Kanteletar: Suomen kansan wanhoja lauluja ja wirsiä - 31

Süzlärneñ gomumi sanı 2349
Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1105
15.9 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
21.9 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
24.9 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
Kivehen kilahtakohon,
Poies pohja puhetkohon,
Juontiaikana parassa."

22. Neien rosvo.

Tuoll' on neitoset kisassa,
Kaunokaiset karkelossa,
Noilla Väinölän ahoilla,
Kalevalan kankahilla.
Kullervo Kalevan poika,
Sinisukka Äiön lapsi,
Hivus keltainen koria,
Kengän kauto kaunokainen,
Lähtiäksensä käkesi,
Hyvällä ison orilla,
Noien neitojen kisahan,
Kaunokaisten karkelohon.
Hyppäsi hyvän selälle,
Hyvän laukin lautasille,
Ajoi päivän, ajoi toisen,
Kohta kolmannen ajavi;
Niin päivänä kolmantena,
Pääsi neitojen kisahan,
Kassapäien karkelohon,
Noille Väinölän ahoille,
Kalevalan kankahille.
Ken ihanin impyistä,
Kassapäistä kaunokaisin,
Sen hän koppoi koprihinsa;
Itse tuon sanoiksi virkki:
"Elkäte sinä ikänä,
Ilmottako immet milma!
Ettei äiti ääntä saisi,
Emo etsivä olisi,
Jos ma vuoenki viruisin,
Tahi kaksi kalkettaisin,
Tuolla tuomivaaran päällä
Kasvaisin katajikossa."
Ajavi kahattelevi,
Immen itkevän keralla,
Ajoi Väinölän ahoilta
Kalevalan kankahilta.
Niin etsi emo tytärtä,
Vanhin lasta vaikerteli,
Etsivi kisasioilta,
Noilta karkukankahilta:
"Ettekö nähnyt mun tytärtä,
Kuullut kullan lapsukaista?"
Niin sanovi poika pieni,
Lausui paimen ja pakisi:
"Oli täss' eräs uroita,
Kullervo Kalevan poika,
Sinisukka Äiön lapsi.
Sinisukka, hienohelma,
Hivus keltainen koria,
Kengän kauto kaunokainen,
Koppoi neien koprihinsa,
Pani laukin lautasille;
Niin itse ajohon lähti,
Immen itkevän keralla.
Sanan virkki, noin nimesi:
Elkäte sinä ikänä,
Ilmottako immet milma!
Ettei äiti ääntä saisi,
Emo etsivä olisi,
Jos ma vuoenki viruisin,
Tahi kaksi kalkettaisin,
Tuolla tuomivaaran päällä,
Kaukana katajikossa."
Niin emo sanoiksi virkki,
Äiti äänellen paneksen:
"Voi poloinen päiviäni,
Onneton olelmiani,
Sinne meni siitelmäni,
Sinne kannettu katosi!"
Itse eillehen menevi,
Astua tihuttelevi
Tuonne tuomivaaran päälle,
Katajikkokankahalle,
Kujerrellen kuusikossa,
Kaikkuen katajikossa:
"Tule tänne tyttäreni,
Lähe pois poloinen tyttö!
Miehen tuhmaisen tulilta,
Varattoman valkioilta,
Turvihin oman emosi,
Oman vanhemman varoihin."
Tytär tuolta vastaeli,
Lapsi lausui ja saneli
"En minä emoni pääse,
Kun et tulle päästämähän.
Olin mie kisakeoilla,
Noilla karkukartanoilla;
Niin tuli eräs uroita,
Sinisukka Äiön lapsi,
Se otti oron selälle,
Nosti laukin lautasille,
Ajoa kahattelevi,
Saloja samottelevi,
Yöt päivät piättelevi,
Vuorokauet kantelevi,
Marjoilla menettelevi,
Mustikoilla mustuttavi,
Vilussa viluttelevi,
Pakkasessa paistelevi.
Lähe sie oma emoni,
Jouvu kaunis kantajani,
Lähe lapsesi otolle,
Tyttäresi lunnahille,
Näiltä paikoilta pahoilta,
Vaaramailta vaikioilta!"
Niin emo sanoiksi virkki,
Itse intoen pakisi:
"Lähen mä lapseni otolle,
Tyttäreni lunnahille,
Tuon Ukon tuliset nuolet,
Kannan vaskiset vasamat.
