Maantiede ja löytöretket 2 : Suurien löytöretkien aikakausi - 11

Süzlärneñ gomumi sanı 3321
Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1797
21.4 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
31.8 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
37.6 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
ads place
kulkivat portugalilaisille ystävällisiin satamiin. Kauppatavarain hinta
vahvistettiin.
Kalikutin samudrin pyysi nyt rauhaa. Mutta Gama esitti semmoiset
vaatimukset, ettei niihin mitenkään voitu suostua; paitsi täydellistä
hyvitystä ennen tehdystä väkivallasta olisi sämudrinin pitänyt kieltää
kaikkia Punaisesta merestä tulevia laivoja poikkeamasta Kalikutin
satamaan. Samudrin vastasi, että Mekasta tulleen laivan ryöstö
oli riittävä korvaus, ja ettei hän voinut kaupungistaan karkottaa
neljäätuhatta Kairon ja Mekan arabialaista, varsinkin kun heidän
kauppansa tuotti hänelle suuria etuja.
Gama ei edes viitsinyt vastata näihin syihin. Samudrin tarjosi
rahakorvausta portugalilaisen kauppa-aseman ryöstöstä, mutta Gama
ei siitä huolinut, vaan alkoi sodan. Kaikki Kalikutiin menevät tai
sieltä tulevat laivat anastettiin ja niiden laivaväki surmattiin,
vieläpä usein niin julmalla tavalla, että Gama kaikiksi ajoiksi tällä
raivollaan tahrasi nimensä. Sitä olisi mahdoton käsittääkään, ellemme
muistaisi, että portugalilaiset pitivät kaikkia muhamedilaisia vanhoina
verivihollisinaan, maureina, jotka aikanaan olivat niin säälimättä
sortaneet heidän maataan ja kansaansa, ottamiansa orjia ja sotavankeja
kiduttaneet. Tämä veriviha se sai heidät Intiankin merellä sokeasti
vainoamaan kaikkia muhamedilaisia ja varsinkin arabialaisia ja
tyydyttämään kostonhimoaan mielettömällä julmuudella.
Kalikutia pommitettiin kahteen kertaan ja koko joukko taloja
tuhottiin. Gama ei nyt enää suostunut minkäänlaiseen rauhaan, vaan
vaati täydellistä alistumista. Mutta silloin koko Kalikutin valtakunta
nousi yhteiseen kostosotaan, joka joessa varustettiin suurempia ja
pienempiä sotalaivoja julman vihollisen tuhoamiseksi. Gama purjehti
Kotshiniin, jonka ruhtinaan kanssa tehtiin kauppasopimus. Sovittiin
siitä, että portugalilaiset maksaisivat pippurin, mausteneilikkain ja
benzoinin hinnan kullalla, muut tuotteet sitä vastoin, kuten kanelin,
savusteet y.m. europpalaisilla tavaroilla. Samanlainen sopimus tehtiin
Kulamin kanssa, joka on lähellä Intian eteläkärkeä; sieltä ostettiin
varsinkin pippuria. Kaikille näille ystävällisille satamille Gama
antoi vapaakirjeitä, jotka suojelivat niitten laivoja portugalilaisten
vartijalaivain anastukselta.
Kalikutin samudrin koetti nyt viekkaudella saada vihollisensa
tuhotuksi. Gaman luo saapui braamana, joka sanoi lähtevänsä hänen
kerallaan Portugaliin keskustelemaan itse kuninkaan kanssa, koska muka
samudrin ei luottanut laivastojen johtajiin, joita vaihdeltiin. Mutta
Gama vastasi, että hänellä oli täydet valtuudet, ja lähti braamanan
houkutuksesta yksin yhdellä laivalla Kalikutiin keskustelemaan. Hän
luuli tapaavansa Kalikutin edustalla vartijalaivastonsa, mutta tämä
olikin kaikenlaisilla huhuilla houkuteltu pohjoiseen, joten Gama oli
aivan yksin. Suuri intialainen laivasto ympäröi hänet ja alkoi joka
puolelta hyökkäyksen. Portugalilaisen laivan merikunto kuitenkin
pelasti Gaman tästä vaarallisesta väijytyksestä. Braamana, joka vielä
oli laivalla, hirtettiin raakapuuhun. Myöhemmin samudrinin laivasto
vielä kerran hyökkäsi Gaman koko laivaston kimppuun, mutta hyökkäys
tykeillä torjuttiin. Täydet kuormat otettuaan Vasco da Gama lähti
paluumatkalle ja saapui syyskuussa v. 1503 Lissabonin satamaan.

Affonso d’Albuquerque saapuu Intiaan.

