Maantiede ja löytöretket 3 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 10

Süzlärneñ gomumi sanı 3486
Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1820
21.5 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
32.4 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
38.1 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
ads place
saakka, ja niillä seuduin ensi kerran tavattiin vihamielisiä
alkuasukkaita. Joukko aseellisia sotilaita hyppäsi yhdestä puusta
koverrettuihin veneihinsä ja kamalasti kiljuen meloi heitä vastaan.
Kuolema näytti välttämättömältä, mutta kun isä Marquette kohotti
rauhanpiipun nähtäväksi, niin vihamielisyys kuin taiasta muuttui
ystävyydeksi. Sotilaat heittivät kädestä aseensa ja heidän sotahuutonsa
muuttuivat tervetulohuudoiksi. Ja ilomielin he saattelivat rantaan
vieraat, joita he olivat vihollisiksi luulleet. Vastaanotto kylässä
oli ystävällinen ja sen asukkaat saattoivat retkikuntaa kappaleen
matkaa alaspäin Arkansea-nimiseen suureen kylään, josta tuli veneitä
puolitiehen vastaan. Tulijain päällikkö kohotti rauhanpiippunsa ilmaan
ja Marquette teki samoin, ja paikalla olivat välit ystävälliset ja
selvät. Mutta intiaanit puhuivat aivan uutta kieltä, jota ranskalaiset
eivät ymmärtäneet. Talvi oli heille tuntematon ja turkisnahkain
sijasta olivat puhvelinvuodat heidän suurimpana rikkautenaan. Mutta
vielä enemmän retkeläisten mieltä kiinnitti se seikka, että näillä
intiaaneilla oli teräsaseita, joita he varmaan olivat saaneet Mexicon
lahden espanjalaisilta, koska rauta oli Pohjois-Amerikassa aivan
tuntematonta ennen eurooppalaisten tuloa.
Marquette ja Jolliet olivat nyt varmat siitä, että tämä mahtava joki
oli sama, jota Soto oli kulkenut ja joka laski Mexicon lahteen. He sen
vuoksi päättivät turhaksi kauemmaksi kulkea, etenkin kun oli syytä
pelätä, että espanjalaiset ottaisivat heidät huonommin vastaan kuin
intiaanit. He päättivät rientää takaisin kertomaan tärkeästä löydöstään
ja 17 p. heinäkuuta, kolmekymmentäseitsemän päivää sen jälkeen, kuin
olivat Fox Kiveristä lähteneet, he kääntyivät paluumatkalle. Alkoi
kovempi työ kuin menomatkalla, jolloin virtauksesta oli ollut niin
hyvä apu. Nyt oli melottava sitä vastaan ja nousu edistyi hitaasti.
Kun oli Missourin suun ohi päästy, niin poikettiin Illinois-jokeen,
jonka intiaanit vakuuttivat paljoa mukavammin vievän Michiganiin
kuin Wisconsin. Niin olikin asian laita. Illinois virtasi kauniitten
niittymaitten välitse ja oli tyyntä, rauhallista suvantoa. Sen rannalla
asuvat kansat olivat ystävällisiä ja vieraanvaraisia ja ne pyysivät
lähetyssaarnaajaa tulemaan takaisin ja asettumaan heidän keskuuteensa.
Eräs päälliköistä opasti retkikuntaa aina Chicagon taivallukselle
saakka.
Michigan-järven eteläreunaa kulkee matala kalliosyrjä, johon
jääkaudella on syöpynyt siksi syvä lovi, että järvestä jääkaudella oli
avoin väylä Mississipin jokialueeseen. Jääkauden lopulla tämä lovi
kuitenkin tukkeutui ja matala, vain muutamaa metriä korkea soraharju
patosi järven ja esti sen vettä etelää kohti juoksemasta. Jolliet
arveli, että siihen olisi ollut helppo kaivaa kanava, niin että isoilta
järviltä olisi voitu kulkea veneillä vaikka Floridaan saakka. Hänen
tuumansa jäi silloin toteutumatta, mutta nykyisin tämä kanava on
olemassa ja vedenjakajan katkaisupaikalla on Jolliet'n kaupunki.
Kanootit taivallettiin Michiganiin ja palaavat löytöretkeilijät sitten
meloivat tämän järven aavaa länsirantaa, kunnes tulivat kapealle
kannakselle, jonka poikki taivallettiin Green Bayhin, isä Allouezin
asemalle, jolle Marquette oli poissa ollessaan määrätty. Jollietkin
viipyi asemalla talven ja vasta seuraavana keväänä jatkoi matkaa
Quebeciin kertomaan kreivi de Frontenacille tärkeistä löydöistään.
Lähellä Montrealia hänen kanoottinsa koskessa kaatui ja kaikki kartat
ja muistiinpanot joutuivat veden saaliiksi. Jolliet yksin pelastui koko
venekunnasta. Mutta isä Marquette lähetti selostuksensa ja karttansa
tavallista tietä esimiehilleen, ja niissä on kertomus löytöretkestä
säilynyt.
Isä Marquette oli matkalla saanut hivuttavan taudin, joka lyhensi hänen
loppuikäänsä. Hän aikoi perustaa uuden lähetysaseman illinois-heimon
keskuuteen ja matkusti Chicagon taipaleelle. Siellä vietettyään
talvea pienessä mökissä hän keväällä v. 1675 saapui Illinoisien
kaupunkiin ja saarnasi heille hartaasti evankeliumia. Hän palasi
sitten Michilimackinacin asemalle järven itärantaa, jossa virtaus oli
apuna, mutta kuoli matkalla rannalle rakennetussa pienessä suojassa.
