Maantiede ja löytöretket 3 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 20

Süzlärneñ gomumi sanı 3463
Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1939
19.7 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
29.8 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
35.6 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
ads place
kaksi sikaa ja kuusi kanaa, oikeanpuolisen kasan luo kuusi sikaa ja
kaksi kilpikonnaa. Kun kaikki nämä runsaat ruokatavarat oli siten
järjestetty, että ne tekivät näkyisimmän vaikutuksen, niin kantajat
sekaantuivat muuhun rahvaaseen, joka seisoi ympärillä suuressa
piirissä. Piiriin astui sitten joukko miehiä, joilla oli kädessään
kookospalmun oksia, ja juhlallisessa jonossa ympäri kuljettuaan he
kahteen osastoon jakautuen istuivat muitten katsojain joukkoon. Pian
kohosi sitten aina mies kummaltakin puolelta, pari toisensa jälkeen,
ja palmunlehtiä ikäänkuin miekkoja käytellen suorittivat keskenään
yhtä monta kaksintaistelua kuin oli pareja. Kutakin kaksintaistelua
kesti, kunnes jompikumpi tunnusti itsensä voitetuksi, taikka hänen
aseensa oli katkennut. Voittaja aina vähäksi aikaa istuutui päällikön
eteen, nousi sitten ylös ja lähti paikoilleen. Samalla vanhat miehet,
jotka toimittivat palkintotuomarien virkaa, antoivat päätöksensä
taistelun tuloksesta ja kansa ilohuudoilla tervehti voittajaa.
Kaksintaisteluitten välihetkillä painittiin ja nyrkkeiltiin, ja
englantilaiset melko lailla hämmästyivät, kun kaksi naistakin astui
piiriin ja nyrkeillään mukiloivat toinen toistaan, ettei paremmasta
väliä. He saivat osakseen samat suosionosoitukset kuin miehetkin.
Kun kisat olivat päättyneet, niin päällikkö julkisesti selitti, että
suuremmat kasat olivat lahja Cookille, pienemmät Omaille. Samalla hän
vakuutti, että vaikka kasat siksi päiväksi siihenkin jätettäisiin,
niin takasi hän, ettei niistä ainoatakaan kookospähkinää katoaisi, ja
niin kävikin. Kun lahjat illalla vietiin laivoihin, niin oli niitä
neljä veneellistä. Tämä lahja oli suurin, mitä Cook vielä oli saanut
keltään Tyynen meren päälliköltä. Hän senvuoksi antoi Finaulle runsaat
vastalahjat ja tapauksen kunniaksi toimitti merisotaväen paraadin,
joka suuresti ihastutti saarelaisia. Finau puolestaan antoi 105 miehen
karkeloida, ja omituisen karkelonsa he suorittivat niin oivalla
täsmällisyydellä ja tottumuksella, että se englantilaisten mielestä
monin verroin voitti heidän omat sotilaalliset liikkeensä. Karkeloa,
joka muistutti vanhoja klassillisia tansseja, säesti kaksi rumpua
ja karkeloivain itsensä esittämä soma soinnukas laulu. Saarelaiset
nähtävästi olivat itse mielestään tämmöisissä harjoituksissa etevämmät
valkoisia. Mutta illalla tuli jälleen valkoisten vuoro. Cook poltatti
laivoissa suuren ilotulituksen, ja rakettien räiske ja aurinkojen
paukkuminen huvittivat saarelaisia sanomattomasti. Mutta he eivät
tahtoneet nytkään jäädä huonommiksi, vaan suorittivat uuden karkelon,
joka oli sangen omituinen ja jota säestivät vielä omituisemmat
soittimet. Nämä olivat paksuja bamburuokoja, metristä kahteen pitkiä,
yläpää avoin, alapää nivelsolmun sulkema. Soittajat kaiken aikaa
takoivat suljettua alapäätä maahan määrätyssä tahdissa ja saivat
siten eripitkillä ruo'oillaan syntymään eri korkeita bassoääniä.
Diskanttia piestiin maahan asetetuista halkaistuista bamburuo'oista,
jotka synnyttivät kirkkaan kiljuvan äänen. Yhdeksän tyttöä esitti
sangen omituisen näytelmän. Keveine balettipukuineen he istahtivat
maahan päällikön majan eteen. Sitten astui piiristä mies, joka alkoi
nyrkeillään takoa impiä selkään, vuoron perään kutakin. Mutta kun hän
oli neljännen tytön luo päässyt, niin hän kävi niin hävyttömäksi,
että piiristä astui toinen mies, joka antoi hänelle kalloon iskun
moisen, että hän näköjään pyörtyneenä käpertyi maahan. Ja eräs toinen
takoi sitten muita impiä selkään, kunnes kaikki olivat saaneet.
Englantilaiset eivät olleet oikein selvillä siitä, oliko tämä kaikki
näytelmää, vai oliko osa täyttä totta. Näin koputeltu balettiseura
sitten tanssi.
Cook kävi sitten saaren sisäosassa ja näki, että se oli hyvin
viljelty. Samana päivänä kävi hänen vieraanaan Latuliboula, jonka hän
edellisellä matkallaan oli tullut tuntemaan Tongatabun päälliköksi, ja
Cook huomasi nyt, että viekas Finau oli häntä pettänyt ja ettei hän
ollutkaan saariston kuningas, kuten oli väittänyt. Tämä ei kuitenkaan
estänyt hyvää suhdetta edelleenkin jatkumasta, ja Finau lupasi
hankkia englantilaisille runsaat veneelliset ruokatavaroita Wawaonkin
saarelta, jonne hän ei kuitenkaan tahtonut heitä seurakseen. Cookin
odotellessa hänen paluutaan saapui laivalle vieraaksi hyvin lihava
mies, Poulaho nimeltään, ja hänkin sanoi olevansa Tonga-saariston
kuningas. Poulahokin, kolmas tämän arvoinen mies, johon oli tutustuttu,
oli hyvin ystävällinen ja hyväntahtoinen, ja samat juhlat uudistuivat.
Finau vihdoin monen päivän kuluttua palasi matkaltaan, mutta ilman
minkäänlaisia varastoja; ne muka olivat veneineen päivineen ja
miehineenkin joutuneet myrskyssä aaltojen saaliiksi. Muilta saatiin
kuitenkin kuulla, että Finau lasketteli omiaan, arvatenkin siinä
toivossa, että englantilaiset tyhjästä maksaisivat hänelle hyvän
vahingonkorvauksen. Poulaholta kuultiin, ettei hän ollut kuningaskaan.
Poulahon läsnäollessa Finau ei edes uskaltanut syödä eikä juoda, niin
alhainen hänen yhteiskunnallinen asemansa todellisuudessa oli.

