Maantiede ja löytöretket 3 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 29

Süzlärneñ gomumi sanı 3341
Unikal süzlärneñ gomumi sanı 2024
19.0 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
28.7 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
34.0 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
ads place
esivaltaa. Mutta intiaaneja oli asemalla runsaasti. Muuan punanahka
opetti Humboldtin kurarea, tunnettua nuolimyrkkyä, valmistamaan.
Paluumatkalla Humboldt keräsi m.m. tietoja maata syövistä
ottomaakeista. Vihdoin hän toverinsa keralla saapui Espanjan Guayanan
pääkaupunkiin Angosturaan. Lähes neljänneksen vuotta kestänyt rasittava
matka oli siten päättynyt.
Mutta tuskin olivat molemmat oppineet antautuneet hyvin ansaittua lepoa
nauttimaan, ennenkuin he molemmat sairastuivat kuumeeseen, koko matkan
terveinä oltuaan. Humboldt kiniinin avulla parani, mutta Bonpland
kitui niin kauan, että oleskelu Angosturassa venyi lähes kuudeksi
kuukaudeksi. Humboldt käytti tilaisuutta tutkiakseen ympäristöjä.
»Minun terveyteni», kirjoittaa Humboldt, »kesti kaikki tämän yli
1300 penikulmaa pitkän matkan rasitukset, mutta toverini, Bonpland
parka, sairastui heti saavuttuamme kuumeeseen, johon liittyi ankarat
oksennuskohtaukset, ja kauan viipyi, ennenkuin hän toipui. Vaaditaan
harvinaisen lujaa terveyttä, jos mieli kestää kaikki ne rasitukset,
puutteet ja kaiken levottomuuden, jotka matkustajia kohtaavat näissä
epäterveellisissä seuduissa. Alituiseen häntä ympäröivät ahnaat
tiikerit ja krokotiilit, sanomattomaksi vaivaksi ovat hänelle kauheat
sääsket ja muurahaiset eikä hän saa syödäkseen muuta kuin vettä,
banaaneja, kalaa ja maniookkijauhoja. Moni ei ole semmoisissa oloissa
kyennyt maata syöväin atomaakkien alueen kautta tunkeutumaan alas
aina päiväntasaajalle saakka, jossa ei 130 penikulman matkalla tapaa
ainoatakaan ihmisolentoa, ja vielä harvempi on voitokkaana palattuaan
uskaltanut uudelleen ryhtyä samaa yrittämään.»
Angostura, nykyinen Ciudad Bolivar, on jotenkin kaukana sisämaassa
Orinocon rannalla. Sieltä erotessaan retkikunta ensin kulki jonkun
matkaa vesitietä ja poikkesi sitten llaanoille. Piritun asemalla
tavattiin ensimmäiset karibit, sen kansan jäseniä siis, joka kaikkia
muita intiaaneja urhoollisemmin taisteli näissä Amerikan osissa
espanjalaisia vastaan. Humboldt sai selville, että hänen tapaamansa
kansan miehet todella puhuivat toista kieltä kuin naiset. 23 p.
heinäkuuta retkeilijät saapuivat Uuteen Barcelonaan meren rannalle ja
matkustivat sieltä Cumanaan ja edelleen Cubaan, jonne he saapuivat
joulukuussa 1800. Näin oli Amerikan matkan ensi osa päättynyt.
Muutamia kuukausia San Domingossa, Jamaicassa ja Cubassa vietettyään
Humboldt ja Bonpland purjehtivat Colombiaan, jossa Humboldt teki
varsinkin magneettisia mittauksia. Retkeilijät asettuivat ensin
asumaan rantavuoristoon Turbacon kylään, jossa he muun muassa kävivät
»los Vulcanitos» nimisessä rämeessä tutustumassa siellä oleviin
liejukraatereihin. Intiaanien tarinan mukaan oli koko seutu ennen
palanut, mutta eräs pyhimys oli vihkivedellä sammuttanut palon. Suuren
lakeuden keskeltä Humboldt tapasi parikymmentä harmaata savikeilaa.
Niiden korkeus oli seitsemän tai kahdeksan metriä ja kärjessä oli vettä
sisältävä kuoppa. Kun niitä lähestyy, kuuluu toisinaan kumeata ääntä ja
muutaman minuutin kuluttua purkautuu runsaasti kaasua, jonka Humboldt
huomasi olevan sangen puhdasta typpeä. — Täällä he olivat saada
surmansa kapinallisten neekerien hyökkäyksen johdosta.
Humboldt aikoi täältä matkustaa Pohjois-Amerikkaan, jossa varsinkin
Mississippi herätti hänen mielenkiintoaan, mutta saatuaan tietää, että
ranskalainen Baudinin retkikunta olikin sillä välin lähtenyt matkaan,
hän päätti rientää Ecuadorin rannalle, jonne Baudin oli lupaillut tulla
häntä tapaamaan. Pikemmin perille päästäkseen hän päätti matkustaa
sinne maitse Andien poikki. Hän luuli tekevänsä pikamatkan, mutta toden
teolla tästä retkestä tulikin Amerikan matkan tärkein osa.

Andien poikki Ecuadoriin.

Matka piti ensin Magdalena jokea ylös Santa Fé de Bogotáhan, jossa Don
José Celestino Mutis, matematiikan ja tähtitieteen professori, otti
matkustajat mitä parhaiten vastaan. Mutis harrasti luonnontieteitäkin
ja oli muun muassa antanut maalata kokoelman kasvitauluja, jossa oli
2000—3000 kasvia kuvattuna. Bogotán terveellisessä ilmastossa tutkijat
viipyivät kauan, koska Bonpland jälleen oli sairastunut kuumeeseen.
