Kanteletar: Suomen kansan wanhoja lauluja ja wirsiä - 03

Süzlärneñ gomumi sanı 2997
Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1816
21.0 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
29.4 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
34.6 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
Susi ei virka mitänä, pojill' on liukas kieli.
Poika puhuu kaunihisti likan sängyn eessä,
Mesi, maito kielellä ja myrkky syämessä.
Niiin on poika piian luona kun halmehessa halla,
Pian poika piika raukan hempeyen tallaa.

15. Poika ja tyttö.

Poika. Sen mä olen laulanut ja laulan kaikkein kuullen:
Tule tänne likka kulta, anna suuta mulle!
Tyttö. Kerran antoi nätti likka kehnon pojan suuta,
Heti muuttui halvaksi, kun heittolikan luuta.
Poika. Likka kulta, likka kulta, likka kulta vielä!
Ethän toki halaamasta minua nyt kiellä!
Tyttö. Silkkisaalin rinnalla se ei pastihuivi passaa,
Eikä kelpaa kehnot pojat tätä tyttöä vastaan.
Poika. En ole juuri tietäjä, en ole iso noita,
Vaan kun näen nätin likan, vielä mä sen voitan.
Tyttö. Akkoja saapi halata ja se ei haittaa mitään,
Ei saa tyttöihin koskea, hävetä poikien pitää.
Poika. Toinen lampi on syvempi ja toinen matalampi,
Toinen likka on kovempi ja toinen antavampi.
Tyttö. Kyll' on noita poikiaki viientoista sorttii,
Mont' on viety katsomahan Wiaporin porttii.
Poika. Likkoja vieään kuormittaisin Lappeenrannan kouluun;
Siell' on päivät paremmat kun mustilaisen joulu.
Tyttö. Suomen poikia saatellahan ruunun ankkuripajaan;
Siellä lyövät ruuan päälle, kivimuurit kajaa.
Poika. Tämän kylän pienet piiat kukkuvat kun käet,
Hännällänsä häväsevät koko poikaväen.
Tyttö. Tämän kylän nuoret tytöt kaunihisti kasvaa,
Huulet on kun hunaja ja suu kun sula rasva.
Poika. Niin on tämän kylän tytöt, matala kun kaali,
Silmänalus sininen ja posket punamaalii.
Tyttö. Tämän kylän likat on kun mesimarjan kukkii,
Poikia juoksee joukottain kun töpihäntä hukkii.
Poika. Tämän kylän likat on kun rupasammakoita,
Noita pojat tellivät kun tervatallukoita.
Tyttö. Likat käyvät kunnialla, kun kaste heinikossa,
Pojat juovat, rypevät, kun sika rapakossa.
Poika. Emmä ole kehno poika, humalainen hullu,
Enk' ole piikoin pilkaksi ma tähän kylään tullu.
Tyttö. Kesäilta kelvoton sen kerran näytti julki,
Kuinka pojat pohmelossa pitkin kyliä kulki.
Poika. Kesäilta, kaunis ilta, senki näytti kerran,
Että pojat käveli ja eleli kun herrat.
Tyttö. Kesäilta kelvoton se laitti kerran niinki,
Että pojat pohmelossa puuttui suohon kiini.
Poika. Pojat makaa kammarissa pumpulipaiallansa,
Likat saunan lattialla mustalla varrellansa.
Tyttö. Likat makaa aitassansa verkaviitan alla,
Pojat pitkin pihoa ja tallin lattialla.
Poika. Likka parat aitoissansa monta yötä valvoo,
Ikävissä itkevät, kun sutten pennut ulvoo.
Tyttö. Likoill' ompi onnen aika aivan ihanainen,
Pojill' itku, kuikutus ja elo tuhmanlainen.
Poika. Minne tytöt joutuisivat, jos ei pojat korjais?
Iän kaiken itkisivät, oisivat toisen orjat.
Tyttö. Mitä tuosta hyötyisin, jos huonon pojan naisin?--
Viinanjuojan, mieron ruojan, tuskan, ristin saisin.
Poika. Moni tyttö, sievä tyttö, havatsi sen hiljaan,
Että jo oli joutununna vanhan piian kirjaan.
Tyttö. Tämä vuos' on tämmöistä ja toinen vuos' on toista,
Vaan ei tälle tyttärelle viinanjuojat loista.
Poika. Vanha piika harmajapää se on kun telkkä tiellä,
Mykättää ja mäkättää sen kovan ilman eellä.
Tyttö. Emmä ole vallan vanha, enkä vallan nuori,
Sen nyt saatan sanoaki: sinust' emmä huoli.
Poika. Minä poika, kaunis poika niinkun merikaisla,
Et sä löyä Suomen maalta toista tämänlaista.
Tyttö. Jos oisi viina puuttunut jo viittä vuotta ennen,
Oisit kyllä tyttöjä saava, naisit vaikka kenen.
Poika. Piiat pirun riivatut ne pojilta viinan estää;
Pojat herran siunatut ne juovat minkä kestää.
Tyttö. Siit' on pojilla surua, kun viina paljo maksaa;
Likat itsensä elättää, kun työtä tehä jaksaa.
Poika. Elä sinä likan ruoja minua nyt pilkkaa,--
Vielä minun taskussani hopiatki hilkkaa.
Tyttö. Poika rahansa menettävi olvehen ja viinaan;
Tytöt ei pane rahojaan, kun silkkihin ja liinaan.
Poika. Voi kun olen joutunutki näien likkain varviin,
Näistä emmä muuta saa, kun monta mieliharmii.
Tyttö. Mahoit olla tulematta, olla kotonasi;
Ei sua tänne toivottu, ei tietty tuloasi.
Poika. Ei nyt auta, ei nyt auta, ei nyt auta mitään,
Luotu olen lähtemään ja lähteä mun pitää.
Tyttö. Toki saatki lähteä ja parempi oisi ollut,
Kun et oisi ollenkana tähän kylään tullut.

