Maantiede ja löytöretket 2 : Suurien löytöretkien aikakausi - 35

Süzlärneñ gomumi sanı 3373
Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1924
21.8 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
31.2 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
37.6 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
ads place
oli jälkeen v:n 1585 julkisodassa Espanjan kanssa — hän purjehti
Atlantinmeren poikki Brasilian rannalle ja saapui marraskuun lopulla
Port Desireen, Patagonian rannalle, Rio Deseadon suulle. Siellä
nähtiin suunnattomat määrät hylkeitä, jotka olivat niin voimakkaita,
että neljän miehen oli vaikea saada niitä hengiltä; siellä oli paljon
kaloja, ja lintuja, jotka eivät osanneet lentää, niillä kun ei ollut
siipiä. Nähtiin myös patagonialaisia, joilla oli 18 tuumaa pitkät
jalat, ja kahakoitiin niiden kanssa. Magalhãesin salmen kapeimmalla
kohdalla tavattiin tähteitä espanjalaisesta siirtokunnasta, jonka
kapteeni Sarmiento oli kolme vuotta aikaisemmin perustanut sulkemaan
tien salmen kautta. Hän oli rakennuttanut neljä linnaa ja useita
kirkkoja, mutta maanasukkaitten hyökkäysten ja nälänhädän kautta oli
siirtokunta sortunut kammottavan nopeaan, toiset olivat lähteneet
maisin Chileen pyrkimään, mutta matkalla menehtyneet, ja vain
parikymmentä henkeä oli jäänyt eloon. Cavendish nämä surulliset
tapaukset kuultuaan nimitti paikan Port Famineksi, joka nimi sillä
on yhä vieläkin. Monet myrskyt kestettyään Cavendish saapui Chilen
rannalle ja sitten alkoi rosvoaminen ja taistelu. Hän hyökkäsi kaikkien
pienempien espanjalaisien satamien kimppuun, ryösti ja poltti ja anasti
yhdeksäntoista arvokkaampaa laivaa, varsinkin Espanjan hallituksen
suuren aarrelaivan, josta saatiin erinomaisen runsas saalis. Sitten hän
purjehti Tyynen meren poikki samaa reittiä kuin Magalhães, poiketen
Ladroneilla, Filippineillä, Molukeilla ja Javassa. Syyskuussa 1588
hän laski ainoalla perille päässeellä laivallaan Plymouthin satamaan,
kuljettuaan maan ympäri kahdessa vuodessa viidessäkymmenessä päivässä.
Sanotaan hänen merimiehillään olleen silkkivaatteet, purjeitten olleen
damastikangasta ja mastonhuippujen kultakankaalla käärityt. V. 1591
hän kuitenkin oli uudelleen rahapulassa ja aikoi tehdä saman matkan
uudelleen, mutta tämä yritys menestyi aivan kehnosti, Cavendishin
täytyi palata takaisin jo Magalhãesin salmesta. Kotomatkalla hän kuoli
ja valtamereen haudattiin. Tällä retkellä oli John Davis mukana.

Voittamaton Armada.

Sissisota valtamerillä oli vain se viimeinen pisara, joka sai maljan
ylitse vuotamaan. Filip II tahtoi saada Englannin Habsburgin suvun
valtakuntaan liitetyksi ja Rooman kirkon yhteyteen palautetuksi; kun
se ei avioliiton kautta ollut mahdollista, niin hän päätti asevoimalla
vallottaa Englannin. Thamesin rannoille alkoi saapua viestejä
valtavasta laivastosta, jota hän rakennutti kaikissa satamissaan ja
varsinkin Lissabonissa, sillä Portugalin pääkaupunki oli siihen aikaan
niemimaan paras laivanrakennuspaikka, koska sinne Tajoa pitkin uittaen
saatiin ylämaasta oivallisia tarvepuita. Francis Drake tosin v. 1587
kolmellakymmenellä laivalla rohkeasti purjehti Cadizin satamaan ja
hävitti siellä 10,000 tonnia espanjalaisia laivoja, mutta vaikka
hän näin olikin omain sanainsa mukaan »kärventänyt Filip kuninkaan
parran», niin ei hyökkäystä siltä voitu estää, ainoastaan jonkun verran
viivyttää. Kuningas Filip sai armadansa valmiiksi ja lähetti sen v.
1588 matkalle Englannin rantoja kohti. Kuningatar Elisabeth sai häneltä
seuraavan latinalaisen runon, joka supistetussa muodossa sisälsi
Espanjan vaatimukset:
»Te veto ne pergas bello defendere Belgas;
Quae Dracus eripuit nunc restituantur oportet;
Quas pater evertit jubeo te condere cellas:
Religio Papae fac restituatur ad unguem.»
Englantia siis kiellettiin auttamasta Belgejä, joiden kanssa Filip
kävi sotaa, sen piti antaa pois, mitä Drake oli ryöstänyt ja vihdoin
palauttaa paavin valta ja katolinusko ennalleen. Kuningatar Elisabeth,
josta Ranskan kuningas Henrik III ei suotta sanonut, että hän oli »la
plus fine femme du monde» (maailman terävin nainen), vastasi tämän
ihmeellisen uhkavaatimuksen kuultuaan »ex tempore»: »Ad Graecas, bone
rex, fiant mandata kalendas.» (Vaatimuksesi, hyvä kuningas, jääkööt
»kreikkalaiseen kalenteriin» s.o. määräämättömään aikaan.) Yliamiraali
lordi Howard of Effingham oli jo varustautunut vastaanottamaan
vihollista: hänen lähimmät miehensä olivat vara-amiraalit Hawkins,
Drake ja Frobisher. Siitä oli tuleva yhteentörmäys, joka ei ainoastaan
ratkaissut Englannin kohtaloa, vaan myös merien hallitsemisen.
