Maantiede ja löytöretket 1 : Vanha aika ja keski aika - 15

Süzlärneñ gomumi sanı 3301
Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1937
19.7 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
29.7 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
36.0 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
ads place
jokeen kastettavaksi »riemuiten astelivat hänen edellään», kuten David
ennusti. »Vuoret hyppivät kuin oinaat ja pienet mäet kuin karitsaiset.»
Ja vielä sinä päivänä ne pyhiinvaeltajan mielestä näyttivät siltä,
»kuin olisivat juuri aikoneet hypätä».

Antoninus.

Samoihin aikoihin saapui Syyriaan paljon ihmisiä eri maista näkemään
pylväspyhimystä, Simon Stylitestä. V. 553 tapahtui koko Foinikian
rannikolla ja sisämaassa kauhea maanjäristys. Antoninus niminen
pyhiinvaeltaja kävi Pyhässä maassa kymmenkunta vuotta myöhemmin ja
antaa kaikista Idän pyhistä paikoista tavallista täydellisemmän
selonteon. Hänen matkansa olikin viimeinen huomattavampi
pyhiinvaelluskertomus ennen muhammedilaisteri tuloa. Hän matkusti
Italiasta maata pitkin Konstantinopoliin, vaikka pohjoiset tiet
epäilemättä olivat hyvin vaaralliset Langobardien, Avarien ja Gepidien
rosvoretkien vuoksi. Foinikian kaupungeissa, varsinkin Beiruthissa,
hän kaikkialla näki mainitun maanjäristyksen tuhoja, joita ei oltu
vielä voitu korjata. Komeassa Beiruthissa oli maanjäristys muun muassa
hävittänyt »koulun» ja »yliopiston» ja kolmekymmentätuhatta ihmistä
oli saanut surmansa. Sidonissa Antoninus kertoo tavanneensa kehnoimmat
kaikista ihmisistä. Sareptassa hän näki Eliaan pyhäinjäännöksiä,
Tyyrosta hän moitti kovin syntiseksi ja niin ylelliseksi, että
sitä oli mahdoton sanoin kertoakaan. Siellä käytiin silkissä ja
kaikenlaisissa kalleissa vaatteissa, mutta mitä muuta voikaan odottaa
kaupungilta, joka oli Venuksen palvelukselle pyhitetty. Ptolemais eli
Acre sitä vastoin oli siivo kaupunki, jossa oli hyviä luostareita.
Nazaretissa näytettiin sitä kirjaa, josta Jesus oli oppinut lukemaan,
ja penkkiä, jolla hän oli istunut yhdessä muitten koululasten kanssa
ja jota ainoastaan kristitty saattoi liikuttaa. Neitsyt Maarian
talossa olivat Vapahtajan vaatteet säilyneet, ja ne tekivät monta
ihmettä. Ja niin suuri oli paikan tenho, että viha, jota Juutalaiset
tunsivat kaikkia kristittyjä kohtaan, siellä muuttui rakkaudeksi, ja
Nazaretin vaimot olivat kaikkia muita kauniimmat, koska he väittivät
polveutuvansa Pyhästä Maariasta. Mutta sitä kiukkuisempia olivat
Sebasten juutalaiset. »Kautta avoimen maan ja Samarialaisten kylissä
ja kaupungeissa juutalaiset seurasivat meitä, polttaen jalkamme
jäljet oljilla. Ja niin suuresti he kristittyjä vihaavat, että tuskin
vastaavat kristittyjen kysymykseen. Eivät edes rahaa he ota kädestänne,
viskaamatta sitä ensin veteen likoomaan. Ja varokaa, ettette siinä
maassa sylje, jos tahdotte heitä välttää.» Mutta mahdoton on luetella
kaikkia niitä pyhiä muistopaikkoja ja ihmeitä, joita placentialainen
pyhiinvaeltaja näki. Hän kävi Egyptissäkin, jossa Israelin lapset
olivat olleet orjuudessa, ja näki muun muassa Suezin kannaksella
Klysman kaupungissa Intiasta tulleita laivoja, täynnään Intian
kauppatavaroita.
Valtiolliset tapaukset sitten sulkivat pyhiinvaeltajilta tiet, tai
ainakin tekivät heidän matkansa entistä paljon vaarallisemmiksi ja
vaikeammiksi. V. 615 j.Kr. Persian hallitsija Khosroes vallotti
Jerusalemin ja persialaiset tulenpalvelijat silloin hävittivät
suurimman osan niistä kauneista rakennuksista, joita Itä-Rooman
kristityt keisarit olivat Pyhään kaupunkiin rakentaneet. Oikea
risti vietiin kauas Tigriin taa. V. 627 keisari Heraclius vallotti
Jerusalemin takaisin, mutta ainoastaan kymmenen vuotta sen enää oli
suotu olla kristityn Itä-Rooman vallassa. V. 637 patriarkka Sofronius
avasi Jerusalemin portit kalifi Omarille, ja muhamedilaisten hallussa
Jerusalem sitten pysyi aina ristiretkiin saakka.
Seitsemännen vuosisadan lopulla, pahimpain sota-aikain päätyttyä, alkoi
Jerusalemiin saapua pyhiinvaeltajia niitten germanilaistenkin kansojen
keskuudesta, jotka olivat Länsi-Rooman provinsseihin asettuneet ja
vähitellen ennättäneet sivistyä ja vakaantua kristillisyydessä.
Tunnetuimmat näistä pyhiinvaeltajista olivat Englannista ja Ranskasta.
Ensimäinen, josta on tietoja, oli Arculf.