16. Vihaava ystävä.

Oli minullaki ennen ystävä,
Nyt on mulla vihamies.
Toinen istuu jo kultani sylissä,
Toinen suuta jo antelee.
Kuinka taiat nyt mua vihata,
Kun ystävät olimma?--
Kuinka taitaa silmäni katsella
Toista kultani sylissä?
Näin suurella syämeni surulla
Nimeäs minä muistelen.
Näin suru minun syäntäni vaivaapi,
Pois ei lähe mielestä.
Voi jospa se rakkauen kipenä
Nyt vieläki eläisi!
Ja Herra nyt tälläki hetkellä
Sinun mielesi kääntäköön!

17. Petetyn kirous.

Kirotut olkoot sormet, joill' oven avasit,
Kirotut käsivarret, joilla minua halasit!
Kirotut kaksi jalkaa, joill' olit astuva,
Kätesi myös kirottu, jolla koskit minua!
Kirotut kanssa silmät, joilla minua katselit,
Kirottu viekas kieli, jolla minua viettelit!
Voi suurta surkeutta, johon olin joutuva!--
Kukas sen niin nyt käyvän olis tainnut uskoa.
Kun saisin pienen paatin, aalloille laskisin,
Ja koko kotimaani iäksi jättäisin.
Tahi saisin pari lautaa ja maata pikkuisen,
Mullassa maatakseni uneni ikuisen.

18. Nauru ja itku.

Astelin kaunista kangasta myöten,
Heliätä rannan hiekkoa myöten.
Poro minun pölysi polvilleni,
Heliätä hiekkoa helmoilleni.
Menin minä siitä siskoni luoksi,
Sisko se ulos mua vastahan juoksi.
Siskoni vei mua kamarihin käymään,
Toi sitte ruokaa ja käski mun syömään.
Söin palan eli puolen arvoltani,
Kysyin minä siskolta armastani.
"Armahasi ei ole ollunna täällä;
Maatapa taitaa marjojen päällä."
Kävin minä armasta katsomahan,
Sisko se sivullani astumahan,
Armahani makasi paarten päällä,
Silkkinen vaate oli silmien päällä.
Sisko se käski mua nauramahan
"Taiat sa toisenki armahan saaha."
Olisinpa nauranut armastani,
Vaan empä jaksanut itkultani.
Suu minun nauroi, syämeni itki,
Veet ne vierivät poskia pitkin.
Veet ne vierivät poskia myöten,
Kulki kun virrassa koskia myöten.

19. Rannalla itkejä.

Läksin minä kesäyönä käymään
Sihen laksoon, kussa kuuntelin päivää,
Kussa lintuset laulaa,
Metsäkanatki ne pauhaa,
Ja mun syämeni etsi lepoa ja rauhaa.
Katsoin minä alas vetten puoleen,
Näin rannalla tytön kauniin ja nuoren,
Joka istui ja itki,
Katsoi aaltoja pitkin,
Ja hän oli surullinen joka hetki.
"Mitä itket sä raukka rannalla yksin?--
Ja sun silmistäsi veet vierivät nytkin.
Mikä tuska ja vaiva
Sinun syäntäsi kaivaa?
Ei anna syänyölläkään hoivaa."
Hän vastasi: "sepä suru mua vaivaa,
Kun ei koskaan tule takaisin se laiva,
Jossa kultani kulki
Poikki aaltojen julki,
Minun jätti ja surun syämehen sulki.
Jo nyt outellut olen viikkoa kaksi
Juuri tyhjään, näy ei tulevaksi;
Mikä mahtanee olla!--
Jopa taisiki kuolla,
Vain on vankina meren toisella puolla."
Ja hän katseli vähän aikaa vielä,
Näki aalloilla pilven punertavan siellä;--
Pilvi ei ollut vainkaan,
Tunsi kultansa laivan--
Ylistetty nyt luoja maan ynnä taivaan!

