leiriytyivät, jotta ainoa eloon jäänyt hevonen saisi
virkistyä. Seudussa oli paljon kenguruja ja meressä kaloja ja
äyriäisiä, joten miehetkin saattoivat paljon parantaa ruokaansa.
26:ntena lähdettiin entistä reippaampina matkaa jatkamaan kauniiden
metsäin ja niittyjen poikki. Vedestä ei ollut puutetta ja Eyre viime
kuukausien raskaat huolet kuuluivat menneisyyteen.
Kesäkuun 2 päivänä Eyre eräälle mäelle noustuaan ihmeekseen näki allaan
lahdessa kaksi venettä, jotka näyttivät kalastavan. Wylien kanssa
hän kaikin tavoin koetti herättää veneitten huomiota, onnistumatta
kuitenkaan. Alakuloisina ja pettyneellä mielellä heidän lopulta täytyi
luopua yrityksistään, mutta samalla näkyi pienen saaren takaa kymmenen
kilometrin päähän rannasta ankkuroineen laivan mastot. Laivasta
heidät huomattiin — se oli ranskalainen valaanpyyntialus, jossa oli
englantilainen kapteeni — ja laivan kapteeni mitä auliimmin auttoi
molempia matkustajia.
Runsain eväin Eyre toverinsa keralla sitten lähti matkaa jatkamaan,
viettäen kesäkuun 18:ntena retkikunnan ensimmäistä vuosijuhlaa
seudussa, jossa oli runsaasti riistaa ja vettä ja laidunta hevoselle.
Kesäkuun 30 päivänä alkoivat Yrjö kuninkaan salmen mäet näkyä,
sytyttäen Wyliessä hurjaa iloa. Viikkoa myöhemmin molemmat matkamiehet
tulvillaan olevia maita ja syviä merenlahtia kierrettyään saapuivat
Albanyn pieneen kaupunkiin sekä valkoisten että mustain suureksi
kummaksi, sillä Eyren luultiin matkalle menehtyneen, minkä vuoksi hänen
Albanyssa olevat ystävänsä olivat jonkun viikon kulkeneet surupuvussa.
Eyren retki osoitti, ettei sillä pitkällä matkalla, joka erotti
Adelaiden seudut Länsi-Austraalian siirtokunnista, ainoakaan joki
laskenut mereen ja että se näytti olevan tuomittu kaikiksi ajoiksi
jäämään asumattomaksi ja hyödyttömäksi. Mutta vaikka tulokset täten
olivatkin kielteiset, on tämä retki kuitenkin kaikitenkin Austraalian
löytöhistorian mainehikkaimpia ja seikkailurikkaimpia.


Ludvig Leichhardtin retki Austraalian luoteisrannalle.

Suuren maineen löytöretkeilijänä saavutti saksalainen luonnontutkija
Ludwig Leichhardt sekä retkiensä laajuuden että tulostensa
tieteellisyyden vuoksi että vielä siitäkin syystä, että hän löysi
valkoiselle asutukselle kelvollisia maita ja siten tuntuvasti laajensi
sen toiveita. Ensimmäiset valmistavat retkensä hän teki Brisbanesta
Queenslandin vuorimaahan, etupäässä luonnontieteellisiä tarkoituksia
varten.
Englannin hallitus oli perustanut Arnhemin maan rannalle Port Viktorian
sotilaallisen aseman voidakseen avustaa Austraalian pohjoisrannalla
haaksirikkoutuneita merimiehiä ja taivuttaa alkuasukkaat ystävällisiksi
heitä kohtaan, ja silloisen merenkulun hitauden ja suurien vääräin
vuoksi haluttiin saada maanosan kaakkoisrannikon siirtokunnista
maaliikekin tähän eristettyyn etuvartioon. Leichhardt lähti yksityisten
keräämillä varoilla etsimään tätä tiereittiä ja samalla uusia
asuma-alojakin. Arveltiinpa mahdolliseksi, että hän retkellään löytäisi
tuon paljon puhutun »toivotun siunauksenkin» haaveillun joen, jonka
vartta uudisasukkaat toivoivat voivansa kulkea kauas maanosan sisäosiin
karjoineen ja maanviljelysneuvoineen.
