Kanteletar: Suomen kansan wanhoja lauluja ja wirsiä - 05

Süzlärneñ gomumi sanı 2917
Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1807
18.8 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
26.1 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
29.9 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
ads place
tähden uudelleen läksimmä Karjalaan, josta myös kummallaki kertaa saimma
paljo lisäyksiä ja toisinnoita ennen koottuihin. Toisinnoita tosin onki
haitaksi asti paikka paikoin kasvanut, vaikka kyllä olemma kokeneet
kaikki joutavat, mielestämme mitättömät, kerrassaan pois heittää. Niin
muiden seassa esimerkiksi semmoiset puhetlaatutoisinnot, kun lenti,
lensi; lähti, läksi; saattoi, saatto, saatti; kaatoi, kaato, kaali,
kansi; olen. oon, oun; olemma, oomma, oumma, olemme, oomme, oumme; mene,
mäne, mee, mää; pane, paa; minä, mie, ma, mä; sinä, sie, sa, sä; hän,
hään; me, myö; te, työ; he, hyö; tuo, toi, taa; iso, isä, taatto, taatta;
emo, emä, äiti, maammo, mamma; sisar, sisko, sikko, siukku; veli, velji,
veljyt, velo, veio, veikko; miniä, minjä, minnä, minna; värttinä,
värttänä; lassa, lasna; kulkiessa, kulkeissa; sanonut, sanonu, sanonna j.
n. e., joita erittäin merkitsemään vaan ylen harvoin lienemmä hairauneet.
Joka semmoisista muista poisjätetyistä toisinnoista tahtoisi tiedon,
kyllä saapi sen käsikirjoituksistamme, jotka aiomma äsken mainitulle S.
K. Seuralle jättää. Toinen huolettavampi asia on ettemme aina ole
tainneet osata toisintojen seasta sominta ja parasta iise lauluun valita,
vaan sen siaan ottaneet jotain kehnompata, vähemmin sopivata. Mutta mikä
missäki olisi somin, sitä ei aina käsitä ajattelemallakaan ja
miettimällä; välistä sattuu, välistä taas pitää monenki paikan jäädä
vähemmin valmiinnäköiseksi. Jos joskus näistä lauluista tulisi toinen
uusi laitos präntättäväksi, niin pankoot ja sovitelkoot silloin toiset
paremmin, ikäskun ne, jotka joita kuita näistä ehkä ottavat ulkokielille
kääntääksensä, ennen työhön ruvettuansa mahtavat silmäillä toisinnoitaki
ja valita, mikä niissä saattaisi paremmin sanottu olla, kun itse
pääluvussa. Jo näiden maineena olevien toisintojen paljous mahtaa
vapauttaa meitä siitä luulosta, että olisimma näitä lauluja omilla
laitoksillamme lisänneet eli muilla vierailla sanoilla parsielleet.
Emmekä siitä nyt virkaisi mitänä, jos ei ainaki, jotka kansanlauluja ovat
korjaelleet, olisi tulleet saman luulon alaiseksi. Ne, jotka ovat
tottuneet erottamaan kansanlauluin oman somuuden ja luontaisuuden, myös
kyllä helposti erottaisivat, jos niihin mitä olisi ulkoa lisätty. Ei
yksikään kukka ole arempi vierasta koskemista suhteen, kun kansanlaulut.
Joku ainoa vieras sana, jolla luultaisi parannettavan, usein pilaisi koko
laulun somuuden. Sen tietessä olemmaki aina varoneet, niihin mitään
lisäksi panna, ja vaan aikaharvoin jonkun poisjääneen sanan vaillinaiseen
paikkaan panneet, senki useimmiten muistossa säilyneistä kuulluista--
sillä paljo olemma ainoastaan kuulleet laulettavan, erittäinki
vesimatkoilla ja muissa tiloissa, joissa kirjoitus ei syntynyt.
Näistä lauluista ei ole juuri yhtään, jota emme olisi kansassa tavanneet,
vaikkaonki joita kuita ennen präntättynä täydellisemmissä eli
vaillinaisemmissa tapailemissa [10]. Kun ne nyt kaikki olemma tähän
yhteen liittäneet, niin toivommaki tämän laulukokouksen siinä kohdassa
täydelliseksi, ettei tarvitse muualta präntätyitä lauluja hakea, joita
tässä ei löytyisi. Ei ennen präntätyitä kyllä usein tavata entisessä
muodossaan, vaan välistä toisinnoissa, välistä usiampaan erilauluun
erinneenä, joka tulee siitä, että kun kehnommilta laulajoilta ennen
lienee erilauluihin kuuluvia asioita ja sanoja yhteen laulettu, niin