Tongatabussa.

Hän seurasi kuitenkin Cookin mukana Tongatabuun, kun retkeilijät
kesäkuun toisella viikolla lähtivät matkaan. 15 maanasukasten
kaksineuvoista purjevenettä seurasi mukaan matkalle, ja ne purjehtivat
niin hyvin, että jättivät suuret laivat jälkeensä. Kuningas Poulaho
oli jo edeltäkäsin sinne lähtenyt ja oli nyt rannalla Cookia
vastaanottamassa. Vieraita varten oli rakennettu metsään sievä maja,
ja Cook päätti viipyä saarella jonkun ajan. Eläimet tuotiin maihin,
teltat pystytettiin, osasto merisotamiehiä upseereineen komennettiin
maihin vartijoiksi. Vähän matkan päähän rakennettiin observatorio. Joka
puolelta alkoi sitten saapua saarelaisia, jotka toivat tuotteitaan
kaupan, ja aseman ympärille syntyi oikeat markkinat. Laivoissa oli niin
paljon kävijöitä, että kannella tuskin pääsi kääntymään. Cook kutsui
päälliköt pitoihin laivaan, mutta eurooppalaiset ruoat eivät heille
maittaneet likimainkaan niin hyvin kuin viinit. Näistä he ilostuivat
samoin kuin eurooppalaisetkin. Ystävyyssaarten asukkaat muutoin
pitivät liiaksikin juovuttavista juomista, omasta iljettävällä tavalla
valmistetusta kavastaankin, vaikka se maistui niin pahalta, että hekin
sitä nauttiessaan irvistivät.
Monta päivää kestäneitten juhlain jälkeen Cook kävi saaren
sisäosissa ja näki siellä muun muassa naisten valmistavan kankaita
paperimulperipuun kuoresta. Valmistustapa oli hyvin vaivalloista, ja
siitäpä syystä näitä kankaita saattoivatkin pitää vain rikkaat. Sitten
Mariwagi-niminen päällikkö piti valkoisille vieraille suuret pidot,
joissa heille lahjoitettiin kaksi suurta kasaa jamsijuuria. Esitettiin
useita karkelolta, joita sanottiin »maiksi». Ensimmäisen suoritti
neljä riviä miehiä, kussakin rivissä 24 karkeloijaa, ja säestystä
hoiti 70 miestä maassa kyykkysillään laulaen. Kullakin karkeloivalla
oli kummassakin kädessään melan näköinen, metriä pitkä ohut sauva.
Sauvoilla tehtiin monenlaisia liikkeitä, joita ruumista kääntelemällä
ja vääntelemällä säestettiin. Ruumiinliikkeet vähitellen kävivät yhä
nopeammiksi ja nopeammiksi, mutta pysyivät kuitenkin säännöllisinä ja
kauniina. Laulu oli sointuvaa ja miellyttävää. Tätä karkeloa seurasivat
toiset, eivätkä valkoiset muuta voineet kuin ihailla tanssijäin
tottumusta ja useita siroja liikkeitä.
Ennen lähtöään Cook jätti saarelle suuren osan tuomistaan
kotieläimistä, jaellen niitä lahjoiksi etevimmille päälliköille.
Kuningas Poulaho sai nuoren sonnin ja lehmän, eräs toinen päällikkö
pässin ja kaksi lammasta, Finau oriin ja tamman. Omai sitten selitti,
kuinka niitä oli hoidettava, ja kielsi niitä tappamasta, ennenkuin
ne olivat lisääntyneet suureksi laumaksi. Samalla asukkaille
huomautettiin, kuinka arvokkaita nämä eläimet olivat, niitä kun ei
ollut missään muualla monen kuukauden merimatkaa lähempänä.
Varkaudet kuitenkin edelleenkin häiritsivät näiden aikain hauskuutta,
suureksi osaksi valkoisten huolimattomuuden vuoksi. Pari meriupseeria
esim. kävi saaren sisäosissa ja palasi sieltä aivan tyhjinä miehinä.
Cook otti takavarikkoon muutamia veneitä ja siten sai osan tavaroista
pois. Ennen lähtöä Poulaho vielä kävi laivassa vierailulla ja
aterioitsi Cookin kanssa. Hän sai nyt lahjaksi tinalautasen, joka
oli hänen huomiotaan herättänyt, ja lupasi aina saarelta pois
lähtiessään jättää lautasen sijaisekseen, jota oli palveltava hänen
poissa ollessaan samoin kuin häntä itseään. Siihen saakka oli samaa
virkaa toimittanut se puukuppi, jossa hänen oli tapana käsiään pestä.
Mainitulla kupilla muuten oli sekin ominaisuus, että se ilmiantoi
varkaita. Oli nimittäin vallalla semmoinen taikausko, että jos varas
siihen koski, niin hän siitä kuoli. Kun siis jotain oli kadonnut, niin
koottiin kansa suureen piiriin, ja jokaisen tuli kuppia koskettaa,
kun sitä kuljetettiin rintaman ohi. Jos joku, kuolemaa peläten, ei
koskenut, niin tiedettiin paikalla, että hän oli varas.
Tongatabusta lähdettyään Cook poikkesi Euaan, istutti sinne
viljelyskasveja ja söi jo jonkun aterian niitä kasveja, joita
hän edellisellä matkallaan oli istuttanut. Kolmisen kuukautta
Tonga-saaristossa vietettyään hän vihdoin purjehti pois.
Lukuunottamatta varkauksia olivat suhteet maanasukkaihin olleet
mitä parhaat, ja Cookilla oli mielestään täysi syy antaa näille
saarille Ystävyyden saarien nimen. Hän olisi ehkä mieltään muuttanut,
jos olisi saanut tietää, että Finaun ja päälliköitten oli ollut
aikomus surmata vieraat Hapaissa vietetyn juhlan aikana ja vallata
laivat. Onneksi salaliitto syystä tai toisesta jäi toteuttamatta.
Myöhemmillä purjehtijoilla oli näillä saarilla kylläkin ikäviä
seikkailuja, mutta mahdollista on, etteivät he ylläpitäneet väessään
yhtä ankaraa kuria kuin Cook eivätkä alkuasukkaita kohdelleet yhtä
oikeudenmukaisesti. Vaikka Tonga-saarien asukkaat näyttivätkin
rauhallisilta ja hyväntahtoisilta, niin eivät he kuitenkaan olleet
sotaista kuntoa vailla. Heihin oli sekaantunut joku määrä fidshiläistä
verta, ja siitä heidän suurempi tarmonsa. Aluksillaan he retkeilivät
merta sangen kauas joka puolelle ja kuningas Poulaho väitti, että
Samoa-saaretkin kuuluivat hänen valtansa alle. Samoin hän hallitsi osaa
Fidshi-saaristosta. — Saaristonsa synnystä tongalaisilla oli seuraava
taru: Kun Tongaloa jumala kerran oli onkimassa meren rannalla, niin
hänen onkensa tarttui pohjaan kiinni. Jumala vetämään ja vetämään,
ja kun hän kovasti veti, niin kohosi kallio vedenpintaan, ja siitä
syntyivät Tonga-saaret. Pahaksi onneksi ongensiima katkesi, muutoin
saaret olisivat tulleet paljoa suuremmiksi. Cook kokosi paljon tietoja
heidän tavoistaan ja uskonnollisista käsityksistään, julkaisten ne
matkakertomuksessaan.