Laivat olivat melkoisesti kehittyneet sen jälkeen, kun ensimäiset
suuret löytöretket tapahtuivat. Niiden koko oli kasvamistaan kaivanut,
purjehduskyky parantunut ja varsinkin asestus kehittynyt. Hyvin monta
eri laivamallia oli käytännössä, joukossa vielä Välimeren kauppavaltain
soudettavia kalereitakin, vaikkeivät ne ulkomeren suurilla aalloilla
tahtoneet menestyä. Filip II:n armadassa sanotaan olleen 132 laivaa,
joiden kantavuus oli yhteensä 59,000 tonnia. Suurin laiva oli 1300
tonnin vetoinen, mutta kolmisenkymmentä oli 100 tonnia pienempää.
Kolmannes tai ehkä puolet oli kuormalaivoja. Armadassa oli 21,600
miestä sotaväkeä ja yli 8,000 merimiestä. Englannilla ei tätä vastaan
ollut kuin 37 varsinaista sotalaivaa, mutta kauppalaivoja oli kerätty
paljon suurempi luku, niin että englantilaisella ylipäälliköllä kaiken
kaikkiaan oli 197 alusta, suurin osa kuitenkin hyvin pieniä. Englannin
laivastossa oli 16,000 tai 17,000 miestä, suurin osa merimiehiä.
Espanjalaisilla oli enemmän tykkejä, mutta heidän ampumataitonsa oli
huonompi.
Kuningas Filip II:n yritystä vainosi alun pitäen huono onni. Pienemmät
alukset eivät ensinkään päässeet Kanaaliin saakka. Jo Kanaalin
suulla olivat Englantilaiset vastassa. He eivät antautuneet läheltä
taistelemaan, vaan tekivät muuta vahinkoa minkä saattoivat, sillä
vaikka heidän laivansa olivat pienemmät, niin olivat ne sen sijaan
liikkuvammat. Suuret espanjalaiset sotalaivat olivat kömpelöitä,
etenkin kun niissä oli liian vähän merimiehiä.
Herttua Medina Sidonia, joka armadaa johti, laski ensiksi Calaisin
satamaan, päästäkseen yhteyteen Parman herttuan kanssa, joka johti
Filipin sotavoimia Belgiassa. Englantilaiset tekivät 28 p. heinäk.
yöllä polttolaivahyökkäyksen Calaisin satamaan. Armadassa syntyi
suuri hämminki, toiset pakenivat merelle joutamatta edes ankkuriaan
nostaa, toiset kuitenkin lähtivät paremmassa järjestyksessä. Calaisin
ulkopuolella odotti Englannin laivasto, ja syntyi tuima tappelu.
Englantilaiset eivät tosin voineet anastaa espanjalaisia laivoja, mutta
he hävittivät useita ja heidän purjehduskykynsä ja ampumatarkkuutensa
oli niin paljon etevämpi, että Medina Sidonia oli voimaton. Hänen
suuret laivansa olivat niin avuttomia, että ainoastaan tuulen
kääntyminen pelasti ne ajautumasta Flanderin rannikolle. Espanjalainen
ylipäällikkö ei älynnyt muuta keinoa kuin palata Espanjaan, mutta
hän ei edes enää uskaltanut yrittää Kanaalin kautta, vaan purjehti
Skotlannin ja Irlannin ympäri. Englannin laivasto ajoi takaa pakenevaa
armadaa aina Forth vuonon edustalle saakka. Medina Sidonia jatkoi
matkaa pohjoista kohti, kunnes hänen luotsinsa sanoivat, että oli
aika kääntyä. Siihen saakka Espanjalaiset olivat menettäneet verraten
vähän laivoja ja väkeä. Jos säät olisivat olleet tavalliset, niin
armada luultavasti olisi päässyt palaamaan verraten pienin tappioin.
Mutta kesä 1588 oli kuulumattoman myrskyinen. Vaurioita kärsineet
heikontuneet espanjalaiset laivat eivät kyenneet taistelemaan
Atlantilta tulevia myrskyjä vastaan. Ainakin yhdeksäntoista kärsi
haaksirikon Skotlannin ja Irlannin rannoilla; Irlantiin pelastuneet
haaksirikkoiset armotta surmattiin. Monta laivaa katosi merellä
tietymättömiin. Ainakin puolet, ehkä enemmänkin voittamattoman armadan
laivoista tuhoutui, ja ne, jotka pelastuivat, olivat menettäneet
keripukin ja nälän kautta suuren osan väestään.
Tällä tapauksella oli valtavan suuri merkitys. Paitsi vaikutuksiaan
Europan politikaan se yhdellä iskulla hävitti Espanjan ja Portugalin
suprematian merellä. Se katkaisi kaikki siteet, jotka olivat estäneet
pohjoisia merivaltoja lähettämästä laivastoitaan molempiin Intioihin ja
maailman kaikille merille. Iberian niemimaan molemmat vallat olisivat
edelleenkin tahtoneet tämän estää, mutta ne eivät voineet. Filipin
mahtavan armadan tuhosta alkoi Englannin ja Hollannin ja vähemmässä
määrässä Ranskankin mahti merellä.
