Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 07

Süzlärneñ gomumi sanı 3383
Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1984
20.4 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
29.5 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
34.6 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
ads place
Nuo kaksi vapaaehtoista saivat nyt käskyn soutaa virran poikki, niin
että perää voivat ohjata ne, jotka seisoivat maalla.
Keula- ja laitaköydet pidettiin löyhällä, kunnes kanootti oli tullut
20 metrin päähän putouksesta. Uledi koetti nyt heittää peräköyden
Zaidille, mutta hurjasti pyörteilevä virta käänsi kohta sivuun,
niin että köysi jäi ikäänkuin riippumaan vasemman haaran ruskeiden
aaltojen jyrkän laskun yli, ja niistä pyörteistä täytyi se aina vetää
takaisin kanoottiin. Viisi kertaa uudistettiin koetus; luottaen köysien
lujuuteen he vihdoin kuudennella kerralla laskivat kanootin alemma,
niin että se oli vain 10 metrin päässä Zaidista; Uledi heitti hänelle
peräköyden, niin että se koski hänen käsivarteensa. Zaidi oli tuskin
ehtinyt tarttua siihen, ennenkuin hän vierähti vaahtoavaan syvyyteen.
Kolmeenkymmeneen sekuntiin ei häntä näkynyt ja luultiin hänen jo
hukkuneen, mutta sitten hänen päänsä äkkiä sukelsikin esiin pauhaavista
aalloista. Silmänräpäyksessä annettiin käsky: »vetäkää rantaan»,
mutta ensi nytkäyksessä katkesivat keula- ja laitaköydet, ja kanootti
alkoi liukua vasemmanpuolista virranhaaraa kohden. Peräköysi katkesi
tämän jälkeen, ja kauhistuen asian päättymisestä, seisoivat kaikki
ja katsoivat, kuinka irtonainen kanootti meni varmaa perikatoansa
kohden. Mutta äkkiä se pysähtyi. Zaidi piti kiinni köydestä ja
teki saman palveluksen kuin ankkuri, ja kanootti ajaantui vieressä
olevaa kalliosaarta vastaan. Uledi ja hänen toverinsa hyppäsivät
kanootista saarelle, kumartuivat eteenpäin ja auttoivat Zaidin ylös
koskesta, jonka jälkeen heidän onnistui epätoivon ponnistuksilla vetää
kanoottikin maalle. Mutta vaikka kaikki hurrasivat ja iloitsivat tästä
onnistuneesta tempusta, oli tämä muutos vain kuin kuolemantuomion
lykkäys. Miesten ja rannan välillä oli 40 metriä leveältä hurjia
laineita ja vastustamaton vedenpaljous, oikealla puolella taas
300 metriä leveä kiehuva koski, ja alapuolella pitkän pitkä matka
pienempiä vedenputouksia, raivoisia kuohuja ja suuria pyörteitä,
huoneen korkuisia aaltoja kauhean joen keskikohdalla ja alempana julmat
ihmissyöjät.
Kahdenkymmenen turhan koetuksen jälkeen onnistuttiin kuitenkin
heittämään saarelle pieneen kiveen kiinnitetty nuora. Nuoran toiseen
päähän kiinnitettiin sitten telttaköysi, joka oli hätääntyneiden
hallussa. Tämä vedettiin rantaan ja sidottiin kiinni paksuun
rottinkiköyteen, jonka hätääntyneet vetivät luokseen ja kiinnittivät
erääseen kallioon, niin että viimeinkin, niinkuin näytti, saatiin
siltaside virran yli. Mutta koska jo alkoi hämärtää, täytyi lykätä
pelastushommat huomispäivään.
Seuraavana päivänä laitettiin vielä yksi uusi köysi yli sekä sitäpaitsi
hoikkia köysiä kiinnitettäväksi jokaisen vyötärysten ympäri. Nyt huusi
Stanley heille ja kehoitti Uledia ensimmäisenä lähtemään matkaan,
sill'aikaa kun kymmenen miestä tarttui kiinni vyötärystäköyteen.
Uledi nosti kätensä taivasta kohden ja syöksihe raivoisaan virtaan,
tarttuen kiinni siltaköyteen. Hän vajosi syvyyteen, mutta pian näkyi
hän taas ja veti itseään käsillään vuorotellen eteenpäin, sill'aikaa
kun aallot vyöryivät hänen ylitsensä, niin että hän välistä katosi
kokonaan. Voimakkailla ponnistuksilla hän tempoi ruumiinsa laineiden
päälle, kunnes tuli niin lähelle rantaa, että odottavat kädet saivat
häneen kiinni isketyksi ja pelastivat puoleksi tukehtuneen miehen.
Zaidi seurasi kohta perästä ja tuli myöskin onnellisesti maalle, jossa
häntä sydämellisesti tervehdittiin kaksinkertaisesti pelastettuna
hengenvaarasta. Nuorin tuli viimeksi, ja pidättäen hengitystään
katselivat kaikki ripeän pojan taistelua tässä kuoleman hurjassa
syleilyssä. Hän oli ehtinyt noin puolitiehen, kun aaltojen paino tuli
niin väkeväksi, että hän menetti kädestään toisen köyden, jolloin
rannalla olevilta miehiltä pääsi kauhistuksen huuto, he kun pelkäsivät
hänen epätoivoissaan aivan irti heittävän. Stanley huusi silloin
tuimalla äänellä: »Pidä kiinni, hupsu, ja näytä olevasi mies!» Kolmella
hyvällä tempauksella hän tuli niin lähelle, että pelastajat saivat
hänestä kiinni. Kaikki syleilivät ja kehuivat reipasta nuorukaista.
Stanley oli aikanaan ollut kirjeenvaihtajana monella sotaretkellä ja
näin saatu johtajakokemus oli hänelle erinomainen apu taistelussa yhä
uudistuvia hyökkäyksiä vastaan. Mestarillisesti jaellen ja lähetellen
pientä joukkoaan hän menestyksellä suoriutui pahimmistakin pälkäistä.
Asmasaaren ihmissyöjät hän petti sotajuonilla, valloitti heidän kylänsä
heidän joella ollessaan, otti vangiksi heidän vaimonsa ja lapsensa
ja anasti paljon vuohia ja lampaita. Kaikki annettiin asmalaisille
takaisin ja kiitollisuudesta he tekivät rauhan ja toivat retkikunnalle
runsaasti ruokavaroja. Heidän kylänsä olivat täynnään ihmisenluita ja
pääkalloja, kaikki ateriain jäännöksiä.
Yöksi 19:nnettä päivää vasten leiriydyttiin uusien vaivojen ja
taisteluiden jälkeen oikealle rannalle eräälle markkinapaikalle.
Seutu oli viehättävä, puut isot, metsä ennen auringonlaskua autio
ja toivottiin oltavan jo matkalla, ennenkuin aurinko seuraavana
aamuna nousisi niin korkealle, että villit ehtisivät kokoontua
markkinapaikalle.