Tahitissa.

Heinäkuun puolivälissä Ystävyyssaarilta lähdettyään Cook elokuun
puolivälissä saapui Tahitiin. Paljon kansaa kokoontui paikalla laivain
luo ja Omai näki tuttaviaan ja sukulaisiaan, jotka kuitenkin olivat
jälleennäkemisestä hyvin välinpitämättömiä. Mutta kun hän vei vävynsä
kajuuttaansa ja näytti muutamia punaisia sulkia, jotka siihen saakka
olivat olleet kaikista tavaroista suurimmassa arvossa Tahitissa,
niin muuttui paikalla suhde. Omai kohosi saarelaisten silmissä
suunnattomasti, ja kun kuultiin, että laivassa oli enemmänkin punaisia
sulkia, niin alkoi saapua paljon veneitä ja kosolti kaikenlaisia
maan tuotteita kaupan. Päällikötkin alentautuivat nyt niin paljon,
että vaihtoivat Omain kanssa nimeä, ja tämä siitä joutui semmoiseen
ilohumalaan, että alkoi täysin käsin jaella omaisuuttaan. Alussa
saattoi parilla punaisella höyhenellä ostaa kokonaisen sian, mutta kun
niitä laskettiin liikkeeseen hyvin kosolti, niin niitten arvo illalla
oli alentunut viidennekseksi entisestään. Seuraavana päivänä saapui
Omain sisar laivaan, ja veljen ja sisaren kohtaus oli sanomattoman
hellä.
Cook oli tänne saakka kuljettanut melkoisen määrän kotieläimiä, ja
ne nyt vietiin maihin ja suurin osa lahjoitettiin Otu kuninkaalle.
Hän sai hevosia, nautakarjaa, lampaita, vuohia, hanhia, sorsia ja
kalkkunoita ja antoi vastalahjaksi valtavan kasan saaren tuotteita,
niin paljon, että molempien laivain miehistöllä oli niissä viikoksi
syömistä. Sitäpaitsi hänelle annettiin puku hienointa palttinaa,
kultakirja-hattu, työaseita ja paljon punaisia sulkia. Cook niinikään
aitautti kappaleen maata, muokkautti sen ja istutti siihen kaikenlaisia
kasveja. Siihen pelastettiin muun muassa viiniköynnös, jonka kaksi
espanjalaista laivaa oli saarelle istuttanut siellä pari vuotta
aikaisemmin käytyään, mutta jonka asukkaat olivat melkein kokonaan
hävittäneet, he kun olivat syöneet rypäleitä, ennenkuin ne vielä
olivat kypsyneet, ja huomanneet ne happamiksi ja muka myrkyllisiksi.
Omai löysi ja pelasti tämän köynnöksen ja oli kovin mielissään
ajatellessaan, että hän nyt saattaisi valmistaa viiniä.
Eräänä päivänä Tahitiin saatiin tieto, että Eimeo-saari, jota vastaan
Cookin edellisellä matkalla näkemä suuri sotalaivasto oli lähtenyt,
taas oli tehnyt kapinan, ja Otun täytyi lähteä sitä vastaan uudelle
sotaretkelle. Oikeastaan ei edellisestäkään sotaretkestä ollut
mitään tuloksia, koska Eimeon asukkaat - olivat tehneet urhoollista
vastarintaa, mutta nyt aiottiin kuitenkin koettaa uusi kerta. Sitä
varten uhrattiin Eatua jumalalle ihminen, joka pappien valinnan
mukaan nuijalla takaa tapettiin ja sitten vietiin uhripaikalle.
Cookia pyydettiin tulemaan sotaretkelle asevoimansa kanssa, mutta
hän ei nytkään lähtenyt. Sensijaan hän, Otun luvan saatuaan, lähti
uhripaikalle uhrimenoja katsomaan.