Arculf.

Arculfin saapuessa Pyhään maahan v:n 680 vaiheilla olivat olot siellä
perin pohjin muuttuneet. Muhamedin uskolaiset olivat anastaneet kaikki
raamatulliset maat, pyhiinvaeltajat eivät enää kulkeneet viranomaisten
suojeluksessa, vaan vieraan vihamielisen uskon tunnustajat hallitsivat
niissä maissa, joissa kristinuskon kaikki juuret olivat. Koko
Pohjois-Afrika oli joutunut sen valtoihin, Itä-Rooman rajat olivat
taantuneet Vähään Aasiaan Tauro vuoriston rinteille, ja milloin
tahansa oli pelättävä, että muhamedilaiset vallottajat ne murtaisivat
ja etenisivät aina Bosporon rannoille. Italiaan heidän pelättiin
hyökkäävän meren poikki Tunisiasta, Espanjaan Gibraltarin salmen poikki
Mauretaniasta. Espanjan he saivatkin moneksi vuosisadaksi valtaansa
ja siitä tuli yksi maurilaisen sivistyksen päämaita. Länsi-Europan
valloista ainoastaan Frankkien perustama valtakunta osotti siksi suurta
sisällistä vahvuutta, että se kykeni antamaan tukea laajemmaltakin.
Niin olivat olot muuttuneet, kun ranskalainen piispa Arculf teki
pyhiinvaellusmatkansa Pyhälle maalle. Hänen kertomuksensa olisi ehkä
jäänyt unohduksiin, ellei myrsky olisi paluumatkalla ajanut laivaa
mukanaan aina Britannian pohjoisille rannoille, jossa Hebridien
saarilla oli Iona niminen kuulu luostari. Tämän luostarin johtaja
kirjotti muistoon Arculfin matkakertomuksen ja lyhennetty ote siitä
säilyi Bedan kirjottamassa Englannin kirkkohistoriassa.
Arculfin tullessa Jerusalemiin seisoi Salomon temppelin tilalla jo
Sarasenien rakentama moskea. Pyhiinvaeltajia siellä kävi edelleenkin,
mutta ne olivat nyt muhamedilaisia, koska varhaisemmat kalifit
kehottivat moslemilaisia käymään Jerusalemissa pyhiinvaelluksella.
Syyskuun puolivälissä vietettiin suuret markkinat, joihin saapui
suunnattomasti kansaa kamelineen, hevosineen ja aasineen. Markkinoita
aina seurasivat rankat sateet, jotka sitten puhdistivat kadut, ja
Arculf piti sitä Jumalan ihmeenä. Arculf kiittää Jerusalemia hyvin
rakennetuksi ja tekee tarkkaan selkoa sen pyhistä paikoista. Hän
piirusti niitten pohjakaavat vahatauluille, ja näitten pohjakaavain
vuoksi matkakertomus on arvokkaimpia lähteitä Jerusalemin vanhain
kristillisten rakennusten tuntemiseen. Arculf niinikään ensimäisenä
mainitsee keskellä Jerusalemia olleen pylvään, joka muka samalla
oli koko maailmankin keskusta, koska psalmissa sanotaan: »Mutta
Jumala on vanhastaan meidän kuninkaamme, joka meidät vapahtaa maan
keskellä». Kautta Keskiajan Jerusalem sen vuoksi piirrettiin kaikkien
maailmankarttojen keskustaksi.
Jerusalemista Arculf matkusti Jordanille ja Galileaan, käyden muun
muassa Genezaretin järven rannoilla, joilla kasvoi metsiä — nykyisin
ne ovat aivan puutonta erämaanluontoista seutua. Taborin vuorella
hän näki suuren luostarin ja kolme kirkkoa. Damaskon kautta kiertäen
Arculf matkusti edelleen Tyyrokseen meren rannalle ja sieltä laivalla
Egyptiin. Aleksandrian kauppa kukoisti silloin yhä vielä mitä
vilkkaimmillaan ja majakassa sytytettiin joka ilta tuli merenkulkijoita
opastamaan. Muhamedilainen valta ei siis vielä ollut saattanut
Aleksandriaa rappiolle, eikä se ollut kristityille matkustajoillekaan
niin vihamielinen kuin myöhemmin, koska Arculf näyttää saaneen jotenkin
vapaasti liikkua kaikkialla, jota vastoin myöhemmät pyhiinvaeltajat
joutuivat ainaisten rettelöitten alaisiksi. Niilin suistamossa oli
hänen käydessään vielä vilisemällä krokotileja, joitten raatelevaisuus
häntä kammotti.
Mutta kaikkia Itämaitten ja Länsimaittenkin kaupunkeja komeampi oli
Konstantinopoli, johon Arculf sitten ohjasi matkansa. Hän palasi kotia
Rooman kautta, kulkien Liparin saarien ohi, joista Volkano purki
päivällä savua ja yöllä tulta niin suurella jyryllä, että vastapäätä
oleva Sisilian ranta tärisi.

Willibald.