Intian vesille hän oli jättänyt Sodren seitsemän tai kahdeksan laivan
keralla. Samudrin käytti nyt tilaisuutta kostaakseen kapinallisille
vasalleilleen, vallotti Kotshinin ja karkotti sikäläisen radshan
pieneen saareen. Sodre ei voinut tätä estää, sillä hän risteili
paraikaa Arabian etelärannikolla, jossa hän usean laivan keralla sai
kamalassa myrskyssä hautansa. Haaksirikon välttäneet laivat palasivat
Intian rannikolle, mutta eivät uskaltaneet ryhtyä sotatoimiin,
ennenkuin kotimaasta saatiin apua. Kauaakaan ei tarvinnut odottaa,
sillä pian sen jälkeen saapui Intian vesille uusi laivasto, johon
kuului kuusi laivaa, Affonso d’Albuquerque johtajana. Sen kautta
portugalilaisilla jälleen oli Intian vesillä ylivalta ja Kotshinin
radsha pääsi takaisin kaupunkiinsa. Hän salli portugalilaisten rakentaa
satamaansa linnan kauppansa suojaksi; se oli ensimäinen linna,
jonka nämä Intiaan rakensivat nopeaan kehittyvän mahtinsa tueksi.
Paluumatkalla Albuquerque laski suoraan meren poikki Mosambikiin,
välttäen siten kiertomatkan Melinden kautta. Mukanaan hänellä oli
eräs venezialainen, Bonavita d’Alban, joka oli viisikolmatta vuotta
takaperin Egyptin kautta matkustanut Intiaan ja oleskellut kauan
Malakassa. Albuquerque sai häneltä paljon tärkeitä tietoja mausteinen
varsinaisista kotipaikoista ja etenkin Malakasta; nämä tiedot myöhemmin
olivat hänelle suureksi avuksi, kun Intian maaherruus hänelle
uskottiin. Affonson serkku Francisco d’Albuquerque, joka oli lähtenyt
myöhemmin Intiasta, joutui Afrikan itärannalla myrskyyn, joka tuhosi
hänen kaikki laivansa. Intiaan jäi ainoastaan urhoollinen Duarte
Pacheco Pereira muutaman laivan keralla. Hänelle oli tosin lähetetty
apua, mutta avun tuojat osaksi hajaantuivat toisistaan matkalla, osaksi
rupesivat omin päin harjottamaan merirosvoutta Afrikan itärannalla,
pidättäen muun muassa Sansibarin sheikiltä kaksikymmentä kauppa-alusta.
Pacheco joutui sillä välin ahtaalle. Kalikutin samudrinin sanottiin
koonneen 60,000 miestä, joilla hän aikoi lähteä kurittamaan Kotshinia.
Mutta urhea portugalilainen pidätti häntä muutaman kymmenen miehen
keralla erään virran ylimenopaikalla, jonka hän oli aidoilla ja
tykeillä linnottanut. Intialaisten kehittymätöntä sotataitoa osottaa,
ettei suuri armeija yhä uudistuvista hyökkäyksistä huolimatta voinut
tätä pientä joukkoa karkottaa varustuksistaan. Intialaiset rakensivat
puusta korkeita uivia torneja, vallottaakseen niillä Pachecon laivat,
mutta tämäkin yritys torjuttiin. Samudrinin täytyi tyhjin toimin palata
takaisin, sillä monsuuni oli kääntymässä ja saatettiin niin ollen taas
odottaa meren takaa uutta portugalilaista laivastoa.
Se saapuikin kohdakkoin, johtajanaan Soarez, jolla oli kolmetoista
laivaa, toista tuhatta sotilasta ja paljon tykkejä ja ampumavaroja.
Syyskuussa v. 1504 hän saapui Kalikutin edustalle ja alkoi pommittaa
kaupunkia, hävittäen muun muassa osan samudrinin palatsista.
Kaupungissa kaikki portugalilaiset sotavangit kostoksi surmattiin.
Seuraavana vuonna Soarez arvokkaat kuormat otettuaan lähti
kotimatkalle. Intian vesille jäi viisi laivaa rantoja vartioimaan.
Kalikutin samudrinin voima oli siksi murrettu, että kaikki vasallit
alkoivat hänestä luopua. Duarte Pacheco palasi kotimaahan, jossa hän
urheutensa palkaksi nimitettiin Guinean maaherraksi. Myöhemmin hänet
parjausten vuoksi erotettiin ja vietiin vankina Portugaliin, jossa hän
köyhänä kuoli. Runoilija Camões »Lusiadas» eepoksessaan, jossa hän
ylistää Portugalin suuruuden ajan sankareita, ankarin sanoin tuomitsee
kuninkaan kiittämättömyyden ansiokasta sotilasta kohtaan.


Francisco d’Almeida Intian varakuninkaana.

Egyptin sulttaani pyytää paavin välitystä.

Portugalilaiset olivat toimillaan Intian vesillä kokonaan häirinneet
kaupan, joka sieltä kulki Ormusin ja Adenin kautta Persian lahdelle ja
Punaiselle merelle. Tämä kaupanseisaus tuntui nopeaan Egyptissä, jonka
sulttaani välittömästi hallitsi Punaisen meren tietä ja Persian lahden
kautta kulkevan kaupan päätesatamia Syyrian rannalla ja kauppavaihdosta
sai suuria tuloja. Hän koetti ensinnä paaville valittamalla saada
apua. Paavin muka piti kieltää Portugalia ensinkään purjehtimasta
Intiaan. Ellei tätä kieltoa toteutettu, niin hän puolestaan aikoi
ryhtyä omissa maissaan kristittyjä vastaan pakkokeinoihin, tuhota
Vapahtajan haudan Jerusalemissa ja juurineen hävittää Itämaista pois
kristinuskon nimenkin. Sitä paitsi hän uhkasi lähettää laivastonsa
Välimerelle kostamaan kristityille samalla mitalla, jolla he olivat
muhamedilaisille mitanneet Intian vesillä ja rannoilla. Paavi lähetti
tämän sanoman Portugalin kuninkaalle, mutta tämä jyrkästi epäsi Egyptin
vaatimuksen.
Manuel kuningas lausui vastauksessaan: »Kun me päätimme laivoinemme
raivata tien Intiaan ja tutkia esi-isillemme tuntemattomia maita,
niin oli aikomuksemme jalkaimme alle musertaa muhamedin usko, joka
saatanan avulla on tuottanut kristikunnalle niin paljon kärsimyksiä,
ja hävittää Muhamedin hauta. Valitamme, ettei tätä päämäärää ole vielä
saavutettu. Sulttaani on varova, ettei hän tuhoa Pyhää hautaa, sillä
pyhiinvaeltajista hän saa paljon tuloja. Jos hän taas uskaltaa ruveta
hävittämään Välimeren rantoja, niin on tämä teko yhdistävä häntä
vastaan kaikki kristityt kansat, jotka nykyisin ovat niin erimieliset.»
Paras vastaus sulttaanin uhkauksiin oli kuningas Manuelin mielestä
kehotus kansoille liittyä yhteen uutta ristiretkeä varten.