Oi Ukko yli-jumala!
Tahi taatto taivahinen,
Jouvuta'pa jousi suurin,
Katso kaaresi parahin,
Pane vaskinen vasama
Tuon tulisen jousen päälle,
Niin työnnä tulinen nuoli,
Ammu vaskinen vasama,
Ammu kautta kainalojen,
Halki hartiolihojen,
Tuo paha Kalevan poika;
Laske lastani kotihin,
Päästä tielle tervehenä,
Koskematonna kotihin!"
Se Ukko ylijumala,
Itse taatto taivahinen
Jouvuttipa jousen suuren,
Kantoi kaarensa parahan,
Pani vaskisen vasaman
Tuon tulisen jousen päälle,
Työnnälti tulisen nuolen,
Ampui vaskisen vasaman,
Halki hartiolihoista,
Kalevaisen kainaloista.

23. Veenkantaja Anni.

Anni tyttö, aino neiti
Läksi vettä lähteheltä,
Pieni kiulunen käessä,
Pieni kauha kainalossa.
Ei oo vettä lähtehessä.--
Kult' on kansi kuivahtanna,
Valahtanna vaskilaita,
Tinapohja tilkahtanna,
Lehti päälle langennunna.
Anni tyttö, aino neiti
Tuosta astuvi etemmä,
Lähtehelle toisellenki;
Ei oo vettä toisessana--
Meni kohta kolmannelle,
Vett' ei kolmannessakana.
Anni tyttö, aino neiti
Yhä eistyvi etemmä,
Astuvi aluslahelle,
Meni mäen, meni toisen,
Kohta kolmannen menevi.
Niin mäellä kolmannella
Iski silmänsä itähän,
Käänsi päätä päivän alle,
Näki purren purjehtivan,
Satalaian laiehtivan.
Mies puhas perästä purtta,
Toinen mies nenästä purtta,
Sulho purren partahalta:
"Tules tytti purteheni,
Vyövaski venoseheni!"
"Enk' on tule, enkä huoli,
Eipä työntänyt emoni,
Varustellut vanhempani
Tätä lasta laivahasi,
Tytärtä venosehesi!"
Nousi mies perästä purtta,
Mies toinen nenästä purtta,
Sulho purren partahalta,
Koppoi neien purtehensa,
Vyövasken venosehensa.
Niin neiti kujertelevi,
Vyövaski valittelevi,
Sulkkuparran suun e'essä,
Kultaparran parmahilla.
Näki taattonsa vesillä,
Taaton laivan lainehilla:
"Tules taatto lunnahille,
Oman lapsesi otolle!"
"Enmä joua tyttö raukka!
Lohi kultanen kutevi,
Kultaisissa kupluskoissa."
Eipä taatto tullutkana.
Neitonen kujertelevi,
Vyövaski valittelevi,
Sulkkuparran suun e'essä,
Kultaparran parmahilla.
Näki maammonsa vesillä,
Maammon laivan lainehilla:
"Tules maammo lunnahille,
Oman lapsesi otolle!"
"Enmä joua tyttö raukka!
Siika kultanen kutevi,
Kultaisissa kupluskoissa."
Eipä maammo tullutkana.
Neitonen kujertelevi,
Vyövaski valittelevi,
Sulkkuparran suun e'essä,
Kultaparran parmahilla.
Näki veikkonsa vesillä,
Veikon laivan lainehilla:
"Tules veikko lunnahille,
Oman siskosi otolle!"
"Enmä joua sikko raukka!
Hauki kultanen kutevi,
Kultaisissa kupluskoissa."
Eipä veikko tullutkana.
Neitonen kujertelevi,
Vyövaski valittelevi,
Sulkkuparran suun e'essä,
Kultaparran parmahilla.
Näki siskonsa vesillä,
Siskon laivan lainehillla:
"Tules sisko lunnahille,
Oman siskosi otolle!"
"Enmä joua sikko raukka!
Lahna kultanen kutevi.
Kultaisissa kupluskoissa."
Eipä sisko tullutkana.
Neitonen kujertelevi,
Vyövaski valittelevi,
Sulkkuparran suun e'essä,
Kultaparran parmahilla.
Näki minnänsä vesillä,
Minnän laivan lainehilla:
"Tules minnä lunnahille,
Nato raukkasi otolle!"