20. Varpusen olut.

Näin minä unta maatessani,
Varpusen panevan oltta;
Munankuori oli kuurnana,
Ja tuohta hän ruukasi polttaa.
Ja koska hän oluensa valmiiksi sai,
Hän itsensä siitä nyt humalaan joi,
Ja pani ala räystähän maata.
Räystähän alla hän nyt makasi
Ja synkiähän unehen vaipui,
Kissa hänen nukuksissa kohtasi
Ja käpälällä selkähän tarttui;
Varpunen unestansa havasi,
Kun kissa häntä repi ja raateli,
Ja kuolema ahisti häntä.
Varpunen itkuhun puhkesi
Ja rukoili hartahasti:
"Elä kissa kulta nyt minua syö
Ja tapa näin surkiasti!"
Vaan kissa se hänelle vastasi näin:
"Ei vainen sun varpunen hyvin nyt käy,
Sen olen minä näyttävä kohta."
Kissa se käpälätään kohotti,
Ja varpunen tuiskahti tuuleen:
"Panin minä kerta vähän olutta,
Sen sanon minä kaikkein kuulten;
Vaan kun ei siitä tullut parempaa,
Kun että olin henkeni kaottaa,
Niin olkoonpa viimeinen kerta."
Kun varpunen pois oli lentänyt,
Läksi kissa häntä tavottamahan;
Hän hyppäsi korkialle vuorelle,
Ja sieltä hän putosi maahan;
Senkaltaisellapa pauhinalla,
Pa-pa-pa-pa-pa-pa-pa-pa-pauhinalla,
Lopun tämä elämä saapi.

21. Häälaulu.
Koska piämmä häitä,
Elkäm' unohtako näitä
Hyppimiä, tanssimia, kun on vanhuuesta tapa!
Pari kaunis, ihan valmis,
Käy nyt tanssihin kanssa;
Ilotellen, riemutellen tanssikate nyt kaikki!
Väki morsianta katsoo,
Imehellä myös tahtoo
Koreutta, kauneutta, kun on morsiamen päällä:
Ruunu päässä, palmut käässä,
Kulta rinnassa kiiltää,
Hopiapaulat, ketjut, vaulat, hyvin kaunihit kaikki.
Iloisesti nyt vieraat
Kävelevät niinkun herrat,
Hyvä ruoka, jalo juoma, joka hengelle valmis.
Pojat piltit, tytöt kiltit,
Yhä tanssia pyörii,
Syän palaa, sano salaa: "jos ois omat nämät häämme."
Ukot ei tule joukkoon,
Akat pakenevat loukkoon,
Naurelevat, katselevat iloleikkiä nuorten.
Heki ennen eivät menneet
Poies polskasta kesken;
Iloisesti, riemuisesti heki hyppivät silloin.
Sitä muistakame kaikki,
Parikunnallemme ratki
Hoikotella, toivotella, siunausta Jumalalta,
Joka ensin itse vissin
Aviokäskyn sääsi,
Evan pienen pani viereen Adamille paratiisiin.
Perillisiäki kanssa
Jumal' aina armostansa
Heille suokoon, ynnä tuokoon kasvamahan kaunihisti,
Hyvyyessä, siveyessä,
Jost' on kunnia heille,
Maalimalta, kaikkialta, ilo enkeleillä kanssa.
Sitä toivotamme vielä,
Ettei Herra heiltä kiellä
Ajallista, tavallista, mitä tarvitsevat täällä
Hengen eloks, välimenoks,
Kun on ruoka ja juoma,
Vaate verho, talo kerho, sekä tarpehia muita.
Jumal' Abrahamin juuri,
Isakinki Herra suuri,
Jakopinki, jokasenki, anna parillemme tälle
Siunausta, suojellusta,
Hä'ät, tuskat poies poista,
Pitkää ikää heille lisää hyvän terveyen kanssa.
Ja kun päättyvi kerran
Tämä elo, nimeen Herran,
Vajavainen, tukalainen, tämä vähä ajan vaihe;
Elo toinen, parempainen,
Jumal' anna taivahassa,
Muuttumaton, puuttumaton ilo enkelien kanssa.