Colombian pääkaupunki on laaksossa, noin 2600 jalkaa korkealla, joka
puolella korkeiden vuorien ympäröimänä. Laakso näyttää ennen olleen
järvenä, mutta Rio Bogota, johon kaikki seudun latvajoet laskevat, on
Santa Fén lounaispuolella kaivanut vuoriston poikki ahtaan laskuväylän,
josta se laskee Magdalenaan. Intiaanit kertoivat, että eräs heidän
sankareistaan oli halkaissut nämä kalliot, samoin kuin Roland Pyreneet.
Rio Bogota muodostaa tässä Tequendama-kosken, joka on maailmankuulu
kauneudestaan. Joki, joka on sangen vetevä, kapenee rotkossa 12 metrin
levyiseksi ja putoo yhdellä hyppäyksellä 146 metriä. Putouksen päällä
päilyy ainiaan vahva usvapilvi.
Magdalenan laakso on kuuma, epäterveellinen, kasvullisuus troopillisen
rehevä, jota vastoin Bogotan ylängöllä vallitsee eurooppalainen
viileys, eurooppalaiset viljat viihtyvät ja tammi on valtapuu.
El Rio de Suma Paz nimisen pienen joen poikki oli täällä silta,
joka oli suurimpia luonnonihmeitä, mitä Humboldt ja Bonpland koko
matkallaan näkivät. Joki virtaa suunnattoman syvässä ja kapeassa
rotkossa äkkijyrkkäin seinämäin välissä. Rotkon yli olisi mahdoton
päästä, ellei luonto itse olisi rakentanut sen poikki kahta siltaa,
toisen toisensa päälle. Kolme valtavaa lohkaretta on maanjäristyksen
irrottamana suutiutunut rotkon seinäin väliin, ennenkuin ovat päässeet
pohjaan, muodostaen luonnollisen holvikaaren, jolle kuilun reunaa
pitkin johtaa kapea polku. Keskellä siltaa on leveä aukko, josta alla
ammottava pohjaton syvyys näkyy. Syvyydestä kuuluu veden hirmuinen
pauhu ja tuhansien lintujen kiljuna. Parikymmentä metriä tämän sillan
yläpuolella on toinen, jonka pituus on 15 metriä, leveys 12, mutta
vahvuus keskeltä vain 2 1/2 metriä. Intiaanit olivat sen reunoille
tehneet oksista heikon rintasuojan, niin että matkustajat siltä
saattoivat katsella jalkainsa alla olevaa majesteetillista taulua.
Vasta syyskuussa Humboldt ja Bonpland pääsivät jatkamaan matkaansa
Quitoon. Sateen ja tien vaikeuden vuoksi tämä matka oli kovin
rasittava. Matkaan kului neljä kuukautta. Molemmat oppineet ratsastivat
muulilla, kuormastoa kuljetettiin härillä, pahimmilla väleillä oli
vielä kantajia apuna.
Matka kulki ensin länteen Magdalenan laakson poikki ja sitten
niihin reheviin metsiin, jotka verhoavat sen länsipuolella kohoavaa
Quindiu-vuorta. Tämän vuorijonon poikki täytyi kulkea erinomaisen
vaivalloisia teitä. Parhaimpanakin vuodenaikana kuluu solamatkaan
kaksitoista päivää ja metsät ovat niin autiot, ettei koko matkalla
näe ainoatakaan ihmistä, eikä ole mahdollista mistään saada ruokaa.
Solan korkein kohta on 3500 metriä merestä eikä polku aina ole jalkaa
leveämpi. Tällä välillä matkustajat tavallisesti istuvat tuolissa
kiinniköytettyinä ja intiaani kantaa tuolia selässään.
»Me kuitenkin mieluummin kuljimme jalan», kirjoittaa Humboldt
veljelleen, »ja kun sää oli erinomaisen kaunis, emme näissä erämaissa,
joissa ei pieninkään merkki viittaa siihen, että niissä milloinkaan
olisi asuttu, viipyneet kuin kymmenen päivää. Yöt vietetään majoissa,
jotka tehdään varta vasten mukaan otetuista Heliconian lehdistä. Andien
länsirinteillä on rämeitä, joihin vaeltaja uppoo polvia myöden. Alkoi
sataa rankasti, saappaamme kuluivat aivan repaleiksi ja paljain säärin
ja täynnään naarmuja, mutta kerallamme runsas kokoelma uusia kasveja,
saavuimme Cartagoon.
»Cartagosta kuljimme Caucan kaunista laaksoa Popayaniin, Choca-vuori
platinakaivoksineen kaiken aikaa rinnallamme.
»Viivyimme Popayanissa koko v:n 1801 ja kävimme Julusuiton
basalttivuorella, Puraces tulivuoren kraaterilla, josta hirmuisella
pauhulla puhkuu rikkivedyn sekaista vettä, ja Pischen luona olevilla
porfyyrimäisillä kallioilla...
»Suurimmat vaikeudet meidän oli voitettava Popayanin ja Quiton välillä,
jolla oli kuljettava los Paramos del Paston poikki, vieläpä keskellä
sadeaikaa. »Paramolla» Andeilla tarkoitetaan metsärajan yläpuolella
olevia seutuja, joissa kasvullisuutta ei enää ole, joissa vallitsee
pureva pakkanen. Välttääksemme Patian kuuman laakson, jossa yhtenä yönä
voi saada kuumeen, joka kestää monta kuukautta..., kuljimme Andien
poikki eräältä kaikkein korkeimmalta kohdalta ja saavuimme hirmuisten
kuilujen sivu Almageriin ja sieltä Pastoon, joka on julman tulivuoren
juurella.»