Egypti valmistautuu sotaan.

Egyptin sulttaani niin ollen ryhtyi sotaa valmistelemaan. Kun ei
ollut toivoa siitä, että hän Välimerellä saisi suuriakaan aikaan,
niin hän päätti keskittää kaikki voimansa Intian vesille. Syyriaan
lähetettiin viisikolmatta laivaa hakemaan laivapuita, jotka sitten
piti vietämän Suezin kannaksen poikki Punaiselle merelle, jossa
laivasto rakennettaisiin. Johannitat, jotka yhä pitivät hallussaan
Rhodos saarta, hävittivät tosin osan sulttaanin laivoista, mutta osa
sai asiansa ajetuksi ja Punaisen meren rannalla aljettiin varustaa
suurta egyptiläistä laivastoa. Kuusi suurempaa ja viisi pienempää
laivaa saattoi sulttaani siten v. 1506 lähettää matkaan Intian vesille.
Yrityksessä hänellä oli apuna salaisia, europpalaisia liittolaisia,
joita portugalilaisten toimet niinikään uhkasivat, niinkuin saamme
myöhemmin nähdä.
Portugalilaiset saivat näistä varustuksista tiedon ja älysivät, että
heidän nyt tuli ruveta järjestelmällisesti jatkamaan taistelua, jos
mieli torjua tämä uusi vaara. Intian vesille päätettiin lähettää
varakuningas, joka saisi oman mielensä mukaan siellä pysyväisesti
hoitaa sodankäyntiä ja kauppaa, ja samalla päätettiin ponnistaa maan
kaikki voimat, jotta hänen käytettävänään olisi riittävät sotavoimat.

Almeida ja hänen retkikuntansa.

Francisco d'Almeida, Intian ensimäinen varakuningas, oli vanhaa
kreivillistä sukua. Hän oli espanjalaisten vallottaessa Granadaa
vapaaehtoisena taistellut maureja vastaan, osottaen mitä suurinta
urheutta. Parempaa miestä korkeaan ja. vaikeaan toimeen Manuel kuningas
tuskin olisi voinut saada. Samalla kun Almeida oli erinomaisen
urhoollinen ja tarmokas, oli hän myös ritarillinen ja jalo ja saavutti
kaikkien niiden rakkauden, jotka hänen johdollaan maataan palvelivat.
Ei ainoakaan tahra himmentänyt hänen nimeään sillä ajalla, minkä
hän Intiassa toimi, se on aikalaisten yksimielinen tunnustus. Hänen
nimityksensä jo herätti niin suurta luottamusta, että kaikista osista
maata saapui tarjokkaita, jotka olivat halukkaita matkaan lähtemään.
Almeidan laivasto oli suurin, mitä Portugal vielä oli Intiaan
lähettänyt. Laivoja oli vähintäin parikymmentä, ehkä enemmänkin, toiset
sotalaivoja, toiset kauppalaivoja, ja lisäksi otettiin mukaan valmiiksi
veistettyä puutavaraa, josta Intiassa piti rakennettaman pienempiä
aluksia rannikkoa vartioimaan. Laivastossa oli 1500 asemiestä, 200
tykkimiestä ja 400 liikamerimiestä, joitten piti jäädä Intiaan aukkoja
täyttämään. Kaikenlaisia käsityöläisiä otettiin mukaan, varsinkin
puuseppiä, rautaseppiä ja köydenpunojia. Tykkejä ja ampumavaroja
varustettiin runsaasti — varustustöitä hoitikin Vasco da Gama, joka
kokemuksesta tiesi, mitä Intiassa parhaiten tarvittiin. Kuningas itse
kävi joka päivä valvomassa töitten edistymistä. Varakuninkaan lippu
annettiin Almeidalle juhlallisilla menoilla Lissabonin tuomiokirkossa,
kuningas seurasi laivaston mukana Tajon suulle, soudattaen itseään
laivasta laivaan ja rohkaisten ja kehottaen kapteeneja, sanoen kullekin
jäähyväiset ja toivottaen onnellista matkaa. Moinen retki oli niihin
aikoihin monta vertaa vaarallisempi kuin nykyisin, sekä laivain
vähemmyyden ja vaikeamman purjehduksen että tautien vuoksi, joita ei
vielä ymmärretty välttää, kun niitten luonnetta ei tunnettu, eikä
parantaa, kun ne olivat päässeet laivoissa raivoamaan. Tämän laivaston
mukana purjehti Intiaan Magalhães, joka sitten saavutti kuolemattoman
maineen retkellään maan ympäri. Maalisk. 25 p. 1505 Almeidan retkikunta
lähti pitkälle ja vaaralliselle matkalleen.
Hyvän toivon niemen edustalla oli jälleen kestettävä kovia myrskyjä,
ennenkuin sen ohi päästiin. Yksi laiva oli menetetty päiväntasaajan
seuduilla; toinen sai niemen ohi purjehdittaessa niin pahan vuodon,
että se täytyi ajaa maalle, mutta suuri osa miehistöstä pelastui
Mosambikiin.
Uusi varakuningas oli lähtiessään saanut tarkat ohjeet. Ensinnäkin
hänen piti rakentaa Sofalaan linna ja miehittää se. Sama oli tehtävä
Kiloassa, jonne lisäksi oli jätettävä muutamia pienempiä aluksia
valvomaan Afrikan itärannikon laivaliikettä. Tultuaan Intian
rannalle varakuninkaan tuli rakentaa linna Andjediva-saarille, Goan
eteläpuolelle, koska tämä saaristo oli huomattu mukavaksi tukipaikaksi
laivaston rannikkopurjehduksille. Siellä oli myös rakennettava kaksi
alusta mukana olevista aineista. Sitten oli ruvettava vainoamaan
Kalikutin kuninkaan laivoja, sillä häntä vastaan oli julistettu
ainainen sota. Eräisiin toisiin paikkoihin oli rakennettava linnoja,
kauppalaivat sitten kuormattuina lähetettävä kotimatkalle, jota vastoin
sotalaivain tuli jäädä Intiaan ja tehdä retki Ormukseen, Persian
lahden suulle, sekä rakentaa sinne linna estämään sen kautta kulkeva
arabialainen kauppa, kullan ja silkin tuonti Hindustanista, mausteitten
Itä-Intian saaristosta. Ainoastaan kuusi vuotta oli kulunut siitä,
kun Portugalilaiset saapuivat Intiaan. Näin suuriksi olivat heidän
yrityksensä lyhyessä ajassa paisuneet.

