LatinJokainen rivi edustaa sanojen prosenttiosuutta 1000 yleisintä sanaa kohti.
Ialkaau. Ajeinraalakei apoemakei - 07
Sanojen kokonaismäärä on 3261
Yksilöllisten sanojen kokonaismäärä on 1956
0.0 sanoista on 2000 yleisimmän sanan joukossa
0.0 sanoista on 5 000 yleisimmän sanan joukossa
0.0 sanoista on 8 000 yleisimmän sanan joukossa
BARA BZY
Adunei abeiaraka zeg bysteit bara.
Adunei apşdzaraka zeg bysteit bara.
Ibxatup ha ipxadza aşxaka, adka,
amşynka, adziaska, abnaka, apstka...
Uaqa bzakanka ba işybtaxu iaptsa,
eilazgom sara urt, syrkysuam zyndza.
Axa isymoup sara typk, insyjit sxazy,
sa sdunei – sara sgy, itaxkaau xazy,
uaqa şymçydoup bzakangy, bargy,
ua ahas iqou sa soup, uaha – adzgy.
Bargy eilybkaar staxup, bazxyts:
eiştsaz o-duneik,
aibaşra baqyts.
ATsX
1. Atsx anaai...
Ajoan ydzt – atsx iafaxateit.
Nas – suadatç iaainy ilateit.
Tsa-tsgak
zegy-zeg irxanatseit.
Bargy
zyndza bzymbart bqanatseit.
Us matsysk
hdunei du eionaşeit.
Suadagy,
O, znyk iaalaşeit.
Iaalaşeit, axa bsymbadzeit
bara – atsx btçalak
bdylqany btseit.
Map, atsx bystsageit,
atsx – agylşap.
Işytsuazgy –
tça znyk ipxaşap!
Atsx-laş gamtsit,
gaglagy itup.
Ihheit ui:
«Dustom! Sara dystup!»
Syşxyms uaxak
ilatoit alagyrdzka.
Itsuada, iabaqaz alagyrdzka?.,
Atsx-psymt
sargy safarts iatçup.
izboit: aa, iarahait atçy...
2. Tsxagany...
Alaka şueit. Alaka şueit.
Kaamet qalazşa. Atsxgy laşyn
ajoan atypan iknarhait aşy.
Aetsaka blit. Alaka şueit.
O, darbanu iqalaz –
tçtybjyk goit.
Atsx amgarta dyztytsuam adzy.
Igoit bjyk, itsaaueit: «Uatsy?»
Zgy tynçym adz dyqoup,
izboit.
Alaka şueit, rçapanka kaşoit,
uatsy ztaxyda, uaxa haikxanda,
atsx-gylşap hamfaka hanxanda!
Szytsom. Sytsar –
imşar ha sşoit.
3. Aşamtaz
Sa sypşyn,
amra agylara sazpşyn.
Sapxa amşyn,
irxyzşa,
gynkran iztçyz.
Salabjon sa stala:
«Utçyrtynç, amşyn!»
Axa
ikyrkyrit
alak aqnyt
tçyzk.
Atsx rtsajaua,
ui abjy syznargon:
«Uaala-uaala!» ha
isypxon djara.
Sara amş aira zbon,
amra agra zgon.
Sadyrsyzşa,
sangylan ua aqara.
Isxaraz,
isykmakaruan amşyn.
Izbon sara:
amşyn axaaka ratsan.
Sara amra sazpşyn,
uaxak sypşyn.
Isxatçyrts,
imtsars ikny,
atsx axdatsa.
Us amşi atsxi
rhaatçy synxeit sara.
Ua snyjny,
itseit axala
sa stçyz.
Arax – iszeikymkit
amşyn agynkra.
Imaaitst amşgy –
isyrtçyxarts
syztçyz.
APSYMRA
Adgyl ikpşueit apsymra.
Adgyl iktsueit apsymra.
Iztu rax itsoit apsymra,
uaha alşom, ipsueit apsymra.
Uara uzakdzam ui zypxo,
sara szakdzam ui zypxo,
apstsa rzami ui zypxo,
apstsa rami ui iarpxo,
bzak ui amra dazyrpxom.
Uaptsamta apsy tazar aarla,
apsymra eipş,
uao damyrpxozar uajeinraala,
apsymreipş,
iştatsa ukalam nastxa,
datça usk aşqa ueixa,
umşan,
umç pyşa datça uskatç!
Uxatsami iara usgy!
UARA IUEIPŞYZMA URT!..
Iagaoy apsaxxeit ari adunei –
uara iueipşyzma urt!
Iagaoy afaxeit ari adunei –
uara iueipşyzma urt!
Djouk raja azynxeit ari adunei –
uara iueipşyzma urt!
Djouk ruska azynxeit ari adunei –
uara iueipşyzma urt!
Nas iarban, mşan, izugaz ha hxy,
aşxy?
ATçADAKӘA
Itçadoup atçadaka,
axa us, işuho,
igadzam.
Amatsuragy iaştam,
atyp pxagy
rtaxdzam.
Irylşogy rdyrueit urt,
irylymşogy – map –
Uryxapş, nas, uryxapş –
işgadzam
uxalagy iubap!
Itçadakany ihamandaz,
ax, izdyrko djouky –
aatsakak naryktsan,
ihamgoz
adzlagarax
myşky!