Brisbane, nykyisen Queenslandin vilkas, nopeaan kehittyvä pääkaupunki,
oli 1840-luvulla uudisasutuksen pohjoisin etuvartio Austraalian
itärannalla ja vielä vaatimaton paikka. Uudisasutus oli ennättänyt
rantavuoriston poikki Darlingin lähdehaaroille, mutta kauempana
sisämaassa ja varsinkin pohjoista kohti, maa vielä oli aivan
tuntematonta ja Leichhardtilla oli hyvä tilaisuus muistaa kaikkia
avustajiaan ja ystäviään nimitellessään niitä uusia jokia, vuoristoita
ja kukkuloita, joita hän matkallaan tapasi. Hänen antamansa nimet
tapaamme vielä tänä päivänä Austraalian kartalla kiitollisuuden
osoituksena siitä, että se ja se oli rohkealle tutkimusretkeilijälle
antanut hevosia tai härkiä, taikka jollain muulla tavalla hänen
yritystään tai varhaisempia harrastuksiaan edistänyt. Näiden ansioitten
vuoksi alkuasukkaitten ikivanhat omituissointuiset nimet hylättiin ja
saivat jäädä unohduksiin.
Syyskuun lopulla v. 1844 Leichhardt lähti Brisbanesta sisämaahan,
etäinen Arnhemin maa matkan määränä. Retkikuntaan kuului paitsi
johtajaa viisi valkoista, kaksi alkuasukasta, 15 hevosta ja 16
härkää, jotka selässään kantoivat varustuksia — puolen vuoden eväitä.
Aikomuksena oli kuitenkin suureksi osaksi elää metsästyksen antamalla
saaliilla.
Matka kävi aluksi Darlingin latvajoille ja Condaminen vartta ylöspäin.
Vastukset alkoivat heti ensi taipaleilla, sillä vaikea oli pitää
koossa karjaa tiettömissä erämaissa kaikenlaisten itikkain kiusatessa.
Varsinkin ainaisissa vesakoissa, noissa Austraalian kuuluissa
»scrub'eissa», jotka samalla kun ovat niin vaikeita läpi kulkea,
ilmaisevat vedetöntä maatakin, oli eläimiä vaikea hallita. Muutoin maa
kuitenkin oli sangen kaunista, lakeuksia, jokilaaksoja, kukkuloita ja
vuorijonoja vaihdellen. Tiheimmissä vesakoissa oksat ja oat ratkoivat
puhki jauhosäkit, repivät taakat aivan poiskin härkien selistä,
katkoivat kiinnitysremmejä, niin että sekä menetettiin eväitä että
aikaa ainaisissa taakkain korjauksissa. Kun ei vesakosta tullut loppua,
täytyi kulkea pari päivämatkaa takaisinpäin ja ottaa uusi suunta.
Ankaria ukonilmoja kulki yli, syytäen maahan kaatamalla sadetta, joet
joutuivat äkkiä tulvilleen ja retkikunta jo pelkäsi tulvaan hukkuvansa,
kun sattui olemaan matalalla lakeudella. Pari retkikunnan jäsenistä
eksyi, mutta löydettiin kuitenkin, ennenkuin onnettomuutta sattui.
Monella huolella Leichhardtin retki siis alkoi, vaikk'ei suurempia
tapaturmia sattunutkaan. Sen sijaan löydettiin tavan takaa sekä uusia
kasveja, että ennen tuntemattomia uusia eläimiä, Austraalian sisäosain
flora ja fauna kun siihen aikaan vielä olivat sangen vähän tunnetut.
Riistaa oli viljalta, kengurulta, emuja ja varsinkin sorsia, vettä
oli runsaasti, vaikk'ei sitä aina ollut helppo löytää. Kun vielä
alkuasukkaat olivat ystävällisiä ja lempeäluonteisia, niin olivat
retken valopuolet kuitenkin varjopuolia koko joukon suuremmat. Matkan
suunta kävi yhdensuuntaisesti merenrannan kanssa, parinsadan kilometrin
päässä siitä, myöhemmin lähempänä.
Sez Fin ädäbiyättän 1 tekst ukıdıgız.