Almeida Afrikan itärannalla.

Kiloan sheikki otti varakuninkaan laivaston huonosti vastaan, josta
hyvästä tämä muitta mutkitta väkirynnäköllä vallotti hänen kaupunkinsa,
menettämättä ainoatakaan miestä. Seuraavana päivänä aljettiin rakentaa
paikalle linnaa, johon jätettiin melkoinen varusväki.
Mombasa, jonka edustalle sitten tultiin, teki sisämaan kanssa suurta
kauppaa ja oli lujasti linnotettu. Sielläkin oli vastaanotto huono.
Sheikki antoi ampua Almeidan laivastoa tykeillä, jotka oli pelastettu
eräästä haaksirikkoutuneesta portugalilaisesta laivasta. Kahden päivän
kuluttua kaupunki väkirynnäköllä vallotettiin, vaikka sheikillä
oli kymmenentuhatta miestä. Tappelu oli tuima. Portugalilaisilta
tosin kaatui vain muutama mies, mutta sitä enemmän haavottui. Tässä
tappelussa tuli muita kuulummaksi varakuninkaan ainoa poika, Dom
Lourenço, jota sotamiehet hänen voimiensa ja rohkeutensa vuoksi
kerrassaan jumaloivat. Vaikka nuoren sankarin loistava rata oli
niin lyhyt, — se oli parin vuoden kuluttua päättyvä, — niin ennätti
hän kuitenkin tässä vähässä ajassa saavuttaa maineen, jommoista ei
kenellekään toisella Intiassa ollut. Mombasan sheikki kaupunkinsa
vallotuksen jälkeen alistui ja suostui maksamaan vuotuisen veron,
ja valkoinen vaakunapatsas pystytettiin hänen kaupunkiinsa. Dom
Lourençolle sheikki, hänen urhoollisuuttaan ihaillen, lahjotti
arvokkaan miekan ja kallisarvoisen helminauhan. Voittaja ja voitettu
erosivat toisistaan ystävinä.
Varakuningas aikoi sen jälkeen käydä Magadoxossa ja Melindessä, mutta
vuodenaika oli siksi pitkälle edistynyt, että luotsit kaikin mokomin
kehottivat rientämään, ennenkuin suotuisa tuuli menetettäisiin.
Almeida sen vuoksi käski ohjata suorinta tietä Intiaan, laivasto
ulkoni väljälle Intian merelle ja saapui rientävän monsuunituulen
vetämänä syyskuun puolivälissä onnellisesti Andjediva-saarille, jonne
tieto Itä-Afrikassa saaduista voitoista jo oli ennättänyt. Siellä oli
vastassa Kananorin radshan kirje, jossa hän ilmotti koonneensa suuret
määrät mausteita, vaikka paikalla lähetettäviksi, ja samalla ilmotti
kolmea suurta mekkalaista alusta paraillaan odotettavan Kalikutiin.

Almeida Malabar-rannikolla.