"Enpä tieä minnä raukka,
En poloinen poian vaimo,
Millä mie sinun lunastan,
Kun onpi vähän varoa!"
"On sulla sinervä uuhi,
Jonka toit tullessasi,
Oman taattosi koista:
Sillä sie minun lunastat."
Antoi uuhensa sinervän.
Ei uuhi mitänä maksa,
Eipä työnnetä tytärtä,
Neitt' ei uuhesta yhestä.
Neitonen kujertelevi,
Vyövaski valittelevi,
Sulkkuparran suun e'essä,
Kultaparran parmahilla:
"Kun et laske lunnahitta,
Etkä laske lunnahilla,
Polen puhki uuen purren,
Halki haapaisen venehen,
Poikki tallan puiset laiat,
Katajaiset kaaret katkon."
"Jos polet puhki uuen purren,
Halki haapaisen venehen
Tallat poikki puiset laiat,
Katajaiset kaaret katkot;
Puilla pursi paikatahan,
Orasilla ommellahan,
Teräksillä temmotahan,
Katajilla kaaritahan."
Polki puhki uuen purren,
Halki haapaisen venehen,
Talloi poikki puiset laiat,
Katajaiset kaaret katkoi.
Sillä päästi päänsä neito,
Sillä itsensä ehätti,
Venehestä vierahasta,
Karjalaisen karpalosta.
Veip' on vettä taatollensa:
"Ota vettä taattoseni!"
Taatto taisi vastaella,
Taatto kirvesvarrellensa:
"Mene portto poikemmaksi,
Tulen lautta tuonemmaksi!
Et ollut ve'en etsossa,
Olit sulhasen etsossa,
Punapaulan puujelossa,
Kautokengän katselossa."
Veip' on vettä maammollensa:
"Ota vettä maammoseni!"
Maammo taisi vastaella,
Maammo kirnunmännällänsä:
"Mene portto poikemmaksi,
Tulen lautta tuonemmaksi!
Et ollut ve'en etsossa,
Olit sulhasen etsossa,
Punapaulan puujelossa,
Kautokengän katselossa."
Vei hän vettä veikollensa
"Ota vettä veikkoseni!"
Veikko taisi vastaella,
Veikko keihäsvarrellensa:
"Mene portto poikemmaksi,
Tulen lautta tuonemmaksi!
Et ollut ve'en etsossa,
Olit sulhasen etsossa,
Punapaulan puujelossa,
Kautokengän katselossa."
Vei hän vettä siskollensa:
"Ota vettä sikkoseni!"
Sikko taisi vastaella,
Sisko kirjalastasella:
"Mene portto poikemmaksi,
Tulen lautta tuonemmaksi!
Et ollut ve'en etsossa,
Olit sulhasen etsossa,
Punapaulan puujelossa,
Kautokengän katselossa."
Vei hän vettä minnällensä:
"Ota vettä minnäseni!"
Noin minnä sanoiksi virkki:
"Suuri kiitos, kostjumala!
Tuota vuotin tuon ikäni,
Naon vettä juoakseni."
Anni tytti, aino neiti
Meni aittahan mäelle,
Loihen tuosta kuolemahan,
Heittihen katoamahan.
Tuli taatto nostamahan:
"Nouse poies Anni tyttö,
Anni tyttö, aino neiti,
Nouse nuorra kuolemasta,
Verevänä vieremästä,
Kaunisna katoamasta!"
Anni saattavi sanoa:
"Enp' on nouse, taatto rukka!
Enkä nouse, enkä huoli;
Virhu olit virkannalta,
Karhu olit karjunnalta,
Susi suusi auonnalta."
Meni maammo nostamahan:
"Nouse poies Anni tyttö,
Anni tyttö, aino neiti,
Nouse nuorra kuolemasta,
Verevänä vieremästä,
Kaunisna katoamasta!"
Anni saattavi sanoa:
"Enp' on nouse, maammo rukka!
Enkä nouse, enkä huoli;
Virhu olit virkannalta,
Karhu olit karjunnalta,
Susi suusi auonnalta."
Meni veikko nostamahan:
"Nouse poies Anni sikko,
Anni sikko, aino neito,
Nouse nuorra kuolemasta,
Verevänä vieremästä,
Kaunisna katoamasta!"
Anni saattavi sanoa:
"Enp' on nouse, veikko rukka!
Enp' on nouse, enkä huoli;
Virhu olit virkannalta,
Karhu olit karjunnalta,
Susi suusi auonnalta."