saivat sekä meiltä että muilta sillätavoin sekavasti präntätyiksiki, vaan
ovat nyt tulleet paikoillensa asetetuiksi ja järjestetyiksi sitä myöten,
kun paremmat laulajat niitä lauloivat eli muuten olemma älynneet. Tämäki
järjestäminen on usein kyllä hankalata työtä ollut. Eri laulajat yhden
laulun melkein aina laulavat usiampaan enemmin eli vähemmin toisistaan
eriävään tapaan. Mikä muistaa sen täydellisemmästi, kuka
vaillinaisemmasti, kuka vaan muutamia sanoja ja eräitä paikkoja
tavotteleva, muistonsa kehnoutta poisjäävistä syyttelevä. Eikä sekään
olisi niin suurena haittana, vaan kun vielä sen ohessa useinki laulellaan
niin sekavasti, että yksiä sanoja ja paikkoja milloin vedetään yhteen,
konsa toiseen lauluun, niin viiteen, kuuteenki toisinansa; taikka kun
yksiä lauluja lauletaan niin eritapaisesti, että pian joka toinen värsy
on erinkaltainen. Semmoisia järjestäissä saapi kyllä visusti miettiä ja
tarkata, kuinka kaikki saataisi parahimmaan sopuun keskenänsä, ja ettei
tulisi johon kuhun lauluun liitetyksi, mikä alkuansa mahtoi peräti
toiseen kuulua.
Yksiä lauseita tavataan paikkapaikoin kahdessa eli usiammassaki eri
laulussa. Niistä ei tule meitä syyttää, taikka ajatella, kun olisimma
hyvästi voineet poisheittää ne ja neki sanat jostain laulusta, koska ne
jo tavattiin jossain toisessa edellisessä. Sihen meillä ei ole ollut
oikeutta. Jos yhdessä laulussa jo tavattiin sanat: näillä raukoilla
rajoilla, poloisilla Pohjan mailla, taikka: tällä inhalla iällä,
katovalla kannikalla, taikka: voi minä poloinen poika, voi poika polon
alainen, niin se ei estä, etteivät saisi toisessaki tavattaa. Semmoisia
lauseita mahtoi jo ikivanhuudesta käydä kun muitaki sananparsia kansassa,
jonkalaisina helposti tulivat muuttumattomina milloin mihinki lauluun
sekaumaan. Eikä ole ensinkään kansanlauluissa semmoinen asia
kummiteltava; tapahtuupa välistä oppineittenki keskellä, että käyttävät
kun omiansa, mitä jo ennen on tullut muilta sanotuksi.--Erilaatu taasen
on sen asian kanssa, että virsilauluissa usein kerrotaan sana sanalta
edellisiä, samassa virressä olevia lauseita. Se on Suomen virsilaulun
omaisuus, ja ken sitä ei katso kaunistavaksi, toki katsokoon suattavaksi.
Olisimma kyllä voineet välttää, ettei semmoisia yhdessä virressä
sattuvia, usiammasti kerrottavia lauseita olisi enää jälkisissä
sioissansa präntätty. Jos vaan olisimma panneet ensimäiset sanat niistä
ja osottaneet toistenki seuraavan, niin olisi siinä tainnut olla
kylliksi. Mutta toisinki puolin miettien, ja koska niiden täydellinenki
kertominen ei tule kirjan suuruutta lisäämään, kun kahdella, korkeinta
kolmella lehdellä, niin olemma katsoneet sopivammaksi, sillä tavalla
prättäyttää täydellisesti, kun lauletaanki.
Usiampi näistä lauluista taitaisi kyllä äkkinäisempiä lukijoita varten
erityisiä selvityksiä tarvita. Niin esimerkiksi tanssi- ja häälaulut
niitä seuraavista tanssi- ja häätavoista. Jos aikaa ja tilaisuutta
saamma, niin kyllä miksi emme saataki jossain neljännessä kirjassa vasta
semmoisia selvityksiä toimittaa, vaan näihin kolmeen olemma paljaat
laulut siltänsä toimittaneet. Kuitenki aiomma kolmannen kirjan lopulla
kaikki oudommat sanat selvittää. Paikkoja, joista itsekuki laulu
olisi saatu, on työläs ja mahdotonki nimittää muulla tavalla, kun minkä
jo olemma tehneet tämän esipuheen IV:nnellä ja V:dennellä sivulla, koska
harvoin onki joku laulu täydellisesti yhdestä paikasta ja yhdeltä
laulajalta saatu, vaan usiammilta paikoilta ja usiampain laulannasta
nykyiseen muotoonsa kasvanut.
Kyllä kymmenellä ja vieläki usiammalla, vähä toisistaan eriävillä
nuoteilla laulellaan näitä lauluja eripaikoilla. Muutamat vielä silläki
lisäelevät nuottitapoja, että ensisti joka värsyn toisesti kerrottua, eli