Intiaanit hautasivat hänet rannalle, mutta vuoden kuluttua tuli toisia
intiaaneja ja he kaivoivat hänen luunsa maasta ja tapansa mukaan
kuivasivat ne auringonpaisteessa, jonka jälkeen joukko, joka oli
saapunut kolmellakymmenellä kanootilla, kuljetti ne Pyhän Ignatiuksen
asemalle Michilimackinacin salmeen, Marquetten itsensä valitsemaan
vaikutuspaikkaan. Niin suuresti metsäläiset kunnioittivat tätä harrasta
ja vilpitöntä miestä, joka oli heidän hyväkseen elämänsä uhrannut. V.
1877 löydettiin nykyisessä St. Ignacen kaupungissa jäännöksiä Marqueten
kirkosta ja sen holvista puulipas, johon intiaanit olivat opettajansa
luut koonneet. Marquettea sitten näissä lännen seuduissa pidettiin
kauan pyhänä, vaikkei hän saanutkaan apostolista pyhitystä.
Jolliet myöhemmin kävi Saguenayta nousten Hudson-lahdella. Hän osasi
siksi paljon purjehdusta ja purjehdusapuneuvojen käyttöä, että hänet
nimitettiin Laurentin joen ja Labradorin rannikon yliluotsiksi.
Löytöjensä palkaksi hän sai Anticosti-saaren ja perusti sinne
kalastusaseman. Sen kuitenkin englantilaiset hävittivät, ja Jolliet
kuoli köyhänä.
Jesuiitat koettivat ulottaa vaikutuspiiriään niittenkin intiaanien
keskeen, joita asui pohjoisissa metsissä. Saguenayn laaksoa he nousivat
ensinnä vedenjakajalle ja v. 1672 kulkivat edelleen aina Hudson-lahden
rannalle, ottaen maan Ranskan omaksi.

La Salle.

Robert Cavelier La Salle, jonka jätimme Ontarion ja Erien väliselle
kannakselle, Ohion retkeä mielessään hautomaan, oli saapunut Canadaan
v. 1667. Hän oli Normandiasta kotoisin. Hänen veljensä oli Montrealissa
St. Sulpicen seminaarissa pappina ja auttoi löytöretkeilijää
monella tavalla, ensinnäkin toimittamalla hänelle hyvän laajan alan
seminaarin omistamaa maata. La Salle oli erinomaisen kunnianhimoinen
mies, itseensä luottava, ylpeä, uupumaton ja järkähtämätön kaikissa
tuumissaan. Mutta itsekkäisyytensä ja ynseytensä vuoksi hän oli
huonossa suosiossa, ja harvat, jotka hänen palveluksessaan toimivat,
häneen kiintyivät.
Intiaanien kertomukset lounaan tuntemattomista maista olivat siihen
määrään kiihoittaneet La Sallen mielikuvitusta, että hän möi maansa ja
Dollierin ja Galinéen keralla lähti Ohiota etsimään. Kun molemmat papit
mielensä muuttaen jatkoivatkin matkaa Huron-järvelle, niin La Salle
näyttää päättäneen yksin pyrkiä Ohiolle. Ja hän luultavasti pääsikin
sinne, vaikka hän piti löytönsä salassa, vastaisten tuumainsa varalta.
Maaherra kreivi de Frontenac mielistyi heti alussa La Sallen rohkeisiin
suunnitelmiin ja antoi hänelle täyden kannatuksensa. Frontenacin
ensi tehtäviä oli linnan rakentaminen Ontarion itäpäähän La Sallen
suosittamalle paikalle, ja hän kävi itse sen perustukset laskemassa ja
puoleksi hyvällä, puoleksi pakolla, taivuttamassa irokuoitten päälliköt
luovuttamaan maata. La Sallen hän jätti linnaan sen ensimmäiseksi
komentajaksi. Seuraavana vuonna La Salle kävi Ranskassa, jossa hänet
aateloitiin ja nimitettiin sen linnaläänin herraksi, jonka komentaja
hän oli, ehdolla, että hän suoritti linnan rakentamisesta koituneet
kulut. Frontenac-linnan ympärille pian muodostui siirtokunta ja
siitä tuli tärkeä kauppapaikka, mutta juuri siitä syystä Quebecin
ja Montrealin kauppiaat alkoivat kaikin tavoin sitä ja sen herraa
vahingoittaa. V. 1677 La Salle oli toisen kerran Ranskassa, neuvotellen
siellä Colbertin, Contin prinssin ja muitten vaikutusvaltaisten
henkilöitten kanssa, ja seuraus näistä keskusteluista oli, että hän sai
oikeuden perustaa Canadan ylämaahan niin monta linnaa kuin vain tahtoi.
Hänen mukanaan saapui Canadaan Henrik de Tonty, josta sitten tuli hänen
kaikkein uskollisin ystävänsä ja apulaisensa.

Niagara.

Lopulla vuotta 1678 lähetettiin La Motte rakentamaan uutta linnaa
Niagara-joelle, ja tällä retkellä oli Hennepin-niminen jesuiitta
mukana. Hennepin oli ensimmäinen, joka julkaisi Niagarasta kuvauksen.