Seuraavana vuonna armadan perikadon jälkeen Drake jo piiritti Coruñaa
ja pakotti Espanjan maassa espanjalaisen armeijan peräytymään. Tosin
hänen yleisen kansankapinan vuoksi täytyi jälleen peräytyä, mutta niin
suuri oli hänen herättämänsä pelko, että Espanjan suojeluspyhimyksen
Pyhän Jagon ruumis Santiagon katedralista siirreltiin joksikin aikaa
pois turvallisempaan paikkaan. Kaikilla merillä anastettiin laivoja
ja aarteita. Kun Filip II uhkasi lähettää uuden armadan, niin Cadiz
ryöstettiin, sen satamassa olevat laivat hävitettiin, sotatavarat
poltettiin. V. 1595 tehtiin retki Länsi-Intiaan; Drake ja Hawkins tosin
saivat surmansa, mutta olivat sitä ennen ennättänet tehdä suunnatonta
vahinkoa Espanjan alusmaille.
Pohjois-Amerikassa oli tie siirtokuntien perustamiseen selvä, Afrikassa
länsivaltain kauppa kasvamistaan kasvoi ja Ttä-Intian reitti oli vapaa.
Meren koirat ja merikuninkaat olivat tehneet tehtävänsä. Espanjalaiset
olivat heitä halveksineet alussa, sitten oppineet pelkäämään ja
vihaamaan ja lopulta kunnioittamaankin, kuten Richard Grenvilleä,
joka sai surmansa Azorien edustalla tuimassa meritappelussa. Hän on
ehkä tämän purjehtija- ja sankaripolven kuvaavimpia edustajia. Eräs
englantilainen laivasto väijyi kesällä 1591 Azorien luona Espanjan
aarrelaivastoa, jonka piti palata Länsi-Inliasta. Mutta samaan
aikaan, kun aarrelaivasto saapui, tulikin Azoreille kotimaasta
suuri espanjalainen sotalaivaosasto, joka oli niin ylivoimainen,
ettei englantilainen amiraali, jonka väki oli sairaana ja laivat
ränstyneet pitkästä merellä olosta, uskaltanut ryhtyä taisteluun.
Sir Richard Grenville, jolla oli Draken entinen laiva »Revenge»,
kuitenkin jyrkästi kieltäytyi kääntymästä pois vihollisesta, vaan
sanoi mieluummin kuolevansa kuin häpäisevänsä itsensä, maansa ja
kuningattaren laivan; hän lupasi kulkea vihollisen laivaston keskitse,
seurasivatpa toiset taikka ei. Taistelu alkoi kello kolmen aikaan
iltapäivällä, ja »se raivosi julmasti kaiken iltaa», sanoo siitä
Raleigh kertomuksessaan. Espanjalaiset koettivat kerran toisensa
jälkeen saada haltuunsa Grenvillen laivan, mutta joka kerta heidät
lyötiin takaisin, milloin laivoihinsa, milloin mereen. Kaiken yötä
kesti taistelua, ja »kun päivä kasvoi, niin miehemme vähenivät».
»Revenge» oli epätoivoisessa tilassa. »Kaikki ruuti viimeiseen
tynnöriin oli kulutettu, kaikki aseet katkottu, neljäkymmentä
parasta miestä kaatunut ja eloon jääneistä suurin osa haavottunut,
mastot kaikki mereen murrettu ja köysiköt, purjeet repaleina.» Mutta
Grenville oli vielä pystyssä. Vaikka päähän haavotettuna hän kieltäytyi
antautumasta, käski kirvesmiestä puhkaisemaan ja upottamaan laivan,
sillä he »uskoivat itsensä Jumalalle, eikä kenenkään muun armoille;
mutta koska he olivat taistelleet niinkuin urhoollisten ja jäykkäin
miesten tulee, niin ei heidän nyt pitänyt vähentää kansansa kunniaa
pitentämällä omaa elämäänsä muutaman tunnin, ehkä muutaman päivän».
Miehet kuitenkin olivat toista mieltä, koska Espanjalaiset tarjosivat
hyviä ehtoja. Grenvilleä ei enää toteltu, hänet vietiin espanjalaiseen
amiraalilaivaan, jossa häntä kohdeltiin suurella kunnioituksella. Mutta
kolmantena päivänä hän kuoli ja hänen viimeiset sanansa olivat: Tässä
minä kuolen, Richard Grenville, iloisella ja rauhallisella mielellä,
koska minä olen elämäni päättänyt niinkuin kunnon sotilaan tulee,
joka on taistellut maansa, kuningattarensa, uskontonsa ja kunniansa
puolesta; josta minun sieluni riemuisimmin eroaa pois tästä ruumiista
ja on aina jättävä jälkeensä urhoollisen ja oikean sotilaan ijäti
pysyvän maineen, sotilaan, joka on täyttänyt velvollisuutensa niinkuin
tulee.»
Semmoinen henki asui »merikuninkaissa», mutta se oli samalla se henki,
joka Elisabethin aikana asui koko Englannin kansassa, joka sytyttävänä
ja selvänä puhuu sen etevimpäin runoilijainkin teoksista. Shakespearen
»Henrik V» oli Elisabethin aikakauden hengenlapsi.


Varhaisemmat siirtokuntayritykset Pohjois-Amerikassa.

Espanjalaiset olisivat nopeaan anastaneet Pohjois-Amerikankin
rannat, jos sieltä olisi tavattu hitunenkaan kultaa tai hopeaa.
Mutta vain kuparia sieltä löydettiin. Mitä syytä heillä oli perustaa
maanviljelys-siirtokuntia, niin kauan kun oli kulta- ja hopeamaita
vielä anastamatta? Heidän yritteliäisyytensä kääntyi siis etelää
kohti. Jalojen metallien luultu puute ensi sijassa vaikutti, ettei
Pohjois-Amerikasta tullut romanilainen maa.