Retkikunta verkossa.

Mutta hetken perästä tuli eräs Stanleyn miehistä murheellisen näköisenä
ja kertoi, että he olivat vangitut verkkoon.
»Verkkoon!» huudahti Stanley. »Mitä sinä sillä tarkoitat?»
»Asia on niin, herra; he ovat jännittäneet korkean verkon leirin
ympäri, lujista köysistä tehdyn verkon.»
Stanley kutsui luokseen Manva Seran ja antoi hänelle käskyn soutaa
ylös jokea jonkun matkaa ja, tunkeuduttuaan leirin takana olevaan
metsään, asettua väijyksiin lähelle jotakin toripaikalle vievistä
poluista. Tunnin verran odotettuaan, että lähetetyillä olisi tarpeeksi
aikaa ehtiä väijytykseen, Stanley käski antaa merkin raikuvalla
torventoitotuksella, ja neljä kilvillä varustettua miestä lähetettiin
leikkaamaan rikki verkkoa, sill'aikaa kun kymmenen pyssymiestä
ja kolmekymmentä keihäänheittäjää oli valmiina tappeluun tarpeen
vaatiessa. Kun verkkoa leikattiin rikki, tuli neljä tai viisi keihästä
vinkuen metsiköstä. Stanleyn miehet ampuivat umpimähkään, hyökkäsivät
esiin ja näkivät useiden miesten pikaisesti pakenevan leirin läheltä.
Pian sen jälkeen kuului kipeitä kiljauksia ja jotkut retkikunnan
miehistä huusivat verta vuotavin jaloin:
»Älkää menkö polulle! Lähtekää pois tieltä!»
Kun tarkemmin katsottiin polkua, huomattiin maanasukkaitten leikanneen
ruokojen päät hyvin teräviksi, niin että Stanleyn miehet olivat niistä
saaneet aina luihin saakka meneviä haavoja.
Kun nämä ja vielä seuraavatkin viholliset oli karkoitettu, saapui
retkikunta viimein monien taistelujen ja vaarojen jälkeen seitsemännen
ja viimeisen kosken luo.

Viimeinen Stanley-koski.

Seutu oli senkin kosken ympärillä väkirikas ja sotarumpujen jyminä
kutsui pian jokaisen yksinäisen tai viipyvän kalastajan joelta ja
jokaisen metsästäjän rannikkometsistä taisteluun. Stanley asetti
leirinsä tiheään metsään. Ampujia asetettiin puoliympyrään rintaman
eteen, sill'aikaa kun muut tarttuivat kirveisiin ja rakensivat havuista
ja pajuista korkean ja tiheän varustuksen. Tuskin oli tämä tehty,
ennenkuin villit hyökkäsivät päättäväisyydellä ja rohkeudella, joka
olisi tuottanut tuhon, jos se olisi ollut odottamaton. He yrittivät
jos kuinka monta kertaa, vaikka turhaan, tunkeutua piiloutuneiden
pyssymiesten linjan läpi. Sotatorvet, joita heillä näytti olevan
tavattoman paljon, kaikuivat metsässä valittavalla äänellä ja suuret
rummut vastasivat joka kylästä niille lähetettyihin merkkeihin.
Kun retkikunta seuraavana päivänä laski virtaa alaspäin, hyökättiin
sen kimppuun edestä ja takaa, ja melkein koko iltapäivä käytettiin
suurimmassa kiireessä tehdyn leirin suojelemiseksi. Illan tultua villit
peräytyivät.
Aamulla tammik. 28 p. ryhdyttiin jälleen työhön uudella innolla ja
aamupäivällä retkikunta sai taivaltaneeksi senkin, kaikkia edellisiä
mahtavamman kosken ohi. Kaksikymmentäkaksi päivää oli koskimatkaa
kestänyt ja koko tämän ajan hurjat ihmissyöjät olivat yöt ja päivät
retkikuntaa ahdistaneet. Retkikunnalle se oli ollut kova aika, mutta
vielä kovempi aika odotti näitä raivosisuisia ihmissyöjiä. Tippu
Tip hautoi jo tuumia toimialansa laajentamisesta valtajoen vartta
pitkin, eikä monta vuotta kulunut, ennenkuin hänen pyssynsä paukkuivat
näilläkin seuduilla.
Stanley-koskien pituus on yhteensä 100 kilometriä ja Kongo laskee
tällä matkalla 60 metriä. Putoukset eivät siis ole kovin korkeita,
mutta veden suunnattoman paljouden vuoksi ne siitä huolimatta ovat
erinomaisen mahtavat.
Stanley-koskilta Lualaba kääntyi vakaasti luodetta kohti,
päinvastaiseen suuntaan, kuin sen olisi tullut kääntyä, jos se olisi
ollut Niili. Stanleylle ei enää voinut olla paljoa epäilystä siitä,
etteikö tämä joki ollut Kongo. Kosket ja villit voitettuaan retkikunta
oli reippaalla mielellä. Venepojat lauloivat vilkkaimpia laulujaan
ja muut yhtyivät niihin intomielin. Huolta ei olisi ollut mitään,
jos olisi ollut riittävästi ruokavaroja, eivätkä maanasukkaat yhä ja
yhä olisi retkikuntaa hätyyttäneet. Mahtava joki kuljetti vaivatta
eteenpäin.
Mutta tuskin oli viimeisen kosken kohina hälvennyt, ennenkuin tappelut
alkoivat uudelleen ja monena päivänä täytyi otella aamusta iltaan.
Enimmäkseen hyökkääjät karkoitettiin lyhyen taistelun jälkeen ja kilvet
suojelivat retkikuntaa sangen tehokkaasti heidän aseitaan vastaan,
mutta toisinaan, etenkin maalla, retkikunnan jäseniä kaatuikin. Usein
saatiin tappeluissa vankeja ja näiltä kuulusteltiin maantieteellisiä
ja muita seikkoja, mikäli se oli mahdollista puuttuvan kielitaidon
vuoksi; täkäläiset villit puhuivat jo aivan vieraita kieliä. Vankien
ottamisesta oli sekin hyöty, että se näytti erikoisesti lannistavan
hyökkääjiä, nämä kun tietysti luulivat, että heidän toverinsa
lähimmällä saarella keitettäisiin ja syötäisiin. Mutta kun vangit
päästettiinkin vapaiksi ja heille vielä annettiin lahjojakin, niin
näytti tämä tuntuvasti muuttavan villien käsityksiä matkustajista.