Seuraava pyhiinvaeltaja, jonka käynnistä on säilynyt kertomus, oli
ylhäissukuinen englantilainen munkki Willibald, jonka isä lienee ollut
joku maan silloisista pikkukuninkaista. Hänen matkansa päämäärä oli
aluksi vain Rooma, mutta tie sinnekin oli vaarallinen. Maailman asiat
olivat vielä huonommalla kannalla kuin Arculfin aikoina. Kristikunta
oli heikompi, islam voimakkaampi. Sarasenit olivat toiselta puolen
edenneet Bosporolle, toiselta puolen Espanjan kautta Garonne virralle
Etelä-Ranskaan. Koko Välimeri oli täynnään muhamedilaisia merirosvoja.
Kristikunnan asema näytti tosiaan vaaran alaiselta, kun samaan aikaan
pakanalliset paimentolaisheimot pitkin aroja etenivät aina Tonavan
ja Rheinin laaksoon saakka. Itä-Rooman pelastivat Isaurilaiset
keisarit, jotka hallitsivat sitä voimallisesti ja torjuivat pahimman
vaaran. Länsimaat alkoivat saada jonkun verran suojaa vahvistuvalta
frankkilaiselta valtakunnalta, jota Kaarlo Martel jälkeläisineen
järjesteli voimallisella kädellä.
Onnellisesti nuori englantilainen munkki isänsä ja veljensä kanssa
pääsi Alppien poikki, joitten solat rosvojen vuoksi olivat vaaralliset.
Niitä pitivät pyydyspaikkoinaan varsinkin Lombardian langobardilaiset
ruhtinaat. Matkalla kuoli Willibaldin isä, mutta siitä huolimatta
poika jatkoi matkaansa. Rooman piispa oli vielä Ravennan eksarkin
ylivallan alainen, mutta Itä-Rooman vastustuksesta huolimatta hän alkoi
vähitellen saada yhä enemmän valtaa ja muuttua siksi mahdiksi, jonka
käskyjä Italiassa etupäässä toteltiin — milloin siellä ketään toteltiin.
Roomassa Willibald päätti ulottaa matkansa Pyhälle maalle saakka.
V. 722 lähdettiin laivalla matkaan Syyriaan ja purjehdittiin
ensinnä Moreaan, jota silloin sanottiin Slaviniaksi, koska sen
olivat anastaneet Bulgaarit, autettuaan ensin Leo Isaurilaisen
Konstantinopolin valtaistuimelle. Sieltä matka piti Khiokseen,
Samokseen ja Efesokseen, jossa käytiin katsomassa varsinkin »seitsemän
unikeon luolaa». Puutetta ja vilua kärsien jatkoivat pyhiinvaeltajat
sieltä matkaa pitkin rannikkoa Lykiaan ja purjehtivat Kypron kautta
Syyriaan. Täällä heidät vangittiin muka vakoojina, mutta erään
espanjalaisen uskonluopion toimesta kalifi laski heidät vapaaksi,
kuultuaan heidän tulleen »siitä maasta, joka on etäimpänä lännessä,
jonka takana ei ole muuta kuin valtameri». Kalifin luvalla he sitten
saivat matkustaa Pyhässä maassa niihin paikkoihin, jotka vielä olivat
kristityille avoinna. Jerusalemissa oli Arculfin käynnin jälkeen
keksitty useita uusia paikkoja, jotka liittyivät Vapahtajan ja
pyhien miesten elämään. Mutta Taborin vuorella oli enää vain yksi
kirkko, kaksi olivat arvatenkin Sarasenit hävittäneet. Pyhä maa ja
sen lähimaat vaellettiin moneen kertaan ristiin rastiin ja vasta v.
726 Willibald näyttää lähteneen paluumatkalle. Paluumatkalla oli
hänelle käydä huonosti. Hän oli ostanut Jerusalemissa kallisarvoista
balsamia viedäkseen sitä salaa maasta pois. Sitä varten hän otti
ruo’on, joka oli ontto ja pohjalla varustettu, täytti sen petrolilla,
pisti sen kalebassipulloon, jossa balsami oli, ja leikkasi kalebassin
suun ja ruovon poikki aivan tasan, niin että sitä mitä ruo'ossa
oli, näytti koko kalebassikin sisältävän. Acren tullipaikassa ei
petosta huomattukaan, mutta Tyyroksessa kansa otti pyhiinvaeltajat
kiinni ja sitoi heidät ja alkoi etsiä, eivätkö he vieneet maasta
kiellettyä tavaraa. Jos olisi jotain löydetty, »niin meistä olisi
tehty marttyyrejä». Mutta kun etsijät avasivat kalebassin, niin pullon
sisusta haisi vain petrolille, eivätkä he balsamia löytäneetkään.
Sen vuoksi he antoivat heidän mennä. Tyyroksesta matkustettiin
Konstantinopoliin, jossa viivyttiin kaksi vuotta. Paluumatkalla
poikettiin Sisiliaan ja nähtiin Liparin saarien suitsuva tulivuori.
Siihen oli Arculfin jälkeen liittynyt tarukin, sillä itse paavi
Gregorius Suuri oli sanonut Itä-Goottien kuninkaan Theoderikin siellä
kituvan tulisessa pätsissä, jonka vuoksi Volkanoa oli ruvettu yleiseen
sanomaan »Theoderikin helvetiksi».
Willibaldin matkakertomus säilyi erään nunnan muistoon kirjottamana.
Pyhiinvaeltaja itse matkalta palattuaan kutsua noudattaen lähti
pakanallisten Germanien maahan auttamaan setäänsä Bonifaciusta
käännytystyössä. Hän kuoli siellä Eichstättin piispana.
Pian sen jälkeen kun Willibald oli palannut matkaltaan, tapahtui
Länsimaitten elämässä käänne, joka pysyvästi vaikutti seuraavien
vuosisatain oloihin. Kaarlo Martel voitti v. 732 Sarasenit
Länsi-Ranskassa Toursin tappelussa ja seisautti siten Espanjasta käsin
uhkaavan muhamedilaisvaaran. Ennenkun muhamedin uskon levittäjät
ennättivät hyökkäyksensä uudistaa, oli Pyreneitten pohjoispuolelle
syntynyt valtakunta, joka kaikiksi ajoiksi pysäytti heidän etenemisensä
ja pian uhkasi riistää heiltä Espanjankin. Frankkien kuningas Pipin oli
vallottanut Lombardian ja Kaarlo Suuri vahvisti valtaansa Italiassa
siihen määrään, että hän v. 800 saattoi Tiberin rannalla kruunauttaa
itsensä Rooman keisariksi. Länsimaat olivat sen kautta saaneet
uuden keskusmahdin, jolla oli Rooman yhä vielä mieliä hallitsevan
valtioaatteen yhdistävä laillistus. Sarasenit ajettiin Pyreneitten
niemimaalla Ebron taa, idästä tavan takaa hyökkäävät paimentolaiskansat
voitettiin monessa verisessä taistelussa ja Tonavan laakso aina
Unkaria myöten pakotettiin tottelemaan uuden Rooman keisarin käskyjä.
Pohjoisessa pakanallisten Saksilaistenkin täytyi vihdoin kaataa pyhät
puunsa ja tunnustaa Kaarlo Suuren ylivalta. Byzantilainen keisarikunta
oli tähän uuteen valtakuntaan verraten heikko. Sen valta Balkanin
niemellä ja Vähässä Aasiassa oli supistumistaan supistunut, Välimerellä
se oli kokonaan mennyttä.
Karolingien ajalla tapahtuneista pyhiinvaelluksista on säilynyt tietoja
ainakin kolmesta. Muuan Fidelis niminen munkki kävi kahdeksannen
vuosisadan keskivaiheilla Palestinassa, poiketen matkalla Egyptiin,
jossa pyramideja hänelle näytettiin »Joosepin vilja-aittoina». Hän
kulki laivalla Hadrianuksen korjauttaman kanavaa Niilistä Punaiseen
mereen. Amru nimisen kalifin sanotaan avauttaneen kanava uudelleen,
voidakseen paremmin hallita Egyptiä. Mutta vuosikymmen myöhemmin se
jälleen tukittiin, kun aljettiin pelätä, että päin vastoin kapinan
tehneet Arabialaiset voisivat sitä myöten hyökätä Egyptin kimppuun.