Koko Paston maakunta on jääkylmää ylänköä, jolta melkein kokonaan
puuttuu kasvullisuutta. Joka puolella on tulivuoria ja solfataaria,
joista herkeämättä tupruaa savua. Asukkaitten ainoa ravintoaine on
bataatti. Kun siitä tulee kato, turvautuvat he achapulla-nimiseen
pensaaseen, joka on Andien karhujenkin pääravinto.
Oltuaan pari kuukautta läpimärkinä ja Ibarren kylän läheisyydessä
vähällä hukkua veteen maanjäristyksen aikaan saaman äkkitulvan vuoksi,
saapuivat Humboldt ja Bonpland tammikuun 6 p. 1802 Quitoon, jossa
markiisi de Selvä Alegre otti heidät vastaan mitä vieraanvaraisimmin.
Humboldt päätti täällä jatkaa tulivuoritutkimuksiaan, ja tuskinpa olisi
missään maailmassa ollut siihen soveliaampaa tilaisuutta. Maaliskuussa
hän nousi Antisanalle, huhtikuussa pari kertaa Pichinchalle, kesäkuussa
Chimborazzolle.
Vaarallinen oli varsinkin käynti Pichinchan kraatterin reunalla ja
siellä Humboldt, suurenmoinen luonnonnäytelmä edessään, rakensi
käsityksensä purkautuneista vuorilajeista juurta jaksain uudelle
pohjalle ja mielessään laski uudenaikaisen vulkanologian perustukset.
Humboldt ensimmäiseksi lausui julki sen teorian, että tulivuoret
sijaitsevat maankuoren halkeamilla, joka käsitys on vielä tänä päivänä
vallitsevana.
Vain La Condamine oli ennen Humboldtia käynyt Pichinchan kraatterin
reunalla.
»Ensimmäisellä kerralla siellä käydessäni olin aivan yksin, vain yhden
intiaanin saattamana. Kun La Condamine oli lähestynyt kraatteria siltä
kohdalta, mistä sen reuna oli matalin ja lumen peittämä, seurasin
minä hänen jälkiään, mutta tämä oli maksaa henkemme. Intiaani putosi
erääseen halkeamaan rintaansa myöden ja kauhuksemme huomasimme, että
olimme kulkeneet jääsillan poikki. Vain muutaman askeleen päässä
kuulti päivä läpi. Olimme täten kulkeneet itse kraatterin päällä.
Vaikka pelästyinkin suuresti, en kuitenkaan menettänyt rohkeuttani,
muutin vain suunnitelmaani. Yli kraatterin reunan kohosi kolme huippua
eli kalliota niin sanoakseni suoraan hornasta. Niillä ei kuitenkaan
ollut lunta tulivuoresta kohoavain lämpimäin höyryjen vuoksi, jotka
heti sulattivat lumen. Nousin eräälle näistä kukkuloista ja näin
sillä kiven, jonka toinen puoli vain oli tuettu, toinen puoli taas
alta kovera, niin että se balkonin tavoin ulkoni kuilun päälle. Se
oli vain 12 jalkaa pitkä ja 6 leveä ja oli koko ajan keinuvassa
liikkeessä maanjärähdysten vuoksi, joita vajaassa puolessa tunnissa
laskin kahdeksantoista. Laskeuduimme vatsallemme, ja vaikeata olisi
luullakseni kuvitella surullisempaa, kamalampaa tai pelottavampaa näkyä
kuin se, jonka nyt näimme. Tulivuoren kraatteri on pyöreä kuoppa, jonka
ympärys on penikulman vaiheilla; reunat ovat terävät, lumenpeittämät.
Sisusta on pikimusta, mutta kuilu on niin suunnaton, että näimme
siellä alaalla monen vuoren kukkulat. Nämä kukkulat näyttivät olevan
kolmesataa toisea allamme ja siitä voi saada syvyydestä käsityksen.»
Antisanalla Humboldt nousi 2773 toisen korkeuteen, mutta silloin alkoi
veri tunkeutua esiin huulista, hammaslihasta ja silmistä, niin ettei
hän voinut nousta korkeammalle. Cotopaxin kraatterille hän niinikään
turhaan pyrki.
Bonplandin keralla Humboldt yritti kiivetä Chimborazzolle ja
Tunguragualle. Humboldt luuli päässeensä 250 toisen päähän Chimborazzon
kukkulasta, mutta myöhemmät kiipijät ovat hänen kertomustaan
tosiasioihin verratessaan tulleet vakuutetuiksi siitä, että hän
jo paljon alempaa kääntyi takaisin. Tunguraguan koko huipun oli
maanjäristys tuhonnut, niin että se oli paljon alempi kuin La
Condaminen käydessä.
Heinäkuussa, puolen vuotta vierailtuaan, Humboldt ja Bonpland
lähtivät Quitosta, jossa heidän osakseen, samoin kuin kaikkiallakin
Espanjan alusmaissa, oli tullut mitä herttaisin ja vieraanvaraisin
vastaanotto. Matka piti nyt vanhain inkkalaisten kaupunkien raunioiden
kautta ja Andien solain poikki Limaan. Matkalla Humboldt sai käsiinsä
historiateoksen, joka oli kirjoitettu näissä seuduissa ennen inkkainkin
aikaa vallinneella puruguay-kielellä. Käsikirjoituksen omisti eräs
päällikkö, jonka veli oli kääntänyt sen espanjaksi. Riobambassa
retkikunta viipyi jonkun aikaa ja vasta 23 p. lokakuuta 1802 se saapui
Perun pääkaupunkiin.