Tahitilainen morai.

Moraissa olivat papit koolla, ja menot alkoivat paikalla Otun ja hänen
vieraittensa saavuttua. Papit rukoilivat moraissa pitkät ajat, menivät
sitten meren rannalle, rukoilivat siellä uudelleen, asettivat uhrin
ruumiin rannalle, repivät hänen päästään hiuksia, kaivoivat kuopastaan
toisen silmän, joka tuotiin Otulle suureen lehteen kiedottuna. Otu
lähetti sen papeille takaisin. Kun tämän menon aikana jäälintu
istahti läheiseen puuhun, niin Otu kuiskasi Cookille, että se oli
Eatua. Hän näytti pitävän sitä hyvänä enteenä. Uhri sitten kannettiin
lähemmäksi moraita ja taas rukoiltiin ja manailtiin sekä revittiin sen
päästä hiuksia. Sitten uhri kannettiin morain näkyvimpään paikkaan
ja sen viereen laskettiin punaisia sulkia, kankaita ja rumpuja.
Papit rukoilivat uudelleen, jonka jälkeen kaivettiin kuoppa, pantiin
uhri siihen ja peitettiin mullalla ja kivillä. Sytytettiin tuli,
kuristettiin koira ja valmistettiin uhriateria, papit rukoilivat ja
kaksi miestä pitkin väliajoin paukutti rumpuja. Kun papit olivat
rukouksensa päättäneet, niin koiran ruumis nakattiin paria metriä
korkealle telineelle, jolla oli muitakin koirain ja sikain mätäneviä
haaskoja. Lopuksi papit apulaisineen päästivät suuren huudon, ja siihen
meno päättyi. Cook käski Omain lausua julki hänen inhonsa uhreja
kohtaan, sillä murhattu mies oli aivan viaton eikä tiennyt mitään pahaa
tehneensä, kun hänen kallonsa nuijalla murskattiin.
Näytelläkseen tuomainsa kotieläinten arvoa ja merkitystä molemmat
kapteenit, Cook ja Clerke, joka päivä kävivät molemmilla hevosillaan
ratsastamassa, ja sitä saarelaiset suuresti ihmettelivät ja pitivät sen
jälkeen hevosta arvokkaimpana kaikista tuoduista uusista eläimistä.
Cook aikoi nyt matkustaa Huahineen ja matkan piti käydä Eimeon ohi.
Otu kuningas pyysi päästä hänen kanssansa Eimeoon saakka, jonne hänen
sotalaivastonsa oli edeltäpäin lähtenyt, mutta ennenkuin ennätettiin
ankkuria nostaa, saatiinkin sanoma, että eimeolaiset olivat tehneet
hänen päällikkönsä kanssa rauhan ja alistuneet, ja tämä sanoma otettiin
suurella ilolla vastaan. Syyskuun viimeisinä päivinä Tahitin ylimykset
tulivat Cookin luo jäähyväisille ja lahjoittivat hänelle niin paljon
sikoja, ettei kaikkia edes voitu mukaan ottaa, koska ei ollut suoloja,
jotta olisi voitu liha säilyttää. Sydämellisten jäähyväisten jälkeen
»Resolution» ja »Diseovery» nostivat ankkurin ja lähtivät matkaan.
Matkalla poikettiin Eimeossa, jonka päällikkö oli keksinyt jonkunlaisen
turbaanin muotoisen päähineen, koska hän oli kaljupää ja kaljupäisyyttä
pidettiin varkaan merkkinä sen jälkeen, kun Cook oli antanut Tahitissa
ajella varkailta hiukset. Samasta syystä Eimeossa luultiin varkaiksi
niitä arvoisia retkikunnan jäseniäkin, joilla oli päälaella hiukseton
paikka.

Omai.