22. Laulu, olut ja viina.

Löytyvi kultaa kupiksi,
Jos talonpoika tahtoo,
Hopeeta housun napiksi,
Ken kaluksi sen katsoo;
Löytyy myös sanoja virsiksi,
Kun etempätä etsii,
Ja laittelevi lauluksi,
Runoiksi tehä viitsii.
Vaan aina tulee varata
Ne monet väärät värsyt,
Ettei laki sua sakota
Ja pane pahat reisut.
Niin saapi laulaa helistä,
Ett oikein seinät soipi,
Olutta juoa välistä,
Kun kallo kantaa voipi.
Se mielen tanssiin taivuttaa,
Antaa myös vähän voimaa;
Kyll' uni muuten uuvuttaa,
Jos välill' ei saa hoivaa.
Ja teki, neiet naitavat,
Sen kernahasti suotta,
Myös ootta yhtä taitavat,
Jos itse vähän juotta.
Miehellen ei myös mitään tee,
Jos ryypyn, kaksi ottaa,
Vaan kolmas mieltä koittelee,
Ja neljäs älyn voittaa;
Viinasta ei tule viisaus,
Kun sitä paljo ryyppää,
Vaan kevyt luonto, kerkeys,
Sen kanssa olla pyytää.

23. Mutkainen matka.

Läksin hevosen ostoon,
Senki kovaan kostoon;
Oli mulla rahoja säkki,
Tuli sitte ilta äkkiin,
Tahottiin minua tappaa,
Rahani poies lappaa,
Minä pääsin pakoon
Vahvan vaaran rakoon.
Yhyin sitte yhteen kylään,
Senki sangen hyvään;
Menin yhteen taloon,
Senki sangen jaloon;
Menin ulkoa tupaan,
Ilman muuta lupaa.
Sanoin mie: hyvää iltaa,
Putosin pääni siltaan,
Ramppasin oven ramppii,
Aloin sitte tanssii;
Panin säkkini naulaan,
Aloin sitte laulaa.
Miniä perässä makaa,
Ei hän unesta takaa,
Heräsi toki tuosta,
Alkoi minulle haastaa:
"Mistä sinä olet miesi?"--
Minä sanoin: "Hiisi tiesi."
Sanoi hän minulle hiljaan:
"On meillä alla sillan
Kellari syvä ja suuri,
Sinne on murhattu juuri
Ennenki monta miestä,
Ku ei päässyt pois eestä."
Niin minä talosta karsin,
Matkalle heti marsin,
Yksinäni halkiöisin,
Tuskinpa tien minä löysin.
Lippasin sitte linnaan,
Saksan kanssa rinnan;
Saksa se minulle sanoi:
"Onko sinun miesi jano?--
Osta viinaa sarkka,
Maksaa kolme markkaa;
Olutta tuopin täysi,
Niin saat hyväksi pääsi."
Marakatti pöyältä katsoi.
Päälleni rännätä tahtoi;
Minä häntä jalalla potkin,
Ruoskalla selkään sutkin.
Läksin sitte kotihin tuolta,
Tiell' olin nälkään kuolta;
Vaan tuli talo vahva,
Siin' oli jalo rahvas,
Emäntä ruokaa laittoi,
Leipeä pöyälle taittoi,
Söin minä mahani täyen,
Läksin sitte kotiin käyen;
Siit' oli mieleni paha,
Rosvot oli vieneet rahan,
Enkä mä hevoista saanut;
Parempi kun oisin maannut,
Ollunna, ajan senkin,
Pitkänä päässä penkin.

24. Neion valitus.

Ehkä tämä Neion valitus jo ennestäänki löytyy edellänimitetyssä
Topeliuksen kokouksessa melkein yksillä sanoilla präntättynä, niin emme
kuitenkaan ole tahtoneet, emmekä tainneet sitä tästä nykysajan
runoelmanäytteestä erottaa, koska se paremmin kun moni muu todistaa,
vanhan kansanrunollisen sulon vieläki hengissä olevan.
Eipä mene mielestäni,
Eikä muistosta murene,
Armias ihana aika,
Jona lauloin ollen lassa,
Pikku piikana visersin,
Ilolla ihanan linnun,
Leipojaisen leikitsevän,
Tuolla pilvien povella,
Vapaana, vaivatonna.
Vapaa vaivoista poveni,
Tuuvin ennen tuulen lailla,
Kiiätin kipunan lailla,
Lennin lehtenä lehossa,
Perhosena pyörtänöillä;
Mehun maistelin makian
Kukan kultaisen kupista,
Hopealta hohtavaisen.
Istuin ilona aholla,
Mehumiellä mättähällä,
Istuin kukkana keolla,
Lempeästi leikitellen
Suloisten sisarten kanssa,
Tyvenesti tuuvitettu
Tuulen hengeltä, tulevan
Metisestä mantereesta.
Levon kuvana leholla
Nukuin nurmilinnun lailla;
Rauha rakkahin rakensi,
Siirsi vierehen siansa,
Eikä untani uhannut
Huolilla heräjävillä,
Näillä suurilla suruilla,
Povea nyt polttavilla.
Empä tieä, enkä taia
Selkeästi selvitellä,
Mikä juoksi mieleheni,
Mikä aivohon osasi
Aivan ankara ajatus,
Mikä syttyi syämeheni
Tuli ennen tuntematon.
Kun ma vuotta viisitoista
Olin jättänyt jälelle,
Nousi nousulla nisäni,
Suihtui outo syämeheni,
Huoli uusi huivin alle,
Pullistuvahan povehen.
Niin nyt on tukala tuvassa,
Mieli raskas mantereessa;
Löyä en armoa aholla
Enkä lehossa lepoa,
Eikä onni oksapuien
Asu mustan varjon alla.
Vaiva vaivuttaa levolle,
Vaiva vaivaapi uneni;
Vaiva herättää valolle,
Uuen päivän paistehelle.
Tuolla sytevi, syämen
Peitetyissä pohjukoissa,
Toivon tuli tuntematon,
Tuli outo ja tukala,
Jot' en saata sammutella,
Enkä raski raiskaella.
Tuonne kiiruhtaa kivasti
Kaikki kieleni tarinat,
Tuonne aivoni ajatus,
Tuonne suosio syämen,
Toivon poluille pimeän,
Ahtahille aavistuksen,
Syämelleni suruisten,
Syämelleni suloisten.
Kaikki kaikissa ajatus,
Yks' on aina arvollinen
Täytten tarvetten seassa,
Yks' on tarve toivottava,
Syämelleni surunen,
Syämelleni sulonen.