Kongolla.

Joki alkoi yhä enemmän levetä, toisin paikoin jopa neljän kilometrin
levyiseksi, reheviä saaria alkoi olla yhä taajemmassa. Näiden
välisiin salmiin retkikunta usein piiloutui, välttääkseen ainaisia
taisteluita, jotka alkoivat sitä yhä enemmän uuvuttaa, mutta jos
vain joku yksinäinen kalastajakaan sattui huomaamaan lymyävät, niin
paikalla hän hätyytti kylät ja sotarummutus alkoi jylisten kiertää
rantoja. Kuta enemmän joki levisi, sitä enemmän rannat alenivat, eikä
enää näkynyt kauniita mäkiä, korkeita vaaroja, tummia kallioita, jotka
rehevän kasvullisuuden peittäminä olivat ylempänä somistaneet maisemia.
Seurasi vaihteeksi lyhyt jokimatka asumattomienkin seutujen kautta,
mutta pian alkoi rannalla taas lakeimmilla paikoilla näkyä joesta
viistoon kaivettuja ojia, joista korkean veden aikana pyydystettiin
kaloja. Ne ilmaisivat, että lähestyttiin asutuksia. Samanlaisia ojia
oli nähty ennenkin, samoin kuin runsaasti muitakin pyyntineuvoja,
suuria pajumertoja katiskoita, vakkoja ja suuria, ruohojen ja palmujen
kuiduista valmistettuja touveja.

Taistelu Aruwimin suulla.

Helmik. 1:senä nähtiin joella paljon pieniä kanootteja, jotka kuin
ampiaisparvi hyörivät retkikunnan ympärillä. Vasemmalta rannalta,
joka oli kolmen kilometrin päässä, lähti niinikään paljon kanootteja
torvia toitottaen ja rumpuja päristellen kauheaa kyytiä joen poikki.
Kun retkikunta lähti rannan suojasta liikkeelle, kohotettiin kaikista
kanooteista kamala kiljuna, mutta kun Stanley joen poikki mentyään
loi katseensa syrjäjoelle, joka sillä kohdalla laski pääjokeen, niin
hän näki näyn, joka sai veren tavallista hurjempaa kyytiä syöksymään
suoniin ja myös herätti mitä syvintä kauhistusta. Sieltä lähestyi
kokonainen laivasto suunnattomia kanootteja, jotka olivat suurimmat,
mitä vielä oli nähty. Niitä oli kaikkiaan 53 kappaletta. Yhtä, joka
oli kaikkia muita suurempi, souti 80 miestä. Stanley kävi ankkuriin
keskelle jokea ja järjesti joukkonsa taisteluun. Hänen täytyi nyt ase
kädessä estää joitakuita veneistään karkaamasta. Hetki oli vakava,
sillä ei koskaan ennen ollut niin suuri joukko käynyt retkikunnan
kimppuun. Sairaat, naiset ja lapset, jotka eivät voineet ottaa osaa
taisteluun, asettivat kilpiä pitkin veneiden laitoja ja keuloja, ja
näiden takaa väijyivät tarkk'ampujat. Jättiläiskanootissa, joka kulki
vihollislaivaston etunenässä, oli kaksi riviä seisovia soutajia,
neljäkymmentä kummallakin sivulla, jotka kumarsivat ja keikistivät
tahdissa, tempoessaan hurjasti laulaen alustaan esiin. Keulassa näkyi
kymmenen komeata nuorta sotilasta, punaisia ja harmaita papukaijan
sulkia tukassaan, perässä seisoi kahdeksan miestä ohjaamassa mahtavaa
alusta pitkillä airoilla, joiden kädensijat olivat koristetut
norsunluulla; kymmenen miestä, jotka näyttivät olevan päällikköjä,
tanssi edes takaisin keulasta perään. Kanootin keulassa liehui
paksu pensas palmun pitkiä, valkoisia lustoja. Rumpujen kauhea
pärinä, norsunluutorvien lakkaamattomat toitotukset ja kirkuva laulu
kahdestatuhannesta ihmiskulkusta olisivat saaneet vaikka kenen
pöyristyksiä tuntemaan.
Kun etummainen kanootti nopeasti lähestyi ja muut olivat liittyneet
sen molemmille puolille, aaltojen kuohuessa vaahdoksi ja vesipisarain
kastellessa teräviä keuloja, kääntyi Stanley ympäri luodaksensa vielä
silmäyksen väkensä yli.
»Pojat, olkaa nyt lujia», sanoi hän rohkaisten, »odottakaa siksi, kun
te näette ensimmäisen keihään lentävän ja tähdätkää sitte tarkkaan.
Älkää ampuko kaikki yhdellä kertaa. Tähdätkää aina siksi, kunnes olette
varmoja miehestänne. Älkää ajatelko pakenemista, sillä vain kiväärinne
voivat teidät pelastaa.»
Frank oli oikealla siivellä valitun miehistön kanssa mustien puukilpien
hyvän suojan takana, Manwa Sera vasemmalla siivellä ja hänen
kanoottinsa laidoista kiilsivät kiväärit sangen kokeneitten miesten
käsissä.
Jättiläiskanootti ohjasi suoraan Stanleyn venettä kohti, ikäänkuin
soutaakseen sen upoksiin; mutta 50 metrin päässä käänsi se sivuun, ja
kun se oli tullut melkein kohdalle, sinkauttivat etukeulassa olevat
soturit keihäänsä kautta ilman, ja siihen vastattiin vilkkaalla
räiskyvällä kivääritulella. Viisi minuuttia jatkettiin ampumista,
sitten vihollinen jonkun verran peräytyi.
Stanley nostatti ankkurin ja rupesi takaa-ajamaan vastavirtaan, kunnes
keksittiin heidän kylänsä erään niemen takana. Hän ohjasi suoraan
rantaan ja jatkoi kaduilla taistelua niiden kanssa, jotka olivat
astuneet maalle, kunnes kaikki karkotettiin ylös metsiin.