Hän liioitteli putouksen korkeutta 600 jalaksi, vaikkei se ole kuin
158 jalkaa Canadan ja 167 jalkaa Yhdysvaltain puolelta. Muutoin hänen
kuvauksensa on sattuva, vaikkapa koski onkin siitä pitäen jonkun
verran muotoaan muuttanut, se kun kynnystään alati syöden siirtyy
taapäin. Retkikunta kulki aivan Niagaran ohitse ja rakensi varastonsa
sen yläpuolelle virran varteen. La Salle itse Tontyn keralla lähti
kuukautta myöhemmin matkaan. Frontenacin linnassa jo oli saatu
valmiiksi melkoinen purjelaiva, jolla kuljettiin Ontariota, ja sillä
he jatkoivat matkaa Niagaralle. Mutta äkkimyrskyssä, jotka näillä
järvillä ovat niin vaarallisia, laiva kärsi haaksirikon ja kaikki
varustukset joutuivat aaltojen omiksi. La Salle ja Tonty olivat tyynen
vuoksi lähteneet edeltäpäin kanootilla ja saivat vasta perästäpäin
tiedon tästä onnettomuudesta. Se oli ensimmäinen niistä monista
vastoinkäymisistä, jotka La Sallen yrityksiä vainosivat.
Hän ryhtyi viipymättä rakentamaan uutta laivaa Niagaran könkään
yläpuolella. Senekat, joita kauppiaat olivat La Sallea vastaan
yllyttäneet, yrittivät sytyttää laivan telakalla tuleen, mutta se
ei onnistunut, ja toukokuussa »Griffon» työnnettiin vesille, ollen
ensimmäinen Niagaran päällisiä suuria vesiä kyntänyt purjealus. Talven
kuluessa oli Frontenaciin tuotettu uusia varastoja ja rakennettu
sielläkin uusi alus hukkuneen sijaan, ja keväällä kaikki toimitettiin
Niagaran kannakselle. Elokuussa »Griffon» purjehti Erien länsipäähän
ja nousi St. Clairin järveen sekä siitä, tarkkain luotausten mukaan
edeten, onnellisesti Huroniin. Mutta ranskalaiset purjehtijat näyttävät
halveksineen näitten sisäjärvien tuulia, niinkuin muutkin merimiehet,
ja seurauksena oli haaksirikko toisensa jälkeen, sillä toden teolla
ne ovat rajummat ja vaarallisemmat kuin merellä. Huronilla iski
raju myrsky »Griffoniin», mutta se kuitenkin sillä kertaa pelastui
ja saapui onnellisesti Michilimackinac-salmeen, jossa se kävi Pyhän
Ignatiuksen satamaan ankkuriin. Intiaaneja kanootteineen keräytyi
kosolti sitä ihmettelemään, ja ensi kerran kuultiin täällä nyt tykkien
jymähtelevän. Green Baysta etsittiin sitten turkikset, joita edellä
kulkenut joukkokunta oli ostanut, jonka jälkeen La Salle lähetti sekä
ne että kaikki omat ostamansa »Griffonilla» takaisin Niagaralle ja
siitä edelleen Frontenaciin velkojiensa tyydyttämiseksi. Muutamista
rauskoista perästäpäin nähtiin, että laiva kaikkineen oli kärsinyt
haaksirikon, josta ei ainoakaan ihminen pelastunut. La Salle itse
neljäntoista miehen kanssa jatkoi matkaa Michiganin eteläosaan, mutta
hänenkin täytyi olla viisi päivää säänpidossa saman myrskyn vuoksi.
Hän kulki Michiganin länsirantaa Chicagon kohdalle ja vielä sen ohikin
pienelle St. Joosef-joelle, joka laskee järven kaakkois-kulmaan. Sitä
hän nousi sisämaahan ja taivalsi toiseen pieneen jokeen, joka laski
Chicago-jokeen, ja sitten edelleen Mississippiin. Illinois-intiaanit
aluksi olivat La Sallea kohtaan ystävälliset, kunnes kauppiaitten
asiamiehet heihin istuttivat epäluuloja, jotka sitten edelleenkin
katkeroittivat kaikkia La Sallen töitä. Hän sai kuitenkin luvan
linnan rakentamiseen ja sen nimeksi hän pani »Crévecoeur,» s.o.
»harmin paikka», koska hän nyt alkoi käsittää, että »Griffonin» oli
täytynyt kärsiä haaksirikko. Hän lähetti Hennepinin erään toisen
ranskalaisen kanssa laskemaan jokea Mississippiin ja palasi itse
Montrealiin hankkimaan uusia tarpeita. Tonty jäi vasta rakennettuun
linnaan. Maaliskuun alussa La Salle neljän ranskalaisen ja yhden
mohikaani-intiaanin keralla lähti retkelleen, joka kelirikon vuoksi
oli suunnattoman vaikea. Lisäksi matka kävi maan kautta, jossa
kierteli irokuoilaisia sotilasparvia. Kun kanooteista ei ollut apua,
niin ne jätettiin, ja joukko kulki Michiganin eteläpäästä suoraan
maan poikki Huronin ja Erien väliselle kannakselle. Detroitin virran
poikki kuljettiin lautalla ja Erien rannalla rakennettiin kanootti ja
sillä kuljettiin Niagaralle, jossa saatiin varma tieto »Griffonin»
haaksirikosta, ja päälle päätteeksi sekin murhesanoma, että eräs toinen
laiva, joka oli Ranskasta tuonut suuren määrän tavaroita La Sallea
varten, Laurentin joen suussa oli kärsinyt haaksirikon. La Salle jatkoi
viipymättä matkaa Frontenaciin ja sieltä edelleen Montrealiin.
Heti rahoja ja tavaroita saatuaan hän palasi ylämaahan. Kun hän saapui
Michiganin eteläpäähän rakentamaansa pieneen linnaan, oli se autiona.
Kun hän sitten kulki taivalluksen poikki ja alkoi laskea myötävirtaa,
niin näkyi joka puolella jälkiä irokuoitten kamalista veritöistä.