Näistä edellisistä lauluista lauletaan niitä seitsemää ensimäistä melkein
yli koko Suomen maan, ehkä ei aina ja joka paikassa yhdellä tavalla.
Karjalasta saatuja ovat laulut 8, 9, 10-----15, 18, 23, joita kuitenki
myös usiampia Savossa ja muuallaki Suomessa eritavoilla laulellaan.
Hämeestä kirjoitettuja ovat 16, 17; Uudelta maalta 19, 20; Savosta ja
Savonrajaiselta Pohjanmaalta ja Satakunnasta 21, 22, 24.--Kuusi 1:mäisen
laulun alkuvärsyä ja koko 2:nen laulu ovat ruotsinkielisten lauluin
mukailemata [3] ja melkein näyttää siltä, kun olisi myös lauluilla 3, 4,
9, 20, ruotsalainen alkunsa, joka sama arvelu miks' ei sovi lauluihin 5,
6, 19. Viimeksi nimitettyä kuulimma lassa syntymäpaikoillamme
lauleltavan, jota myöten sen olemma kokeneet korjaella muistostamme,
kosk' ei saanutkaan silloin kirjoitetuksi.
Jos nyt tarkemmin tutkimma näitä nykyisajan lauluja vanhanaikaisten
rinnalla, niin ylipäänsä saatamma sanoa, että ovat kehnompia laadustaan,
ei ainoasti kielen vuoksi, vaan muunki laulusomuutensa. Lyhyitä tavuita
löytään usein pitkiksi venytettynä ja pitkiä lyhytten siaan pakattuna,
jonka ohessa sanojen yksialanta (allitteratio) on sattumoissa.
Tavallisesti on niissä myös paljo katkastuita sanoja, jotka näistä
näytteistä kuitenki olemma kokeneet pois karsia, jossa työssä niiden
monet toisinnot kokonaisemmilla sanoillansa ovat avuksi tulleet. Niin on
muuki laulusomuus näissä kehnompi, kun vanhanaikasissa, ainoastaan
nuottiensa moninaisuudella voittavat ja niidenpä tähden kyllä ovatki niin
tavallisiksi tulleet. Oikiassa laulussa ei pitäisi kumpasenkaan, ei
sanan, eikä nuotin, yksipuolisesti vallita, vaan keskinäisessä sovussa ja
yhteydessä toisensa kanssa elämän. Tästä yhteydestä ovat nykyisaikoina
kuitenki sana ja nuotti erinneet ja edellinen jäänyt oppineitten
runoteelmissä melkein itsevaltiaksi, jälkimäinen nykyisissä kansan
lauluissa. Sana ja nuotti, alusta sisaria, nyt useinki kaipaavat
toistansa ja itkevät yksinäisyydestänsä, sanoen:
Kaks' oli meitä kaunokaista,
Emon tuomoa tytärtä,
Vanhemman varustamata,
Kaksi siivoa sisarta;
Käsikkähä me kävimmä,
Sormikkaha me sovimma,
Kilpoa kiven etehen,
Rinnan riihihuonehesen.
Pois on mennyt meistä toinen,
Toinen suuresti surevi,
Itkevi ikänsä kaiken,
Ajan kaiken kaihoavi.
Syy sihen, että nuotti nykyisissä kansan lauluissa on sanan ylitse
vallan saanut, on sama kun kaiken muunki yhteisen elämän muuttumiseen
entisestä laadustansa. Entinen yksinkertaisuus tavoissa ja elämässä menee
vuosi vuodelta alle ja palkitaan ulkonaiselta, silmään pistävältä
koreudelta; vanhanaikaiset vahvat ja lämpimät, harmajat eli valkiat
sarkakauhtanat uusilta, painetuilta, ohuilta, kehnotekoisilta takeilta;
honkaiset, lujat, maalaamattomat seinät punaisilta, ohuilta ja kylmiltä
kyhäyksiltä; mustat, savuttuneet kanteleet korioilta, kiiltäviltä
viuluilta.
Kun siis tavat ja elämä muussaki kohdassa ovat muuttuneet, niin ei saa
oudostua entisen laulunki muutunnasta nykyiseen, sillä laulut, jos ovat
luontaisia, ei teeskeltyjä, kuvaelevat aikoja, joina syntyivät,
yhtähyvin, ja ehki paremmin, kun moninaiset muut kuvaukset. Ei muuksi kun
naurettavaksi tekeytyisi se, joka, elettävätä aikaansa ei arvaava,
karsaasti katselisi kaikkia, missä ei ole entisen ajan muotoinen. Kullaki
ajalla on oma luontonsa, elämänsä ja muu olentonsa, eikä entistä aikaa
saada takaisin kääntymään, jos kuinka körteistä vedettäisi. Tätä emme nyt
kuitenkaan sano nykyisten aikain ylistykseksi entisten suhteen, vaan
ainoasti niiden vuoksi, jotka aina surevat entisen kuusen maahan
kaatumista, eivätkä arvaa, että vesasta voipi uusi puu yletä, jos sitä ei
jalkoihin tallata.--Niin nykyisestä Suomen laulustaki, ehkä kuinka kehno
ja vähäarvoinen se onki, voipi parempiarvoinen laulu yletä, jos sitä
taitavasti hoidellaan ja korjaellaan, ei kokonansa jaloissa potkita.
Vanhalla laululla on jo pian ikänsä eletty, ja uusi laulun vesa
onkasvamassa, mutta moni toisi mielellänsä Ruotsista eli muualta
täysikasvaneita puita Suomen laulutarhaan istutettaviksi, eikä odota
vesan kasvamista, tahi ei arvaa siitä mitään tulevan, jonka tähden sen
huoletta heittääki. Meidän toivotuksemme on, että Suomen uusi laulu
perustettaisi vanhan laulun kulmakiville, vaikkemme sentähden katso
sopivaksi, että koko rakennus tulisi sen entisen pian raukeavan, paikoin
jo rauenneen, mukaiseksi. Multimusten siaan voipi hyvin panna kivijalan,
erinäisiä huoneita sopii väljentää, akkunoita suurentaa, uloslämpiävä
muuri kiukoan ja reppänän siasta raketa, koko rakennus korottaa ja
vieläpä seinätki ulkopuolin punata. Ettei tätä uutta rakennusta vielä
ole millään paremmalla onnella alotettu, sen todistaa ne moninaiset sekä
mielettömät että kielettömät, niin hengelliset kun maalliset
arkkiviisut, joita vuosi vuodelta joukottain ilmautuu maahan. Sen
todistaa myös seki, että oppineitten tekemistä runoista ja lauluista ei
ole mainittavasti mitänä kansan runoiksi ja lauluiksi ruvennut, johon,
Suomen kansan lauluhalua muistellessamme, lienee se ainoana syynä, että