Temppeli.

Etevimmässä kylässä oli norsunluusta tehty tomppeli, jolla oli leveä,
pyöreä katto, kolmenkymmenen kolmen norsunhampaan kannattama; tämä
laitos oli neljän jalan korkuisen, kampeshepuun mehulla maalatun
epäjumalan päällä. Epäjumalalla oli mustat silmät, parta ja hiukset.
Kuvio oli kylläkin kömpelö, mutta miehen kuvaksi sen sentään tunsi.
Vangvanat halusivat anastaa nämä norsunhampaat ja saivatkin luvan ottaa
ne mukaansa. Sitä paitsi koottiin sata muuta norsunluun kappaletta,
kuten vaajoja, sotatorvia, jauhinsurvimia, rannerenkaita ja vasaroita,
joilla hakattiin viikunankuorta vaatteeksi.
Tämä viimeinen, Kahdeksaskolmatta niistä vimmatuista taisteluista,
joita Stanleyn ja hänen väkensä täytyi kestää näissä aarniometsissä,
sai heidät kohtelemaan epäluulolla kaikkea, mikä ihmiseltä näytti. He
tunsivat itsensä kuin metsämiesten takaa-ajamiksi riistaeläimiksi ja
alkoivat uupua. Retkikunnassa tuskin oli kolmeakymmentä henkeä, joka ei
olisi haavoja saanut.
Vastaanotettuaan tässä Aruwimin, jota Stanley luuli Schweinfurthin
Uelleksi, pääjoki laajeni tavattoman leveäksi. Ennen siinä oli
ollut oikeanpuolinen ja vasemmanpuolinen haara, joita yksi rivi
saaria erotti, mutta nyt oli haaroja kolmesta kuuteen ja saaririutat
erottivat niitä toisistaan. Kun joki oli näin suunnattoman leveä,
ei siinä tietysti voinut olla koskia. Rauhallisena suunnaton kymi
virtaili aarniorantainsa välissä, lukemattomien saariensa lomitse, yhä
paisuen ja voimistuen suurien, kummaltakin puolelta vastaanottamiensa
mahtavien lisäjokien vedestä. Stanley mielessään ihaili, mikä verraton
vesireitti se oli maan sydämeen ja mitkä verrattomat luonnonrikkaudet
se kätki laajan vesistösyvänteensä helmassa. Mutta taisteltava oli yhä
edelleenkin.

Kongon saaristoissa.

Helmikuun 6:ntena joki ensi kerran kääntyi länttä kohti. Asuttuja
rantoja vältellen retkikunta solui myötävirtaan pitkin ahtaita
virtoja, ihastuttavien palmusaarien lomitse, joiden sulotuoksut
ja keväiset värit saivat vähäksi aikaa unohtamaan kaikki vaarat.
Täällä kasvoi teak- ja pumpulipuuta, monenlaisia palmuja, korkeata
käärmemäistä rottinkipuuta kauneine riippuvine sulkamaisine lehtineen,
pensasmaista monijuurista mangrovea, pitkää kumipuuta, voipuuta,
fikus-lajeja ja tamarindeja ja erinomaisen lajirikasta alusmetsää.
Pitkin rantoja kasvoi vedessä korkeata ruovostoa, papyron vain
mainitaksemme. Matalampien saarien lomitse kiertelevissä kapeissa
salmissa oli ihmeteltävän monenlaisia vesikasveja, joiden joukossa
monenlaisia ja -värisiä lumpeita. Salmien rannoilla taas sananjalat
rehoittivat hämmästyttävän taajoina. Alusmetsässä tapasi runsaasti
maukkaita marjoja ja hienoja ryytejä. Veneitten ohi soluessa hyppäsivät
krokotiilit rannalta loiskahtaen veteen ja virtahevot loivat niihin
epäluuloisen silmäyksen karjuen kesken kisojaan, niin että autiot
rannat kaikuivat. Koskista ja pyörteistä ei täällä ollut pelkoa, mutta
sen sijaan alkoi olla vastusta myrskystä, se kun joka päivä puhalsi
vastavirtaan, kohottaen sen veden ruskeisiin raskaisiin laineisiin.
Helmikuun 7:ntenä Stanley kirjoitti päiväkirjaansa: »Myrskyinen sää.
Suuria aaltoja vyöryi vastaamme vastavirtaan, tuuli ulvoi, niin että
oikein mieltä lannisti, johon kyllä oli sitä enemmän syytä, kun
ruokatavaramme ovat loppumaisillaan. Uusien hankkiminen maksaa verta.
Illalla tulivat esimiehet minulle ilmoittamaan, että meidän täytyy
hankkia ruokaa, muu ei auta. Poikkeamme ensi kylään, jonka huomenna
tapaamme.»