Sota ja vaino oli sillävälin hävittänyt koko maan. Illinoisien suuri
kaupunki oli poltettu, koko heimo kadonnut ja silvottuja ruumiita
oli kaikkialla. Crévecoeurin linna oli autiona, Tontysta ja hänen
miehistään ei näkynyt merkkiäkään. La Salle etsi ruumiitten joukosta,
mutta ei ainoatakaan ranskalaista hän löytänyt. Pääkallot olivat
intiaanien, kuten karkeasta mustasta tukasta oli helppo päättää.
Neljän miehen kanssa La Salle kulki jokea alaspäin, ja tapausten kulku
alkoi sitten käydä ilmeiseksi. Illinoisit olivat joukolla peräytyneet
joen toista rantaa, irokuoit seuranneet takaa ajaen. La Salle etsi
kummankin puolen leiripaikat, tutki jokaisen paalussa kidutetun ja
poltetun jäännökset, mutta ei löytänyt ranskalaisista mitään jälkiä.
Näin hän kulki alas aina Mississipille saakka löytämättä Tontya ja
palasi sieltä takaisin. Paluumatkalla hän kulki Chicagon taivalluksen
kautta ja siellä hän ilokseen näki varmoja heikkoja merkkejä siitä,
että Tonty miehineen oli siitä kulkenut ja siis oli elossa. Mutta La
Sallen yritys oli auttamattomasti mennyt myttyyn, se oli alettava
alusta. Michiganin eteläpäässä koetettuaan koota kaikkia sinne
eksyneitä heimojäännöksiä, abenaqueja, mohikaaneja, shawneita, miameja
ja Mississipiltä palaavia illinoiseja liittoon irokuoita vastaan
La Salle keväällä jälleen lähti palaamaan siirtokuntiin hankkimaan
uusia varoja. Matkalla hän Michilimackinacin salmessa vihdoin tapasi
Tontyn ja yhdessä he jatkoivat matkaa Montrealiin. Tonty oli joutunut
La Sallen lähdettyä mitä vaikeimpaan pulaan, hänen oma väkensä kun
kapinoi ja karkasi intiaanien luo. Irokuoitten maahan hyökätessä Tonty
hylkäsi linnan ja samosi Michiganin länsirantaa pohjoista kohti,
samaan aikaan kun La Salle itärantaa kulkien toi apua. Hennepin taas
oli seuralaisensa keralla laskenut Mississipille ja noussut tätä jokea
melkoisen matkan, kunnes siouxit olivat ottaneet hänet vangiksi.
Hänen matkainsa laajuutta ei kuitenkaan tarkoin tiedetä, sillä hänen
matkakertomuksensa on epäluotettava. Mississipin yläjuoksulla hän
tapasi Du Luth-nimisen ranskalaisen seikkailijan, joka oli kaksi
vuotta tutkinut Superior-järven seutuja ja Mississipin latvaosia sekä
niinikään käynyt siouxien kylissä. Hänen kerallaan Hennepin palasi
Michiganin Green Bayhin ja Michilimackinaciin, sekä sieltä edelleen
matkusti Montrealiin, olematta sen koommin osallisena La Sallen
yrityksissä.

La Salle laskee Mississipin.

Frontenacin ja rikkaitten sukulaistensa avulla La Salle vielä kerran
selviytyi pulasta ja sai tarvitsemansa varustukset hankituiksi.
Syksyn tullessa hän taas oli matkalla ylämaahan, taivaltaen nyt,
samoin kuin edelliselläkin kerralla, Ontariosta Simcoe-järven kautta
Georgian lahteen ja jatkaen siitä vesitietä Michiganin eteläosaan.
Alussa vuotta 1682 hän vihdoin saattoi lähteä sille matkalle, joka
perusti hänen löytäjämaineensa. Illinoisin rannalla oli rakennettu
vene, ja tällä ynnä kanooteilla La Salle miehineen kulki Mississippiin
ja lähti sitä mereen laskemaan. Samoin kuin Jolliet ja Marquette
tämäkin retkikunta kiinnitti huomionsa Missouriin ja sen sekavaan
veteen, tuli sitten Ohion suulle ja maaliskuun 13 p. kuuli vettä
peittävän sumun läpi arkansas-heimon sotarummun läheltä syrjäjokea,
jolla vieläkin on heimon nimi. Mutta rauhanpiippu solmi nytkin samoin
kuin Marquetten näyttämänä sulan sovinnon, ja retkikunta otettiin
Taensain suuressa kylässä mitä parhaiten vastaan. Viivyttyään kylässä
kaksi viikkoa La Salle lähtiessään juhlallisesti otti maan Ranskan
kuninkaan omaksi, intiaanien uteliaina katsellessa tätä menoa, josta
he eivät mitään ymmärtäneet. Maaliskuun 17 päivä kanootit jälleen
työnnettiin vesille ja retkikunta lähti laskemaan jokimatkoja, joita
ei ennen kukaan valkoinen ollut kulkenut. Muutaman päivän kuluttua
saavuttiin järven tapaiselle suvannolle, jonka rannoilla oli paljon
kyliä. Niitä laskettiin ainakin seitsemänkymmentäneljä ja talot olivat
paljoa paremmin rakennetut ja mukavammat kuin pohjoisten heimojen
vaatimattomat wigwamit. Tätä suurta ja väkirikasta seutua hallitsi
kuningas, jonka valta oli suurempi kuin pohjoisten päällikköjen.
Kansa oli suoraa ja ystävällistä, viljeli maata ja piti monenlaisia
hedelmäpuita. Monta päivää ranskalaiset viipyivät näitten intiaanien
vieraina, vaikk'ei heidän kieltään ymmärrettykään, vaan täytyi
keskustella merkkien avulla.