Limassa Humboldt sai kuulla, että Baudin olikin lähtenyt Tyynelle
merelle Hyväntoivon niemen tietä ja että ranskalaista retkikuntaa
siis oli turha odottaa. Hän muutti sen vuoksi matkasuunnitelmaansa ja
päätti lähteä Mexicoon, edistyneimpään Espanjan kaikista siirtomaista.
Joulukuun alussa molemmat oppineet astuivat laivaan, purjehtivat ensin
Guayaquiliin, jossa he matkustelivat rannikkopaikoissa, määräten
tähtitieteellisesti niiden aseman. Paikanmääräyksiä Humboldt oli tehnyt
koko matkallakin, missä se suinkin oli ollut mahdollista. Maaliskuun
lopulla v. 1803 purjelaiva tutkijoineen saapui Mexicon Acapulcoon.

Humboldt Mexicossa.

Mexicossa avautui jälleen mitä suurin tutkimusala ja Humboldt käytti
sitä hyväkseen niin runsaassa määrässä, että hän saattoi tulostensa
nojalla kirjoittaa maasta laajan teoksen. Tämä sisältää paljon tärkeitä
kansantaloudellisiakin tietoja, joita Humboldt saattoi vapaasti
koota viranomaisten välityksellä. Tulivuorista Humboldt täällä tutki
pienen mutta rajun Jorullon ja Tolucan, mutta Popocatepetlille ja
Iztaccihuatlille, jotka kohoavat aivan lähellä pääkaupunkia, hän ei
noussut. Hän tyytyi määräämään niiden korkeuden trigonometrisesti.
Mutta Cofre-vuorelle Humboldt nousi paksusta, äsken sataneesta lumesta
huolimatta, ja sen kukkulalta, joka kohoo 1300 jalkaa yli Teneriffan
Picon, oli mitä laajin ja vaihtelevin näköala yli Pueblan-lakeuden ja
Mexicon cordillerien itäisten rinteitten laajoine ambrapuu-metsineen ja
sananjalkapuineen. Aina merelle saakka kantoi katse.
Aztekkien kielestä, lukujärjestelmästä ja kalenteristakin Humboldt sai
kootuksi laajoja tietoja ja Bonpland sai suuret aarteet uusia kasveja.
Maaliskuun alussa 1804 molemmat oppineet taas jatkoivat matkaansa,
purjehtien Cubaan ja viipyen Havanassa seitsemän viikkoa. Humboldt
siellä kokosi ainekset samanlaiseen teokseen Cubasta kuin hän oli
Mexicostakin suunnitellut. Yhdysvalloissa presidentti Jefferson otti
tutkijat mitä ystävällisimmin vastaan. Mutta kuusi viikkoa he vain
ennättivät viipyä unionissa. Noustuaan Delawaressa laivaan heinäk. 9 p.
1804 he 1 p. elok. saapuivat Garonnen suuhun.
Humboldtia ja Bonplandia oli Euroopassa jo luultu aikoja sitten
kuolleiksi. Sitä suurempaa huomiota herätti nyt heidän paluunsa ja
äärettömän runsaat kokoelmansa, jotka käsittivät 6000 enimmäkseen
uutta kasvia. Humboldt oli Pariisissa suuresti suosittu ja häntä
juhlittiin nyt mitä innokkaimmin. Ranskan etevimmät erikoistutkijat
riensivät käsittelemään tuotuja kokoelmia ja avustamaan suurenmoisen
matkakertomuksen julkaisemista. Kaikkiaan sitä ilmestyi kolmekymmentä
suurikokoista hienosti kuvitettua osaa ja sitä painettiin parikymmentä
vuotta. Täydellinen laitos arvosteltiin 9—10.000 frangin arvoiseksi.
Kustantajat eivät sen vuoksi olisikaan voineet julkaista tätä
jättiläisteosta kokonaisena, ellei Humboldt olisi uhrannut painatukseen
omiakin varojaan, melkein kaikki, mitä hänellä enää oli.
Humboldtista tuli tämän matkan kautta Euroopan kuuluisimpia
tiedemiehiä, ja monella tavalla hän sen jälkeenkin lisäsi mainettaan
ja ansioitaan. Bonpland sai tyytyä vaatimattomampaan osaan. Napoleonin
ensimmäinen puoliso otti hänet kasvihuoneidensa hoitajaksi, mutta
Napoleonin kukistuttua hän menetti tämän paikan ja muutti sitten
kokonaan Uuteen maailmaan, jossa häntä vielä odotti pitkä vaiherikas
elämä. Ottaen mukaansa Euroopan kasveja hän v. 1816 matkusti
Buenos Airesiin, jossa hän sai luonnontieteiden professorin viran.
Tästä toimesta hän kuitenkin pian luopui lähteäkseen uudelleen
tutkimusretkille Etelä-Amerikan sisäosiin. V. 1821 hän Boliviassa
vangittiin Paraguayn diktaattorin Francian käskystä ja menetti
vapautensa kymmeneksi vuodeksi. Hän palasi v. 1837 takaisin
Argentiinaan, jossa hän v. 1858 kuoli lähes 85 vuoden ikäisenä.
Humboldtin myöhempi elämä johti hänet kunnian kukkuloille. Preussin
kuninkaan kutsusta hän muutti Berliiniin pysyvästi asumaan, ottaen
siellä monella tavalla osaa julkiseen elämään valtiomiehenä,
seuramiehenä, esitelmöitsijänä, mutta ennen kaikkea omistaen
voimansa mitä laajimmalle tieteelliselle työlle. Vain yhden laajan
tutkimusmatkan hän enää saattoi tehdä, tällä kerralla Pohjois-Aasiaan
Venäjän keisarin kutsumana ja Venäjän hallituksen kustannuksella.