ovat ulommaksi kansan mielestä, tavoista ja ennen tutusta laulusta
hairahtaneet, kun mitä kansa tuntisi omaksensa eli muuten voisi omistaa.
Se on Karjalassa kahdapuolen valtarajaa, jossa talonpoikainen kansa
paremmin kun muualla oikian arvonsa tunteva, ei vielä ole herrasväen
häntään tunkeunut. Siellä on vielä usiammilla vanhanaikaisilla tavoilla
arvonsa, siellä, niinkun jo edellä sanoimma, vanhoilla lauluillaki
pesänsä. Herroja kun sinne ei vielä ole joka mökkiin asettautunut, niin
siitä on talonpoikainen kansa saanut vanhat tapansa rauhassa suojella.
Vieläpä on itse herrasväkiki, missä sitä siellä on, enimmästi siksi
tottunut talonpoikaista elämää näkemään, ettei ylipäänsä tuomitse kaikkia
kansan tapoja. Niin itse kansan lauluissaki. Mamsellitki välistä
laulelevat niitä, eivätkä pelkää suunsa siitä pahaksi pilautuvan, jos
kyllä toisia löytyy sielläki, jotka pelkäävät. Usiamman olemma myös
kuulleet kantelettaki soittavan, ilman sormiensa kuluntaa varomatta eli
soittoa muuten talonpojastamatta.
Jo alussa tarpeeksi asti kerrottuamme Suomen erinäisistä runolaaduista,
emme enää huolikaan muista, kun näistä, nykyisessä kokouksessalöytyvistä,
lauluista ja virsistä puheeksi ottaa. Ylimalkaisesti on näissä
yksinäisyys ja surullisuus läpikäypänä aineena, ehkei kuitenkaan
niin, ettei toisinaan iloisempiki mielenlaatu ilmoittaisite. Muutamassa
laulussa kuvailee tyttö surkeuttansa ja sanoo olevan itsellänsä "paian
päivistä pahoista, huivit huolen kankahasta"; ja huolen kankahaksi voisi
miksi ei koko tätä laulukokousta nimittää. Loimi niissä melkein ylehensä
on huolista kehrätty, kude erilaatuinen ollen. Ne ovat verrattavia
pilviseen syyspäivään, jona aurinko harvoin pilvien lomasta paistaa
pilkuttaa. Niistä sopii sanoa, mitä muuan laulaja itsestänsä erittäin
kertoo, sanoen:
Usein minun utuisen,
Usein utuisen lapsen,
Maassa mieleni makaavi,
Alla jalkojen asuvi,
Alla penkin pehtelevi,
Nurkissa nuhaelevi--
Miel' ei tervoa parempi,
Syän ei syitä valkiampi.
Sanoimma myös yksinäisyyden olevan näissä alti havattavana, ja niin
onki. Peräti toisenlaatuisia lauluja syntyy remuisissa seuroissa ja
muissa tiloissa, joissa ihminen ei tunne yksinäisyyttänsä haittaavaksi.--
Mutta kun kuitenki ihminen luonnostansa ei rakasta yksinäisyyttä, vaan
kanssakäymistä ja seuraisuutta, johon Suomen tytöillä ja pojilla, ynnä
muulla maamme kansalla, kaukana toinen toisista erillään asuvilla, ei
usein ollut tilaisuutta, niin mielessään vetivät koko luonnon seuraansa,
kaikille turhimmilleki aineille hengen ja elämän, mielen ja kielen
kuvaellen. Niin usein pitävät puhetta ja kanssakäymistä lintuin, kalain
ja muiden eläväin, puiden ja kukkien, kivien ja kantojen, järvien,
jokien, lampien ja muiden senlaisten olentojen kanssa. Seuran kaipuussa
saivat niistä joka paikalla lässä olevia ystäviä. "Yks' on tuuli
tuttuani, päivä ennen nähtyani", sanoo vieraalle maalle joutunut, ja
tyttö miehelään lähtiessänsä, kun aavistelee, minlaiseksi syntymäkotinsa,
hänen toiste tullessansa, olisi muuttunut, laulaa:
Muut ne ei minua tunne,
Sez Fin ädäbiyättän 1 tekst ukıdıgız.
Çirattagı - Kanteletar: Suomen kansan wanhoja lauluja ja wirsiä - 04
  • Büleklär
  • Kanteletar: Suomen kansan wanhoja lauluja ja wirsiä - 01
    Süzlärneñ gomumi sanı 2907
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1930
    17.8 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    26.1 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    30.9 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Kanteletar: Suomen kansan wanhoja lauluja ja wirsiä - 02
    Süzlärneñ gomumi sanı 2931
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1489
    22.2 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    31.9 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    37.0 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Kanteletar: Suomen kansan wanhoja lauluja ja wirsiä - 03
    Süzlärneñ gomumi sanı 2997
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1816
    21.0 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    29.4 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    34.6 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Kanteletar: Suomen kansan wanhoja lauluja ja wirsiä - 04
    Süzlärneñ gomumi sanı 3134
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1927
    17.1 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    25.2 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    29.4 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Kanteletar: Suomen kansan wanhoja lauluja ja wirsiä - 05
    Süzlärneñ gomumi sanı 2917
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1807
    18.8 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    26.1 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    29.9 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Kanteletar: Suomen kansan wanhoja lauluja ja wirsiä - 06
    Süzlärneñ gomumi sanı 2400
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1487