Mutta alempaa tavattiin heimo, joka oli sotainen. Joessa oli sillä
kohdalla suuri pitkulainen saari, ja sen ja mannermaan välistä pudasta
laskiessaan ranskalaiset äkkiä kuulivat rannoilta julmat sotahuudot ja
rumpujen pärinän, sotilaita ilmestyi, ja kaikkiin rauhan vakuutuksiin
saatiin nuolituisku vastaukseksi. Ei edes pyhä rauhanpiippu mitään
vaikuttanut. La Sallella ei ollut muuta neuvoa kuin soutaa toiselle
rannalle ja sitten nopean virtauksen ja melain voimalla pyrkiä pois
niin sukkelaan kuin suinkin. Metsäläiset juoksivat pitkin rantaa
perässä ampuen nuoliaan, mutta onneksi ne eivät osuneet. La Salle
kielsi miehiään ampumasta, siitä kun ei kuitenkaan olisi ollut mitään
hyötyä. Muita hyökkäyksiä ei sitten sattunut. Muutaman päivän kuluttua
retkikunta laski sen paikan sivu, jossa nyt on New Orleansin mahtava
kauppakaupunki. Kun sitten saavuttiin siihen kohtaan, josta deltamaa
alkaa, niin La Salle jakoi kanoottinsa kolmeen osastoon, joista kukin
laski mereen yhtä suuhaaraa. Joki alkoi pian käydä suolaiseksi, ja
muutaman päivän kuluttua venhot uivat Mexicon lahden ulapalle.

Louisiana.

Veneet sitten yhtyivät ja nousivat läntistä suuhaaraa, kunnes tapasivat
kiinteätä maata. Siihen La Salle pystytti mahtavan patsaan, johon
koverrettiin Ranskan vaakuna, ja patsaan viereen ristin, ja näitten
juurelle hän kaivoi maahan lyijylaatan, joka kertoi matkasta ja
maananastuksesta; se oli päivätty 9 p. huhtikuuta 1682. Hän siinä
ilmoitti valtaavansa Ranskalle koko Mississipin ja sen syrjäjokien
syvänteet ja nimitti koko tämän suunnattoman alueen Louisianaksi
kuningas Ludvig XIV:n muistoksi.
Suuri voitto oli näin saatu, mutta nyt oli edessä mitä vaivalloisin
paluumatka vastavirtaa, koska ei ollut laivoja, joilla olisi voitu
purjehtia meritietä takaisin Canadaan. Paluumatkalla täytyi jonkun
verran taistellakin samaa heimoa vastaan, joka oli menomatkalla
kimppuun käynyt. La Salle lisäksi sairastui, mutta vaikka hitaastikin
matkaa tehden retkikunta kuitenkin ennen syyskuun loppua pääsi takaisin
Michilimackinaciin. La Salle aikoi perustaa kaksi siirtokuntaa, toisen
Illinoisin rannalle turkiskaupan keskustaksi, toisen Mississipin
suulle. Illinoisin rannalle rakennettiin äkkijyrkälle kalliolle St.
Louis-niminen linna. Sen ympärille piankin asettui asumaan paljon
intiaaneja, toivoen linnasta turvaa irokuoita vastaan.
La Sallen palatessa oli Canadassa uusi maaherra, joka ei ollut
löytöretkeilijää kohtaan yhtä suosiollinen kuin Frontenac. Mutta La
Salle matkusti Ranskaan ja sai kuninkaalta neljä laivaa siirtokunnan
perustamiseksi Mississipin suistamoon. Tämä yritys kuitenkin alun
pitäen menestyi huonosti. La Salle, joka ei tiennyt Mississipin
suistamon pituusastetta, ei sitä löytänyt, vaan laski maihin paljoa
kauemmaksi lanteen Mexicon lahden luoteisrannalle. Yksi laivoista,
vieläpä lisäksi se, jossa olivat tulevan siirtokunnan kaikki
varastot, kärsi haaksirikon. Siirtolaiset olivat huonoa väkeä.
Intiaanit rupesivat vihamielisiksi ja kylvöistä tuli kato. La Salle
teki kanoottimatkan Mississippiä etsiäkseen, mutta neljän kuukauden
kuluttua hänen täytyi palata tyhjin toimin, kaksitoista miestä retkellä
menetettyään. Ei joen merkkiäkään löydetty. Sitten hän kahdenkymmenen
miehen keralla teki retken sisämaahan, nykyiseen Uuteen Mexicoon, jossa
espanjalaiset luulivat olevan rikkaita kaivoksia. Mutta vain muutamia
hevosia ja vähän viljaa ja papuja saatiin siltä retkeltä saaliiksi.
Siirtolaisten luvun olivat taudit ja taistelut vähentäneet niin
pieneksi, että vain viidettäkymmentä enää oli elossa.
Kun kaksi laivoista oli pois lähetetty ja vielä yksi haaksirikon
kärsinyt, niin La Sallella ei lopulta ollut muuta neuvoa kuin lähteä
maan poikki Canadaan pyrkimään. Ainoastaan parikymmentä miestä
jätettiin Mexicon lahden rannalle Ranskaa edustamaan. Nahkoihin
puettuina, jalassa puhvelinnahkalötöt ja muutoinkin huonosti
varustettuina ranskalaiset tammikuussa 1687 lähtivät pitkälle
matkalleen.

La Salien murha.