Huahineen jätettiin Omai, koska hän oli ilmoittanut mieluimmin sille
saarelle asettuvansa. Hänelle ostettiin saaren päälliköltä melkoinen
maakappale, laivan puusepät rakensivat hänelle siihen talon, muokattiin
puutarha ja siihen kylvettiin kaikenlaisia eurooppalaisia kasveja.
Sitäpaitsi Omai sai kaksi hevosta, vuohia, kanoja, panssaripaidan,
täydellisen asekokoelman, ruutia ja luoteja, posetiivin, sähkökoneen,
ilotulitusneuvoja, maanviljelyskoneita ja talouskapineita, sanalla
sanoen melkoisen varaston kaikenlaisia hyödyllisiä esineitä, joitten
olisi luullut hänelle hankkivan melkoisen vaikutusvallan. Cook
sitäpaitsi juhlallisesti vakuutti, että Omai oli hänen ystävänsä,
ja lupasi takaisin palatessaan ankarasti kurittaa kaikkia, jotka
olivat hänelle vääryyttä tehneet. Molemmat maorit, jotka Uudesta
Seelannista olivat Omain mukaan lähteneet, menivät nyt niinikään
maihin ja liittyivät hänen huonekuntaansa. Nuorempi oli kuitenkin
niin kiintynyt valkoisiin, että hänet oli väkipakolla maihin vietävä.
Omai erosi itkien Cookista. Mutta hänen luonteensa oli oikullinen ja
pintapuolinen, ja itsekseen jouduttuaan hän alkoi piankin väärinkäyttää
suurta omaisuuttaan. Vaikka hän oli aivan alhaista sukua, niin antoi
saaren päällikkö hänelle tyttärensä avioksi, ja siitä Omain ylpeys
paisui. Hän kävi tirannimaiseksi, kulki aina asestettuna ja käytti
maanmiehiänsä maalina ampumataitoaan harjoitellessaan. Huahinessa häntä
senvuoksi piankin alettiin vihata.
Ulieteaankin Cook poikkesi ja siellä karkasi eräs ylhäissukuinen
kadetti merimiehen kanssa ja asukkaat kätkivät heidät niin, ettei Cook
mitenkään tahtonut heitä takaisin saada. Lopulta hän vangitsi päällikön
perheineen, ja tämä pakotuskeino vihdoinkin tehosi ja karkulaiset
tuotiin takaisin.
Viivyttyään kuukauden päivät Ulieteassa ja lyhyehkön ajan Boraborassa
Cook marrask. 2 p. 1777 lähti saaristosta tutkimaan Tyynen meren
pohjoispuoliskoa ja Jäämeren reittiä. Joulukuun 22 p. kuljettiin
päiväntasaajan poikki (156° 45' länt. pit.) ja kaksi päivää myöhemmin
nähtiin keskellä valtamerta matala atolli, jossa kasvoi kookospalmuja
moniaita ryhmiä. Siellä havaittiin eräs auringonpimennys ja tammik. 2
p. jatkettiin matkaa. Atolli sai Joulusaaren (Christmas Island) nimen,
koska retkikunta oli viettänyt siellä joulua.

Hawaiji-saaristo.

Tammikuun keskivaiheilla v. 1778 kohosi taivaanrannalle useita saaria,
ja pian oltiin selvillä siitä, että oli tavattu tuntematon, vieläpä
suurikin saaristo, kuten piankin ilmeni. Maalta souti taivain luo
veneitä, ja ilokseen retkeläiset huomasivat, että nämä ihmiset puhuivat
samaa kieltä kuin tahitilaiset ja muutoin kaikin puolin olivat heidän
kaltaisiaan, yhtä ystävällisiä ja kauniita kasvultaan. Toisilla oli
kerrassaan eurooppalaiset kasvonpiirteet. Heillä ei veneissään ollut
minkäänlaisia aseita, paitsi pieniä kiviä, mutta nekin he heittivät
mereen huomatessaan, ettei niitä tarvittu. Saarelaiset osoittivat niin
peittelemätöntä kummastusta kaikesta, mitä he näkivät, että hyvin
huomattiin heidän ensi kerran näkevän valkoisten laivoja. Lasihelmet,
peilit ja muu semmoinen rihkama heille ei kelvannut, mutta kaikenlaisia
rautatavaroita, varsinkin kirveitä, he himoitsivat sitä enemmän ja
koettivat varastaa milloin vain vähänkin sopi. Kun Cook soudatti
itsensä maihin, niin oli rannalle kokoontunut sadoittain ihmisiä, ja
hänen maalle astuessaan kaikki lankesivat kasvoilleen kunnioitustaan
osoittaakseen. Siinä he olivat, kunnes hän kädenliikkeellä kehoitti
heitä nousemaan ylös. Cookille kannettiin lahjaksi pieniä sikoja ja
banaaneja, jotka annettiin samoilla menoilla kuin muillakin Tyynen
meren saarilla, ja hänen vastalahjansa otettiin vastaan suurella
ilolla. Hänelle osoitettiin hyvä vesipaikka, josta astiat voitiin
täyttää, ja merimiehiä mitä auliimmin autettiin veden otossa. Kylissä
tavattiin aivan samanlaisia moraita kuin Tahitissa ja Tonga-saarilla,
ja niitten eri osillakin oli samat nimet. Nämä ihmiset olivat
keskuläntiä, tanakoita, ihoväri vaaleanruskea. Naiset olivat melkein
yhtä kookkaita kuin miehet, eivätkä erikoisen kauniita. Kaikki
olivat erinomaisia uimareita, ja heidän mielihuvejaan oli soutaa
pienillä veneillään valtaviin hyökylaineihin, jotka ne täyttivät,
ja antaa aallon kantaa itsensä kumotun veneen kera lähelle rantaa,
jossa he käänsivät veneensä oikein päin ja tyhjensivät sen vedestä,
aloittaakseen jälleen saman leikin. Kun soudettiin hyökyjen läpi
maihin, niin usein äidit, joilla oli mukanaan sylilapset, hyppäsivät
hyökylaineihin ja uivat niitten läpi maihin lapsineen päivineen. Kansa
oli iloista, hyväntahtoista ja rauhallista ja eli keskenään hyvässä
sovussa. Perhe-elämä varsinkin oli tunteellista, miehet ottivat niin
sydämellisesti osaa vaimonsa ja lapsiensa iloihin ja suruihin, että
semmoista harvoin tapaa luonnonkannalla elävien kansojen kesken. He
osasivat valmistaa ja toivat kaupan sangen kauniita sulkavaippoja
ja sulkalakkeja, jotka suuresti muistuttivat helleenien kypäreitä.
Kankaansa he valmistivat paperimulperipuun kuoresta ja osasivat
mestarillisesti värjätä niitä. Yleensä he olivat erinomaisen käteviä
kaikenlaisten tarve-esineitten valmistamisessa. Mutta lempeydestään
huolimatta he kyllä toisinaan söivät ihmislihaakin, etupäässä
tappelussa kaatuneita vihollisiaan. Kotieläimiä heillä oli paljon,
sikoja ja koiria, ja koiriakin syötiin. Kalastamaan he olivat sangen
taitavia.
Saari, jonka Cook ensiksi näki, oli Atui nimeltään, nykyinen Kauai.
Sieltä hän purjehti Nihau-saarelle, jossa tavattiin samanlaista väestöä
ja vastaavat olot, mutta Cook ei sitten joutanut tätä saaristoa sen
tarkemmin tutkimaan, vaan kääntyi koillista kohti ja näki vain etäältä
Oahun, jossa saariston pääkaupunki nykyisin on. Hän antoi löytämälleen
saaristolle lordi Sandwichin nimen, mutta myöhemmin on alkuasukasten
nimitys Hawaiji tullut yleisemmin käytäntöön. Cookilla vielä oli antaa
Nihaun asukkaille kaksi vuohta ja pukki sekä sikaparikunta, joita hän
kehoitti hyvin hoitamaan, kunnes ne lisääntyisivät suureksi karjaksi.
Ostettuaan laivaan sangen runsaat varastot hän sitten käänsi keulan
kohti kylmempiä vesiä.