Meni sisko nostamahan:
"Nouse poies Anni sikko,
Anni sikko, aino neito,
Nouse nuorra kuolemasta,
Verävänä vieremästä,
Kaunisna katoamasta!"
Anni saattavi sanoa:
"Enp' on nouse, sikko rukka!
Enp' on nouse, enkä huoli;
Virhu olit virkannalta,
Karhu olit karjunnalta,
Susi suusi auonnalta."
Meni minnä nostamahan:
"Nouse poies nato rukka,
Nato rukka, neito nuori,
Nouse nuorra kuolemasta,
Verevänä vieremästä,
Kaunisna katoamasta!"
"Jo nousenki, minnäseni!
Et ollut virhu virkannalta,
Etkä karhu karjunnalta,
Susi suusi auonnalta."

24. Kojosen poika.

Läksin piennä paimenehen,
Lassa lammasten ajohon,
Pistin pillit pussihini,
Soitin suolla mennessäni,
Kajahutin kankahalla;
Sen seppä pajassa kuuli
Kesken kullan keittämistä,
Hopian sulajamista,
Vasara vajui käestä,
Kulta kuohui kattilasta;
Kuhun kultoa tipahti,
Sihen saari siunattihin,
Saarelle koria nurmi,
Nurmelle koria neiti,
Jok' ei suostu sulhosihin,
Mielly miehiin hyviin.
Kävi pipit, kävi papit,
Kävi rikkahat ritarit,
Kävi hoikat hovin herrat.
Niin tuli Kojosen poika--
Tuo konsti Kojosen poika,
Vuoli vuoen liistehiä,
Toisen laativi rekiä,
Lähtiäksensä kosihin,
Tuota saaren kaunokaista,
Läksi kulliten kosihin,
Hopioiten heilumahan,
Kolme koiroa jälessä,
Yksi Luikki, toinen Laikki,
Kolmansi Puritsa koira,
Koppoi neien korjahansa,
Koppoi ruoskalla hevoista,
Nahkasiimalla sipasi.
"Jää hyvästi saaren nurmet,
Kuusen juuret, tervaskannot!
En enää sinä ikänä,
Vasta saane saaren maalle."
Neiti parka huokaseksen,
Huokaseksen, henkäseksen:
"Paremp' ois sutosen suussa,
Karhun kiljuvan kiassa,
Kun tämän Kojosen reissä."
"Mitä itket Hiitten huora,
Kuta kurja huokaelet?"
"Itken entistä ikeä,
Kun suotta kului ikäni."
"Elä huoli Hiitten huora,
Pääset Hiien kankahalle!
Niin mä kysyn miekaltani:
Syötkö uuelta lihoa,
Juotko verta lämpimältä?"
Pääsi Hiien kankahalle--
Pään pani kosken kiveksi,
Hieroi heiniksi hivukset,
Sääret särki aiaksiksi,
Sormet väänti vitsaksiksi,
Käsivarret seipähiksi,
Lihat listi lippahasen,
Pani rinnat riehtilähän,
Vei emolle tuomisiksi.
Emo syöpi, kiittelevi:
"En ole näitä ennen syönyt,
Vävyn uuen tuomisia,
Tyttäreni työntämiä."
Orja lausui oven suussa,
Oven suussa, pankon päässä:
"Voi! jos tietäisit vähäsen,
Arvoaisit pikkaraisen,
Etp' on noita söisikänä,
Vävyn uuen tuomisia,
Tyttäresi työnteheitä."
"Sano, sano orja raukka!"--
"En sano emäntä raukka!"
"Sano, sano orja raukka!
Annan kirjon karjastani,
Paraan lehmän läävästäni."--
"En sano emäntä raukka!"
"Sano, sano orja raukka!
Annan ainoan orihin,
Seitsemästä ruunastani."--
"En sano emäntä raukka!"
"Sano, sano orja raukka!
Syötän vuoen raatamatta,
Vuoen toisen vaatehetta,
Yhen vuoen voipaloilla,
Toisen kuore'kukkoloilla,
Kolmannen sianlihoilla."
"Jo sanon emäntä raukka!
Söit sä tissit tyttäresi,
Jota kauan kasvattelit,
Viikon vieressäis pitelit."