    14.9 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    22.2 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    26.1 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Kanteletar: Suomen kansan wanhoja lauluja ja wirsiä - 07
    Süzlärneñ gomumi sanı 2339
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1493
    14.0 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    20.4 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    25.0 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Kanteletar: Suomen kansan wanhoja lauluja ja wirsiä - 08
    Süzlärneñ gomumi sanı 2298
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1582
    16.1 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    22.6 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    27.2 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Kanteletar: Suomen kansan wanhoja lauluja ja wirsiä - 09
    Süzlärneñ gomumi sanı 2279
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1369
    15.2 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    20.5 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    24.0 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Kanteletar: Suomen kansan wanhoja lauluja ja wirsiä - 10
    Süzlärneñ gomumi sanı 2336
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1323
    14.1 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    19.5 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    23.3 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Kanteletar: Suomen kansan wanhoja lauluja ja wirsiä - 11
    Süzlärneñ gomumi sanı 2259
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1515
    12.4 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    19.2 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    23.4 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Kanteletar: Suomen kansan wanhoja lauluja ja wirsiä - 12
    Süzlärneñ gomumi sanı 2275
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1424
    14.1 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    20.4 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    24.0 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Kanteletar: Suomen kansan wanhoja lauluja ja wirsiä - 13
    Süzlärneñ gomumi sanı 2312
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1385
    14.0 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    18.5 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    21.4 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Kanteletar: Suomen kansan wanhoja lauluja ja wirsiä - 14
    Süzlärneñ gomumi sanı 2395
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1317
    14.4 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    20.2 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    23.8 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Kanteletar: Suomen kansan wanhoja lauluja ja wirsiä - 15
    Süzlärneñ gomumi sanı 2389
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1495
    15.1 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    22.0 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    26.1 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Kanteletar: Suomen kansan wanhoja lauluja ja wirsiä - 16
    Süzlärneñ gomumi sanı 2323
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1480
    14.0 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    21.2 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    24.5 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Kanteletar: Suomen kansan wanhoja lauluja ja wirsiä - 17
    Süzlärneñ gomumi sanı 2350
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1507
    14.5 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    21.4 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    25.7 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Kanteletar: Suomen kansan wanhoja lauluja ja wirsiä - 18
    Süzlärneñ gomumi sanı 2345
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1439
    15.1 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    21.8 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    26.0 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Kanteletar: Suomen kansan wanhoja lauluja ja wirsiä - 19
    Süzlärneñ gomumi sanı 2333
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1555
    13.0 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    20.3 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    25.0 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Kanteletar: Suomen kansan wanhoja lauluja ja wirsiä - 20
    Süzlärneñ gomumi sanı 2268
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1363
    13.8 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    18.7 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    22.6 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Kanteletar: Suomen kansan wanhoja lauluja ja wirsiä - 21
    Süzlärneñ gomumi sanı 2291