Toisilla tarkotuksilla saapuivat Pohjois-Amerikan ensimäiset
uutisasukkaat. He pakenivat uskonvainoja, jotka siihen aikaan riehuivat
Europassa. Ranskan hugenotit olivat alkaneet joukottain muuttaa
protestantisiin naapurimaihin, kun kruunu oli heidät julistanut
henkipatoiksi ja paavin käskystä päättänyt sukupuuttoon hävittää.
Amiraali Coligny. joka käsitti maan siten menettävän parhaat voimansa,
päätti perustaa Uuteen maailmaan ranskalaisia siirtokuntia, jottei
hugenottien vapaudenhalu maata vahingoittaisi, vaan päin vastoin
edistäisi sen laajentumista ja vahvistumista. Portugalilta lupaa
kysymättä Coligny v. 1555 valtasi Rio de Janeiron ihanan lahden,
jossa ei silloin vielä ollut portugalilaista asutusta, ja hugenotit
perustivat sinne siirtokunnan, joka ehkä olisi kautta aikain pysynyt
ranskalaisena, elleivät jatkuvat uskonvainot olisi siltä riistäneet
kotimaan apua.

Floridan hugenotti-siirtokunta.

Toinen yritys tapahtui Floridassa, joka siihen aikaan ulottui nykyistä
paljon kauemmaksi pohjoiseen. Edista joki, jonka suuhun siirtokunta
ensiksi perustettiin, on nykyisessä Etelä-Carolinassa, lähellä
Charlestonia. Sinne saapui v. 1562 Jean Ribaut, urhea dieppeläinen
purjehtija, ja oikopäätä ruvettiin raivaamaan peltoja ja rakentamaan
huoneita. Paikan luonnonihanuus täytti ihastuksella kaikki. Parin
vuoden kuluttua siirtokunta kuitenkin muutettiin vähän etelämmäksi Port
Royal salmeen, jossa oli oivallinen satama. Sen suojaksi rakennettiin
linna, joka Ranskan kuninkaasta sai niineksi »Arx Carolina», Kaarlen
linna. Tämäkin hyvin suunniteltu yritys kuitenkin kärsi surkean
haaksirikon Ranskassa raivoavien uskonsotien ja Espanjalaisten kateuden
vuoksi. Siirtolaisten omassa keskuudessakin syntyi kapinoita, ja kun
ystävällisiä alkuasukkaita oli ruvettu kovin huonosti kohtelemaan, niin
saatiin niistä vihamiehiä. Seurasi nälänhätä ja kaikenlainen kurjuus.
Siirtokuntaa jo uhkasi täydellinen perikato, kun englantilainen
orjakauppias John Hawkins sen pelasti poiketessaan laivoineen satamaan.
Vihdoin toi Jean Ribaut kotimaasta apua, ja onni alkoi jälleen hymyillä.
Mutta juuri samaan aikaan ilmestyi paikalle Pedro Menendez melkoisen
espanjalaisen sotavoiman kanssa. Hän ilmotti saaneensa Espanjan
kuninkaalta toimeksi surmata jokaisen hugenotin, ja sen hän tekikin.
Carolinan linnan puolustajat vangittiin ja heidät telotettiin, »ei
ranskalaisina, vaan lutherilaisina», kuten Menendezin sanat kuuluivat.
Jean Ribautin laivasto kärsi rannikolla myrskyssä haaksirikon, mutta
Ribaut parinsadan miehen keralla pelastui. Nälänhädän pakottamana
tämä joukko antautui Menendezille, joka lupasi säästää hengen ja
kohdella heitä hyvin; mutta saatuaan kaikki sidotuksi hän antoikin
teurastaa koko joukon viimeiseen mieheen, »ei ranskalaisina, vaan
lutherilaisina». Menendez perusti sitten seutuun S. Augustine nimisen
siirtokunnan ja rakensi useita linnoja. 1567 hän palasi Espanjaan
siirtokunnan asioissa.
Uutinen Carolinan linnan hävityksestä ja Ribautin ja hänen
aluksensa kamalasta teurastuksesta otettiin Ranskan hovissa vastaan
kylmäkiskoisesti, olivathan uhrit hugenotteja; mutta Ribautin ystävä
Dominique de Gourges, niin katolilainen kuin olikin, päätti kostaa.
Hän hankki laivat ja parisataa aseellista miestä ja mitään virkkamatta
matkan määrästä purjehti Atlantin poikki. Vasta kun oltiin Floridan
rannalla hän ilmotti miehilleen retkensä tarkotuksen. Saturiba nimisen
intianipäällikön avulla hän keväällä 1568 anasti San Mateon linnan
ja hirtti sen puolustajat samalle paikalle, jossa Carolinan linnan
puolustajat oli teurastettu. Hirsipuihin hän kiinnitti laudan ja
kirjotti siihen: »Minä en näin tee espanjalaisille, vaan pettureille,
rosvoille ja murhamiehille.» Liian heikkona käydäkseen Augustinen
kimppuun Gourges sitten palasi Ranskaan. Floridan espanjalaiset
siirtokunnat pysyivät hengissä, vaikka saivatkin aikain kuluessa kovia
kokea. V. 1586 Francis Drake melkein kokonaan hävitti S. Augustinen, ja
monta kertaa se myöhemminkin sai olla sodan jaloissa.
Englannissa ei uskonnollinen suvaitsemattomuus vielä pakottanut
kansalaisia isänmaastaan muuttamaan, vaikka Pohjois-Amerikka myöhemmin
juuri samasta syystä sai parhaat englantilaiset siirtolaisensa.