ilmanki kertomatta, panevat joita kuita erityisiä sanoja jälkeen, taikka
kertovat vielä kolmannesti loppusanat itsestä värsystä, jotta tulee
esimerkiksi seuraaviin tapoihin laulettavaksi.
Ruvetkasme, rohjetkasme,
Kauniissa joukossa,
Elkäs ääntämme hävetkö,
Kauniissa joukossa,
Vaikk' on lapset laulamassa,
Kauniissa joukossa, j. n. e.
Ompa mulla kultainenki,
Ompa vainen niinki,
Sen punaisen päivän alla,
Ompa vainen niinki,
Sinisukka, saapasjalka,
Ompa vainen niinki,
Verkavästi, sarkatakki,
Ompa vainen niinki,
Palttinapaita, pumpulihuivi,
Ompa vainen niinki,
Leikkatukka, liippahattu,
Ompa vainen niinki j. n. e.
Suru tuli Suomen maalle,
Ai, ai Suomen maalle,
Suru tuli Suomen poikasille,
Ai, ai poikasille,
Itku pitkä piikasille,
Ai, ai piikasille,
Mure musta vanhemmille,
Ai, ai vanhemmille j. n. e.
Empä uskonut olisi,
En vainen olisi,
Vaikk' oisi sata sanonut,
Vaikka sata sanonut,
Tuhat suuta tunnustanut,
Suuta tunnustanut,
Tuhat kieltä kertoellut,
Kieltä kertoellut j. n. e.
Tämmöinen värsyjen välittäminen erisanoilla juuri osottaa jotain kansassa
siinnyttä eli sikiävätä halua, entisestä yksinkertaisesta laulunuotista
poiketa, moninaisempia saada, ja on kun joku porras entisten ja nykyisten
laulunnottien välillä.--Muutamilla muillaki kansoilla, esimerkiksi
Hispanialaisilla, Kreikalaisilla, Venäläisillä, on ulkonaisen rakentonsa
suhteen Suomenlaatuisia nelimitta runoja, joita myös mahdetaan laulaa,
vaan joiden nuotit meillä ovat tuntemattomat, ettemme taida niitä Suomen
runonuotin rinnalla tutkia. Emmekä vielä tunne omista Suomenkaan
nuoteista, kun jonkun pienemmän osan, koska niitä ei ole
keltäänparemmalta soittoniekalta kerätty. Sen vaan tunnemma ja tiedämmä,
että Suomessa löytyy kansan seassa paljo erityisiä, usein kylläki
kauniita, luontoa vaikuttavaisia nuotteja, joita ei toki pitäisikään
ilman keräämättä ja korjaamatta heittää! [11]. Karjalassa, Savossa ja
Pohjanmaalla, joissa erittäinki Karjalassa vanhoja kanteleita vielä
pidetään ja kanteleen soittoa rakastetaan, laulellaan näitä lauluja
toisinaan kanteleen äänen avulla, s. t. s. laulaja laulaa ja soittaa
yhdessä. Kanteleella oli ennen vanhaan oma haltianeitsensä, jota
Kantelettareksi eli Kantelehettareksi nimitettiin. Kun hänen huolensa
kanteleesta jo on vähennyt, ja kohta taitaa peräti loppua, niin
toki toivom hänellä nykyaikoina siksi joutoa olevan, että ottaa nämät
laulutki huostaansa, liiatenki, kun jo entisessä virassansa lienee niiden
kanssa kyllinki tutuksi tullut. Sillä toivolla ja mielellä olemma tälle
laulukokoukselle antaneet nimensä Kanteletar.
Elköön uskoko kukaan, että nämät olisivat ne ainoat perintöjätteet Suomen
muinaisista lauluista. Toinen mokoma on epäilemättäki vielä poissa,
keräämättä. Tämmöisiä kerätessä kohtaaki paljo vastuksia, jotka
pitkittävät työtä ja saattavat sen muutenki vaikiaksi. Kansa niitä
milloin pitää ylen halpana, ettei kehtaa kirjoitusta vasten, eikä muuten
herrasväen kuullessa laulaa, milloin taas luulee niitä jumalattomiksi ja
pelkää tilintekoa. Eikä ollenkaan ole ihmeteltävä tämä viimeksi
mainittukan kansan luulo ja pelko,--ompa moni oppineemmistaki ihmisistä
ajatellut ja sanonut niin tämmöisten, kun kaikenlaisten muiden maallisten
lauluin ja tarinain oikian kristillisen elämän harjoitusta maassa
estelevän. Jos niin olisi, niin toki olisimmaki paremmin tehneet, ne
kerrassaantuleen nakata, kun pränttiin toimittaa, ja sitäki paremmasti,
jos niitä emme ensinkään olisi unohduksen tieltä keränneet ja korjanneet.
Sillä niin jumalattomat mielestämme emme olekaan, että ehdolla
hankkisimma esteitä kristilliselle elämälle, jolla ilmanki hankkimatta
kyllä lienee vastusta maailmassa. Sen sanomma vielä kertoen, että vielä