Bernard.

Enemmän kuin sata vuotta myöhemmin, v. 868, lähti eräs Bernard niminen
bretagnelainen, kaikesta päättäen ylhäinen mies ja ehkä Frankkien
kuninkaan salainen asiamieskin, Pyhälle maalle. Hänen matkastaan on
mieltäkiinnittävin osa menomatka, koska se osottaa Sarasenien silloista
valtaa. Lähtö nimittäin tapahtui sarasenilaiselta alueelta, sillä
muhamedilaiset olivat jo vallottaneet suuren osan. Etelä-Italiasta,
Sisilian, Sardinian ja Korsihan ja Etelä-Ranskassakin saaneet
jalansijaa. Näihin menestyksiin oli syynä Kaarlo Suuren valtakunnan
jakaminen ja heikontuminen hänen kuoltuaan. Sarasenit olivat jo kaksi
kertaa laskeneet itse Tiberinkin suuhun ja uhanneet Roomaa, jonka paavi
sen jälkeen oli linnottanut. Laivaan Bernard astui Tarentossa, saatuaan
sarasenilaiselta maaherralta passin. Tarenton satamasta lähti juuri
yhdeksän laivaa, jotka veivät Aleksandriaan 9000 kristittyä orjaa. Niin
surkeiksi olivat olot Länsimailla muodostuneet. Mutta ennenkun hän
pääsi Aleksandriassa maihin, hänen täytyi maksaa suuret juomarahat,
satoja markkoja, ja samoin edelleenkin, missä hän vain Egyptissä
matkusti. Muuta vahinkoa ei hänelle kuitenkaan tapahtunut. Hänkin kävi
katsomassa »Joosepin viljamakasineja» — pyramideja — ja kulki sitten
Ala-Egyptistä erämaan kautta Palestinaan, tavaten pitkin matkaa, ja
varsinkin Egyptissä, kristittyjä, jotka suurimmalla vierasvaraisuudella
häntä kohtelivat.
Jerusalemissa Bernard sai asunnon majatalossa, joka Kaarlo Suuren
toimesta oli sinne rakennettu. Tämä voimallinen ja ylevä hallitsija
oli nimittäin saanut yhtä valistuneen kalifin Harun-al-Rashidin kanssa
aikaan sopimuksen, joka takasi pyhiinvaeltajille paremman kohtelun
Pyhässä maassa. Kalifi oli muun muassa lähettänyt Kaarlo Suurelle Pyhän
haudan ja Jerusalemin avaimet ja Kaarlo Suuri oli tämän johdosta voinut
rakennuttaa Jerusalemiin majatalon kaikkia latinalaisia pyhiinvaeltajia
varten ja varustaa majatalonsa kirjastolla. Meritse palasi Bernard
sitten Italiaan, josta hän valitellen mainitsee, että turvallisuus
siellä oli paljon huonompi kuin voimakkaasti hallituissa Itämaissa.
Roomaa tuskin saattoi rosvojen vuoksi lähestyä muuta kuin suuressa
asestetussa seurassa. Sarasenien pelosta oli »ikuisen kaupungin»
avaimet joka ilta tuotava paaville itselleen, niinkuin huolellisessa
talossa perheenisälle. Mutta paavien valta vähitellen vahvistui, ja
tarmokkaasti he ylläpitivät järjestystä, niin pitkältä kuin heidän
sananvaltansa ulottui.
Samaan aikaan kun Bernard, kävi Pyhällä maalla pyhiinvaeltajana
myös Frotmund niminen bretagnelainen, joka oli tehnyt veririkoksen
ja sen vuoksi tuomittu erinomaiseen katumukseen. Avojaloin, tuhkaa
päälaellaan, katumuksentekijän karkeaan pukuun puettuna, käsissään
ja jaloissaan raskaat kahleet, hän v. 870 lähti pyhiinvaellukselle,
josta ei ollut tulla koskaan loppua. Hänen tuli kulkea toisesta
pyhästä paikasta toiseen, kunnes Jumala antaisi hänen syntinsä
anteeksi ja hän sen kautta saisi heittää pois kahleensa ja katujan
vaatteet. Frotmund kulki ensin Syyriaan ja oleskeli sitten jonkun
aikaa Jerusalemissa. Egyptissä hän eli Theben munkkien parissa, sen
jälkeen hänet tavattiin rukoilemassa Cyprianuksen haudalla Karthagossa.
Sieltä hän palasi Roomaan ja koetti saada paavi Benedictus III:lta
anteeksi annon, mutta tämä tuomitsi hänet jatkamaan katumuksen tekoa.
Frotmund lähti uudelleen vaeltamaan, kävi Jerusalemissa, Galilean
Kaanaassa, Punaisella merellä, Sinain vuorella, vieläpä Armeniassakin
sillä paikalla, johon Noan arkki oli pysähtynyt, kärsien matkalla
sanomattomia tuskia, milloin nääntymäisillään puutteesta, milloin
uskottomien ruoskimana, milloin itse kiduttaen itseään melkein
hengettömäksi. Vaelluksensa neljäntenä vuotena hän vihdoin Pyhän
Marcellinuksen haudalla Redonin luostarissa Länsi-Ranskassa pääsi
synneistään ja kahleistaan.