Espanjalaiset Californian rannalla.

Maaliskuun 7 p. retkikunta saapui Pohjois-Amerikan länsirannalle,
joka Californiasta pohjoista kohti oli hyvin vähän tunnettu. Enemmän
kuin puolentoistasataa vuotta oli saanut kuluneeksi v:sta 1603,
jolloin Vizcaino-niminen espanjalainen purjehtija oli väittänyt
löytäneensä 27:nneltä leveyspiiriltä oivan sataman ja nimittäneensä sen
Montereyksi. Vasta v. 1768 espanjalaiset olivat lähteneet löytöjään
jatkamaan ja lähinnä seuraavina vuosina Don Gaspar de Portola oli
maitse kulkenut aina Kultaiselle portille, San Franciscon kuululle
satamalahdelle saakka. V. 1775 oli nykyisen San Franciscon paikalle
perustettu lähetysasema ja hallintokeskusta, vieläpä oli Juan Perez
tutkinut rannikkoa pohjoista kohti aina 55:nnelle leveysasteelle
saakka ja paluumatkalla löytänyt Nootka-salmen ja nimittänyt erään
korkean lumipeitteisen vuorenkukkulan Santa Rosaliaksi — se on nykyinen
Mount Olympus. Joku toinenkin espanjalainen purjehtija oli käynyt
vähän myöhemmin samalla rannikolla, mutta hänkään ei ollut laatinut
siitä tarkkaa karttaa. James Cookilla oli siis suuri työ tehtävänään
jatkaessaan espanjalaisten kartoitusta siihen, josta venäläisten
kartoitus alkoi.

Cook Pohjois-Amerikan länsirannalla.