Englannissa kyti John Cabotin tuuma pohjoisemman purjehdusväylän
löytämisestä Kiinaan, ja tätä tarkottaville yrityksille Englannin
hallitus aluksi antoi virallisen kannatuksensa. Kaupasta suurkaanin
valtakunnan ja Cipangun kanssa odotettiin paljon enemmän hyötyä kuin
tuntemattomien erämaiden asuttamisesta. Omituisten sattumain kautta
kuitenkin seuraava yritys löytää luoteisväylä sai aivan toisen luonteen.

Martin Frobisher.

Martin Frobisher oli nuoresta pitäen purjehtinut merillä ja tullut
siihen päätökseen, että »Luoteisväylän löytäminen oli ainoa, mitä
maailmassa enää oli tekemättä». Hän tahtoi pelastaa tämän kunnian
itselleen ja sai pitkien ponnistuksien jälkeen hankituksi kaksi pientä
alusta, joiden kantavuus oli viisikolmatta tonnia, sekä kolmanneksi
vain kymmenen tonnin vetoisen purjeveneen. Niillä hän kesäkuussa 1576
lähti napameren reunoilta etsimään meritietä Kiinaan ja Intiaan. Hän
ei luullut aivan umpimähkään purjehtivansa, hän luuli hyvänkin aarteen
omistavansa, sillä hänellä oli niistä seuduista kartta, venezialaisten
Zeno veljesten matkain mukaan laadittu. Nykyisin tiedetään, että
Zenojen matkakertomus on alusta loppuun väärennys ja heidän karttansa
etupäässä laadittu Olaus Magnuksen Pohjoismaiden kartan mukaan, mutta
Frobisher luotti tähän oppaaseensa, jossa Pohjois-Amerikan seuduille
vain oli merkitty muutamia suuria saaria.
Pienin aluksista myrskyssä upposi menomatkalla, toinen suuremmista
aaltojen korkeutta peläten kääntyi omin luvin takaisin, yhdellä
Frobisher jatkoi matkaansa. Mutta hän pääsi »Gabrielillaan» Labradorin
rannalle ja tapasi siellä ihmisiä, »jotka olivat tataarien näköisiä,
heillä kun oli pitkät mustat hiukset, leveät kasvot ja litteä nenä,
iho keltaisen ruskea ja hylkeennahka-vaatteet; ja samanlaisia olivat
naiset, mutta heillä oli poskissa ja silmien ympärillä sinisiä juovia.»
Rohkeasti Frobisher sitten purjehti pienellä aluksellaan pohjoista
kohti, kunnes jäät estivät kulkemasta kauemmaksi siihen suuntaan. Hän
löysi maan, nykyisen Baffinmaan, ja lahden, nykyisen Frobisherlahden,
ja tätä lahtea hän luuli etsityksi salmeksi, kun ei voinut sen päähän
purjehtia. Kun laivan vähästä väestä viisi miestä katosi, ehkä
eskimoitten surmaamina, niin täytyi lähteä paluumatkalle. Frobisher
ryösti mukaansa muutamia eskimolta näytteeksi ihmislaadusta ja otti
rannalta mukaan kiviä maan anastuksen merkiksi. Nämä kivet, jotka
olivat tavallista kummempia, saivat suuria aikaan.
Lontoossa levisi Frobisherin palattua äkkiä huhu, että hänen tuomansa
kivennäinen oli kultamalmia. Tietymätöntä on, kuinka huhu oikein
syntyi, oliko Frobisher itse sen liikkeelle laskenut: sitä joka
tapauksessa heti uskottiin. Englannissa synty: samanlainen kultakuume
kuin Amerikan löydön jälkeen Espanjassa. Frobisher ei ainakaan
koettanut kumota näitä toiveita, vaan päinvastoin vakuutti nähneensä
siellä paljon hämähäkkejäkin, jotka monen mielestä ovat sen merkkejä,
että lähellä on suuria kultavarastoja. Joku hänen miehistään tosin
lausui, että kivet kyllä saattoivat olla kullan näköisiä, »mutta
näyttöähän hiekkakin kirkkaassa vedessä samalta — eikä kuitenkaan
kaikki ole kultaa joka kiiltää»; mutta siihen viisauteen ei nyt kukaan
kiinnittänyt huomiota.
Hovi ja Lontoon kauppamaailma ryhtyivät kilvan varustuksiin;
Frobishorilla oli tuota pikaa koossa kokonainen laivasto. Merimiehiä
ja seikkailijoita pyrki mukaan paljon enemmän kuin voitiin ottaa.
Perustettiin suuri »Kathayn komppania» ja Frobisher nimitettiin
kaikkien löytämiensä maiden ja vesien yliamiraaliksi. Toukokuun
lopulla 1577 hän lähti matkaan ja saapui heinäkuun puolivälissä
Frobisherlahteen. Hän ei nytkään ennättänyt purjehtia sen päähän
saakka, vaan jäi siihen luuloon, että se oli salmi; häntä oli käsketty
tällä matkalla etupäässä laivaamaan luultua kultamalmia. Joka mies,
joka kynnelle kykeni, sitä kantoi, ja elokuun lopulla lähdettiin täysin
kuormin paluumatkalle. Kuukauden kuluttua oltiin kotona ja kuningatar
Elisabeth, joka oli yritykseen antanut sekä valtion laivan että
melkoisen rahamäärän, otti Frobisherin vastaan mitä suosiollisimmin
ja kiitti häntä. Kuningatar antoi löydetylle maalle nimeksi »Meta
incognita» (tuntematon matkan määrä), joka sillä yhä vielä on kartoilla.