Kauppa Keskiajan alkupuoliskolla.

Itämaitten kauppatiet olivat »pimeinä aikoina» jotenkin samat kuin
Vanhan ajan lopulla. Joitakuita uusiakin tuli kuitenkin lisäksi.
Vaikeissa oloissa käytiin kauppaa. Erämaassa rosvoheimot hyökkäsivät
karavanien kimppuun, jokiloilla kauppiaitten veneitä upposi,
vuorisolissa heitä paleltui, kaupunkien likaisissa markkinasuojissa
he saattoivat sairastua ja kuolla tauteihin. Kauppa tuskin nautti
mitään järjestettyä suojaa, ennenkun Italian kauppatasavallat pääsivät
vahvistumaan ja itse saattoivat kauppansa turvata.
Rooman vallan aikana useimmat kauppatiet kulkivat idästä länteen,
Intiasta Espanjaan saakka. Verraten vähäarvoisia olivat reitit
pohjoisesta etelään, kuten meripihkakauppa Itämereltä ja kullan,
norsunluun ja orjain kauppa Sansibarin rannikolta. Eräs maanpäällinen
kauppatie kulki Konstantinopolista Trapetsuntiin, sieltä maan
poikki Kaspian merelle ja edelleen Oxus joen laaksoa Bokharaan ja
Samarkandiin, jossa se jakautui kahtia, toinen haara kulkien Kiinaan,
toinen poiketen etelää kohti Intiaan. Syyriasta kuljettiin maan
poikki Eufratin rannalle ja laskeuduttiin tätä jokea pitkin Persian
lahdelle, josta kauppiaat rantoja seuraillen purjehtivat Intiaan.
Yksi valtareitti kulki Eufratilta Persiaan ja edelleen Oxus joelle.
Tonavan suulta kulki eräs kauppatie Mustanmeren pohjoispuolitse Krimin
siirtokuntiin, ja siihen yhtyivät pohjoisesta Venäjän jokia pitkin
tulevat turkisreitit.
Kuudennella vuosisadalla tehtiin Konstantinopolissa yritys saada aikaan
uusi kauppareitti silkin kotimaahan, Kiinaan, koska Persialaiset
koettivat ylenmäärin hyötyä siitä, että silkinkaupan täytyi kulkea
heidän maansa kautta. Samoin koetettiin turvata liike Arabian kautta
Intiaan liiton kautta kristityn Abessinian kanssa.

Zemarkhos.