Hän tapasi Pohjois-Amerikan rannan nykyisessä Oregonissa, Columbian
suistamon eteläpuolella. Maa oli kukkulaista, vaihtelevaa luonnoltaan
ja metsäistä.
Purjehdittuaan tämän korkean rannikon sivua pohjoista kohti hän
saapui Nootka-salmeen Vancouver-saaren ulkorannalle. Paikalla tuli
laivan luo alkuasukkaita, sangen tummaihoista kansaa, ja alkoi vilkas
vaihtokauppa. He toivat etupäässä kaikenlaisia nahkoja ja alussa
ihmisenkallojakin ja tulella kuivattuja ihmisenkäsiä, aseitaan,
pyyntineuvojaan, puisia naamareita, villaryijyjä ynnä kupari- ja
rautakoristeita. Metalliesineistä päätettiin, että nämä intiaanit joko
tekivät kauppaa mannermaan kanssa, jonne oli alkanut saapua valkoisia
purjehtijoita, taikka että eurooppalaisia jo oli käynyt heidän
salmessaan. He eivät paljoa vierastelleet, vaan saapuivat laivaan
vapaasti, mutta pian huomattiin, että he olivat vielä pahempia varkaita
kuin polynesialaiset ja terävillä veitsillään leikkasivat irti mihin
suinkin käsiksi pääsivät. Ja hyvin he koettivat kaupoissakin puoliaan
pitää, vaatien lopulta maksua puustakin ja ruohosta, mitä rannalta
laivaan otettiin. Laivain korjausta varten ja huonon sään takia Cook
viipyi jotenkin kauan tässä salmessa. Hän kävi intiaanien kylässäkin,
jossa hänet otettiin ystävällisesti vastaan, ja kulki sitten niin kauas
sisäosiin, että huomasi maan saareksi. Rinteillä kasvoi vankkaa, vanhaa
havumetsää. Nämä ihmiset olivat jotenkin käteviä, valmistivat siroja
vaatteita ja olisivat tehneet kylläkin hyvän vaikutuksen, elleivät he
olisi olleet niin likaisia. Naamarien käyttö oli suuressa suosiossa ja
nenässä ja korvissa pidettiin kaikenlaisia helyjä.
Kun mastot oli korjattu rannikon erinomaisilla puuaineilla, niin Cook
jälleen lähti merelle, mutta ei rajun sään vuoksi alussa yrittänytkään
seurata rantaa, vaan pysytteli kauempana ulapalla. Seuraava maa, joka
nähtiin, oli Sitka-saari, sen jälkeen lähellä Cross-salmea oleva Mount
Fairweather ja viikkoa myöhemmin Mount St. Elias. Nimitellen saaria ja
lahtia Cook sitten purjehti rannikkoa seuraillen länttä kohti, kunnes
saapui Kenain niemimaan itäpuolelle Prinssi Wilhelmin salmeen, jonka
hän tutki, etsien siitä väylää Jäämereen.
Tämän rannikon asukkaat olivat jotenkin samanlaisia kuin Nootka-salmen,
mutta kävivät vielä vahvemmissa turkispuvuissa, jotka olivat
enimmäkseen valmistetut kaikkein arvokkaimman turkiseläimen, merisaukon
nahkasta. Heidän tapansa oli leikata ylähuuleen suun suuntaisesti niin
suuri halkeama, että siitä saattoi pistää kielensä ulos, ja näytti
siltä, kuin olisi heillä ollut kaksi suuta. Seudun pohjoisuutta muutoin
todisti sekin seikka, että täällä jo oli jääkarhuja. Mutta huolimatta
rannan syrjäisyydestä oli näillä ihmisillä sekä rautaa että kuparia,
jotka metallit he varmaan olivat saaneet välikäsien kautta, sillä ei
ole luultavaa, että ennen Cookia kukaan purjehtija oli tällä rannalla
käynyt. On mahdollista, että tavarat olivat tulleet maan poikki
Hudson-lahden rannoilta.
Kun lahti päättyikin umpimutkaan, niin Cook purjehti edelleen ja
löysi niemimaan länsipuolelta vielä paljon syvemmän vuonon, joka on
hänestä saanut nimensä, ja tutki tarkoin senkin, löytämättä kuitenkaan
siitäkään toivottuun suuntaan vievää väylää. Merelle palaten hän sitten
seuraili rannikkoa ja purjehti Alaskan niemimaan ympäri, nähden usein
korkeita, jylhiä kukkuloita, joista toiset olivat tulivuoria, ja alkoi
samalla tavalla seurata Beringin meren itärantaa.

Alaskan rannoilla.

Täältä tavattiin alkuasukkaita, jotka kajakkeineen ja vaatteineen
olivat eskimoitten näköisiä. Sumujen ja sateitten vuoksi purjehdus oli
hyvin vaikeaa ja vaarallista. Ja kun oli jokaiseen vähänkin suurempaan
lahteen poikettava etsimään, aukenisiko siitä salmea itää kohti, niin
oli matka hyvin hidastakin. Pitkin matkaa huomattiin merkkejä siitä,
että venäläiset olivat jo ennen käyneet tällä rannikolla. Täällä oli
vielä runsaammin merisaukkoja (Latax), jonka kallisarvoinen nahka
myöhemmin houkutteli näille ilottomille rannoille pyydystäjiä. Cook
saapui vihdoin Beringin salmeen ja nimitti Amerikan läntisimmän nokan
Walesin prinssin nokaksi. Vaikka venäläiset' retkeilijät olivat
löytäneet salmen jo monta vuotta aikaisemmin, niin olivat heidän
työnsä tulokset niin vähän tunnetut Länsi-Euroopassa, että seutu oli
karttoihin aivan väärin piirretty. Pohjois-Amerikan läntisin niemi
tavallisesti kuvattiin paljoa idemmäksi kuin se todenteolla onkaan.

Jäämeri.