25. Joukosen nainen.

Neito istui sillan päässä,
Lauloi sillan lautasilla:
"Jouten synnyin, jouten kasvoin,
Jouten aikani elelin;
Joko mennen Joukoselle,
Jouten Joukonen pitäisi,
Työttä, vyöttä, kintahitta,
Jouten Jouko syötteleisi,
Jokiveellä juotteleisi,
Korttehilla kostuttaisi,
Sarasille saatteleisi,
Heinäsille heitteleisi,
Kiven suuren suojasehen,
Kallioisen kainalohon."
Päätyi Jouko kuulemassa,
Seinän alla seisomassa,
Kussa kuuli, siinä kosjoi,
Kussa kosjoi, siinä kihloi,
Kussa kihloi, siinä otti.
Kolkkoi Kommin ikkunoa,
Kosjoi Kommilta tytärtä,
Kommin nuorinta tytärtä:
"Anna Kommi tytärtäsi,
Nuorta neittä naisekseni,
Vastakasvuista varaksi."
"Äsken annan tyttäreni
Kojon pojan puolisoksi,
Kun ammut tähen taivahalta,
Pilkan pilvien lomasta,
Yhen nuolen nostannalta,
Yhen jalkasi sialta,
Yksillä yrityksillä."
Ampui tähen taivahalta,
Pilkan pilvien lomasta.
Kolkkoi Kommin ikkunoa,
Kosjoi Kommilta tytärtä:
"Anna Kommi tytärtäsi,
Nuorta neittä naisekseni,
Vastakasvuista varaksi."
"Äsken annan tyttäreni
Kojon pojan puolisoksi,
Kun käyt neulojen neniä,
Tallat rautatapparoita,
Päivän neulojen neniä,
Toisen tapparan teriä."
Takoi rautaiset talukset,
Kävi neulojen neniä,
Talloi rautatapparoita.
Kolkkoi Kommin ikkunoa,
Kösjoi Kommilta tytärtä,
Kommin nuorinta tytärtä:
"Anna Kommi tytärtäsi,
Nuorta neittä naisekseni,
Vastakasvuista varaksi."
"Äsken annan tyttäreni
Kojon pojan puolisoksi,
Kun sa uinet umpilammin,
Saanet sieltä suuren hauin,
Suuren hauin, kultasuomun,
Tahi kaksi pienemmäistä,
Tuonet Kommille kätehen,
Anopille antehiksi."
Siit' on uipi umpilammin,
Saapi sieltä suuren hauin,
Suuren hauin, kultasuomun.
Kolkkoi Kommin ikkunoa,
Kosjoi Kommilta tytärtä,
Kommin nuorinta tytärtä:
"Anna Kommi tytärtäsi!
Jo olen raatant työt tuhannet,
Saat toiset toimitellut;
Jo olen uinut umpilammit,
Saanut sieltä suuret hauit,
Suuret hauit, kultasuomut,
Käynyt neulojen neniä,
Tallant rautatapparoita,
Ampunt tähen taivahalta,
Pilkan pilvien lomasta."
Antoi Kommi tyttärensä,
Tyttärensä, nuorimpansa
Kojon pojan puolisoksi.
Se korppi Kojosen poika
Koppoi neien korjahansa,
Murralti mutson rekehen,
Viien alle villavaipan,
Veti virkkua vitsalla,
Helähytti helmispäällä,
Ajoa kahattelevi.
Ajoi soita, ajoi maita,
Ajoi Wäinölän ahoja,
Kalevalan kankahia.
Äiän siitä neittä neuoi,
Äiän orpoa opetti:
"Kun tulet Kojon kotihin,
Kojon etäälle korkialle,
Laai villaiset hamehet,
Yhen villan kylkyestä;
Keitä otraiset oluet
Yhen otrasen jyvästä."
Niin tuli jälille koiran.
Neiti korjasta kohosi,
Alta viltin vyökkeleksen.
"Mip' on juossut tästä poikki?"
Koir' on juossut tästä poikki.
Noin neiti sanoiksi virkki:
"Voi minua kurja raukka!
Parempi minun poloisen
Koiran kulkijan jälillä,
Lumme'korvasen ko'issa,
Kun tämän Kojosen reissä,
Viirunaaman viltin alla;
Kaunihimmat koiran karvat
Kojon pojan kutrisia."
Se korppi Kojosen poika
Murti suuta, väänti päätä,
Murti mustoa haventa,
Veti virkkua vitsalla,
Helähytti helmispäällä;
Ajoa kahattelevi
Selvällä meren selällä,
Ulapalla aukialla;
Niin tuli hukan jälille.