200 tonnia kalliota ei ollut kädenkäänteessä murrettu ja tutkittu. Ei
sen vuoksi jouduttu odottamaan, paljonko kultaa kivi sisälsi; toiset
saattoivat löytää »tuntemattoman matkanmäärän», Englantilaisten tuli
ennättää se pysyvästi anastamaan. Kotia tuodun kivennäisen valtava
määrä näyttää kaikkien mielestä olleen paras tae siitä, että malmi
todella oli kultamalmia. Ryhdyttiin kiiruimman kautta varustamaan uutta
retkikuntaa, joka oli kaikkia edellisiä suurempi.
Toukokuun lopulla 1578 Frobisher lähti Thamesin suistamosta uudelle
retkelle viidellätoista laivalla. Hänen piti nyt perustaa »Meta
incognitaan» siirtokunta. Kuningatar Frobisherin jäähyväisaudiensilla
käydessä heitti kalliit kultavitjat hänen kaulaansa. Grönlannin
etelärannalla Frobisher poikkesi maihin, mutta ei sitten päässytkään
lahteensa, vaan ajautui »aivan väärään» lahteen, Hudsonin salmeen,
josta oli palattava takaisin. Yritettiin perustaa siirtokunta Meta
incognitaan, mutta siitä ei tullut mitään, joukko oli liian levotonta
väkeä ja maa liian kolkko. Mutta luuloteltua kultamalmia otettiin
jälleen niin suuret määrät, »että sen olisi pitänyt riittää maailman
kaikille kullanahnehtijoille». Ja lokakuussa palasivat kaikki takaisin
Englantiin, yhtä haaksirikkoutunutta laivaa lukuun ottamatta.
Ei kukaan sen ajan kirjailija mainitse, miten sitten kävi kultamalmin.
Asiakirjat siitä kokonaan vaikenevat. Epäilemättä juttu soveliain
keinoin tukahdutettiin, sillä se kävi Englannin kansan kunnialle.
Mutta sen koommin ei enää lähetetty Meta incognitaan laivoja ja
Frobisherin napamerimatkat jäivät siihen. Kunnon merimiestä ei siltä
hylätty, vaikka hän olikin erehtynyt, sillä maa tarvitsi poikiaan. Hän
palveli sitä sekä taistelussa Filip II:sen »voittamatonta armadaa»
vastaan, että monessa muussakin yrityksessä ja sai kuolettavan haavan
meritappelussa Ranskan rannikolla.

Humphrey Gilbert.

Samaan aikaan kun Frobisher etsi kultaa ja uusia väyliä hyisestä
pohjolasta, Humphrey Gilbert, urhea soturi, ryhtyi suureen puuhaan
Newfoundlandin asuttamiseksi, vallitakseen sen ulkopuoliset erinomaiset
kalastukset. Hän sai v. 1578 Englannin kuningattarelta laajat oikeudet
ja ryhtyi tarmolla puuhaan, mutta ensimäinen yritys, joka tapahtui v.
1579, päättyi niin huonosti, että laivat palasivat kotia, ennenkuin
olivat perillekään päässeet. Yksi laiva matkalla menetettiin. Vasta
v. 1583 Gilbert oli valmis uudelleen yrittämään, mukana oli m.m.
Paramenius niminen unkarilainen oppinut. Mutta kahta huonompi onni oli
toisella retkellä. Tuskin oli Englannin ranta kadonnut näkyvistä, niin
suurin laiva palasi takaisin, sillä kun muka oli huomattu tarttuvaa
tautia. Gilbert siitä huolimatta jatkoi matkaa Newfoundlandiin,
purjehti 31 p. elokuuta St. Johnsin satamaan ja ilmotti kalastajille
tulleensa ottamaan maan Englannin kuningattaren omaisuudeksi. Hän
kutsui ulkomaalaistenkin laivain väkeä, espanjalaisten, ranskalaisten
ja portugalilaisten, menossa läsnä olemaan, kohotti Englannin lipun ja
pystytti rannalle puupatsaan, johon kiinnitettiin Englannin vaakuna.
Maananastusta ei miltään puolelta vastustettu.
Kun tämä oli tapahtunut, niin olisi pitänyt ruveta rakentamaan.
mutta kullan etsiminen viehätti uutisasukkaita enemmän. Retkikunnan
kivennäistuntija vakuutti, että vuoret olivat täynnään hopeamalmia.
Häntä käskettiin pitämään salassa tietonsa ja otaksuttua malmia vietiin
laivoihin kenenkään näkemättä, etteivät kalastajat saisi asiasta vihiä.
Siirtokunnan rakentaminen ei ottanut ensinkään menestyäkseen, sillä
Gilbertin miehistö oli tottunut elämään paljon mukavammin espanjalaisia
kaljunia ryöstämällä. Kaikki kävi nurinkurisesti, järjestystä oli
kovin vaikea ylläpitää. Yksi laivoista täytyi kelvottomana hylätä ja
muilla kolmella Gilbert sitten päätti lähteä mannermaata tutkimaan.
Mainen rannalla suurin laiva huolimattomuuden kautta meni karille
ja upposi miehineen päivineen. Siinä sai surmansa satakunta henkeä,
muitten mukana Parmenius ja kivennäistuntija kaikkine malminäytteineen.
Näytteet eivät varmaankaan olleet minkään arvoisia, koska hopeata ei
ole sen koommin Newfoundlandista löydetty.