He seurasivat jokea latvoille päin mäkimaahan saakka. Maaliskuun
puolivälissä he olivat kulkeneet Coloradon syvänteen poikki ja
saapuneet eräälle Trinity Riverin syrjäjoelle, kun joukon kuri kokonaan
löyhtyi ja tyytymättömyys La Salleen puhkesi tuhotöiksi. Ensin
murhattiin La Salien sisarenpoika ja pari hänen apulaistaan, sitten
La Salle itse. Kuusi miestä pysyi johtajalleen uskollisena, voimatta
kuitenkaan kostaa hänen kuolemaansa. Nämä Joutelin johdolla vaelsivat
maan poikki Arkansaaseen saakka, jo§ta tavattiin kaksi Tontyn miestä.
Tonty oli nimittäin toisen kerran laskenut Mississipin kadonnutta
johtajaansa etsien ja jättänyt osan väestään Arkansaaseen. Joutel
viiden toverinsa kera palasi Illinoisin linnaan (v. 1687) ja kirjoitti
myöhemmin kertomuksen La Sallen viimeisestä suuresta yrityksestä.
Mexicon lahden rannalle jätetyt ranskalaiset rupesivat intiaaneiksi,
ne jotka eivät olleet tauteihin ja puutteeseen kuolleet; eivätkä
espanjalaiset saapuessaan siirtokuntaa hävittämään tavanneet muuta
kuin aution linnan ja luurankoja. Tonty kirjoitti arvokkaan teoksen La
Sallen molemmista retkistä, joihin hän oli ottanut osaa.
La Salle oli Pohjois-Amerikan sisäosien -etevimpiä tutkijoita. Hänen
suuret saavutuksensa ovat sitä ihmeellisemmät, kun hänen voitettavansa
vaikeudet olivat niin suunnattomat. Ranskan vaikutusalue laajeni niiden
ansiosta sisämaan kautta suurilta järviltä aina Mexicon lahdelle saakka.

Le Moyne D'Iberville ja Louisianan asutus.

La Sallen kuoltua kului neljätoista vuotta, ennenkuin ranskalaiset
ryhtyivät hänen suurta yritystään jatkamaan. Mutta v. 1698 purjehti
Mississipin suulle Brestistä canadalainen Le Moyne D'Iberville kahden
veljensä, Sauvollen ja Bienvillen keralla, mukanaan kaksisataa
siirtolaista, enimmäkseen miehiä. D'Iberville ilmoitti muka
lähtevänsä Amazoni-joelle, jottei tieto hänen yrityksestään leviäisi
Espanjaan ja Englantiin ja näissä maissa ryhdyttäisi sitä estämään.
Retkikunta ensin poikkesi San Domingoon, joka oli Ranskan hallussa,
ja sieltä uuden vuoden päivänä v. 1699 laski pohjoista kohti nykyisen
Alabaman rannikolle. Ranta tavattiin ensinnä Pensacolan seuduilta,
mutta siinä näytti jo olevan espanjalainen kaupunki, jonka vuoksi
D'Iberville jatkoi matkaa länteen päin, koska hän ei halunnut ilman
pakkoa taistella ja koska sitä paitsi hänen matkansa päämääränä oli
Mississippi. Mutta ei hänenkään ollut helppo löytää Mississipin suuta.
Vihdoin hän, helmikuun lopulla, lähti veneillä rantaa seuraamaan,
voidakseen tarkemmin etsiä, eikä kulunutkaan kuin kolme päivää,
ennenkuin nähtiin suuren joen läheisyydestä merkkejä. Merivesi oli
sekaista, sen suolaisuus vähenemistään väheni ja paljon puunrunkoja
uiskenteli pinnalla, ja pian oli selvä vastavirta jyrkkine aaltoineen
soudettavana. Paksu ruokotiheikkö sulki joen suun, mutta veneet
tunkeutuivat sen läpi. Vielä ei kuitenkaan oltu varmoja, oliko se
Mississippi, ja D'Iberville etsi kaikkialta merkkejä, jotka olisivat
todistaneet joen samaksi, jonka La Salle oli vallannut Ranskalle.
Veistellen ristejä puihin hän nousi jokea, näki intiaanien tulia,
silloin tällöin heitä tapasikin, mutta pelokkaasti kaikki meloivat
pakoon, niin kiireesti kuin suinkin pääsivät. Vihdoin saavuttiin
siihen kohtaan, jossa nykyisin on New Orleans, ja D'Iberville
ilokseen huomasi, että kapea kannas erotti sen maan sisään pistävästä
merenlahdesta, johon hän arveli laivoineen pääsevänsä. Nousten jokea
vielä korkeammalle hän tapasi bayagoulain ystävällisen heimon,
jonka päällikkö oli hänen kaltaiseltaan valkoiselta mieheltä saanut
aivinaisen paidan, niin kerrottiin. Erään toisen heimon kylästä löytyi
lasipullo, ja ranskalaiset saattoivat nyt olla varmoja siitä, että
valkoisia oli jo ennen siellä käynyt. Intiaanioppaat saattelivat
heitä vastavirtaa yhä korkeammalle, ja joka kylässä oli vastaanotto
mitä parasta, asukkaat panivat toimeen juhlia ja tytöt karkeloivat
vieraitten kunniaksi. Ranskalaiset antoivat vastalahjoja. Mutta
D'Iberville kaipasi vielä varmempia todistuksia. Tonty oli toisella
kerralla Mississipin laskiessaan La Sallea etsiäkseen jättänyt eräälle
päällikölle kirjeen, kehoittaen antamaan sen ranskalaiselle, joka pian
kulkisi vastavirtaa hänen perässään. Tästä kirjeestä, josta tieto oli
levinnyt laajalti heimojen kesken, kerrottiin nyt D'Ibervillelle, ja
hän paikalla lähti sitä etsimään. Hän laski jälleen New Orleansin
seuduille, ja Bienville kauan etsittyään ja luvattuaan kirveen palkaksi
saikin eräältä päälliköltä Tontyn kirjeen. Nyt voitiin olla varmat
siitä, että oltiin oikealla joella.