Yrityksestä kiertää pohjoisen kautta Persia tiedetään seuraavaa: V.
568 saapui Justinianuksen seuraajan hoviin turkkilainen lähetystö,
»viljelemään Roomalaisten ystävyyttä ja siirtämään heille silkin
kaupan». Ehdotukseen mielihyvällä suostuttiin ja jo samana vuonna
lähetettiin Zemarkhos niminen ylhäinen hallintovirkamies Kertshin
ja Astrakhanin kautta Samarkandiin, Dizabul nimisen turkkilaisen
ruhtinaan hoviin. Sogdianan rajalla pakanallisten turkkilaisten
oppaat juhlallisilla menoilla puhdistivat lähetystön kristillisyyden
saastasta. Zemarkhoksen täytyi kävellä tulen läpi ja tavaratkin
olivat puhdistettavat siten, että niitten päällä soitettiin kelloja
ja päristettiin rumpuja, toisten juostessa niitten ympäri, käsissään
palavia räiskyviä savustelehtiä, raivoten kuin hullut ja huitoen
käsillään, ikäänkuin he olisivat mananneet pois pahoja henkiä.
Dizabulin lähetystö löysi Issyk Kulin läheisyydestä, jossa hänen
leirinsä oli. Hän istui teltassaan kultaisella valtaistuimella,
kalliitten silkkiverhojen keskellä. Toista hänen valtaistuimistaan
kannatti neljä kultaista riikinkukkoa — tuo valtaistuin siis oli
alkumuoto sille kuululle riikinkukko-valtaistuimelle, joka Intiaa
hallitsevilla Moguleilla myöhemmin oli. Turkkilaisen hallitsijan
kulta- ja hopea-astiat, kukalliset silkkivaatteet, hänen ja hänen
hovinsa ylenmääräinen juoppous ihmetyttivät kovasti lähettiläitä.
Paluumatka tapahtui vielä pohjoisempaa tietä, Aral järven ohi, Uralin
poikki, pitkin Volgan laaksoa Kaspian merelle ja Kaukason poikki.
Toistakymmentä vuotta, niinkauan kun liittoa Turkkilaisten kanssa
kesti, tätä tietä sitten karavanit kulkivat, mutta jo seitsemännellä
vuosisadalla tuli vanha kauppatie Persian kautta jälleen yleiseksi.
Justinianuksen ajalla tuotiin Europpaan ensimäiset silkkimadot, ja
siitä pitäen aljettiin Välimeren rantamaissa itsessäänkin valmistaa
tätä haluttua tavaraa. Muutamat Intiasta tulleet persialaiset munkit,
kuultuaan keisarin olevan silkin vuoksi huolissaan, tulivat hänelle
kertomaan, ettei silkki kasvanut puussa, niinkuin vanhat kirjailijat
olivat luulleet, vaan että sitä kehräsi erään perhosen toukka, ja että
tämän perhosen munia voitaisiin tuoda länsimaillekin. Justinianuksen
kehotuksesta he sitten matkustivat takaisin Khotaniin, taikka ehkäpä
aina Kiinaan saakka, ja toivat ontoissa sauvoissaan silkkiäismadon
toukkia, jotka matkalla olivat munista kehittyneet ja joita he olivat
ruokkineet silkkiäispuun lehdillä. Uuden teollisuuden kehitystä
kuitenkin alussa vaikeutti se seikka, että silkinviljelystä pidettiin
hallituksen yksinoikeutena.
Näiden aikain huomattavin matkustaja oli Kosmas niminen kreikkalainen,
joka sitten esiintyi, tieteellisenäkin maantieteilijänä, munkiksi
ruvettuaan. Kosmas kirjotti seikkaperäisen kuvauksen aikansa kaupasta
Intiaan ja Itä-Afrikaan.

Sopater.

Ennenkun kerromme Kosimasta, on meidän mainittava Sopater niminen
roomalais-kreikkalainen kauppias, jonka matkoista Kosmas on säilyttänyt
tietoja. Sopater teki säännöllisiä kauppamatkoja Punaiselta mereltä
Ceyloniin, jota Kreikkalaiset sanoivat Taprobaneksi, maanasukkaat taas
Sieledivaksi. Tätä kauppaa näytään käydyn ainakin siitä pitäen, kun
Roomalaiset tekivät tuttavuutta Ceylonin kanssa ja saaresta lähetettiin
Roomaan lähetystökin. Ceylon oli tärkeä kauppapaikka, sillä siellä
kohtasivat toisensa lännen merenkulkijat ja idän kauppiaat, joita
tuli aina Kiinasta saakka. Sopaterin kerran ollessa maan kuninkaan
puheilla oli muuan persialainen kauppias tahtonut saattaa hänet
häpeään väittämällä, että Persian kuningas oli mahtavampi kuin Rooman
hallitsija. »Näytä kuninkaas», oli Sopater jonkun aikaa vaiettuaan
sanonut. »Teillä on kädessänne molempien hallitsijain kuvat», hän
lausui ceylonilaiselle ruhtinaalle, »verratkaa niitä.» Itäroomalainen
kultabysantti pantiin persialaisen hopeadirhamin rinnalle ja edellinen
luonnollisesti helposti voitti. Sopater oli Ceyloniin tullut
abessinialaisessa laivassa.

Kosmas Indikopleustes.