Almeida ryhtyi toimeen viipymättä, niinkuin hänen tapansa oli.
Heti seuraavana päivänä ruvettiin saarille linnaa rakentamaan.
Laivoja lähetettiin anastamaan Mekasta odotettavat alukset.
Pieniä rannikkolaivoja aljettiin koota mukana tuoduista aineista.
Kahdenkymmenen päivän kuluttua linna oli valmiina. Kaikille
ystävällisille rannikkoruhtinaille lähetettiin kirjeet ilmotuksella
varakuninkaan tulosta.
Ensi työksi vallotettiin sitten Onorin kuninkaan kaupunki ja
hävitettiin hänen laivansa. Ainoastaan yksi mies menetettiin
hyökkäyksessä. Kuningas täydelleen alistui ja sai anteeksiannon.
Suurella innostuksella laivasto sitten otettiin vastaan Kananorissa,
jonka hallitsijan kanssa Portugalilaiset alusta saakka olivat olleet
ystävällisissä väleissä. Sieltä varakuningas purjehti Kotshiniin.
Täydessä juhlapuvussa, kunnialaukauksia ampuen laivasto laski
satamaan, jossa varsinkin vasta rakennetut soudettavat kalerit
herättivät huomiota, sillä siihen asti ei oltu Intiassa nähty aluksia,
joita niin täsmällisessä tahdissa soudettiin, kuten eräs aikalainen
sanoo. Kotshinissa olivat arabialaiset kauppiaat tehneet radshaa
vastaan vaarallisen salaliiton, ja tämä sen vuoksi mielihyvällä
salli Portugalilaisten rakentaa satamaansa linnotuksen. Se valmistui
maanasukkaitten avulla viidessä päivässä ja varustettiin tykeillä.
Kotshinin hallitsija ja Almeida kohtasivat toisensa suurilla
juhlamenoilla ja Almeida kruunasi kuninkaan itsenäiseksi hallitsijaksi.
Kotshiniin saapui tieto, että maurit olivat etelämpänä olevassa
Kulamissa (Kollamissa) vallanneet Portugalilaisten rakentaman linnan
ja surmanneet sen puolustajat. Dom Lourenço sai toimekseen rankaista
Kulamia. Parissa kolmessa päivässä hän poltti seitsemänkolmatta
vihollista laivaa ja syöksi tuhoon paljon väkeä, menettämättä itse
ainoatakaan miestä. Sitten saivat portugalilaiset kauppalaivat ottaa
maustekuormansa Kotshinistä ja Kananorista ja lähteä paluumatkalle.
Palaava laivue joutui tällä matkalla ensi kerran Madagaskarin
itärannalle. Purjehdittuaan sen reunoja seitsemäntoista päivää se
tuli jälleen tutuille vesille ja saapui toukokuussa 1506 onnellisesti
Lissaboniin.
Varakuninkaan sotavoimat olivat nyt, kauppalaivain lähdettyä,
melkoisesti vähentyneet. Uutta apua ei ollut odotettavissa, ennenkuin
monsuuni jälleen kääntyi lounaaseen. Tätä tilaisuutta oli Kalikutin
samudrin päättänyt käyttää, koettaakseen vielä kerran tuhota vihatut
Portugalilaiset. Hän oli varustanut suuren laivaston ja päätti sillä
hyökätä Kananoria vastaan kurittaakseen perinpohjin kapinallisen
vasallinsa. Tuuma ei kuitenkaan pysynyt salassa. Saapui nimittäin
Dom Lourençon luo Kananoriin eräs mauriksi puettu mies, joka pyysi
päästä yksityisesti portugalilaisen päällikön puheille. Hän ilmaisi
olevansa Ludovico Varthema niminen italialainen, laajalti matkustanut
mies, joka nyt oli paennut Kalikutista ja sieltä toi tiedon uhkaavasta
vaarasta. Varthema lähetettiin viipymättä Kotshiniin viemään siitä
varakuninkaalle tietoa. Dom Lourenço sai isältään seuraavat ohjeet:
»Taistele katolisen uskon ja kunniasi puolesta, käyttäydy kuin
kristitty ja isäsi poika.»

Dom Lourençon suuri voitto.

Dom Lourenço viipymättä ryhtyi toimiin. Taistelu, joka sitten seurasi,
on mainehikkaimpia mitä Portugalilaiset Intiassa taistelivat.
Samudrinin laivastossa oli 209 alusta, 84 suurta laivaa, loput
pienempiä rannikkoaluksia. »Siinä oli mastoja kuin suuressa metsässä»,
kertoo Varthema. Portugalilaisilla oli tätä laivastoa vastaan vain
yksitoista laivaa, mutta niissä oli sitä urheampi ja etevämpi miehistö.
»Sillä tosiaan», lausuu Varthema, »olen aikoinani ollut monessa
tappelussa ja nähnyt monta tuimaa ottelua, mutta en ole koskaan nähnyt
urhoollisempia miehiä kuin nämä Portugalilaiset.» Urheus olikin
tarpeen, sillä heitä oli ainoastaan 800 taistelijaa monta tuhatta
vastaan.
Dom Lourenço purjehti vihollista vastaan merelle. Itse hän kulki edellä
»Rodrigo Rebello» nimisellä suurella laivalla, valiojoukkonsa mukanaan.
Kääntymättä oikeaan tai vasempaan hän ohjasi suoraan vihollisten
johtajalaivaa vastaan. Kolme kertaa yritettiin iskeä siihen koukut,
kolmasti nämä häädettiin pois. Vihdoin kuitenkin temppu onnistui ja
Portugalilaiset juoksivat iskettyyn laivaan, Dom Lourenço etupäässä,
tappara aseenaan. Hetken aikaa voitto näytti epävarmalta, sillä
vastassa oli kuusisataa vihollista, mutta pian oli ratkaisu tapahtunut.
Dom Lourenço lakosi edellään kaikki ja tuossa tuokiossa oli laivan
kaikki väki joko surmattu taikka ajettu mereen.
Toiset Portugalilaiset laivat eivät sillä välin olleet joutilaina.
João Serrão taisteli niin urheasti, ettei mointa oltu ennen nähty.
Hänen laivansa kimppuun hyökkäsi päälle viisikymmentä »prauta»,
mutta ne hän karisti itsestään erilleen, vaikka melkein kaikki hänen
miehensä tappelussa haavottuivat. Simon Martinez, uhkarohkeimpia
varakuninkaan kapteeneista, oli vielä tukalammassa asemassa. Hänen
matalan aluksensa ympärille oli kokoontunut neljä paljon suurempaa
laivaa, joista aljettiin tuhoisa tuli. Lopulta Martinezin joukossa ei
ollut ainoatakaan miestä, joka ei olisi ollut haavottunut, ja kun he
olivat ampuneet kaikki ruutinsa, niin ei ollut muuta neuvoa kuin paeta
kannen alle. Maurit hyökkäsivät laivaan, luullen sen jo voittaneensa,
mutta silloin kapteeni henkiin jääneitten keralla teki äkkihyökkäyksen,
kaatoi omalla kädellään seitsemän vihollista ja ajoi miehineen loput
mereen.
Sillä välin kun nämä molemmat epätoivoiset yhteentörmäykset
tapahtuivat, oli Dom Lourenço iskenyt kiinni toiseen vastustajaan.
Se oli suurempi alus kuin ensimäinen. jonka hän oli voittanut,
miehiä siinä oli tuhannenviisisataa. Mutta kun samalla haavaa toinen
portugalilainen laiva iski alukseen toiselta puolelta, niin maurit
joutuivat kahden tulen väliin ja voitettiin nopeaan. Kun vihollisen
molemmat suurimmat laivat oli anastettu ja useita toisia joko upotettu
taikka rauskattu, niin loput kääntyi pakoon. Portugalilaisten ilo oli
ponneton, sillä voitto, joka jonkun ajan oli näyttänyt epätietoiselta,
oli nyt varma. Ryhdyttiin pakenevia takaa-ajamaan ja syntyi kamala
verenvuodatus. Armoa ei pyydetty eikä annettu. Meri punertui verestä ja
seuraavana päivänä rannalle ajautui ruumiita kasoihin kuin meriruokoa
myrskyn jälkeen. Enemmän kuin 3600 mauria sai tappelussa surmansa.
Portugalilaisten puolelta kaatui noin kahdeksankymmentä miestä ja
parisataa haavottui, Magalhães muitten mukana. Haavotetut vietiin
Kananoriin hoidettaviksi, kuolleet haudattiin mereen, etteivät maurit
saisi tietoa Portugalilaisten mieshukasta.