Humphrey Gilbertin täytyi lähteä kotia. Hän oli itse kaiken aikaa
purjehtinut pienellä, vain kymmenen tonnin »Oravalla, koska sillä oli
niin mukava lähestyä rantoja. Ja sillä hän lähti Atlantinkin poikki,
vaikka kaikki pyysivät häntä menemään suurempaan »Hirveen», joka ei
sekään ollut kuin puolensadan tonnin alus. Suuret myrskyt ahdistivat
molempia aluksia Azorien seuduilla. Ennen viimeistä yötään Gilbert
illalla istui purtensa peräpuolella, kirja kädessä, ja »Hirven» tultua
äänenkannon päähän rohkaisevasti huusi: »Me olemme merellä yhtä lähellä
taivasta kuin maallakin.» »Hirvestä» pitkin yötä pidettiin silmällä
aallokossa kamppailevan »Oravan» tulia, mutta puolenyön aikaan ne
äkkiä katosivat, eikä alusta eikä sen purjehtijoita sen koommin nähty
elävien joukossa. »Hirvi» selviytyi myrskystä ja toi Englantiin tiedon
Gilbertin surullisesta lopusta.
Tämä oli Englantilaisten ensimäinen varsinainen yritys perustaa
siirtokuntaa Pohjois-Amerikan rannoille.

Walter Raleigh.

Perusteellisemmat olivat ne asutusyritykset, jotka teki Gilbertin
velipuoli Walter Raleigh, kuningatar Elisabethin kuulu suosikki.
Raleigh alkoi uransa vapaaehtoisena taistelijana Ranskan hugenottien
riveissä, purjehti sitten Gilbertin kanssa merirosvousretkillä.
taisteli Irlannissa ja lähti vihdoin hoviin onneaan etsimään. Hänestä
tulikin kuningatar Elisabethin suosikki, ja vaikutusvaltaansa hän
käytti suuria tuloja hankkiakseen. Hän sai eräitä erittäin tuottavia
kauppamonopoleja, ja niistä kertyvät varat hän käytti suurenmoisiin
siirtomaanyrityksiin.
Walter Raleigh sai v. 1584 kuningattarelta melkein rajattomat oikeudet
siirtokunnan perustamiseen minne tahtoi. Hän ei lähtenyt hyiseen
pohjolaan, jossa Frobisher ja Gilbert olivat yrittäneet, vaan valitsi
Pohjois-Amerikan viljavan itärannikon leudoimmat seudut. Kun Raleigh
yritykseen ryhtyi, niin oli helppo saada osanottajia. Ensin hän
lähetti kaksi laivaa tiedustelulle kokeneiden kapteenien johdolla.
Lähestyessään Carolinan rannikkoa nämä arvasivat maan ei olevan
kaukana, sillä merellä oli ilma niin täynnään sulotuoksuja, »ikäänkuin
olisi oltu keskellä jotain puistoa, jossa oli runsaasti kaikenlaisia
hyvänhajuisia kukkasia». He menivät maihin niille saarille, jotka
Pohjois-Carolinan rannikolla kapeana riuttana erottavat ulkomerestä
laajat rantasulkiot. He ihailivat puitten pituutta, viiniköynnösten
rehevyyttä, lintujen moninaisuutta ja outoja pelottomia eläimiä. Yhtä
leppoisaa kuin oli luonto, yhtä ystävällistä näytti olevan punainen
kansa. He löysivät aukon ja purjehtivat saaririutan sisäpuolelle
Roanoke saarelle, jossa intianipäällikkö otti heidät niin herttaisesti
vastaan, että he mielestään olivat tulleet kulta-aikaa elävien ihmisten
pariin. Molemmat kapteenit palasivat sitten Englantiin ja antoivat
niin ylistelevän kuvauksen näkemänsä maan kauneudesta, että kuningatar
ihastuneena nimitti sen »Virginiaksi», muistoksi omasta neitseellisestä
kuninkuudestaan. Raleigh aateloitiin siitä, että hän oli niin
onnistuneen retken alotteen ottanut.
Sez Fin ädäbiyättän 1 tekst ukıdıgız.