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1523
    14.4 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    20.7 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    24.6 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Kanteletar: Suomen kansan wanhoja lauluja ja wirsiä - 22
    Süzlärneñ gomumi sanı 2377
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1496
    14.3 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    21.0 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    25.8 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Kanteletar: Suomen kansan wanhoja lauluja ja wirsiä - 23
    Süzlärneñ gomumi sanı 2329
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1522
    15.7 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    22.5 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    26.9 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Kanteletar: Suomen kansan wanhoja lauluja ja wirsiä - 24
    Süzlärneñ gomumi sanı 2264
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1483
    12.5 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    18.4 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    22.6 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Kanteletar: Suomen kansan wanhoja lauluja ja wirsiä - 25
    Süzlärneñ gomumi sanı 2325
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1576
    14.2 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    20.5 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    25.6 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Kanteletar: Suomen kansan wanhoja lauluja ja wirsiä - 26
    Süzlärneñ gomumi sanı 2458
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1612
    15.8 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    22.2 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    26.1 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Kanteletar: Suomen kansan wanhoja lauluja ja wirsiä - 27
    Süzlärneñ gomumi sanı 2343
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1474
    16.1 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    22.2 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    26.4 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Kanteletar: Suomen kansan wanhoja lauluja ja wirsiä - 28
    Süzlärneñ gomumi sanı 2391
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1225
    17.3 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    24.4 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    28.6 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Kanteletar: Suomen kansan wanhoja lauluja ja wirsiä - 29
    Süzlärneñ gomumi sanı 2391
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1386
    18.6 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    25.1 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    29.3 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Kanteletar: Suomen kansan wanhoja lauluja ja wirsiä - 30
    Süzlärneñ gomumi sanı 2276
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1330
    15.4 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    21.2 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    26.4 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Kanteletar: Suomen kansan wanhoja lauluja ja wirsiä - 31
    Süzlärneñ gomumi sanı 2349
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1105
    15.9 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    21.9 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    24.9 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Kanteletar: Suomen kansan wanhoja lauluja ja wirsiä - 32
    Süzlärneñ gomumi sanı 2293
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 876
    15.0 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    21.7 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    25.1 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Kanteletar: Suomen kansan wanhoja lauluja ja wirsiä - 33
    Süzlärneñ gomumi sanı 2279
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1062
    15.3 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    21.4 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    24.2 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Kanteletar: Suomen kansan wanhoja lauluja ja wirsiä - 34
    Süzlärneñ gomumi sanı 2260
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 1247
    15.5 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    21.8 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    25.4 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.
  • Kanteletar: Suomen kansan wanhoja lauluja ja wirsiä - 35
    Süzlärneñ gomumi sanı 1512
    Unikal süzlärneñ gomumi sanı 849
    17.7 süzlär 2000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    25.1 süzlär 5000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    29.1 süzlär 8000 iñ yış oçrıy torgan süzlärgä kerä.
    Härber sızık iñ yış oçrıy torgan 1000 süzlärneñ protsentnı kürsätä.