Çirattagı - Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 22
  • Büleklär
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 01
    Süzlärneñ gomumi sanı 2890
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1932
    13.0 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    19.0 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    23.3 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 02
    Süzlärneñ gomumi sanı 3386
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 2085
    19.5 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    29.6 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    34.6 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 03
    Süzlärneñ gomumi sanı 3526
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1906
    24.2 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    34.1 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    39.8 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 04
    Süzlärneñ gomumi sanı 3398
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 2048
    20.2 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    30.1 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    35.9 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 05
    Süzlärneñ gomumi sanı 3494
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 2043
    21.9 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    31.1 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    35.8 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 06
    Süzlärneñ gomumi sanı 3454
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1921
    23.0 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    33.1 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    38.5 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 07
    Süzlärneñ gomumi sanı 3383
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1984
    20.4 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    29.5 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    34.6 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 08
    Süzlärneñ gomumi sanı 3542
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1938
    21.9 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    31.2 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    36.9 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 09
    Süzlärneñ gomumi sanı 3408
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 2025
    21.7 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    32.2 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    37.6 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 10
    Süzlärneñ gomumi sanı 3336
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 2026
    18.4 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    28.0 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    33.0 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 11
    Süzlärneñ gomumi sanı 3421
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 2078
    19.3 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    28.0 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    33.1 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 12
    Süzlärneñ gomumi sanı 3393
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 2188
    18.6 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    26.8 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    32.0 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 13
    Süzlärneñ gomumi sanı 3299
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 2121
    17.6 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    25.6 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    30.3 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 14
    Süzlärneñ gomumi sanı 3180
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1830
    17.6 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    28.1 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    32.8 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 15
    Süzlärneñ gomumi sanı 3274
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1916
    17.7 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    28.4 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    34.4 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 16
    Süzlärneñ gomumi sanı 3190
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1908
    18.3 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    27.9 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    33.4 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 17
    Süzlärneñ gomumi sanı 3342
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1925
    21.4 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    30.3 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    35.6 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 18
    Süzlärneñ gomumi sanı 3481
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1910
    20.4 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    30.8 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    36.0 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 19
    Süzlärneñ gomumi sanı 3453
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1893
    21.7 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    32.1 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    36.8 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 20
    Süzlärneñ gomumi sanı 3439
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1836
    22.1 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    33.0 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    37.5 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 21
    Süzlärneñ gomumi sanı 3517
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1905
    21.6 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    31.7 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    36.9 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 22
    Süzlärneñ gomumi sanı 3374
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1882
    19.8 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    29.5 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    35.2 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 23
    Süzlärneñ gomumi sanı 3507
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1970
    21.7 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    31.3 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    37.1 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 24
    Süzlärneñ gomumi sanı 3513
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1851
    21.1 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    31.9 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    36.8 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 25
    Süzlärneñ gomumi sanı 3268
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1930
    20.4 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    28.4 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    33.3 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 26
    Süzlärneñ gomumi sanı 3255
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1978
    19.0 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    27.9 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    32.8 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 27
    Süzlärneñ gomumi sanı 3181
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1877
    17.7 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    25.6 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    30.6 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 28
    Süzlärneñ gomumi sanı 3333
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1960
    19.5 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    28.2 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    33.8 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 29
    Süzlärneñ gomumi sanı 3278
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1911
    19.0 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    28.1 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    32.9 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 30
    Süzlärneñ gomumi sanı 3385
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1817
    21.9 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    30.3 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    36.0 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 31
    Süzlärneñ gomumi sanı 3303
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1780
    19.0 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    28.4 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    33.0 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 32
    Süzlärneñ gomumi sanı 3376
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1731
    20.3 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    29.7 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    35.2 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 33
    Süzlärneñ gomumi sanı 3440
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1804
    21.3 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    32.1 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    37.3 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 34
    Süzlärneñ gomumi sanı 3370
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1792
    20.6 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    30.4 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    35.9 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 35
    Süzlärneñ gomumi sanı 3441
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1880
    21.4 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    31.8 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    36.9 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 36
    Süzlärneñ gomumi sanı 3459
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1871
    21.6 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    31.4 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    36.3 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 37
    Süzlärneñ gomumi sanı 3297
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1780
    19.9 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    28.7 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    33.2 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 38
    Süzlärneñ gomumi sanı 3232
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1795
    20.5 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    30.8 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    36.5 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 39
    Süzlärneñ gomumi sanı 3282
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1847
    21.1 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    30.6 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    35.9 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 40
    Süzlärneñ gomumi sanı 3382
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1876