nytki, kaiken ja monivuotisen vaivam perästä, saisivat paikalla präntin
siasta lieteen lentää nämät laulut ja virret, jos niistä mainitussa
kohdassa mitään haittaa, vastusta eli muuta hämmennystä pelkäisimmä.
Mutta olemma kuulleet, kristillistä elämätä olevan usiammasta laadusta,
eikä sitä yli muiden oikiaksi kiitettävän, joka näiltä ja muilta
samanlaatuisilta aineilta taitaisi häiritettää. Sen on usiampi vielä
niistäki sanonut, joita nykyaikoina välistä oikein soimataan kiivaudesta
kristillisyydessä.--Kallio ei liikahtele kovassakaan tuulessa, vaan
vaahti vedellä pyörii pienimmänki löyhkän edessä. Ja joka luulee
kenenkään mielen ja ajatukset näiltä pidätettävän, etteivät pääse oikiaan
kristilliseen tuntoon heräämään, se ennen näitä ja meitä tuomitsematta
hävittäköön maailmasta kaikki joutavat, mielettömät puheet, seurat,
hypyt, tanssit, soitot ja muut semmoiset--kieltäköönpä linnutki ilmassa
laulamasta, koska ne kuitenki tiettävästi eivät aina laula luojansa
ylistystä, vaan luillansa useinki suosittelevat toisiansa--kieltäköön
myös maan kasvamasta muita, kun ristinkukkia, Kiesuksen kämmeköita ja
Maarian vuodetheiniä.--Kristillisyys on iso, monihaarainen ja
monilehvällinen, latvallansa taivaaseen ylettyvä puu. Jos linnut ei sovi
yhdelle oksalle laulamaan, niin sopivat toiselle. Mutta oksaa emme pidä
lintujen laulannasta sen pahempana. Emmekä myös ylitse kaikista muista
katso niitä oksia kauniiksi, jotka alti nuruvat sitä, että puu
kasvaessansa kohotti heidät juuripuolesta ja maapinnasta korkiammalle
ilmaan, jonka tähden latvoillansa yhä nuokkuvat alaspäin, eivätkä koskaan
tyydy nykyiseen oloonsa jaosaansa, vaan tahtoisivat puun juureen
asentonsa. Kaikilla on heillä kuitenki juuresta ylösnousevavoimansa.--
Sillä mielellä emme pelkää näistä sitä luultua kristillisyyden vastusta
tulevan, vaan ennemmin, paitsi muuta hyödytystä, monellenki jotain
kaunista, syytöntä ja viatonta mielenpidettä, joka toisinaan ehkä estää
sen pahempiin yrityksiin johtumasta ja sekaumasta.
Niin lähde nyt Kanteletar matkoihisi, ei esteeksi hyville tavoille,
kristilliselle mielelle ja elämälle, tahi muille hyville tarkoituksille,
vaan jälkinäytteeksi ja osotteeksi entisen ajan elämästä, tavoista,
mielestä ja muusta laadusta, kun myös joksiki tienviitaksi Suomen
tulevalle laululle ja laulajoille, ja muille ystävillesi sekä
hyvänsuovillesi syyttömäksi ajanvietteeksi, jos ei huvitukseksi ja
opiksi!--Niillen, jotka moittivat sinua, sano, ettet taida olla
vanhempatasi parempi, vaan vanhempasi on aika, joka synnytti sinun, ja
itse olet sen ajan lapsi. Köyhältä vanhemmalta ei ole lapsen paljo
perittävää; ellös sentähden köyhyyttäsi ja talonpoikaista pukuasi
ujostelko! Nyt on aika rikkaampi moninaisilta opeilta, tiedoilta ja
taidoilta, niin siittäköön, synnyttäköön ja kasvattakoon parempia
lapsiaki!--Niillen taas, jotka liiaksi mieltyvät sinuun, ja
ylimääräisesti kiittävät, kuiskaa korvaan ja sano, et ansatsevasi
semmoista liikanaista ylistystä. Muistuta heitämoninaisista
vajavaisuuksistasi, esimerkiksi siitäki, kuinka yhä kohtaavissa, päälle
pakkaavissa huolissasi harvoin olet juuri mitään pysyväistä, oikein
levottavaista lohdutusta löytänyt, vaan useimmin tavotellut pian jälle
meneviä tekolohdutuksia, joihin et kyllä itsekään ole voinut tyytyä, jos
kohta sen, lapsellisella kerskaamallasi, maailman kuullessa välistä
sanoisitki. Taikka miksi neuon ja opetan sinua, etkö jo itse aikaa sitte
ole laulanut:
Kun kuulen sanottavaksi,
Eli liioin pantavaksi,
Silloin seison selvemmästi,
Piän päätä pystymmästi,
Olen kun oriheponen,
Tahi sälkö säärtä lyöen;
Kuulisin kiitettäväksi,
Yhenkään ylistäväksi,
Alempana pään pitäisin,
Alas silmät siirteleisin.
Helsingissä 9 päivä Huhtikuuta 1840.
Elias Lönnrot