Viipymättä valittiin siirtokunnan paikaksi hiekkainen niemi. Siinä
ei tosin ollut vähääkään viljelykseen kelvollista maata, mutta siitä
siirtolaiset eivät mitään välittäneet, sillä he olivat espanjalaisilta
karkulaisilta kuulleet, että kauempana lännessä muka oli rikkaita
vuorikaivoksia, eivätkä aikoneetkaan ruveta maata viljelemään, vaan
kultaa etsimään. Paikan nimi oli Biloxi. Jätettyään siihen satakunnan
siirtolaista ja molemmat veljensä D'Iberville itse lähti laivoineen
pois.
Uutta siirtokuntaa odottivat ikävät ajat. Kuumuus oli raukaiseva,
hiekkain hohde silmiä sokaiseva, vesi huonoa, ruokatavaroita vähän ja
intiaanit osoittivat vihamielisyyden oireita. Lisäksi oli pelättävä,
että joko espanjalaiset taikka englantilaiset millä hetkellä hyvänsä
tulisivat heitä pois ajamaan. Espanja piti vanhastaan tätä rannikkoa
omanaan ja englantilaiset väittivät sen kuuluvan Carolinaan Kaarle
kuninkaan lahjakirjan nojalla. D'Iberville kuitenkin palasi ennen
vuoden loppua tuoden uusia tarpeita ja kuusikymmentä kokenutta
canadalaista metsästäjää. Hän oli saanut toimekseen kulkea maan
puhki ja poikki jaloja metalleja etsiäkseen, ja sitä varten oli
hänen kerallaan Le Sueur-niminen asiantuntija. Tämän piti nousta
jokea siouxien maahan, siellä kun sanottiin olevan eräänlaista
»viheriäistä maata», joka muka saattoi olla kullanpitoista. Mukanaan
kaksikymmentä miestä ja muutamia intiaaneja oppaina kivennäistuntija
lähti Mississippiä nousemaan, saapui ilman tapaturmia »viheriäisen
maan» paikalle, joka oli Minnesota-joen rannalla, kuormasi sitä
kanoottinsa täyteen ja lähti sitten taas jokea laskemaan. Mutta siouxit
kääntyivätkin vihamielisiksi. Töin tuhkin päästyään lähtemään hän
katosi tietymättömiin. Ei ole tietoa siitä, mitä hän viheriäisestä
mullastaan löysi, mutta luultavasti hän huomasi sen arvottomaksi.
Iberville lähti vähää myöhemmin itsekin jokea nousemaan ja saapui
natchez-heimon maahan, jossa Mississipin rannat alkoivat kohota. Tämä
omituinen kansa palveli aurinkoa, samoin kuin Perun asukkaat, heillä
oli temppelit ja papit ja ylimmäinen pappi, jota sanottiin »suureksi
auringoksi». Natchezit ottivat ranskalaiset hyvin vastaan ja olisivat
epäilemättä pysyneet heidän ystävinään, elleivät ranskalaiset olisi
katalasti pettäneet heidän luottamustaan. Tämä kuitenkin tapahtui vasta
myöhemmin. Ibervillen täällä ollessa laski jokea ylämaasta joukko
veneitä, joissa oli turkiskuorma, ja niissä Ibervillen hämmästykseksi
teki matkaa Tonty, La Sallen vanha ystävä, canadalaisjoukkueen keralla.
Ibervillen nuorempi veli sitten Tontyn keralla nousi Red Riveriä,
Mississipin syrjäjokea, saadakseen selville, olivatko espanjalaiset
Uudesta Mexicosta käsin anastaneet lännen puolisia takamaita, joissa
metallien piti olla. Mutta he eivät löytäneet mitään espanjalaisen
Sez Fin ädäbiyättän 1 tekst ukıdıgız.