Vaihteeksi ystävyyttä.

Tällä kertaa synkät aavistukset kuitenkin joutuivat häpeään. Seuraavana
päivänä keksittiin melkoinen kylä, eikä sieltä, kumma kyllä,
kuulunutkaan samaa villiä raivoa kuin muista kylistä. Stanley laski
rantaan ennen muita, toisessa kädessä banaani — viimeinen, mitä heillä
oli, toisessa hohtava rannerengas ja kimppu helminauhoja. Eleillä
ja kädenliikkeillä hän koetti selvittää, mitä vailla hän oli, ja
kyläläiset hyvin ymmärsivät hänen tarkoituksensa. Päälliköt nyökyttivät
ystävällisesti päätään, eikä muuta tarvittu, ennenkuin Stanley
seuralaistensa keralla hyppäsi maihin. Kaikki puristivat päällikköjen
käsiä, Uledi syleili vanhinta kuin omaa isäänsä, hymyiltiin ja
naurettiin ja kädenkäänteessä oli sekoitettu verta ja solmittu ikuinen
ystävyys. Kyläläisille lahjoitettiin helmiä ja kuparirenkaita ja heiltä
saatiin kaloja ja banaaneja. Läheisellä saarella, jossa retkikunnan
piti viettää yötä, pidettiin seuraavana päivänä oikeat markkinat.
Täällä tavattiin ensimmäiset myötämaasta tulleet ampuma-aseet, neljä
vanhaa portugalilaista pyssyä, jotka suuresti ilahuttivat retkikuntaa.

Ikutu ja Kongo.

Kun Stanley kysyi joen nimeä, sai hän nyt ensi kerran vastaukseksi
»Ikutu ja Kongo». Se oli hänelle suloinen sanoma, vaikkapa olikin jo
kauan ollut selvää, ettei joki voinut olla mikään muu kuin Kongo.
Seuraavassa kyläkunnassa, jossa asukkaat niinikään olivat rauhallisia,
vaikka tunkeilevampia, oli jo toistakymmentä pyssyä. Asukkaat olivat
aivan kamalan rumasti tatuoidut ja käyttivät ihmishampaista tehtyjä
kaulakoristeita. Ylähampaat olivat teräviksi viilatut, kuten näitten
ihmissyöjien kesken oli tavallista. Nämä ystävät olivat kuitenkin
pettureita ja tekivät seuraavana päivänä äkkihyökkäyksen retkikuntaa
vastaan, ampuen sitä raudanpalasilla. Syntyi tuima taistelu, johon
seuraavankin, alempana olevan kylän asukkaat sekaantuivat, mutta
lopulta retkikunta pääsi pakenemaan saarien sekaan.
Saaristoissa näkyi paljon lintuja, kuten marabuhaikaroita,
balearikurkia, flamingoja, lusikkalintuja, hanhia, sorsia,
kaakkureita, jäälintuja, hopeahaikaroita, mustaa ja valkoista ibistä
ja heinäkurppia. Niitä olisi voinut ampua kuinka paljon tahansa,
mutta yksikin laukaus olisi heti houkutellut paikalle verenhimoiset
alkuasukkaat. Sama syy esti ampumasta punaisia puhveleita, joita
saarilla oli laumoittain. Korkeammilla saarilla oli hyvin runsaasti
apinoita.

Uusia taisteluita.