Neiti korjasta kohosi,
Alta viltin vöykkeleksen.
"Mip' on juossut tästä poikki?"
Hukk' on juossut tästä poikki.
Noin neiti sanoiksi virkki:
"Voi minua kurja raukka!
Parempi minun poloisen
Hukan huiskajan jälillä,
Alakärsän askelilla,
Kun korpin Kojosen reissä,
Viirunaaman viltin alla;
Kaunihimmat hukan karvat
Kojon pojan kutrisia."
Se korppi Kojosen poika
Murti suuta, väänti päätä,
Murti mustoa haventa,
Veti virkkua vitsalla,
Helähytti helmispäällä;
Ajoa kahattelevi
Noilla Pohjan kankahilla,
Lapin synkillä saloilla;
Niin tuli karhun jälille.
Neiti korjasta kohosi,
Alta viltin vyökkeleksen.
"Mip' on juossut tästä poikki?"
Karhu on juossut tästä poikki.
Noin neiti sanoiksi virkki:
"Voi minua kurja raukka!
Parempi minun poloisen
Karhun kaahlajan jälillä,
Kontion kovilla teillä,
Kun korpin Kojosen reissä,
Viirunaaman viltin alla;
Kaunihimmat karhun karvat,
Kojon pojan kutrisia."
Se korppi Kojosen poika
Murti suuta. väänti päätä,
Murti mustoa haventa,
Itse tuon sanoiksi virkki:
"Viel' on matkoa vähäsen,
Outa! saat Kojon kotihin,
Kojon määlle korkealle;
Viillät veitsettä lihoa,
Koet verta kauhasetta."
Kun tuli Kojon kotihin
Kojon määlle korkialle,
Otti miekan orren päästä,
Saip' on naulalta sapelin,
Kysyi mieltä miekaltansa,
Sapeliltansa sanoja:
"Syötkö liikoja lihoja,
Juotko verta joutavata?"
Miekka mietti syöäksensä,
Sanoi juovansa sapeli.
Veti siitä miekallansa,
Kavahutti kalvallansa
Neien neljäksi palaksi,
Viieksi vipaleheksi;
Pään mäkäsi mättähäksi,
Silmät suolle karpaloiksi,
Hiukset kuiviksi kuloiksi,
Viilti korvat korpin syöä,
Lihan linnuille rakensi,
Rinnat leipoi leipäsiksi,
Nänniset kalakukoiksi,
Anopille antehiksi,
Kommin eukon kostitsoiksi.
Läksi luoksi anoppinsa.
Päässä patsahan anoppi
Sanomia tieusteli:
"Mitä tiiät sanomia?"
Virkki orja orren päästä,
Paimo patsahan nenästä:
"Elä kysy sanomia,
Ouot oli unen näköni."
Antoi vävy kostitsoita.
Emo syö ja kiittelevi:
"Jo olen jotai syönyt,
Syönyt voita, syönyt kuuta,
Syönyt lehmeä mahoa,
Syönyt karjua sikoa,
Ei tämän makehisia,
Vävyn unen antehia,
Lapseni lähettämiä."
Virkki orja orren päästä,
Paimo patsahan nenästä:
"Oi on kukki jalkaseni,
Ellös syökö kostitsoita!
Jospa tietäisit vähäsen,
Ymmärtäisit pikkaraisen,
Tok' et noita söisikänä
Uuen vävyn antehia,
Lapsesi lähettämiä."
"Sano, sano orja rukka,
Mi on tässä kostitsoina?"--
"Jos sanon emäntä rukka,
Tulet veellä viruttaatse,
Muutut mullan muotoiseksi,
Kaaut rauan karvaiseksi."
"Muuttukoni jos monasti,
Kaatukoni jos kahesti.
Sano, sano orja rukka,
Mi on tässä kostitsoina?
Syötän vuoen raatamatta,
Toisen työlle työntämättä."
"Jo sanon emäntä rukka,
Mi on siinä kostitsoina:
Onpa naisen olkaluuta,
Palakaisen pääpaloja,
Söit sä tissit tyttäresi,
Söit nännit oman sikiön,
Jota kauan kasvattelit,
Itse rinnalla imetit."