Toukokuussa .1830 hän kahden seuraajan keralla lähti Pietarista
matkaan, käyden Jenisseillä saakka, mutta palasi jo marraskuussa
takaisin kotimaahansa. Matka oli siis hyvin hätäinen, etenkin
huomioon ottaen kulkuneuvojen hitauden, eivätkä tulokset olleet
suuret. Tutkimustyöhön riittävä aika lyheni vielä erittäin paljon sen
ylenpalttisen juhlimisen kautta, jota kuulu tiedemies seuralaisineen
sai matkalla kokea.

Aasian matka.

Matka kävi Moskovan kautta Nishni-Novgorodiin ja Volgaa pitkin
aluksella Kasaniin, Kasanista Permin kautta Jekaterinburgiin,
josta tutkijat tekivät retkiä Uralin vuoristoon, käyden useissa
vuorikaivoksissa. Siellä Humboldt muun muassa ennusti, että
sikäläisistä kerroksista vielä löydettäisiin timantteja, ja kävikin
niin onnellisesti, että ennustus jonkun ajan kuluttua kävi toteen,
vaikk'ei timantteja olekaan löydetty Uralista asiaksi asti.
Humboldt jatkoi sitten tovereineen matkaa itää kohti Tobolskiin asti.
Sieltä hän kääntyi Barabiiniarolle ja kulki Barnauhin ja kirgiisien
alueelle, pistäytyen pikimmältään Kiinankin puolelle. Semipalatinskin
ja Omskin kautta hän sitten palasi Uralin eteläosiin, tutki Kaspian
meren pohjoisrannikkoa, muun muassa tämän suuren sisäjärven vettä, ja
Elton järveä, joka on suolakerroksistaan kuulu. Moskovan ja Pietarin
kautta hän vihdoin palasi kotia; Matkan tuloksista mainittakoon vielä
Siperian tiikeristä ja pohjoisesta pantterista kootut tiedot ynnä
tähtitieteelliset, ilmatieteelliset ja magneettiset havainnot. Tällä
matkalla Humboldtille vasta täydelleen selvisivät mannerilmaston ja
meri-ilmaston eroavaisuudet, jonka tuloksen kautta hän erinomaisen
merkitsevällä tavalla hyödytti fysikaalista maantiedettä. Omain
havaintojensa ja kiinalaisista lähteistä kokoamainsa tietojen pohjalla
hän koetti muodostaa yleiskuvan sisä-Aasian vuoristorakennuksesta,
mutta siihen olivat käytettävät ainekset vielä liian heikot, samoin
kuin geologia itsekin vielä liian kehittymättömällä kannalla. .
Humboldt eli niin vanhaksi, että itse näki tutkimuksen joka alalla
rientävän hänen äärimmäisten saavutustensa ohi, mutta sehän on kaiken
inhimillisen työn kohtalo: olla vain portaana perässä tulijoille eikä
lopullinen matkan määrä.
Aleksander v. Humboldt kuoli v. 1859 lähes 90 vuoden vanhana.


Tanskalainen Arabian retki.

Tuskin on toista maata, joka olisi historiassa ollut kauemmin
tunnettu kuin Arabia. Jo vanhimmatkin kreikkalaiset historioitsijat
sen tunsivat, ja kun raamattu kristinuskon perustamisen kautta tuli
yleistiedon omaisuudeksi, huomattiin tiedon siitä ulottuvan vielä
kauemmaksi taapäin, aina niihin aikoihin, joista Mooseksen ensimmäinen
kirja säilyttää ikivanhan perintätiedon. Arabia oli kullan, myrrhan ja
mausteitten kuulu kotimaa, mutta se oli jo silloin myös salaperäinen
tarumaa, jonka etäisimpiä, maineen hohteessa kangastavia luvattuja
maita harvan oli sallittu nähdä.
Kreikkalaisille se kävi tunnetummaksi, kun he sen rannoitse alkoivat
purjehtia Intiaan »Hippaloksen tuulella» (vert. I s. 148). Vielä Rooman
vallan loistoaikoina Arabia oli rikkaudesta niin suuressa maineessa,
että Aelius Gallus (vert. I. s. 145) lähetettiin sitä valloittamaan. Ja
vielä entistään kuulummaksi se kävi, kun Muhammed perusti uskontonsa
ja hänen jälkisäädöksensä toimeenpanijat valloittivat puolen maailmaa
ja kehittivät sivistyksen, joka oli aikansa loistavin. Kun kulttuurin
ahjot lopulta siirtyivät pohjoisempaan ja kauemmaksi länteen, menetti
Arabia tosin merkityksensä; se ei enää kauppansa, sen enempää kuin
sotaisen voimansakaan kautta kyennyt itselleen sananvaltaa hankkimaan,
mutta yhä edelleenkin se pysyi mieltäkiinnittävänä maana. Kun
ajateltiin Palestiinaa ja kristinuskoa, oli lähellä myös Arabian ja sen
uskonnon omistaminen. Kun muistettiin Israelin lasten hämmästyttävää
siveellistä voimaa, joka oli ihmiskunnan parhaaseen osaan painanut
pysyvän leimansa, ei voitu unhottaa Ismaelinkaan eikä Joktanin
jälkeläisiä, joiden perustama uskonto työnsi versojaan yhtä etäälle
vastakkaisiin suuntiin ja valtansa alle laski kaikki kristinuskon
vanhimmat kantamaat.