Helmikuun 13:ntena retkikunta äkkiarvaamatta tuli suurien kylien
kohdalle, joissa rummut ja sotatorvet paikalla kutsuivat kaikkia
taisteluun. Sotahuutona oli täällä »Jaha-ha-ha», ja se kuului kuin
olisi suuri joukko sotaoriita kilvan hirnunut. Tavattoman nopeaan
viholliset lähestyivät kevyillä kanooteillaan. Ennenkuin aavistikaan
näki Stanley yhdeksän kiiltävää kiväärinpiippua ojennettuna
itseään kohden. Kun hän oli veneen etukeulassa voidakseen ilmaista
peränpitäjälle suunnan, tuli hän pian tähtäyspilkuksi vielä useammille,
kun nopeasti esiin rientävät kanootit puoliympyrässä lähestyivät:
Mutta kuten monessa muussakin tilaisuudessa pelastui hän nytkin sen
hämmästyksen kautta, jota hän herätti. Jos hän olisi ollut musta, olisi
hän aikoja sitten surmansa saanut, mutta nyt, kuten usein ennenkin,
oli uteliaisuus väkevämpi kuin viha ja verenhimo. Vaikka hyökkääjäin
pyssynhanat olivat viritetyt ja sormet olivat koskettamaisillaan surmaa
tuottavaan liipaisimeen vaipui vihollinen kuitenkin katselemaan tätä
hiljaista ja liikkumatonta haamua — sen valkoista ihoväriä.
Pieninkin liikahdus olisi tuottanut silmänräpäyksessä kuoleman. Ei
ollut ensinkään hauskaa istua ja tuntea ©levänsä tähtäyspilkkuna niin
monelle kiväärirluodille, mutta se oli viisainta, mitä voi tehdä.
Frank herätti samanlaista kummastusta omalla kulmallaan ja retkikunnan
aasitkin saivat kunnian tulla töllistellyiksi. Lopulta alkoi taistelu
raivota, mutta oikea silmänräpäys oli mennyt; villit voitettiin ja
ajettiin pakoon.
Joen suunta alkoi nyt kääntyä yhä enemmän lounaaseen. Retkikunta vietti
yönsä joen saaristoissa — sääskien kiduttamana — ja koetti mikäli
mahdollista välttää asutuksia taisteluineen. Siinä syy, miks'ei Stanley
voinut saada selvää Kongon vastaanottamista suurista syrjäjoista,
mikä tietenkin olisikin ollut mahdotonta muuta kuin toisella rannalla
kerrallaan. Kun jotkut saarista ovat sadankin kilometrin mittaisia,
niin erehtyi hän toisinaan luulemaan niitä kiertäviä putaita suuriksi
syrjäjoiksi.
Stanley oli kuullut paljon ylistettävän bangalain, suuren kauppakansan,
mahtia, ja toivoi heidät saavutettuaan pääsevänsä parempiin oloihin.
Helmikuun 14:ntenä retkikunta kiertelevistä salmista äkkiä tuli
tahtomattaan pienen asutuksen näkyviin, eikä muuta tarvinnut,
ennenkuin kuului kiireellisiä teräviä rummutuksia, joihin liittyi yhä
enemmän rumpuja, kunnes valtavat sotarummutkin yhtyivät muihin väkeä
aseihin kutsumaan. Stanley järjesti veneensä ja laski sitten verkalleen
myötävirtaan. Ei tarvinnut kauaa odottaa, ennenkuin edestä päin alkoi
näkyä lähestyviä kanootteja. Stanley yritti jälleen saavuttaa heidän
ystävyytensä ja souti edellä, toisessa kädessä punaista kangasta,
toisessa messinkilankaa. Villit, jotka olivat erinomaisen upeissa
tamineissa, eivät kuitenkaan viitsineet edes vastata, vaan ampuivat
Stanleyn venettä, haavoittaen kolmea miestä. Retkikunnan aluksissa
kohotettiin paikalla kilvet, jotka hyvin suojasivat rautaromua ja
kuparimalmin kappaleita vastaan, joilla villit latasivat jykevät
piilukkoiset kiväärinsä.

Epätoivoinen taistelu Bangalassa.

Syntyi tuima taistelu, ja kuta kauemmin taisteltiin, sitä enemmän
kokoontui vihollisia, kello 3 aikaan niitä oli 63 venekuntaa ja
sotahuutona oli nyt »jaha-ha-ha, ja Bangala! Ja Bangala! Ja Bangala!
Jaha-ha-ha!» Jotkut vihollisen veneistä olivat hyvin rohkeat, etenkin
erään nuoren, ylvähkön päällikön komentama, joka tuli viidenkinkymmenen
metrin päähän, mutta pian bangalat saivat kirvelevin mielin kokea,
ettei heidän rautaromunsa ollut yhtä tehokasta kuin lyijy. Lopulta
muuan luoti osui nuoreen päällikköön, joka arvokkaasti ja levollisesti
itse sitoi haavansa ja sitten poistui taistelusta. Villien ampuminen
kävi nyt heikommaksi ja kello 6 aikaan he peräytyivät raikuvien
hurraahuutojen saattamina. Tämä oli kolmaskymmenesensimmäinen taistelu
tällä hirmujen virralla ja epäilemättä sitkein kaikista.
Bangalan kohdalla purki iso Mongala niminen syrjäjoki vetensä
pääjokeen. Tämä joki oli jo kauan ollut Bankaron nimellä kartoilla;
tieto oli arvatenkin kulkenut rannikolle monen välikäden kautta,
sillä valkoisia ei täällä ollut koskaan käynyt, eivätkä bangalatkaan
kaupparetkistään huolimatta koskaan käyneet meren rannalla.
Muutoin bangalat näyttivät olevan hyvin etevää kansaa ja heidän
vaikutusvaltansa oli suuri.
Rajut vastatuulet, jotka tavallisesti alkoivat k:lo 8 aamulla ja
puhalsivat kilo 3:een j.pp., haittasivat jotenkin paljon kulkua.
Kuumuus ei ollut kovin rasittava; aikaisin aamulla lämpömittari usein
osoitti vain +18°C ja päiväsydännä se vaihteli 23 ja 29 asteen välillä,
laskeutuakseen jälleen illalla. Vaikka Stanley ja Pocock olivat niin
rasittuneet ja vaikka heidän ravintonsa oli niin vaatimatonta — raakoja
banaaneja ja maniokkia — oli heidän terveytensä jokimatkalla kuitenkin
erinomainen. Helmikuun 17:ntenä Kongo kääntyi suoraan etelää kohti.
Elintarpeiden puute kävi jälleen niin suureksi, että täytyi vaikka
millä hinnalla hankkia niitä, läntenä kuljettiin suuren etelästä
tulevan syrjäjoen suitse ja huomattiin, että sen purkama musta vesi
virtasi kauan erillään, ennenkuin sekaantui pääjoen vaaleanharmaaseen.
Tämän joen suussa mielittiin mennä maihin, mutta »jaha-ha-ha-hat!»
varoittivat ajoissa pysymään kauempana. Yritettiin päästä puheisiin
joella liikkuvain kalastajain kanssa, mutta nämä alkoivat paikalla
pyssyjään käsitellä. Ikengossa vihdoin tavattiin ystävällisempiä
ihmisiä, joiden kanssa voitiin solmia veriveljeys ja ryhtyä kauppaa
tekemään. Retkikunta saattoi pitää markkinat ja hankkia runsaat eväät.
Rauhaa ei kestänyt kauan. Irebussa, vähän ylempänä sitä kohtaa, missä
valtava Ubangi purkaa vetensä Kongoon, täytyi taas tapella. Kerrassaan
naurettavan uhkarohkeasti villit, piilukkoihinsa ja rautaromuunsa
luottaen, vain muutamalla veneellä kävivät retkikunnan kimppuun. Mutta
kun joki oli kyllin leveä, laski Stanley saarien sekaan, jotka hänen
mielestään, tsetse-kärpäsistään ja sääskistään huolimatta, olivat
suojaiset kuin paratiisin yrttitarhat. Irebun alapuolella joki laajeni
vesistön levyiseksi, mutta syytä, Ubangin siihen laskemista, Stanley ei
huomannut. Hän kyllä mainitsee Ubangin nimen, mutta luuli tätä maaksi.
Joen vesimäärä näytti tyhjentymättömältä, vaikka se oli hajaantunut
niin laajalle alalle. Saarilla oli täällä, samoinkuin ylempänäkin,
paljon suolatehtaita; suola valmistettiin eräistä ruohoista polttamalla.