Maustekauppa uusille teille.

Tämä voitto oli ratkaiseva ja Portugalilaiset saattoivat toistaiseksi
olla hyvässä turvassa. Mutta lepoa he eivät saaneet itselleen suoda,
jos mieli päästä tarkotustensa perille. Arabien kauppa oli tosin saanut
tuhoisan iskun Malabaar-rannikolla, mutta he näyttivät keksineen
uusia teitä, koska saattoivat yhä edelleen sitä jatkaa, vaikka pääsy
Kalikutiin, maustekaupan vanhaan keskustaan, olikin estetty. Samalta
Varthemalta, joka oli tuonut viestin samudrinin hyökkäyksestä, sai
Almeida nyt tietoja, joiden kautta hän sai laajemman käsityksen tämän
kaupan etäisimmistä lähteistä.
Varthema antoi varakuninkaalle tietoja maustimien varsinaisista
kotiseuduista, joissa hän oli käynyt. Hän oli käynyt sekä Malakassa
että Molukeilla ja Jaavassa, muhamedilaisuuden turvissa matkustellut
kaikkialla Sunda-saaristossa. Varakuningas näiden tietojen nojalla
päätteli, että maurit olivat alkaneet purjehtia Maledivien saarille,
jotka ovat meressä lounaaseen päin Intian eteläkärjestä, ja siellä
kuormata aluksiinsa mausteet, joita toiset laivat sinne toivat. Dom
Lourenço ei kuitenkaan saaristoa löytänyt, vaan jonkun ajan merellä
harhailtuaan saapui Ceyloniin, jossa Portugalilaiset eivät olleet vielä
käyneet. Minkäänlaisiin sotatoimiin hän ei Ceylonissa ryhtynyt.
Keväällä v. 1506 lähti Portugalista jälleen viisitoista laivaa Intiaan.
Kymmenen oli kuormalaivaa, osaksi italialaisten ja saksalaisten
kauppiaitten varustamia; näitten piti purjehtia suoraan Intiaan. Viisi
laivaa oli sotalaivaa, ja niillä piti Affonso d’Albuquerquen Arabian
rannikolla vartioida Punaisen meren ja Persian lahden suuta. Sokotraan
oli rakennettava linna, sillä maurien oli tapana poiketa siellä vettä
ottamassa.

Tristão da Cunha.