Kosmas itse oli epäilemättä laajalti matkustanut sekä Intiassa että
Afrikan puolella; siitä hän sai mainenimensä »Indikopleustes», Intian
purjehtija.
Hän antaa tietoja kristityistä seurakunnista, joita jo oli Ceylonissa
ja Malabarin rannalla saakka Etu-Intiassa. Mutta Taka-Intiankin
maantieteellisestä asemasta hänellä oli oikeampi käsitys kuin
Ptolemaioksella. Ceylonista hän kertoi, että sillä oli keskellinen
asema Intian, Persian, Etioppian ja Tsinistan (ehkä Etelä-Kiinan)
välillä, niin että sinne saapui laivoja kaikista näistä maista. Mutta
samalla hänelle oli selvää, että maatie oli Kiinaan paljon oikoisempi
ja sen ajan laivaliikkeeseen nähden varmempikin. Ceylonin ja Tsinistan
välisestä maasta Kosmas ei sano mitään muuta tietävänsä, kuin että
siitä saatiin mausteneilikoita, eikä hän näy sillä taholla käyneen
Ceylonia kauempana. Afrikan itärannalta hän sanoo tuodun savusteita
ja tämäkin kauppa tapahtui meritse. Tuotteita vietiin sekä Abessinian
satamakaupunkiin Aduleen, joka oli lähellä nykyistä Mashonaa, ja
Etelä-Arabiaan, että Persiaan ja Intiaan. Mutta sitä paitsi saatiin
Afrikan itärannalta paljon kultaa, jota hakemaan Axumin kuningas — Axum
oli Abessinian pääkaupungin nimi — joka vuosi lähetti kauppiaita.
Nämä taas tekivät kauppansa tavalla, joka suuresti muistuttaa sitä
»mykkää kauppaa», jota Herodotos kertoi käydyn Marokon rannikolla ja
joka oli yleinen Länsi-Saharassa ja Sudanissa vielä tuhannen vuotta
myöhemminkin. Kultakaravaniin Kosmas sanoo tavallisesti kuuluneen
noin viisisataa kauppiasta. He veivät mukanaan suuren joukon karjaa,
suolaa ja rautaa. Tultuaan kultamaan rajalle he leiriytyivät ja
rakensivat okaisen aidan. Sitten karja teurastettiin ja leikeltiin
kappaleiksi, kappaleet kiinnitettiin oka-aitaan riippumaan ja suola
ja rauta asetettiin sen juurelle. Kun tämä oli tapahtunut, niin
peräydyttiin jonkun matkan päähän. Sitten saapuivat maanasukkaat,
tuoden kultanokareita. Jokainen asetti mielestään kohtuullisen hinnan
sen lihan, suolan ja raudan ääreen, jonka hän halusi ostaa, jonka
jälkeen he poistuivat. Sitten palasivat kauppiaat ja tarkastivat,
oliko tarjottu hinta riittävä. Jos he tyytyivät, niin he jättivät
lihan, suolan ja raudan, mutta ottivat kullan pois. Ellei taas hinta
ollut riittävä, niin he jättivät sekä kullan että tavaran paikoilleen
ja peräytyivät uudelleen. Mustat silloin saapuivat toisen kerran
katsomaan. Joko he sitten lisäsivät enemmän kultaa, taikka ottivat
ennenkin panemansa pois, jos heistä kauppa ei näyttänyt edulliselta, ja
lähtivät sitten matkoihinsa. »Ja siten he kokonaan välttivät kielien ja
tulkkien hankaluuden», huudahtaa Kosmas tämän kerrottuaan. Karavanit
tavallisesti jäivät seutuun viideksi päiväksi. Suurimmat vaarat
uhkasivat paluumatkalla, jolloin rosvot kävivät niiden kimppuun. Sen
vuoksi oli joka mies asestettu. Koko matkaan kului kuusi kuukautta,
koska karja liikkui hitaasti; paluumatkalla taas oli nopeus ainoa
turva. Ja se maa oli niin etäällä, kertoo Kosmas, että Niilin lähteet
olivat sen läheisyydessä. Ja talvella kauppiaita usein pysäyttivät
tulvat. »Mutta se, mikä on talvi tuolla rannalla, se on meillä kesä.»
Luullaan tämän maan tarkottavan jotain seutua Somali-niemimaalla, mutta
viimeisestä lauseesta päättäen kultamaan täytyi olla niin kaukana
päiväntasaajan eteläpuolella, että eteläisen pallonpuoliskon vuodenajat
jo olivat ilmeiset.
Abessinian Adulessa Kosmas kertoo nähneensä marmorisen valtaistuimen,
johon oli kaiverrettu kirjotuksia Ptolemaios Euergeteen ja erään
axumilaisen kuninkaan urhotöistä. Elämänsä lopulla tämä laajalti
maailmaa kulkenut kauppias rupesi munkiksi ja kirjotti Siinain
luostarissa teoksen, jossa hän koetti kumota kreikkalaisten oppineitten
maantieteen ja saattaa maantieteen Raamatun opin kanssa sopusointuun.
Länsi-Europan kauppa kärsi kansainvaelluksien kautta vielä paljon
suurempia vaurioita kuin Itämaitten. Useimmissa maissa oli kauppa
melkein kokonaan tyrehtynyt. Ja paljon enemmän tuli kauppiaita ja
kauppatavaroita idästä länteen, kuin päinvastaiseen suuntaan kulki.
Ranskan satamakaupungeissa oli syyrialaisia kauppiassiirtokuntia,
Gazan viinit, Egyptin papyro löysivät vielä kuudennella vuosisadalla
Marseilleen. Tämä kaupunki, Kreikkalaisten vanha Massilla, oli
Länsimailla tärkein kauppasatama. Venezian laguneissa elävät
merenkulkijat alkoivat kuitenkin jo saada mainetta, mutta heidän
varhaisimmista matkoistaan emme mitään varmaa tiedä. Länsimailla
ei ollut muuta antaa Itämaitten tavarain hinnaksi kuin rahaa ja
Sez Fin ädäbiyättän 1 tekst ukıdıgız.
Çirattagı - Maantiede ja löytöretket 1 : Vanha aika ja keski aika - 16
  • Büleklär
  • Maantiede ja löytöretket 1 : Vanha aika ja keski aika - 01
    Süzlärneñ gomumi sanı 3104
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1806
    16.4 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    25.7 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    31.0 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 1 : Vanha aika ja keski aika - 02
    Süzlärneñ gomumi sanı 3288
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1857
    17.2 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    27.3 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    33.0 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 1 : Vanha aika ja keski aika - 03
    Süzlärneñ gomumi sanı 3360
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1897
    18.2 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    27.3 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    33.0 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 1 : Vanha aika ja keski aika - 04
    Süzlärneñ gomumi sanı 3221
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1882
    18.9 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    27.7 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    32.9 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 1 : Vanha aika ja keski aika - 05
    Süzlärneñ gomumi sanı 3392
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1889
    19.7 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    28.0 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    33.9 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 1 : Vanha aika ja keski aika - 06
    Süzlärneñ gomumi sanı 3436
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1903
    19.4 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    29.0 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    34.4 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 1 : Vanha aika ja keski aika - 07
    Süzlärneñ gomumi sanı 3301
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1908
    19.5 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    29.3 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    35.1 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 1 : Vanha aika ja keski aika - 08
    Süzlärneñ gomumi sanı 3386
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1846
    20.2 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    31.3 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    37.8 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 1 : Vanha aika ja keski aika - 09
    Süzlärneñ gomumi sanı 3308
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1804
    18.3 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    28.5 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    33.4 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 1 : Vanha aika ja keski aika - 10
    Süzlärneñ gomumi sanı 3251
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1954
    18.1 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    26.7 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    32.9 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 1 : Vanha aika ja keski aika - 11