Tshumbiri.

Bolobon luona joki kapeni neljän kilometrin levyiseksi, rannat
kohosivat ja saaret vähenivät. Joella oli paljon kalastajakanootteja,
mutta väki oli rauhallista. Kalastajat vastasivat kysymyksiin selvästi
ja tyynesti. Tshumbirin kuningas lähetti retkikunnalle lahjoja ja
saapui helmikuun 28:ntena itse suuren saattojoukon keralla sitä
tervehtimään. Kutsua noudattaen retkikunta lähti hänen kyläänsä
asumaan, saadakseen tietoja edessä olevista matkoista. Tshumbirissa
pidettiin markkinat ja retkikunta saattoi jälleen varustaa itselleen
runsaat eväät. Naiset olivat jotenkin kauniita; heillä oli kaulassa
toisilla kolmeakin tuumaa paksut messinkirenkaat, jotka vaimon
kuollessa otettiin pois siten, että vainajan pää katkaistiin. Kuninkaan
vaimoilla ja tyttärillä oli Stanleyn laskun mukaan noin 700 kiloa
messinkiä kaulapantoina ja muina helyinä. Kun retkikunta maaliskuun
7:ntenä lähti matkaa jatkamaan, antoi kuningas oppaat mukaan. Mutta
hänen ystävällisyydestään huolimatta Stanley oli vakuutettu siitä, että
hän oli kaikkein viekkain pikkukuningas, mitä hän oli koko Afrikassa
nähnyt.
Kongo kapeni alempana toisin paikoin vain puolentoista kilometrin
levyiseksi, mutta kävi sangen vuolaaksi. Syvyys oli paikoin 50-kin
Sez Fin ädäbiyättän 1 tekst ukıdıgız.
Çirattagı - Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 08
  • Büleklär
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 01
    Süzlärneñ gomumi sanı 2890
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1932
    13.0 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    19.0 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    23.3 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 02
    Süzlärneñ gomumi sanı 3386
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 2085
    19.5 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    29.6 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    34.6 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 03
    Süzlärneñ gomumi sanı 3526
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1906
    24.2 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    34.1 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    39.8 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 04
    Süzlärneñ gomumi sanı 3398
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 2048
    20.2 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    30.1 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    35.9 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 05
    Süzlärneñ gomumi sanı 3494
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 2043
    21.9 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    31.1 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    35.8 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 06
    Süzlärneñ gomumi sanı 3454
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1921
    23.0 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    33.1 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    38.5 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 07
    Süzlärneñ gomumi sanı 3383
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1984
    20.4 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    29.5 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    34.6 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 08
    Süzlärneñ gomumi sanı 3542
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1938
    21.9 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    31.2 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    36.9 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 09
    Süzlärneñ gomumi sanı 3408
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 2025
    21.7 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    32.2 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    37.6 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 10
    Süzlärneñ gomumi sanı 3336
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 2026
    18.4 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    28.0 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    33.0 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 11
    Süzlärneñ gomumi sanı 3421
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 2078
    19.3 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    28.0 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    33.1 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 12
    Süzlärneñ gomumi sanı 3393
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 2188
    18.6 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    26.8 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    32.0 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 13
    Süzlärneñ gomumi sanı 3299
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 2121
    17.6 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    25.6 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    30.3 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 14
    Süzlärneñ gomumi sanı 3180
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1830
    17.6 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    28.1 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    32.8 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 15
    Süzlärneñ gomumi sanı 3274
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1916
    17.7 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    28.4 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    34.4 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 16
    Süzlärneñ gomumi sanı 3190
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1908
    18.3 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    27.9 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    33.4 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 17
    Süzlärneñ gomumi sanı 3342
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1925
    21.4 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    30.3 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    35.6 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 18
    Süzlärneñ gomumi sanı 3481
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1910
    20.4 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    30.8 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    36.0 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 19
    Süzlärneñ gomumi sanı 3453
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1893
    21.7 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    32.1 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    36.8 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 20
    Süzlärneñ gomumi sanı 3439
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1836
    22.1 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    33.0 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    37.5 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 21
    Süzlärneñ gomumi sanı 3517
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1905
    21.6 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    31.7 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    36.9 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 22
    Süzlärneñ gomumi sanı 3374
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1882
    19.8 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    29.5 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    35.2 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 23
    Süzlärneñ gomumi sanı 3507
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1970
    21.7 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    31.3 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    37.1 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 24
    Süzlärneñ gomumi sanı 3513
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1851
    21.1 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    31.9 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    36.8 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 25
    Süzlärneñ gomumi sanı 3268
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1930
    20.4 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    28.4 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    33.3 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 26
    Süzlärneñ gomumi sanı 3255
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1978
    19.0 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    27.9 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    32.8 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 27
    Süzlärneñ gomumi sanı 3181
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1877
    17.7 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    25.6 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    30.6 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 28
    Süzlärneñ gomumi sanı 3333
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1960
    19.5 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    28.2 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    33.8 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 29
    Süzlärneñ gomumi sanı 3278
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1911
    19.0 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    28.1 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    32.9 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 30
    Süzlärneñ gomumi sanı 3385
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1817
    21.9 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    30.3 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    36.0 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 31
    Süzlärneñ gomumi sanı 3303
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1780
    19.0 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    28.4 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    33.0 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 32
    Süzlärneñ gomumi sanı 3376
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1731
    20.3 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    29.7 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    35.2 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 33
    Süzlärneñ gomumi sanı 3440
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1804
    21.3 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    32.1 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    37.3 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 34
    Süzlärneñ gomumi sanı 3370
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1792
    20.6 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    30.4 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    35.9 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 35
    Süzlärneñ gomumi sanı 3441
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1880
    21.4 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    31.8 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    36.9 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 36
    Süzlärneñ gomumi sanı 3459
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1871
    21.6 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    31.4 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    36.3 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 37
    Süzlärneñ gomumi sanı 3297
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1780
    19.9 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    28.7 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    33.2 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 38
    Süzlärneñ gomumi sanı 3232