    20.6 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    30.8 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    35.9 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 41
    Süzlärneñ gomumi sanı 3331
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 2013
    19.8 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    29.0 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    34.3 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 42
    Süzlärneñ gomumi sanı 3363
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 2043
    21.0 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    31.4 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    36.4 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 43
    Süzlärneñ gomumi sanı 3193
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 2091
    18.4 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    27.0 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    32.2 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 44
    Süzlärneñ gomumi sanı 3421
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1893
    21.0 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    30.6 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    35.9 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 45
    Süzlärneñ gomumi sanı 3461
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1946
    22.2 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    31.2 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    36.3 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 46
    Süzlärneñ gomumi sanı 3347
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1814
    20.6 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    30.1 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    35.1 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 47
    Süzlärneñ gomumi sanı 3418
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1815
    21.4 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    31.3 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    36.1 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 48
    Süzlärneñ gomumi sanı 3304
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1946
    19.7 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    29.2 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    33.9 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 49
    Süzlärneñ gomumi sanı 3225
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1942
    18.7 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    27.2 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    33.0 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 50
    Süzlärneñ gomumi sanı 3297
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1905
    17.8 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    27.3 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    33.1 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 51
    Süzlärneñ gomumi sanı 3388
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1929
    20.7 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    29.8 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    35.5 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 52
    Süzlärneñ gomumi sanı 3315
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1896
    18.0 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    27.4 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    32.4 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 53
    Süzlärneñ gomumi sanı 3232
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1995
    18.5 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    27.8 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    33.0 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 54
    Süzlärneñ gomumi sanı 3303
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1870
    18.9 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    27.9 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    33.0 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 55
    Süzlärneñ gomumi sanı 3276
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 2002
    17.8 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    25.4 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    31.0 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 56
    Süzlärneñ gomumi sanı 3427
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 2069
    20.2 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    27.9 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    33.4 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 57
    Süzlärneñ gomumi sanı 3562
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1992
    19.9 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    29.9 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    35.2 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 58
    Süzlärneñ gomumi sanı 3383
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1908
    19.6 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    28.2 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    33.8 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 59
    Süzlärneñ gomumi sanı 3429
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 2059
    18.9 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    26.8 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    31.8 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 60
    Süzlärneñ gomumi sanı 3486
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1972
    20.8 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    29.9 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    34.5 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 61
    Süzlärneñ gomumi sanı 3483
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 2058
    19.6 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    26.8 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    31.9 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 62
    Süzlärneñ gomumi sanı 3394
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1949
    20.1 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    30.2 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    35.3 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 63
    Süzlärneñ gomumi sanı 3316
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 2040
    19.2 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    27.9 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    32.2 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 64
    Süzlärneñ gomumi sanı 3402
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 2137
    19.8 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    27.7 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    32.1 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 65
    Süzlärneñ gomumi sanı 3322
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1977
    18.7 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    28.4 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    34.0 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 66
    Süzlärneñ gomumi sanı 3223
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1871
    17.1 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    26.4 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    31.8 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 67
    Süzlärneñ gomumi sanı 3243
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1934
    19.2 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    27.8 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    33.0 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 68
    Süzlärneñ gomumi sanı 3274
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1869
    19.6 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    29.2 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    34.4 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 69
    Süzlärneñ gomumi sanı 3345
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1846
    19.4 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    29.6 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    35.0 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 70
    Süzlärneñ gomumi sanı 3434
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1884
    18.9 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    28.8 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    35.0 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 71
    Süzlärneñ gomumi sanı 3392
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1907
    19.8 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    29.8 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    35.0 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 72
    Süzlärneñ gomumi sanı 3416
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1895
    21.0 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    31.9 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    37.7 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 73
    Süzlärneñ gomumi sanı 3387
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1892
    20.5 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    29.6 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    34.2 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 74
    Süzlärneñ gomumi sanı 3358
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1891
    21.5 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    31.2 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    36.8 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 75
    Süzlärneñ gomumi sanı 3449
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1847
    21.7 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    31.3 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    35.7 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 76
    Süzlärneñ gomumi sanı 3393
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1959
    20.5 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    29.6 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    35.1 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 77
    Süzlärneñ gomumi sanı 3414
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1903
    21.6 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    30.8 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    35.3 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 78
    Süzlärneñ gomumi sanı 3356
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1940
    19.2 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    28.4 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    33.2 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 79
    Süzlärneñ gomumi sanı 3269
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1883
    18.9 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    27.9 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    32.8 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.