    Süzlärneñ gomumi sanı 3271
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1860
    17.0 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    25.3 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    31.2 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 1 : Vanha aika ja keski aika - 12
    Süzlärneñ gomumi sanı 3372
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1889
    18.4 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    27.4 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    32.8 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 1 : Vanha aika ja keski aika - 13
    Süzlärneñ gomumi sanı 3282
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1892
    16.5 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    26.9 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    32.5 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 1 : Vanha aika ja keski aika - 14
    Süzlärneñ gomumi sanı 3220
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1897
    17.0 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    26.9 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    32.5 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 1 : Vanha aika ja keski aika - 15
    Süzlärneñ gomumi sanı 3301
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1937
    19.7 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    29.7 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    36.0 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 1 : Vanha aika ja keski aika - 16
    Süzlärneñ gomumi sanı 3223
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1894
    18.8 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    28.9 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    35.0 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 1 : Vanha aika ja keski aika - 17
    Süzlärneñ gomumi sanı 3301
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1818
    20.2 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    28.3 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    33.9 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 1 : Vanha aika ja keski aika - 18
    Süzlärneñ gomumi sanı 3423
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1849
    22.1 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    32.4 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    38.8 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 1 : Vanha aika ja keski aika - 19
    Süzlärneñ gomumi sanı 3500
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1837
    21.8 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    32.6 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    38.4 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 1 : Vanha aika ja keski aika - 20
    Süzlärneñ gomumi sanı 3395
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1925
    21.1 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    31.8 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    38.4 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 1 : Vanha aika ja keski aika - 21
    Süzlärneñ gomumi sanı 3357
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1959
    20.4 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    29.9 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    35.9 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 1 : Vanha aika ja keski aika - 22
    Süzlärneñ gomumi sanı 3453
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 2014
    21.3 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    30.8 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    37.0 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 1 : Vanha aika ja keski aika - 23
    Süzlärneñ gomumi sanı 3292
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 2004
    19.9 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    28.6 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    33.9 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 1 : Vanha aika ja keski aika - 24
    Süzlärneñ gomumi sanı 3255
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1912
    18.1 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    26.7 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    32.6 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 1 : Vanha aika ja keski aika - 25
    Süzlärneñ gomumi sanı 3267
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1970
    19.1 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    28.0 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    34.1 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 1 : Vanha aika ja keski aika - 26
    Süzlärneñ gomumi sanı 3448
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1933
    21.4 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    31.1 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    37.4 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 1 : Vanha aika ja keski aika - 27
    Süzlärneñ gomumi sanı 3400
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1899
    20.7 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    30.4 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    35.8 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 1 : Vanha aika ja keski aika - 28
    Süzlärneñ gomumi sanı 3399
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1891
    20.8 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    31.2 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    37.5 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 1 : Vanha aika ja keski aika - 29
    Süzlärneñ gomumi sanı 3439
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1904
    19.7 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    29.8 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    35.5 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 1 : Vanha aika ja keski aika - 30
    Süzlärneñ gomumi sanı 3323
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1913
    20.0 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    30.2 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    35.6 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 1 : Vanha aika ja keski aika - 31
    Süzlärneñ gomumi sanı 3258
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1877
    19.4 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    28.9 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    34.3 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 1 : Vanha aika ja keski aika - 32
    Süzlärneñ gomumi sanı 3277
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1896
    18.9 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    28.4 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    34.5 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 1 : Vanha aika ja keski aika - 33
    Süzlärneñ gomumi sanı 3348
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1914
    19.7 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    29.9 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    35.1 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 1 : Vanha aika ja keski aika - 34
    Süzlärneñ gomumi sanı 3527
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1874
    23.8 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    34.7 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    40.8 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Maantiede ja löytöretket 1 : Vanha aika ja keski aika - 35
    Süzlärneñ gomumi sanı 2583
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1465
    22.4 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    33.2 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    38.6 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.