Jo tuli veellä viruttaatse,
Itki päivän, itki toisen,
Itki kohta kolmannenki,
Vieri viimen kuolemahan,
Muuttui mullan muotoiseksi.
Kaatui rauan karvaiseksi.

26. Lunastettava neiti.

Venäläinen [45] vainolainen,
Karjalainen kiertolainen
Soutelevi, joutelevi,
Nientä niemen kiertelevi
Ympäri Yläsen nientä,
Kahen puolen Kangasnientä.
Neitonen kujertelevi,
Vyövaski valittelevi
Venäläisen venehessä,
Karjalaisen karpasossa.
Iso rannalle laseksen
Kujerrusta kuulemahan,
Valitusta vaatimahan.
"Hyvä iso, rakas iso,
Lunasta minua täältä!"
"Millä mä sinun lunastan,
Kun onpi vähä varoa?"
"Olipa sinulla ennen,
Oli ennen aikoinani,
Minun kasvinaikoinani,
Kolme kontua hyveä,
Pane yksi lunnahiksi,
Henkeni hehättimeksi."
"Enpä raahi raukkaseni,
Enpä tyttö parkaseni,
Panna kontua parasta;
Ennen luovun neiostani
Kun paraasta konnustani,
Rahan paljon pantuani,
Enemmän luvattuani."
Venäläinen vainolainen,
Karjalainen kiertolainen
Soutelevi, joutelevi,
Nientä niemen kiertelevi
Ympäri Yläsen nientä,
Kahen puolen Kangasnientä.
Neitonen kujertelevi,
Vyövaski valittelevi
Venäläisen venehessä,
Karjalaisen karpasossa.
Emo rannalle laseksen
Kujerrusta kuulemahan,
Valitusta vaatimahan.
"Hyvä emo, armas emo
Lunasta minua täältä!"
"Millä mä sinun lunastan,
Kun onpi vähä varoa?"
"Olipa sinulla ennen,
Sez Fin ädäbiyättän 1 tekst ukıdıgız.
Çirattagı - Kanteletar: Suomen kansan wanhoja lauluja ja wirsiä - 32
  • Büleklär
  • Kanteletar: Suomen kansan wanhoja lauluja ja wirsiä - 01
    Süzlärneñ gomumi sanı 2907
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1930
    17.8 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    26.1 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    30.9 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Kanteletar: Suomen kansan wanhoja lauluja ja wirsiä - 02
    Süzlärneñ gomumi sanı 2931
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1489
    22.2 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    31.9 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    37.0 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Kanteletar: Suomen kansan wanhoja lauluja ja wirsiä - 03
    Süzlärneñ gomumi sanı 2997
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1816
    21.0 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    29.4 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    34.6 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Kanteletar: Suomen kansan wanhoja lauluja ja wirsiä - 04
    Süzlärneñ gomumi sanı 3134
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1927
    17.1 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    25.2 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    29.4 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Kanteletar: Suomen kansan wanhoja lauluja ja wirsiä - 05
    Süzlärneñ gomumi sanı 2917
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1807
    18.8 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    26.1 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    29.9 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Kanteletar: Suomen kansan wanhoja lauluja ja wirsiä - 06
    Süzlärneñ gomumi sanı 2400
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1487
    14.9 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    22.2 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    26.1 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Kanteletar: Suomen kansan wanhoja lauluja ja wirsiä - 07
    Süzlärneñ gomumi sanı 2339
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1493
    14.0 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    20.4 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    25.0 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Kanteletar: Suomen kansan wanhoja lauluja ja wirsiä - 08
    Süzlärneñ gomumi sanı 2298
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1582
    16.1 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    22.6 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    27.2 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Kanteletar: Suomen kansan wanhoja lauluja ja wirsiä - 09
    Süzlärneñ gomumi sanı 2279
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1369
    15.2 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    20.5 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    24.0 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Kanteletar: Suomen kansan wanhoja lauluja ja wirsiä - 10
    Süzlärneñ gomumi sanı 2336
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1323
    14.1 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    19.5 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    23.3 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Kanteletar: Suomen kansan wanhoja lauluja ja wirsiä - 11
    Süzlärneñ gomumi sanı 2259
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1515
    12.4 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    19.2 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    23.4 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Kanteletar: Suomen kansan wanhoja lauluja ja wirsiä - 12
    Süzlärneñ gomumi sanı 2275
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1424
    14.1 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    20.4 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    24.0 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Kanteletar: Suomen kansan wanhoja lauluja ja wirsiä - 13
    Süzlärneñ gomumi sanı 2312
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1385
    14.0 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    18.5 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    21.4 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Kanteletar: Suomen kansan wanhoja lauluja ja wirsiä - 14
    Süzlärneñ gomumi sanı 2395
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1317
    14.4 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    20.2 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    23.8 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Kanteletar: Suomen kansan wanhoja lauluja ja wirsiä - 15
    Süzlärneñ gomumi sanı 2389
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1495
    15.1 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    22.0 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    26.1 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Kanteletar: Suomen kansan wanhoja lauluja ja wirsiä - 16
    Süzlärneñ gomumi sanı 2323
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1480