Beringin salmen poikki purjehtien Aasian puolelle Cook siellä tutustui
Sez Fin ädäbiyättän 1 tekst ukıdıgız.
Çirattagı - Maantiede ja löytöretket 3 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 21
  • Büleklär
  • Maantiede ja löytöretket 3 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 01
    Süzlärneñ gomumi sanı 2993
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1945
    15.8 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    22.9 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    27.1 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 3 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 02
    Süzlärneñ gomumi sanı 3179
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1759
    19.0 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    28.8 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    33.8 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 3 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 03
    Süzlärneñ gomumi sanı 3279
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1821
    17.8 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    26.4 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    32.1 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 3 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 04
    Süzlärneñ gomumi sanı 3282
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1904
    19.9 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    28.8 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    34.8 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 3 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 05
    Süzlärneñ gomumi sanı 3371
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1834
    21.3 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    30.7 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    36.1 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 3 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 06
    Süzlärneñ gomumi sanı 3371
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1932
    22.3 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    32.1 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    37.1 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 3 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 07
    Süzlärneñ gomumi sanı 3291
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1840
    21.2 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    30.9 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    36.5 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 3 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 08
    Süzlärneñ gomumi sanı 3249
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1930
    19.8 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    29.7 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    35.3 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 3 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 09
    Süzlärneñ gomumi sanı 3406
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1871
    20.9 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    31.3 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    37.0 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 3 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 10
    Süzlärneñ gomumi sanı 3486
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1820
    21.5 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    32.4 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    38.1 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 3 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 11
    Süzlärneñ gomumi sanı 3360
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1825
    20.3 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    30.7 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    36.6 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 3 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 12
    Süzlärneñ gomumi sanı 3293
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1868
    20.3 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    29.7 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    35.5 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 3 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 13
    Süzlärneñ gomumi sanı 3109
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1807
    18.1 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    26.5 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    31.5 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 3 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 14
    Süzlärneñ gomumi sanı 3212
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1884
    18.2 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    27.3 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    32.4 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 3 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 15
    Süzlärneñ gomumi sanı 3327
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1892
    20.2 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    31.3 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    36.8 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 3 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 16
    Süzlärneñ gomumi sanı 3379
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1864
    20.2 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    29.6 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    36.4 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 3 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 17
    Süzlärneñ gomumi sanı 3430
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1965
    20.7 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    31.4 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    36.8 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 3 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 18
    Süzlärneñ gomumi sanı 3425
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1930
    20.9 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    30.8 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    35.3 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 3 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 19
    Süzlärneñ gomumi sanı 3396
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1927
    19.7 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    30.8 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    36.2 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 3 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 20
    Süzlärneñ gomumi sanı 3463
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1939
    19.7 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    29.8 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    35.6 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 3 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 21
    Süzlärneñ gomumi sanı 3370
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1861
    20.3 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    29.9 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    35.5 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 3 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 22
    Süzlärneñ gomumi sanı 3305
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1862
    19.1 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    28.4 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    33.9 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 3 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 23
    Süzlärneñ gomumi sanı 3354
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1705
    19.1 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    29.0 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    34.6 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 3 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 24
    Süzlärneñ gomumi sanı 3251
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1870
    20.1 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    31.0 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    36.3 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 3 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 25
    Süzlärneñ gomumi sanı 3232
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1863
    18.7 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    28.6 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    33.3 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 3 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 26
    Süzlärneñ gomumi sanı 3110
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1830
    16.5 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    25.1 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    29.3 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 3 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 27
    Süzlärneñ gomumi sanı 3117
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1882
    17.0 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    25.4 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    29.8 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 3 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 28
    Süzlärneñ gomumi sanı 3129
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1971
    16.9 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    27.3 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    32.2 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 3 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 29
    Süzlärneñ gomumi sanı 3341
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 2024
    19.0 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    28.7 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    34.0 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 3 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 30
    Süzlärneñ gomumi sanı 3380
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1982
    20.6 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    29.9 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    36.0 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 3 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 31
    Süzlärneñ gomumi sanı 3584
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1919
    21.7 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    31.2 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    37.1 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 3 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 32
    Süzlärneñ gomumi sanı 3553
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1946
    22.6 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    32.5 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    38.2 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 3 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 33
    Süzlärneñ gomumi sanı 3469
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1976
    22.6 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    32.6 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    37.9 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 3 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 34
    Süzlärneñ gomumi sanı 3429
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1992
    20.6 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    30.9 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    35.8 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 3 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 35
    Süzlärneñ gomumi sanı 3392
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1924
    21.2 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    31.3 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    36.3 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 3 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 36
    Süzlärneñ gomumi sanı 3369
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1969
    20.3 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    29.6 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    35.3 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 3 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 37
    Süzlärneñ gomumi sanı 3487
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1951
    21.1 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    31.0 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    36.8 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 3 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 38
    Süzlärneñ gomumi sanı 3330
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1945
    18.5 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    27.6 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    32.7 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 3 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 39
    Süzlärneñ gomumi sanı 3313
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1920
    19.0 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    27.9 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    32.9 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 3 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 40
    Süzlärneñ gomumi sanı 3312
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1998
    18.8 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    28.4 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    33.6 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 3 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 41
    Süzlärneñ gomumi sanı 3402
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1907
    20.8 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    29.7 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    33.9 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 3 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 42
    Süzlärneñ gomumi sanı 3441
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 2028
    21.1 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    30.0 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    35.7 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 3 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 43
    Süzlärneñ gomumi sanı 3390
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 2008
    19.7 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    29.4 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    34.9 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 3 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 44
    Süzlärneñ gomumi sanı 3325
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1979
    18.9 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    28.3 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    33.9 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 3 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 45
    Süzlärneñ gomumi sanı 3370
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1874
    18.7 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    27.4 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    33.4 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 3 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 46
    Süzlärneñ gomumi sanı 3354
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 2017
    19.8 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    29.1 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    34.4 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 3 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 47
    Süzlärneñ gomumi sanı 3440
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1910
    22.3 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    31.8 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    36.6 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 3 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 48
    Süzlärneñ gomumi sanı 3389
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1966
    21.4 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    31.6 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    37.5 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 3 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 49
    Süzlärneñ gomumi sanı 3400
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1996
    22.5 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    31.8 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    37.4 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 3 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 50
    Süzlärneñ gomumi sanı 3264
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1946
    21.1 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    31.0 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    36.3 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 3 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 51
    Süzlärneñ gomumi sanı 3369
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1969
    20.4 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    29.3 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    35.5 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 3 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 52
    Süzlärneñ gomumi sanı 3356
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1967
    20.6 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    30.3 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    35.4 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 3 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 53
    Süzlärneñ gomumi sanı 3380
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 2001
    20.8 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    30.1 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    36.0 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 3 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 54
    Süzlärneñ gomumi sanı 3416
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 2073
    21.4 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    29.9 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    35.0 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 3 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 55
    Süzlärneñ gomumi sanı 3377
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 2003
    21.4 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    30.9 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    35.2 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 3 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 56
    Süzlärneñ gomumi sanı 1539
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1039
    23.2 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    33.3 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    37.8 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.