Çirattagı - Maantiede ja löytöretket 3 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 11
  • Büleklär
  • Maantiede ja löytöretket 3 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 01
    Süzlärneñ gomumi sanı 2993
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1945
    15.8 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    22.9 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    27.1 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 3 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 02
    Süzlärneñ gomumi sanı 3179
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1759
    19.0 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    28.8 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    33.8 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 3 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 03
    Süzlärneñ gomumi sanı 3279
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1821
    17.8 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    26.4 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    32.1 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 3 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 04
    Süzlärneñ gomumi sanı 3282
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1904
    19.9 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    28.8 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    34.8 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 3 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 05
    Süzlärneñ gomumi sanı 3371
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1834
    21.3 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    30.7 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    36.1 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 3 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 06
    Süzlärneñ gomumi sanı 3371
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1932
    22.3 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    32.1 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    37.1 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 3 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 07
    Süzlärneñ gomumi sanı 3291
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1840
    21.2 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    30.9 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    36.5 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 3 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 08
    Süzlärneñ gomumi sanı 3249
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1930
    19.8 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    29.7 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    35.3 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 3 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 09
    Süzlärneñ gomumi sanı 3406
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1871
    20.9 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    31.3 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    37.0 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 3 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 10
    Süzlärneñ gomumi sanı 3486
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1820
    21.5 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    32.4 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    38.1 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 3 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 11
    Süzlärneñ gomumi sanı 3360
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1825
    20.3 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    30.7 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    36.6 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 3 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 12
    Süzlärneñ gomumi sanı 3293
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1868
    20.3 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    29.7 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    35.5 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 3 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 13
    Süzlärneñ gomumi sanı 3109
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1807
    18.1 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    26.5 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    31.5 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 3 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 14
    Süzlärneñ gomumi sanı 3212
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1884
    18.2 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    27.3 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    32.4 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 3 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 15
    Süzlärneñ gomumi sanı 3327
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1892
    20.2 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    31.3 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    36.8 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 3 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 16
    Süzlärneñ gomumi sanı 3379
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1864
    20.2 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    29.6 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    36.4 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 3 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 17
    Süzlärneñ gomumi sanı 3430
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1965
    20.7 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    31.4 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    36.8 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 3 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 18
    Süzlärneñ gomumi sanı 3425
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1930
    20.9 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    30.8 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    35.3 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 3 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 19
    Süzlärneñ gomumi sanı 3396
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1927
    19.7 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    30.8 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    36.2 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 3 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 20
    Süzlärneñ gomumi sanı 3463
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1939
    19.7 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    29.8 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    35.6 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 3 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 21
    Süzlärneñ gomumi sanı 3370
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1861
    20.3 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    29.9 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    35.5 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 3 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 22
    Süzlärneñ gomumi sanı 3305
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1862
    19.1 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    28.4 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    33.9 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 3 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 23
    Süzlärneñ gomumi sanı 3354
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1705
    19.1 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    29.0 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    34.6 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 3 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 24
    Süzlärneñ gomumi sanı 3251
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1870
    20.1 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    31.0 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    36.3 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 3 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 25
    Süzlärneñ gomumi sanı 3232
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1863
    18.7 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    28.6 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    33.3 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 3 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 26
    Süzlärneñ gomumi sanı 3110
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1830
    16.5 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    25.1 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    29.3 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 3 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 27
    Süzlärneñ gomumi sanı 3117
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1882
    17.0 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    25.4 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    29.8 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 3 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 28
    Süzlärneñ gomumi sanı 3129
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1971
    16.9 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    27.3 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    32.2 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 3 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 29
    Süzlärneñ gomumi sanı 3341
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 2024
    19.0 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    28.7 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    34.0 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 3 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 30
    Süzlärneñ gomumi sanı 3380
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1982
    20.6 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    29.9 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    36.0 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 3 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 31
    Süzlärneñ gomumi sanı 3584
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1919
    21.7 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    31.2 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    37.1 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 3 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 32
    Süzlärneñ gomumi sanı 3553
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1946
    22.6 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    32.5 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    38.2 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 3 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 33
    Süzlärneñ gomumi sanı 3469
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1976
    22.6 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    32.6 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    37.9 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 3 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 34
    Süzlärneñ gomumi sanı 3429
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1992
    20.6 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    30.9 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    35.8 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 3 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 35
    Süzlärneñ gomumi sanı 3392
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1924
    21.2 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    31.3 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    36.3 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 3 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 36
    Süzlärneñ gomumi sanı 3369
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1969
    20.3 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    29.6 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    35.3 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 3 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 37
    Süzlärneñ gomumi sanı 3487
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1951
    21.1 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    31.0 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    36.8 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 3 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 38
    Süzlärneñ gomumi sanı 3330
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1945
    18.5 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    27.6 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    32.7 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 3 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 39
    Süzlärneñ gomumi sanı 3313
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1920
    19.0 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    27.9 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    32.9 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 3 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 40
    Süzlärneñ gomumi sanı 3312
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1998
    18.8 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    28.4 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    33.6 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 3 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 41
    Süzlärneñ gomumi sanı 3402
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1907
    20.8 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    29.7 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    33.9 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 3 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 42
    Süzlärneñ gomumi sanı 3441
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 2028
    21.1 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    30.0 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    35.7 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 3 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 43
    Süzlärneñ gomumi sanı 3390
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 2008
    19.7 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    29.4 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    34.9 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 3 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 44
    Süzlärneñ gomumi sanı 3325
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1979
    18.9 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    28.3 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    33.9 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 3 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 45
    Süzlärneñ gomumi sanı 3370
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1874
    18.7 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    27.4 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    33.4 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 3 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 46
    Süzlärneñ gomumi sanı 3354
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 2017
    19.8 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    29.1 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    34.4 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 3 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 47
    Süzlärneñ gomumi sanı 3440
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1910
    22.3 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    31.8 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    36.6 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 3 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 48
    Süzlärneñ gomumi sanı 3389
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1966
    21.4 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    31.6 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    37.5 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 3 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 49
    Süzlärneñ gomumi sanı 3400
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1996
    22.5 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    31.8 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    37.4 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 3 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 50
    Süzlärneñ gomumi sanı 3264
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1946
    21.1 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    31.0 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    36.3 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 3 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 51
    Süzlärneñ gomumi sanı 3369
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1969
    20.4 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    29.3 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    35.5 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 3 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 52
    Süzlärneñ gomumi sanı 3356
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1967
    20.6 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    30.3 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    35.4 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 3 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 53
    Süzlärneñ gomumi sanı 3380
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 2001
    20.8 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    30.1 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    36.0 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 3 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 54
    Süzlärneñ gomumi sanı 3416
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 2073
    21.4 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    29.9 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    35.0 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 3 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 55
    Süzlärneñ gomumi sanı 3377
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 2003
    21.4 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    30.9 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    35.2 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 3 : Uusin aika 17.-vuosisadan alusta nykyaikaan - 56
    Süzlärneñ gomumi sanı 1539
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1039
    23.2 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    33.3 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    37.8 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.