ENSIMÄINEN KIRJA

Yhteisiä Lauluja
I. Kaikille yhteisiä

1. Eräskummainen kantele.

Ne varsin valehtelevat,
Tuiki tyhjeä panevat,
Jotka soittoa sanovat,
Arvelevat kanteletta
Väinämöisen veistämäksi,
Jumalan kuvoamaksi,
Hauin suuren hartioista,
Veen koiran koukkuluista;
Soitto on suruista tehty,
Murehista muovaeltu:
Koppa päivistä kovista,
Emäpuu ikipoloista,
Kielet kiusoista kerätty,
Naulat muista vastuksista.
Sentä ei soita kanteleni,
Ei iloitse ensinkänä,
Soitto ei soita suosioksi,
Laske ei laatuista iloa,
Kun on huolista kuvattu,
Murehista muovaeltu.

2. Elkää oudostuko.

Otettiin minusta outo,
Varsin virhi viskattihin,
Minun lapsen lauluistani,
Pienen pilpatuksistani;
Minun liioin laulavani,
Pahasti pajattavani.
Vaan elkää hyvät imeiset
Tuota ouoksi otelko,
Jos mie lapsi liioin laulan,
Pieni pilpatan pahasti;
En ole opissa ollut,
Seisonut sepän pajassa,
Saanut ulkoa sanoja,
Loitompata lausehia;
Olen oppinut kotona,
Oman aitan orren alla,
Oman äitin värttinöillä,
Veikon vestoslastusilla.

3. Kiven alla kieltäjäni.

Laulaisinpa, taitaisinpa,
Osajaisinpa olisin,
Laulaisin minä kotona,
Vaan en julkea kylässä;
Kylän naiset nauranevat,
Ihmiset imehtelevät,
Minun lapsen lauluvani,
Pienen piepotuksiani,
Jos ma lapsi liioin laulan,
Paljo mieletön pajatan.
Eik' ole hullun kieltäjäistä,
Ankaran asettajaista;
Kiven all' on kieltäjäni,
Maan alla masentajani,
Jo on pelto peittehenä,
Nurmi kaunis kattehena,
Silmillä heliät hiekat,
Jaloilla muhiat mullat.

4. Miksi en laulaisi.
Laulavat Lapinki lapset,
Heinäkengät heittelevät,
Hirven harvoilta lihoilta,
Petran pienen pallehilta;
Niin miks' en minäi laula,
Miks' ei laula meiän lapset,
Ruoalta rukihiselta,
Suulta suurukselliselta?
Laulavat Lapinki lapset,
Heinäkengät heittelevät,
Vesimaljan juotuansa,
Petäjäisen purtuansa;
Niin miks' en minäi laula,
Miks' ei laula meiän lapset,
Juomalta jyvälliseltä,
Oluelta ohraiselta?
Laulavat Lapinki lapset,
Heinäkengät heittelevät,
Nokisilta nuotioilta,
Hiilisiltä hiertimiltä;
Niin miks' en minäi laula,
Miks' ei laula meiän lapset,
Lavitsoilta lautaisilta,
Huonehilta honkaisilta?

5. Laula, laula kieli keito!

Suu kurja sulin pakaja!
Etpä silloin laajoin laula,
Etkä aivan pitkin piuska,
Kun sa kuolet kurja kieli,
Katonet katala raukka;
Kun on suussa surman suitset,
Surman päitset päälaella,
Kaulassa Manalan kahle,
Tuonen ohjat olkapäillä.

Laula, laula kieli keito,
Suu kurja suun pakaja!
Etpä silloin laajoin laula,
Etkä aivan pitkin piuska,
Kun viisin vyöteltänehe,
Kuusin kengiteltänehe,
Päälle lauan lasketahan,
Liina päälle liitetähän.
Laula, laula kieli keito,
Suu kurja sulin pakaja!
Etpä silloin laajoin laula,
Etkä aivan pitkin piuska,
Kun sa vieähän viluhun,
Pakkasehen paiskatahan,
Lauta alle, toinen päälle,
Kupehelle kummallenki.
Laula, laula kieli keito,
Suu kurja sulin pakaja!
Etpä silloin laajoin laula,
Etkä aivan pitkin piuska,
Tuonen tuopin tuomisilta,
Manan kannun kantamilta;
Kehnot siell' on tuopin tuojat,
Kannun kantajat katalat.
Laula, laula kieli keito,
Suu kurja sulin pakaja!
Etpä silloin laajoin laula,
Etkä aivan pitkin piuska,
Kun sa suuni ruohon kasvat,
Kieleni heliän heinän,
Vatsani vihannan viian,
Kulman oravikuusen.
Laula, laula kieli keito,
Suu kurja sulin pakaja!
Laula vaikka laskematta,
Ja heläjä heittämättä!
Jääpi suuta surmallenki,
Kieltä maassaki märätä,
Tuonen toukkien jyviä,
Manalan matojen syöä.

6. Äiä on ääntäni kulunut.