Çirattagı - Maantiede ja löytöretket 2 : Suurien löytöretkien aikakausi - 36
  • Büleklär
  • Maantiede ja löytöretket 2 : Suurien löytöretkien aikakausi - 01
    Süzlärneñ gomumi sanı 3141
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1951
    17.7 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    26.6 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    33.1 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 2 : Suurien löytöretkien aikakausi - 02
    Süzlärneñ gomumi sanı 3450
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1923
    23.0 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    31.6 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    38.1 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 2 : Suurien löytöretkien aikakausi - 03
    Süzlärneñ gomumi sanı 3492
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1903
    22.1 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    32.5 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    38.6 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 2 : Suurien löytöretkien aikakausi - 04
    Süzlärneñ gomumi sanı 3462
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1907
    22.7 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    32.3 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    37.8 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 2 : Suurien löytöretkien aikakausi - 05
    Süzlärneñ gomumi sanı 3398
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1954
    21.3 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    31.2 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    36.5 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 2 : Suurien löytöretkien aikakausi - 06
    Süzlärneñ gomumi sanı 3499
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1962
    23.4 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    34.2 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    40.5 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 2 : Suurien löytöretkien aikakausi - 07
    Süzlärneñ gomumi sanı 3399
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1900
    21.3 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    31.4 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    38.4 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 2 : Suurien löytöretkien aikakausi - 08
    Süzlärneñ gomumi sanı 3364
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1915
    20.4 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    30.8 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    37.0 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 2 : Suurien löytöretkien aikakausi - 09
    Süzlärneñ gomumi sanı 3341
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1963
    19.6 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    28.6 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    34.9 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 2 : Suurien löytöretkien aikakausi - 10
    Süzlärneñ gomumi sanı 3195
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1834
    18.9 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    27.9 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    32.8 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 2 : Suurien löytöretkien aikakausi - 11
    Süzlärneñ gomumi sanı 3321
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1797
    21.4 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    31.8 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    37.6 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 2 : Suurien löytöretkien aikakausi - 12
    Süzlärneñ gomumi sanı 3270
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1804
    18.7 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    28.7 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    34.6 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 2 : Suurien löytöretkien aikakausi - 13
    Süzlärneñ gomumi sanı 3308
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1900
    20.9 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    31.1 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    37.6 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 2 : Suurien löytöretkien aikakausi - 14
    Süzlärneñ gomumi sanı 3329
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1894
    20.6 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    30.8 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    36.4 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 2 : Suurien löytöretkien aikakausi - 15
    Süzlärneñ gomumi sanı 3375
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1936
    20.9 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    30.9 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    37.3 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 2 : Suurien löytöretkien aikakausi - 16
    Süzlärneñ gomumi sanı 3511
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1912
    22.1 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    32.2 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    37.7 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 2 : Suurien löytöretkien aikakausi - 17
    Süzlärneñ gomumi sanı 3408
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1904
    22.0 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    32.5 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    38.1 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 2 : Suurien löytöretkien aikakausi - 18
    Süzlärneñ gomumi sanı 3394
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1801
    22.3 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    32.4 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    37.6 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 2 : Suurien löytöretkien aikakausi - 19
    Süzlärneñ gomumi sanı 3368
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1842
    21.5 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    32.0 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    37.0 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 2 : Suurien löytöretkien aikakausi - 20
    Süzlärneñ gomumi sanı 3267
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1918
    19.8 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    29.4 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    35.3 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 2 : Suurien löytöretkien aikakausi - 21
    Süzlärneñ gomumi sanı 3337
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1844
    21.6 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    31.7 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    37.9 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 2 : Suurien löytöretkien aikakausi - 22
    Süzlärneñ gomumi sanı 3315
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1905
    21.2 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    31.0 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    35.8 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 2 : Suurien löytöretkien aikakausi - 23
    Süzlärneñ gomumi sanı 3384
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1993
    20.6 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    30.2 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    36.1 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 2 : Suurien löytöretkien aikakausi - 24
    Süzlärneñ gomumi sanı 3257
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 2031
    17.5 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    26.1 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    31.9 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 2 : Suurien löytöretkien aikakausi - 25
    Süzlärneñ gomumi sanı 3374
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 2007
    20.2 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    29.4 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    35.4 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 2 : Suurien löytöretkien aikakausi - 26
    Süzlärneñ gomumi sanı 3500
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1929
    20.4 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    30.8 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    36.6 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 2 : Suurien löytöretkien aikakausi - 27
    Süzlärneñ gomumi sanı 3442
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1961
    20.3 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    30.6 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    37.0 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 2 : Suurien löytöretkien aikakausi - 28
    Süzlärneñ gomumi sanı 3412
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 2015
    20.6 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    30.1 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    36.4 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 2 : Suurien löytöretkien aikakausi - 29
    Süzlärneñ gomumi sanı 3415
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1946
    23.0 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    33.5 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    38.9 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 2 : Suurien löytöretkien aikakausi - 30
    Süzlärneñ gomumi sanı 3391
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1915
    20.7 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    30.6 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    37.1 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 2 : Suurien löytöretkien aikakausi - 31
    Süzlärneñ gomumi sanı 3366
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1920
    21.0 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    31.5 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    36.6 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 2 : Suurien löytöretkien aikakausi - 32
    Süzlärneñ gomumi sanı 3311
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1872
    20.7 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    29.8 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    34.9 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 2 : Suurien löytöretkien aikakausi - 33
    Süzlärneñ gomumi sanı 3445
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1909
    21.8 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    32.6 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    38.1 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 2 : Suurien löytöretkien aikakausi - 34
    Süzlärneñ gomumi sanı 3425
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1913
    21.9 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    32.4 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    39.2 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 2 : Suurien löytöretkien aikakausi - 35
    Süzlärneñ gomumi sanı 3373
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1924
    21.8 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    31.2 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    37.6 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 2 : Suurien löytöretkien aikakausi - 36
    Süzlärneñ gomumi sanı 3457
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1900
    21.2 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    31.5 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    37.5 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 2 : Suurien löytöretkien aikakausi - 37
    Süzlärneñ gomumi sanı 3494
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1858
    22.2 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    32.6 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    38.7 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 2 : Suurien löytöretkien aikakausi - 38
    Süzlärneñ gomumi sanı 3317
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1868
    17.7 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    26.2 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    31.6 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 2 : Suurien löytöretkien aikakausi - 39
    Süzlärneñ gomumi sanı 3253
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1835
    17.0 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    24.7 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    30.1 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 2 : Suurien löytöretkien aikakausi - 40
    Süzlärneñ gomumi sanı 3282
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1871
    17.9 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    27.2 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    32.5 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 2 : Suurien löytöretkien aikakausi - 41
    Süzlärneñ gomumi sanı 3275
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1884
    18.0 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    27.6 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    33.5 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 2 : Suurien löytöretkien aikakausi - 42
    Süzlärneñ gomumi sanı 3397
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1856
    18.8 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    26.1 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    31.6 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 2 : Suurien löytöretkien aikakausi - 43
    Süzlärneñ gomumi sanı 2509
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1447
    20.2 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    28.5 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    32.5 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.