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1795
    20.5 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    30.8 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    36.5 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 39
    Süzlärneñ gomumi sanı 3282
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1847
    21.1 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    30.6 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    35.9 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 40
    Süzlärneñ gomumi sanı 3382
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1876
    20.6 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    30.8 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    35.9 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 41
    Süzlärneñ gomumi sanı 3331
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 2013
    19.8 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    29.0 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    34.3 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 42
    Süzlärneñ gomumi sanı 3363
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 2043
    21.0 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    31.4 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    36.4 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 43
    Süzlärneñ gomumi sanı 3193
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 2091
    18.4 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    27.0 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    32.2 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 44
    Süzlärneñ gomumi sanı 3421
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1893
    21.0 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    30.6 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    35.9 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 45
    Süzlärneñ gomumi sanı 3461
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1946
    22.2 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    31.2 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    36.3 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 46
    Süzlärneñ gomumi sanı 3347
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1814
    20.6 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    30.1 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    35.1 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 47
    Süzlärneñ gomumi sanı 3418
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1815
    21.4 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    31.3 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    36.1 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 48
    Süzlärneñ gomumi sanı 3304
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1946
    19.7 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    29.2 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    33.9 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 49
    Süzlärneñ gomumi sanı 3225
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1942
    18.7 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    27.2 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    33.0 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 50
    Süzlärneñ gomumi sanı 3297
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1905
    17.8 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    27.3 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    33.1 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 51
    Süzlärneñ gomumi sanı 3388
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1929
    20.7 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    29.8 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    35.5 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 52
    Süzlärneñ gomumi sanı 3315
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1896
    18.0 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    27.4 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    32.4 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 53
    Süzlärneñ gomumi sanı 3232
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1995
    18.5 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    27.8 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    33.0 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 54
    Süzlärneñ gomumi sanı 3303
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1870
    18.9 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    27.9 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    33.0 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 55
    Süzlärneñ gomumi sanı 3276
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 2002
    17.8 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    25.4 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    31.0 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 56
    Süzlärneñ gomumi sanı 3427
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 2069
    20.2 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    27.9 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    33.4 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 57
    Süzlärneñ gomumi sanı 3562
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1992
    19.9 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    29.9 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    35.2 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 58
    Süzlärneñ gomumi sanı 3383
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1908
    19.6 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    28.2 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    33.8 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 59
    Süzlärneñ gomumi sanı 3429
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 2059
    18.9 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    26.8 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    31.8 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 60
    Süzlärneñ gomumi sanı 3486
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1972
    20.8 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    29.9 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    34.5 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 61
    Süzlärneñ gomumi sanı 3483
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 2058
    19.6 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    26.8 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    31.9 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 62
    Süzlärneñ gomumi sanı 3394
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1949
    20.1 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    30.2 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    35.3 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 63
    Süzlärneñ gomumi sanı 3316
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 2040
    19.2 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    27.9 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    32.2 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 64
    Süzlärneñ gomumi sanı 3402
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 2137
    19.8 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    27.7 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    32.1 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 65
    Süzlärneñ gomumi sanı 3322
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1977
    18.7 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    28.4 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    34.0 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 66
    Süzlärneñ gomumi sanı 3223
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1871
    17.1 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    26.4 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    31.8 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 67
    Süzlärneñ gomumi sanı 3243
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1934
    19.2 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    27.8 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    33.0 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 68
    Süzlärneñ gomumi sanı 3274
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1869
    19.6 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    29.2 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    34.4 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 69
    Süzlärneñ gomumi sanı 3345
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1846
    19.4 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    29.6 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    35.0 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 70
    Süzlärneñ gomumi sanı 3434
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1884
    18.9 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    28.8 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    35.0 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 71
    Süzlärneñ gomumi sanı 3392
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1907
    19.8 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    29.8 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    35.0 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 72
    Süzlärneñ gomumi sanı 3416
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1895
    21.0 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    31.9 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    37.7 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 73
    Süzlärneñ gomumi sanı 3387
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1892
    20.5 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    29.6 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    34.2 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 74
    Süzlärneñ gomumi sanı 3358
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1891
    21.5 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    31.2 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    36.8 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 75
    Süzlärneñ gomumi sanı 3449
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1847
    21.7 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    31.3 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    35.7 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 76
    Süzlärneñ gomumi sanı 3393
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1959
    20.5 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    29.6 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    35.1 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 77
    Süzlärneñ gomumi sanı 3414
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1903
    21.6 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    30.8 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    35.3 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 78
    Süzlärneñ gomumi sanı 3356
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1940
    19.2 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    28.4 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    33.2 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 4 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 79
    Süzlärneñ gomumi sanı 3269
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1883
    18.9 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    27.9 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    32.8 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.