Uusimpina aikoina on Arabian viehätysvoimaan yhtynyt yhä uusia
vaikuttimia. Mesopotamian nuolenpääkirjoitukset ovat meille
paljastaneet uusia ikivanhoja yhteyksiä sen ja Kaksoisvirtain
suurten valtakuntain välillä, ja ne matkustajat, jotka ovat päässeet
niemimaan sisäosiin tunkeutumaan, ovat tuoneet tietoja vanhoista
rauniokaupungeista ja niiden kirjoituksista, joiden selittäminen jo on
luonut paljon varmaa valoa sekä tuon maan itsensä että sen yhteyksien
ikivanhoihin oloihin.
Ja aina ja yhä jokainen vaeltavia beduiineja ja heidän karjojaan
ajatellessaan muistaa Abrahamin ja hänen jälkeläisensä, joiden
elämänlaatua he ovat jatkaneet meidän aikoihimme asti. Eivätkä tämän
maan herättämää haaveellista harrastusta suinkaan vähennä ne sekä
luonnon että uskonnollisen suvaitsemattomuuden rakentamat pelättävät
esteet, jotka sen hämäriin sisäosiin pyrkivän länsimaalaisen on
voitettava. Valmiit uskontonsa vaihtamaan, valepuvun alle salaamaan
kansallisuutensa, teeskentelemään kaikenlaista puutetta, näkemään
kaikki mahdolliset vaivat, uhmaamaan suurimpiakin vaaroja, ovat
ne länsimaalaiset miehet olleet, jotka tämän maan sisäosiin ovat
tunkeutuneet saadakseen salasta ilmi sen unhotetut rauniot ja
kirjoitukset, tuodakseen maailmalle tietoja sen ikivanhoista ajoista
säilyneen jalon kansan oloista.
Arabia on niitä harvoja maita, joissa suomalaisetkin miehet ovat olleet
mukana uran aukaisijoina, vieläpä ensimmäisten joukossa. Jos mikään, on
tämä seikka omiaan todistamaan tämän maan yleistä mielenkiintoa.
Arabiasta ei ennen kahdeksannentoista vuosisadan keskiväliä varmasti
tunnettu paljon muuta kuin rannikko. Sisämaahankin oli tosin
kirjoitettu paljon nimiä, mutta tieto niistä perustui suureksi osaksi
suusanallisiin ilmoituksiin, joita Ptolemaios ja hänen jälkeensä
keskiajan arabialaiset maantieteilijät olivat keränneet. Näiden
lähteiden ja uuden ajan purjehtijain ja moniaitten matkustajain, kuten
Vartheman (vert. II, s. 139) tietojen perustuksella D'Anville v. 1755
julkaisi Arabiasta kriitillisen kartan, joka käsittää melkein kakki
tiedot, mitä siitä oli ennen Niebuhrin matkaa. Niemimaa on piirretty
jotakuinkin oikeain leveyspiirien väliin, vaikka jonkun verran liian
kauaksi länteen. Sekä Punainen meri että Persian lahti on piirretty
liian pieniksi, eivätkä niiden muodotkaan ole oikeat. Sisämaassa on
Djaufin keidas piirretty asteen liian kauas pohjoiseen, eikä sen
eteläpuolella olevaa Nefudin erämaata ole merkitty ensinkään. Väärin
ovat paikoilleen asetetut monet muutkin kohdat, eikä Nedjdissä, tuossa
Sisä-Arabian laajassa asutusalueessa, ole montakaan oikeata seikkaa.
Samoin ovat Etelä-Arabiassakin ja Omanissa paikat väärin sijoitetut,
ja wadit, nuo Sisä-Arabian omituiset joettomat jokilaaksot, ovat
enimmäkseen aivan poissa. Kuitenkin oli D'Anvillen kartta kaikkiin
muihin verraten suuri edistysaskel, pysyen enemmän kuin puolen
vuosisataa parhaana karttana, mitä Arabiasta oli olemassa.
Kahdeksannentoista vuosisadan jälkipuoliskolla Arabiaan lähetettiin
ensimmäinen tieteellinen retkikunta, ja jo tällä ensimmäisellä
retkellä oli mukana suomalainen mies. Tämä retki tosin ajallisesti
kauttaaltaan kuuluu kahdeksanteentoista vuosisataan, mutta luonteeltaan
ja merkitykseltään se välittömästi liittyy yhdeksännentoista vuosisadan
tutkimustyöhön. Eräs heprean tutkija, göttingeniläinen oppinut
Michaelis, oli vallanpitäjille todistellut, kuinka tärkeätä Arabian
parempi tunteminen oli raamatun tutkimiselle, ja Tanskan kuningas
Fredrik V kallisti korvansa hänen ehdotuksilleen ja varusti aikaansa
nähden erinomaisen monipuolisen ja pätevän retkikunnan, joka alussa
vuotta 1761 tanskalaisella sotalaivalla lähti Egyptiin pyrkimään.
Niillä viidellä tiedemiehellä, jotka kuningas oli valinnut retkikunnan
jäseniksi, oli kullakin määrätty tutkimusalansa. Suomalaisen Pietari
Forskålin osalle oli tullut kasvitiede ja eläintiede; Linnén oppilaana
ja hänen retkelle suosittelemanaan Forskål oli tehtäväänsä hyvin
valmistunut, etenkin kun hän lisäksi oli opiskellut itämaisia kieliä.
Retkikunnan varsinainen kielimies oli Frederik von Havel. Christian
Cramer oli lääkäri ja taiteilijana seurasi mukana Baurenfeind.