Kauppalaivastoa johti Tristão da Cunha, joka Brasilian rannalta
Kapmaahan purjehtiessaan myrskyn kantamana joutui pois oikealta
väylältä ja löysi Atlantin meren eteläosasta hänen mukaansa
nimitetyn saaren. Useimmat hänen laivoistaan saapuivat onnellisesti
yhtymäpaikkaan Mosambikiin; yksi ainoa ajautui Madagaskariin, tuoden
sieltä tiedon, että muka saarella oli paljon kultaa, pippuria ja
inkevääriä. Tämä sai Tristão da Cunhankin saarelle poikkeamaan, mutta
tieto huomattiin väärinkäsitykseksi; ja kun sitä paitsi Madagaskarinkin
maurit olivat vihamieliset ja mahtavat, niin laivasto jatkoi matkaansa
Intiaan. Kuitenkin mennessä ankaran taistelun jälkeen vallotettiin
ja poltettiin Magadoxon eteläpuolella oleva vihamielinen Brava.
Portugalilaiset anastivat sheikin rahastosta suunnattoman määrän hopeaa.
Tristão da Cunha sitten purjehti Sokotraan, jossa vielä oli jäljellä
kristittyjä, vaikka saari muutama vuosikymmen aikaisemmin olikin
joutunut arabialaisen sheikin vallan alle. Sokotran linna oikopäätä
rynnäköllä vallotettiin, rakennettiin uudestaan entistä lujemmaksi ja
sai Portugalilaisen varusväen.
Tristão da Cunhan viivytyksien kautta oli kuitenkin Aimeida
joutunut vaikeaan asemaan. Kananorin ystävällinen ruhtinas kuoli ja
hänen jälkeläisensä liittyi jälleen Kalikutin samudriniin, koska
Portugalilaiset olivat pidättäneet ja upottaneet erään hänelle kuuluvan
laivan, vaikka sillä oli heidän itsensä antama suojeluskirje. Kananorin
portugalilaista linnaa piiritettiin; sen pieni varusväki kuitenkin
kesti menestyksellä kaikki hyökkäykset, kunnes Tristão da Cunha
vihdoin saapui. Linna rakennettiin uudelleen kivestä. Osa Portugalista
tulleista laivoista lähetettiin paikalla paluumatkalle, koska
varakuningas oli saanut kootuksi riittävät maustekuormat. Dom Lourenço
laivasto-osaston kanssa purjehti Bombayn eteläpuolella olevaan Tshaulin
satamaan, saadakseen sieltä lisää: Tshaulin pikkuruhtinas oli nimittäin
liittynyt Portugalilaisiin.

Egyptin laivasto saapuu sotanäyttämölle.