    14.0 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    21.2 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    24.5 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Kanteletar: Suomen kansan wanhoja lauluja ja wirsiä - 17
    Süzlärneñ gomumi sanı 2350
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1507
    14.5 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    21.4 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    25.7 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Kanteletar: Suomen kansan wanhoja lauluja ja wirsiä - 18
    Süzlärneñ gomumi sanı 2345
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1439
    15.1 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    21.8 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    26.0 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Kanteletar: Suomen kansan wanhoja lauluja ja wirsiä - 19
    Süzlärneñ gomumi sanı 2333
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1555
    13.0 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    20.3 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    25.0 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Kanteletar: Suomen kansan wanhoja lauluja ja wirsiä - 20
    Süzlärneñ gomumi sanı 2268
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1363
    13.8 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    18.7 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    22.6 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Kanteletar: Suomen kansan wanhoja lauluja ja wirsiä - 21
    Süzlärneñ gomumi sanı 2291
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1523
    14.4 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    20.7 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    24.6 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Kanteletar: Suomen kansan wanhoja lauluja ja wirsiä - 22
    Süzlärneñ gomumi sanı 2377
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1496
    14.3 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    21.0 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    25.8 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Kanteletar: Suomen kansan wanhoja lauluja ja wirsiä - 23
    Süzlärneñ gomumi sanı 2329
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1522
    15.7 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    22.5 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    26.9 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Kanteletar: Suomen kansan wanhoja lauluja ja wirsiä - 24
    Süzlärneñ gomumi sanı 2264
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1483
    12.5 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    18.4 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    22.6 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Kanteletar: Suomen kansan wanhoja lauluja ja wirsiä - 25
    Süzlärneñ gomumi sanı 2325
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1576
    14.2 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    20.5 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    25.6 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Kanteletar: Suomen kansan wanhoja lauluja ja wirsiä - 26
    Süzlärneñ gomumi sanı 2458
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1612
    15.8 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    22.2 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    26.1 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Kanteletar: Suomen kansan wanhoja lauluja ja wirsiä - 27
    Süzlärneñ gomumi sanı 2343
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1474
    16.1 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    22.2 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    26.4 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Kanteletar: Suomen kansan wanhoja lauluja ja wirsiä - 28
    Süzlärneñ gomumi sanı 2391
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1225
    17.3 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    24.4 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    28.6 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Kanteletar: Suomen kansan wanhoja lauluja ja wirsiä - 29
    Süzlärneñ gomumi sanı 2391
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1386
    18.6 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    25.1 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    29.3 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Kanteletar: Suomen kansan wanhoja lauluja ja wirsiä - 30
    Süzlärneñ gomumi sanı 2276
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1330
    15.4 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    21.2 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    26.4 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Kanteletar: Suomen kansan wanhoja lauluja ja wirsiä - 31
    Süzlärneñ gomumi sanı 2349
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1105
    15.9 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    21.9 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    24.9 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Kanteletar: Suomen kansan wanhoja lauluja ja wirsiä - 32
    Süzlärneñ gomumi sanı 2293
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 876
    15.0 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    21.7 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    25.1 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Kanteletar: Suomen kansan wanhoja lauluja ja wirsiä - 33
    Süzlärneñ gomumi sanı 2279
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1062
    15.3 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    21.4 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    24.2 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Kanteletar: Suomen kansan wanhoja lauluja ja wirsiä - 34
    Süzlärneñ gomumi sanı 2260
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1247
    15.5 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    21.8 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    25.4 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Kanteletar: Suomen kansan wanhoja lauluja ja wirsiä - 35
    Süzlärneñ gomumi sanı 1512
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 849
    17.7 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    25.1 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    29.1 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.