Lauloin ennen lapsempana,
Kieltä pieksin pienempänä,
Vaan en nyt sanoa saata,
Enkä kielin kerskaella;
Kieleni minun kipiä,
Säveleni sangen sairas.
Äiä on ääntäni kulunut,
Säveltäni suuri säie,
Sitte mennehen sykysyn,
Sitte toisen toukoaian.
Yskä on suuni sulkenunna,
Tauti salvanna sanani,
Jotk' ennen jokena juoksi,
Myötävirtana vilisi.
Niin mun ennen ääni juoksi,
Kun lyly lumella juoksi,
Venonen jokivesillä,
Mastilaiva lainehilla.
Nyt on ääneni poloisen,
Minun kurjan kulkkutorvi,
On kun karhi kaskimailla,
Hangella havupetäjä,
Vene kuivilla kivillä,
Reki rannan hiekkasilla.

7. Kuoli rakentajani.
Ei kumaja kuiva kulkku,
Eikä rintani rimaja,
Kun ei voilla voiettane,
Rakettane rasvasilla.
Ei oo voilla voitajoa,
Rasvoilla rakentajoa
Kun ennen oma emoni;
Sepä voilla voiellutti,
Sekä rasvoilla rakenti.
Jo nyt on kuollut kuusi vuotta,
Kaonnut kaheksan vuotta,
Kuollut voilla voitajani,
Rasvoilla rakentajani.

8. Silloin laulan, konsa jouan.

Tupa on täynnä tuppisuita,
Pöytä pönkiä mahoja;
Ei olle virren virkkajoa,
Asian alottajoa,
Kun en mie ruma, ruvenne,
Lapsi laiha laikahtane,
Virsilöitä virkkamahan,
Asiita alottamahan.
Silloin laulan, konsa jouan,
Konsa jouan ja kykenen,
Kons' ei kaurani karise,
Eikä heinäni heläjä,
Rukihini ei rutaja.
Nytpä ei kaurani karise,
Eikä heinäni heläjä,
Rukihini ei rutaja;
Niin tuonko tupahan virret,
Saan sanani lämpimähän,
Istume ilokivelle,
Luome leikkikalliolle,
Ilovirret vieressäni,
Saatavillani sanaset.

9. Ei sanat sanoihin puutu.

Kyll' on maata kyntäjällä,
Ahoja ajelijalla,
Kangasta kävelijällä,
Vettä viljoin soutajalla,
Viel' on virttä laulajalla,
Runoja rupeajalla.
Ei sanat sanoihin puutu,
Virret veisaten vähene;
Ennen metsä puita puuttui,
Metsä puita, maa kiviä,
Ennenkuin runo sanoja,
Runon lapsi laululoita.
Sanasta sana tulevi,
Kypenestä maa kytevi,
Laulu päästä laajenevi,
Virsi veisaten venyvi.
Sitä suu pakaelevi,
Mitä mieli tietelevi,
Sinne laulaja menevi,
Kunne virsi viittoavi.
Tuhma lauluhun latovi,
Vierittävi virtehensä,
Mitä sylki suuhun tuopi,
Vesi kielelle vetävi.
Tuosta tunnen tuhman virren,
Pitkä virsi tuhman virsi,
Kaksi kaunista sanoa,
Tahi ei täyttä kahtakana.
Viisas virren veisoavi,
Oppinut osaelevi,
Sanat saapi paikallehen,
Luottehet lomia myöten;
Suu se syytävi sanoja,
Kieli luopi luottehia,
Niinkuin ratsu jalkojansa,
Ori konsti koipiansa.
Viisas virren veisoavi,
Ajallaan lopettelevi;
Hyvä on laulu loppuvasta,
Lyhyestä virsi kaunis.
Mieli on jäämähän parempi,
Kun on kesken katkemahan.
Eipä koski kielaskana
Laske vettänsä loputen,
Eikä laulaja hyväinen
Laula tyyni taitoansa.

10. Jos ma lauluille rupean.

Jos ma lauluille rupean,
Virrentöille työnteleme,
Laulan pihlajat pihalle,
Tammen keskitanhualle,
Tammelle tasaiset oksat,
Joka oksalle omenan,
Omenalle kultapyörän,
Kultapyörälle käkösen;
Kun käki kukahtelevi,
Kulta suusta kuohahtavi,
Vaski leuoilta valuvi,
Kultaisehen kuppisehen,
Vaskisehen vakkasehen,
Ilman maahan vieremättä,
Rikoille ripoamatta.
Siitä tammen taittelemma,
Pihlajat pirottelemma,
Tyvet teemmä tynnyriksi,
Latvat laivan mastiloiksi,
Kesken kesti pöytäsiksi,
Pikariksi pienet oksat.