Kartoitus taas oli uskottu Carsten Niebuhrin toimeksi. Niebuhr
oli Lauenburgista kotoisin, köyhän maanviljelijän poika, jonka
matemaattiset lahjat olivat houkutelleet maanmittausta opiskelemaan.
Opettajansa suosituksen kautta hän pääsi retkelle mukaan, ja vaikka
hänen opintonsa olivatkin vaillinaiset, niin ei parempaa miestä olisi
voitu löytää. Ennen matkaan lähtöä hän ennätti opetella jonkun verran
arabian kieltä. Entinen ruotsalainen sotilas Berggren seurasi mukana
palvelijana. Varsinaista johtajaa kuningas ei määrännyt, vaan jokaisen
piti vapaasti toimia omalla alallaan, samalla kuitenkin voimainsa takaa
toinen toistaan auttaen. Vartheman matkakertomus oli retkikunnalle
käännöksestä hyvin tunnettu.
Merimatka Egyptiin oli kahdeksannentoista vuosisadan puolivälissä vielä
hidas ja vaarallinenkin matka. Myrskyt ajoivat heti alussa laivan kauas
Islantia kohti, niin että se vasta lähes neljän kuukauden kuluttua,
huhtikuun lopulla, saapui Gibraltariin, kulkeakseen sieltä Marseillen
ja Maltan kautta Smyrnaan. Sieltä retkikunta kävi Konstantinopolissa
ja vasta täältä purjehti pienemmällä laivalla Aleksandriaan. Kairoon
saapuessaan se oli ollut matkalla yhdeksän kuukautta.
Egyptissä oli viivyttävä toista vuotta edessäpäin olevain kapinain
vuoksi ja vasta elokuun lopulla v. 1762 voitiin jatkaa matkaa Arabiaan.
Viivyttyään Suezin ja Sinain seuduilla kuukauden ajan retkikunta astui
pyhiinvaeltajalaivaan ja purjehti sillä Punaista merta edelleen Mekan
satamakaupunkiin Djiddaan.
Djiddasta, jossa muuan englantilainen kauppias otti retkikunnan mitä
parhaiten vastaan, se purjehti maskatilaisella rannikkoaluksella
Loheian satamaan Jemenin rannikolle ja siellä varsinainen työ alkoi.
Retkikunnan jäsenet pukeutuivat ensin arabialaiseen pukuun ja
sanoivat olevansa matkalla Intiaan, mutta kun he saivat kenenkään
häiritsemättä matkustella Tihamassa, Jemenin kuumuudestaan tunnetussa
rantavyöhykkeessä, eivät he sen koommin viitsineet teeskennellä, vaan
jatkoivat rauhassa työtään. Arabialaiset heidän mielestään kävivät
sitä kohteliaammiksi, kuta kauemmaksi he poistuivat Egyptistä, eikä
Jemenissä ollut sen vaarallisempi matkustaa kuin missä muussa maassa
tahansa. Vilkas kahvikauppa oli seitsemännellä- ja kahdeksannellatoista
vuosisadalla houkutellut paljon eurooppalaisia Jemenin satamiin ja tämä
kauppa lienee ollut yhtenä syynä siihen, ettei kristittyjä retkikunnan
maahan saapuessa vihattu niin vimmatusti kuin myöhemmin ja ettei
tutkijain toimia paljoakaan estelty. Sitä paitsi Arabia oli riidassa
Turkin sulttaanin, muhammedilaisten hengellisen pään kanssa, ja Mekan
sherifi olisi mieluummin taistellut häntä kuin kristittyjä vastaan.
Itse Mekka oli kokonaan antautunut maallisen rikkauden pyyntiin ja
harrasti kaikkea muuta kuin siveellistä askeettisuutta. Oireita
tulevasta muutoksesta oli kuitenkin jo huomattavissa.
Retkikunta kulki nyt maisin Betel-Fakihiin, jossa eurooppalaisia hyvin
suvaittiin maan parhaan vientitavaran ostajina. Siellä se hajaantui.
Niebuhr palkkasi aasinkuljettajan ja lähti, Abulfeda (vert. I, s.
Sez Fin ädäbiyättän 1 tekst ukıdıgız.