Tällä kannalla olivat asiat, kun Egyptin sulttaanin laivasto saapui
Intiaan. Portugalilaiset olivat siten saaneet uuden ja vaarallisen
vihollisen, jolla lisäksi oli Intiassa mahtavia liittolaisia. Gujeratin
shaahi, jonka valtakunta oli Narbadan ja Indus-jokien suistamojen
välillä, lähetti Egyptiläisten avuksi viisikymmentä intialaista
alusta. Dom Lourenço oli yhä vielä Tshaulin joessa, kun tämä laivasto
lähestyi. Hän luuli sitä ensiksi Albuquerquen osastoksi, jota
odotettiin Ormuksesta, eikä huomannut ajoissa lähteä merelle, jossa
hän olisi voinut paremmin puoliaan pitää. Taistelu siten syntyi itse
joessa. Ensimäisenä päivänä ei vielä tapahtunut ratkaisua. Dom Lourenço
olisi tosin voinut yön aikana paeta merelle, mutta kun isä oli kerran
ennen varottanut häntä liiallisesta varovaisuudesta, niin hän ei
tilaisuutta käyttänyt. Seuraavana päivänä taistelua siis jatkettiin.
Portugalilaisen päällikön laiva sai tykinluodista niin vaikean vuodon,
että sen vihdoin täytyi koettaa toisen laivan avulla päästä pakoon.
Siinä yrityksessä se kuitenkin puski joessa kalastajain paaluun eikä
enää päässyt irtaantumaan. Vetoköysi katkesi ja Dom Lourençon alus
joutui vihollisen maalitauluksi. Huolimatta epätoivoisesta asemastaan
sankari kuitenkin viimeiseen saakka piti puoliaan. Hänen urheutensa oli
toisille loistavana esikuvana. Tykinluoti runteli hänen säärensä, mutta
saatuaan haavan sidotuksi hän tuolilla istuen johti maston juurelta
taistelua, kunnes toinen luoti oli surman luoti. Vasta kun melkein
koko miehistö oli joko kaatunut taikka kyvyttömäksi haavottunut, laiva
vallotettiin; mutta samalla se upposikin eikä siis jäänyt viholliselle
voitonmerkiksi. Muut portugalilaiset laivat pääsivät pakenemaan
Kotshiniin, jossa varakuningas oli. Vakavalla mielellä Aimeida kuuli
poikansa sankarikuoleman ja mielessään vannoi pyhän valan, ettei
Intiasta lähtisi, ennenkuin oli sen maureille kostanut. Egyptiläisen
Sez Fin ädäbiyättän 1 tekst ukıdıgız.
Çirattagı - Maantiede ja löytöretket 2 : Suurien löytöretkien aikakausi - 12
  • Büleklär
  • Maantiede ja löytöretket 2 : Suurien löytöretkien aikakausi - 01
    Süzlärneñ gomumi sanı 3141
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1951
    17.7 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    26.6 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    33.1 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 2 : Suurien löytöretkien aikakausi - 02
    Süzlärneñ gomumi sanı 3450
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1923
    23.0 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    31.6 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    38.1 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 2 : Suurien löytöretkien aikakausi - 03
    Süzlärneñ gomumi sanı 3492
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1903
    22.1 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    32.5 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    38.6 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 2 : Suurien löytöretkien aikakausi - 04
    Süzlärneñ gomumi sanı 3462
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1907
    22.7 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    32.3 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    37.8 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 2 : Suurien löytöretkien aikakausi - 05
    Süzlärneñ gomumi sanı 3398
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1954
    21.3 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    31.2 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    36.5 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 2 : Suurien löytöretkien aikakausi - 06
    Süzlärneñ gomumi sanı 3499
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1962
    23.4 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    34.2 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    40.5 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 2 : Suurien löytöretkien aikakausi - 07
    Süzlärneñ gomumi sanı 3399
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1900
    21.3 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    31.4 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    38.4 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 2 : Suurien löytöretkien aikakausi - 08
    Süzlärneñ gomumi sanı 3364
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1915
    20.4 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    30.8 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    37.0 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 2 : Suurien löytöretkien aikakausi - 09
    Süzlärneñ gomumi sanı 3341
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1963
    19.6 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    28.6 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    34.9 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 2 : Suurien löytöretkien aikakausi - 10
    Süzlärneñ gomumi sanı 3195
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1834
    18.9 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    27.9 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    32.8 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 2 : Suurien löytöretkien aikakausi - 11
    Süzlärneñ gomumi sanı 3321
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1797
    21.4 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    31.8 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    37.6 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 2 : Suurien löytöretkien aikakausi - 12
    Süzlärneñ gomumi sanı 3270
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1804
    18.7 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    28.7 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    34.6 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 2 : Suurien löytöretkien aikakausi - 13
    Süzlärneñ gomumi sanı 3308
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1900
    20.9 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    31.1 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    37.6 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 2 : Suurien löytöretkien aikakausi - 14
    Süzlärneñ gomumi sanı 3329
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1894
    20.6 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    30.8 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    36.4 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 2 : Suurien löytöretkien aikakausi - 15
    Süzlärneñ gomumi sanı 3375
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1936
    20.9 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    30.9 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    37.3 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 2 : Suurien löytöretkien aikakausi - 16
    Süzlärneñ gomumi sanı 3511
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1912
    22.1 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    32.2 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    37.7 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 2 : Suurien löytöretkien aikakausi - 17
    Süzlärneñ gomumi sanı 3408
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1904
    22.0 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    32.5 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    38.1 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 2 : Suurien löytöretkien aikakausi - 18
    Süzlärneñ gomumi sanı 3394
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1801
    22.3 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    32.4 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    37.6 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 2 : Suurien löytöretkien aikakausi - 19
    Süzlärneñ gomumi sanı 3368
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1842
    21.5 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    32.0 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    37.0 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 2 : Suurien löytöretkien aikakausi - 20
    Süzlärneñ gomumi sanı 3267
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1918
    19.8 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    29.4 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    35.3 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 2 : Suurien löytöretkien aikakausi - 21
    Süzlärneñ gomumi sanı 3337
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1844
    21.6 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    31.7 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    37.9 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 2 : Suurien löytöretkien aikakausi - 22
    Süzlärneñ gomumi sanı 3315
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1905
    21.2 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    31.0 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    35.8 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 2 : Suurien löytöretkien aikakausi - 23
    Süzlärneñ gomumi sanı 3384
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1993
    20.6 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    30.2 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    36.1 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 2 : Suurien löytöretkien aikakausi - 24
    Süzlärneñ gomumi sanı 3257
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 2031
    17.5 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    26.1 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    31.9 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 2 : Suurien löytöretkien aikakausi - 25
    Süzlärneñ gomumi sanı 3374
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 2007
    20.2 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    29.4 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    35.4 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 2 : Suurien löytöretkien aikakausi - 26
    Süzlärneñ gomumi sanı 3500
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1929
    20.4 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    30.8 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    36.6 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 2 : Suurien löytöretkien aikakausi - 27
    Süzlärneñ gomumi sanı 3442
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1961
    20.3 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    30.6 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    37.0 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 2 : Suurien löytöretkien aikakausi - 28
    Süzlärneñ gomumi sanı 3412
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 2015
    20.6 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    30.1 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    36.4 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 2 : Suurien löytöretkien aikakausi - 29
    Süzlärneñ gomumi sanı 3415
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1946
    23.0 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    33.5 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    38.9 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 2 : Suurien löytöretkien aikakausi - 30
    Süzlärneñ gomumi sanı 3391
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1915
    20.7 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    30.6 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    37.1 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 2 : Suurien löytöretkien aikakausi - 31
    Süzlärneñ gomumi sanı 3366
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1920
    21.0 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    31.5 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    36.6 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 2 : Suurien löytöretkien aikakausi - 32
    Süzlärneñ gomumi sanı 3311
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1872
    20.7 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    29.8 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    34.9 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 2 : Suurien löytöretkien aikakausi - 33
    Süzlärneñ gomumi sanı 3445
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1909
    21.8 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    32.6 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    38.1 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 2 : Suurien löytöretkien aikakausi - 34
    Süzlärneñ gomumi sanı 3425
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1913
    21.9 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    32.4 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    39.2 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 2 : Suurien löytöretkien aikakausi - 35
    Süzlärneñ gomumi sanı 3373
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1924
    21.8 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    31.2 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    37.6 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 2 : Suurien löytöretkien aikakausi - 36
    Süzlärneñ gomumi sanı 3457
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1900
    21.2 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    31.5 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    37.5 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 2 : Suurien löytöretkien aikakausi - 37
    Süzlärneñ gomumi sanı 3494
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1858
    22.2 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    32.6 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    38.7 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 2 : Suurien löytöretkien aikakausi - 38
    Süzlärneñ gomumi sanı 3317
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1868
    17.7 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    26.2 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    31.6 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 2 : Suurien löytöretkien aikakausi - 39
    Süzlärneñ gomumi sanı 3253
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1835
    17.0 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    24.7 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    30.1 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 2 : Suurien löytöretkien aikakausi - 40
    Süzlärneñ gomumi sanı 3282
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1871
    17.9 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    27.2 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    32.5 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 2 : Suurien löytöretkien aikakausi - 41
    Süzlärneñ gomumi sanı 3275
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1884
    18.0 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    27.6 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    33.5 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 2 : Suurien löytöretkien aikakausi - 42
    Süzlärneñ gomumi sanı 3397
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1856
    18.8 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    26.1 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    31.6 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 2 : Suurien löytöretkien aikakausi - 43
    Süzlärneñ gomumi sanı 2509
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1447
    20.2 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    28.5 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    32.5 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.