11. Luonenko, lopettanenko?

Mieleni minun tekisi,
Aivoni ajattelisi,
Lähtiäni laulamahan,
Saahani sanelemahan;
Monet on taiot taskussani,
Ajatukset vyöni alla,
Saoin saatuja sanoja,
Tuhat virren tutkelmata.
Laulaisinpa, taitaisinpa,
Kellittäisin, kestäisinpä,
Laulaisin lahoissa näissä,
Kehikoissa kellittäisin,
Vaan on muustaki muretta,
Huolta huomispäivistäni,
Etten tieä tiimalleni,
Enkä taia tarkalleni.
Suuni sulkea pitäisi,
Kiini kieleni sitoa,
Laata virren laulannasta,
Heretä heläjämästä.
Niin luonen, lopettanenki,
Herennenki, heittänenki,
Paremmille laulajille,
Taitavammille runoille.
Kelin virteni kerälle,
Suorittelen sommelolle,
Panen aitan parven päähän,
Luisten lukkojen taaksi,
Ettei pääse päivinähän,
Selviä sinä ikänä.

12. Ei runo rahatta laula.
Laulaisinpa, taitaisinpa,
Vaan en mie rahatta laula,
Suut' en kullatta kuluta,
Pieksä kieltä penningittä.
Laulajan laki väsyvi,
Runon kulkku kuivettuvi,
Rahatonta laulaessa,
Kullatonta kukkuessa.
Emmä äijiä anoisi,
Enkä paljo pakkoaisi:
Äyrin suun avamisesta,
Riunan kielen kääntymästä,
Kopeikan koko sanalta,
Puolen puolelta sanalta.
Tahi kysyn miestä miekkoinehen,
Satuloinehen hevoista,
Kuningasta linnoinehen,
Pappia kirikköinehen.

13. Virren kiittäjälle ja moittijalle.

Siin' oli virsi kuullaksenne,
Toinen ilman ollaksenne;
Kumartakaa kuulijani,
Otsin maahan oppijani!
Ken tätä virttä kiittänevi,
Laulua ylistänevi,
Sille poika syntyöhön
Kyntäjäksi, kylväjäksi,
Vastaskoivun valkoiseksi,
Meren kaislan kaunoiseksi,
Viisahaksi, kun isonsa,
Läpi käymähän keräjät,
Jutut julki jaksamahan.
Kenpä virttä moittinevi,
Laulua alentanevi,
Sille tyttö syntyöhön
Pätsirinnan valkoiseksi,
Tervaskannon kaunoiseksi,
Niin on laiska, kun emonsa,
Alla aian maattavaksi,
Lepikköön levättäväksi.