Çirattagı - Maantiede ja löytöretket 3 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 30
  • Büleklär
  • Maantiede ja löytöretket 3 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 01
    Süzlärneñ gomumi sanı 2993
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1945
    15.8 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    22.9 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    27.1 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 3 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 02
    Süzlärneñ gomumi sanı 3179
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1759
    19.0 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    28.8 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    33.8 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 3 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 03
    Süzlärneñ gomumi sanı 3279
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1821
    17.8 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    26.4 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    32.1 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 3 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 04
    Süzlärneñ gomumi sanı 3282
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1904
    19.9 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    28.8 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    34.8 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 3 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 05
    Süzlärneñ gomumi sanı 3371
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1834
    21.3 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    30.7 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    36.1 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 3 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 06
    Süzlärneñ gomumi sanı 3371
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1932
    22.3 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    32.1 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    37.1 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 3 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 07
    Süzlärneñ gomumi sanı 3291
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1840
    21.2 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    30.9 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    36.5 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 3 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 08
    Süzlärneñ gomumi sanı 3249
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1930
    19.8 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    29.7 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    35.3 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 3 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 09
    Süzlärneñ gomumi sanı 3406
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1871
    20.9 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    31.3 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    37.0 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 3 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 10
    Süzlärneñ gomumi sanı 3486
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1820
    21.5 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    32.4 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    38.1 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 3 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 11
    Süzlärneñ gomumi sanı 3360
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1825
    20.3 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    30.7 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    36.6 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 3 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 12
    Süzlärneñ gomumi sanı 3293
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1868
    20.3 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    29.7 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    35.5 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 3 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 13
    Süzlärneñ gomumi sanı 3109
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1807
    18.1 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    26.5 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    31.5 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 3 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 14
    Süzlärneñ gomumi sanı 3212
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1884
    18.2 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    27.3 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    32.4 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 3 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 15
    Süzlärneñ gomumi sanı 3327
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1892
    20.2 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    31.3 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    36.8 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 3 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 16
    Süzlärneñ gomumi sanı 3379
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1864
    20.2 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    29.6 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    36.4 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 3 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 17
    Süzlärneñ gomumi sanı 3430
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1965
    20.7 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    31.4 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    36.8 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 3 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 18
    Süzlärneñ gomumi sanı 3425
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1930
    20.9 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    30.8 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    35.3 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 3 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 19
    Süzlärneñ gomumi sanı 3396
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1927
    19.7 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    30.8 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    36.2 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 3 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 20
    Süzlärneñ gomumi sanı 3463
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1939
    19.7 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    29.8 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    35.6 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 3 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 21
    Süzlärneñ gomumi sanı 3370
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1861
    20.3 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    29.9 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    35.5 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 3 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 22
    Süzlärneñ gomumi sanı 3305
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1862
    19.1 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    28.4 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    33.9 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 3 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 23
    Süzlärneñ gomumi sanı 3354
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1705
    19.1 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    29.0 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    34.6 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 3 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 24
    Süzlärneñ gomumi sanı 3251
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1870
    20.1 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    31.0 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    36.3 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 3 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 25
    Süzlärneñ gomumi sanı 3232
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1863
    18.7 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    28.6 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    33.3 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 3 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 26
    Süzlärneñ gomumi sanı 3110
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1830
    16.5 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    25.1 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    29.3 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 3 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 27
    Süzlärneñ gomumi sanı 3117
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1882
    17.0 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    25.4 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    29.8 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 3 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 28
    Süzlärneñ gomumi sanı 3129
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1971
    16.9 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    27.3 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    32.2 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 3 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 29
    Süzlärneñ gomumi sanı 3341
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 2024
    19.0 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    28.7 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    34.0 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 3 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 30
    Süzlärneñ gomumi sanı 3380
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1982
    20.6 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    29.9 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    36.0 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 3 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 31
    Süzlärneñ gomumi sanı 3584
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1919
    21.7 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    31.2 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    37.1 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 3 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 32
    Süzlärneñ gomumi sanı 3553
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1946
    22.6 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    32.5 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    38.2 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 3 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 33
    Süzlärneñ gomumi sanı 3469
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1976
    22.6 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    32.6 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    37.9 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 3 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 34
    Süzlärneñ gomumi sanı 3429
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1992
    20.6 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    30.9 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    35.8 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 3 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 35
    Süzlärneñ gomumi sanı 3392
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1924
    21.2 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    31.3 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    36.3 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 3 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 36
    Süzlärneñ gomumi sanı 3369
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1969
    20.3 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    29.6 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    35.3 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 3 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 37
    Süzlärneñ gomumi sanı 3487
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1951
    21.1 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    31.0 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    36.8 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 3 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 38
    Süzlärneñ gomumi sanı 3330
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1945
    18.5 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    27.6 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    32.7 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 3 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 39
    Süzlärneñ gomumi sanı 3313
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1920
    19.0 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    27.9 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    32.9 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 3 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 40
    Süzlärneñ gomumi sanı 3312
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1998
    18.8 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    28.4 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    33.6 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 3 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 41
    Süzlärneñ gomumi sanı 3402
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1907
    20.8 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    29.7 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    33.9 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 3 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 42
    Süzlärneñ gomumi sanı 3441
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 2028
    21.1 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    30.0 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    35.7 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 3 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 43
    Süzlärneñ gomumi sanı 3390
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 2008
    19.7 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    29.4 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    34.9 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 3 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 44
    Süzlärneñ gomumi sanı 3325
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1979
    18.9 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    28.3 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    33.9 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 3 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 45
    Süzlärneñ gomumi sanı 3370
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1874
    18.7 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    27.4 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    33.4 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 3 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 46
    Süzlärneñ gomumi sanı 3354
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 2017
    19.8 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    29.1 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    34.4 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 3 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 47
    Süzlärneñ gomumi sanı 3440
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1910
    22.3 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    31.8 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    36.6 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 3 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 48
    Süzlärneñ gomumi sanı 3389
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1966
    21.4 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    31.6 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    37.5 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 3 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 49
    Süzlärneñ gomumi sanı 3400
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1996
    22.5 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    31.8 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    37.4 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 3 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 50
    Süzlärneñ gomumi sanı 3264
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1946
    21.1 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    31.0 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    36.3 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 3 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 51
    Süzlärneñ gomumi sanı 3369
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1969
    20.4 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    29.3 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    35.5 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 3 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 52
    Süzlärneñ gomumi sanı 3356
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1967
    20.6 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    30.3 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    35.4 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 3 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 53
    Süzlärneñ gomumi sanı 3380
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 2001
    20.8 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    30.1 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    36.0 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 3 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 54
    Süzlärneñ gomumi sanı 3416
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 2073
    21.4 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    29.9 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    35.0 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 3 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 55
    Süzlärneñ gomumi sanı 3377
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 2003
    21.4 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    30.9 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    35.2 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 3 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 56
    Süzlärneñ gomumi sanı 1539
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1039
    23.2 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    33.3 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    37.8 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.