14. Toisin ennen, toisin eilen.
Toisin ennen, toisin eilen,
Toisinpa tänäi päänä:
Elettihin meillä ennen,
Oltihin ojan takana,
Ojapuita poltettihin,
Ojavettä keitettihin:
Syötihin ojakaloja,
Isolassa ollessani,
Emolass' eläessäni.
Toisin silloin Lappi lauloi,
Hyrehti hyväsukuinen,
Vennon joukio jorisi,
Vennon joukko jouatteli,
Hyvän sammon saatuansa,
Kirjokannen tuotuansa.
Toisin silloin touko kasvoi,
Sez Fin ädäbiyättän 1 tekst ukıdıgız.
Çirattagı - Kanteletar: Suomen kansan wanhoja lauluja ja wirsiä - 06
  • Büleklär
  • Kanteletar: Suomen kansan wanhoja lauluja ja wirsiä - 01
    Süzlärneñ gomumi sanı 2907
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1930
    17.8 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    26.1 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    30.9 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Kanteletar: Suomen kansan wanhoja lauluja ja wirsiä - 02
    Süzlärneñ gomumi sanı 2931
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1489
    22.2 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    31.9 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    37.0 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Kanteletar: Suomen kansan wanhoja lauluja ja wirsiä - 03
    Süzlärneñ gomumi sanı 2997
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1816
    21.0 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    29.4 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    34.6 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Kanteletar: Suomen kansan wanhoja lauluja ja wirsiä - 04
    Süzlärneñ gomumi sanı 3134
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1927
    17.1 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    25.2 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    29.4 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Kanteletar: Suomen kansan wanhoja lauluja ja wirsiä - 05
    Süzlärneñ gomumi sanı 2917
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1807
    18.8 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    26.1 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    29.9 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Kanteletar: Suomen kansan wanhoja lauluja ja wirsiä - 06
    Süzlärneñ gomumi sanı 2400
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1487
    14.9 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    22.2 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    26.1 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Kanteletar: Suomen kansan wanhoja lauluja ja wirsiä - 07
    Süzlärneñ gomumi sanı 2339
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1493
    14.0 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    20.4 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    25.0 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Kanteletar: Suomen kansan wanhoja lauluja ja wirsiä - 08
    Süzlärneñ gomumi sanı 2298
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1582
    16.1 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    22.6 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    27.2 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Kanteletar: Suomen kansan wanhoja lauluja ja wirsiä - 09
    Süzlärneñ gomumi sanı 2279
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1369
    15.2 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    20.5 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    24.0 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Kanteletar: Suomen kansan wanhoja lauluja ja wirsiä - 10
    Süzlärneñ gomumi sanı 2336
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1323
    14.1 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    19.5 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    23.3 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Kanteletar: Suomen kansan wanhoja lauluja ja wirsiä - 11
    Süzlärneñ gomumi sanı 2259
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1515
    12.4 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    19.2 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    23.4 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Kanteletar: Suomen kansan wanhoja lauluja ja wirsiä - 12
    Süzlärneñ gomumi sanı 2275
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1424
    14.1 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    20.4 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    24.0 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Kanteletar: Suomen kansan wanhoja lauluja ja wirsiä - 13
    Süzlärneñ gomumi sanı 2312
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1385
    14.0 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    18.5 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    21.4 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Kanteletar: Suomen kansan wanhoja lauluja ja wirsiä - 14
    Süzlärneñ gomumi sanı 2395
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1317
    14.4 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    20.2 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    23.8 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Kanteletar: Suomen kansan wanhoja lauluja ja wirsiä - 15
    Süzlärneñ gomumi sanı 2389
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1495
    15.1 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    22.0 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    26.1 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Kanteletar: Suomen kansan wanhoja lauluja ja wirsiä - 16
    Süzlärneñ gomumi sanı 2323
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1480
    14.0 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    21.2 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    24.5 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Kanteletar: Suomen kansan wanhoja lauluja ja wirsiä - 17
    Süzlärneñ gomumi sanı 2350
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1507
    14.5 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    21.4 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    25.7 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Kanteletar: Suomen kansan wanhoja lauluja ja wirsiä - 18
    Süzlärneñ gomumi sanı 2345
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1439
    15.1 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    21.8 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    26.0 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Kanteletar: Suomen kansan wanhoja lauluja ja wirsiä - 19
    Süzlärneñ gomumi sanı 2333
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1555
    13.0 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    20.3 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    25.0 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Kanteletar: Suomen kansan wanhoja lauluja ja wirsiä - 20
    Süzlärneñ gomumi sanı 2268
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1363
    13.8 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    18.7 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    22.6 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Kanteletar: Suomen kansan wanhoja lauluja ja wirsiä - 21
    Süzlärneñ gomumi sanı 2291
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1523
    14.4 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    20.7 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    24.6 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Kanteletar: Suomen kansan wanhoja lauluja ja wirsiä - 22
    Süzlärneñ gomumi sanı 2377
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1496
    14.3 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    21.0 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    25.8 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Kanteletar: Suomen kansan wanhoja lauluja ja wirsiä - 23
    Süzlärneñ gomumi sanı 2329
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1522
    15.7 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    22.5 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    26.9 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Kanteletar: Suomen kansan wanhoja lauluja ja wirsiä - 24
    Süzlärneñ gomumi sanı 2264
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1483
    12.5 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    18.4 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    22.6 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Kanteletar: Suomen kansan wanhoja lauluja ja wirsiä - 25
    Süzlärneñ gomumi sanı 2325
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1576
    14.2 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    20.5 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    25.6 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Kanteletar: Suomen kansan wanhoja lauluja ja wirsiä - 26
    Süzlärneñ gomumi sanı 2458
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1612
    15.8 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    22.2 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    26.1 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Kanteletar: Suomen kansan wanhoja lauluja ja wirsiä - 27
    Süzlärneñ gomumi sanı 2343
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1474
    16.1 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    22.2 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    26.4 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Kanteletar: Suomen kansan wanhoja lauluja ja wirsiä - 28
    Süzlärneñ gomumi sanı 2391
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1225
    17.3 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    24.4 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    28.6 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Kanteletar: Suomen kansan wanhoja lauluja ja wirsiä - 29
    Süzlärneñ gomumi sanı 2391
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1386
    18.6 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    25.1 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    29.3 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Kanteletar: Suomen kansan wanhoja lauluja ja wirsiä - 30
    Süzlärneñ gomumi sanı 2276
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1330
    15.4 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    21.2 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    26.4 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Kanteletar: Suomen kansan wanhoja lauluja ja wirsiä - 31
    Süzlärneñ gomumi sanı 2349
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1105
    15.9 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    21.9 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    24.9 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Kanteletar: Suomen kansan wanhoja lauluja ja wirsiä - 32
    Süzlärneñ gomumi sanı 2293
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 876
    15.0 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    21.7 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    25.1 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Kanteletar: Suomen kansan wanhoja lauluja ja wirsiä - 33
    Süzlärneñ gomumi sanı 2279
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1062
    15.3 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    21.4 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    24.2 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Kanteletar: Suomen kansan wanhoja lauluja ja wirsiä - 34
    Süzlärneñ gomumi sanı 2260
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1247
    15.5 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    21.8 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    25.4 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Kanteletar: Suomen kansan wanhoja lauluja ja wirsiä - 35
    Süzlärneñ gomumi sanı 1512
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 849
    17.7 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    25.1 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    29.1 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.