Axa uitsqagy rylşom urt –
irylaptseit rdaka.
Ax, uztçuzeiş uara:
uasny
iurdjoit
atçadaka!..
AXY
Axy myjda
zegy irxagylami,
zegy,
axa sa sty
zegy ireigup,
uhoit uargy...
Ax, ubz aqara
aus auandaz uxy,
ari
axy ixagylatsqoup,
rymhoz auaagy!
***
Ax, iuxo, iugo,
uxargaleit axy.
Nas xyxynt ulapşyzar –
uşeit:
iuştalany ixaloz
iutsyrfar uxy?! –
Eiştaleit axahka,
axragy pjeit.
AHAK AUAL-PŞЬA
Sa ismhargy,
datçadzy ihoit:
axaga abri ioup ha dyhhoit,
jlary zegy utsyrgan udirboit,
nas unaztçyxoz adzyxgy taboit.
Dimam açarhao taxgy-tynxagy,
ionyqa, map, dnaiştuam adzgy,
dyzbaz, axah igydtsan, itsalap,
alaheipş, ui dqyrua dynxalap.
Sa iqasymtsarg,
tçadzy iqaitsoit:
amoan djara ui ixyzats uxdzoit,
nas dxampşdzaka ua imoala dtsoit.
Auaagy iuxtan ha irpxadzoit.
Idyr: axysbjy adzgy iahadzom,
map, ahhabjgy uaqa igadzom...
Antsa iboit, gnahak symam sara –
şta uaha iukşadzom apsra.
Ui – uxala iuçapaz laxyntsoup!
Nas ahak aual-pşagy nagdzoup!
***
Dyşqyşym zdyryz auaoy,
dgadzatsqoup uzhom.
Axa sqyşup ha ihho, ui
dqyştsqoup uzhom.
***
Ibjam-tçamny iqatsou –
iqatsam ha ipxadza.
Zyndza izlagam aasta
eitsoup, ixatsa!
***
Ztçy rqou – ixgy ifar aup,
axa haiuantsas akym – uaotsas!
Ztçy rqou – iajagy ihar aup.
axa itynxart eipş baqatsas!
***
Ixaxy şlan –
dqyşxaz djişeit:
axşyo hirtsoit,
ui datçdzoup.
Ixaxy kapseit,
axa dqyşymxeit.
Izdyrdzom:
esnag dgadzoup.
ADjЬAL TsӘGЬA
Şta uzyxçoda, nas,
Haamtazti Midas?
Aa, dtçyxeit upstsaha,
adaulgy dast.
Adjnyşgy dypşuam şta –
iqarag irxxoit!
Atsartyşa rgadzom urt,
map, iuzjadzom.
Unaxan nartsyqa
umalgy uzgadzom,
napxy-tsgala iurhaz –
aostaa ixxoit!..
Şta uzyxçoda, nas,
haamtazti Midas?
Aa, dtçyxeit upstsaha,
adaulgy dast.
SARGЬY ISHӘADzOM!
Ax, şoyk irfoit, axa
adzgy ibadzom.
Şoyk irhoit, axa
adzgy iahadzom.
Izhats – irhats rhoit,
izfatsgy – irfoit.
Iabyku?.. Işpa-ba?..
Sargy ishadzom!
ATçADA
Itçadatsqaz tçadak
alymha duka
irzytsqeit:
«Lymhadu ha zsarho
şara şzami,
şara şzytsqa!»
Alymhaka rzouma, nas,
iztçadaxaz
atçada?
Map, utçadoup azyn
ulymhaka rkit,
atçada!
***
Zgaanagara aartny iuazhaz –
itsşatym,
uzykgygua uoyztsa rax
uig dypxadza.
Zgaanagara zdzaz ioup, idyr,
amykşaty!
Dutçaçço uaşta dtalargy –
naq dypxatsa!
UARA UŞӘQӘKӘA
Auaa ggaka ha ialpşaany,
axş tçyts eipş, irzyrşar,
ahamtaka rytatxoit nas –
iamgaka irzyrsar!
AUAOY IXY ŞIBO
Auaa zegy
rygraka idzboit,
igapxo ha, map,
dyqam adzgy.
Ixata –
dyntsouşa ixy iboit,
maçk dieihazar qalap
Antsagy.
AÇARA
Alaf
Aişa sa stoup,
abysta sa stoup,
açara zueit –
eizadaş şaqaoy?
Kybryk amaxa
symtsatsany stoup,
matsazk azna
syztarteit aoy.
Snapşy-aapşueit:
asastsa abatsa?..
Aş-gaşka
nytsaşyx iarkny,
Saainy slateit
aişa axany –
dabaqou amah,
dabaqou atatsa?
Apxa inyhatu
darban, işhanda:
apşmatsa, asastsa?..
Ma sa sxazy?..
Atatsa myjdag
znyk ma daabandaz!
Dabaqou, mşan?..
– Daaiueit lassy!
Htatsagy uaj
tatsaagara dtseit –
labaj uaxa
phys dizaagany,
açaragy uny,
aongy eilyrgany,
nas ari agyrgaragy
daxdzoit.
Iszeilkaadzom:
ipxydzu, ilabtçabou?
Saargou arax,
sabitsas, syjjany?
Ma ady agtan
sdyrtama sjany?
Alahaka qyru,
aşahabj gou?..
Aişa sa stoup,
abysta sa stoup,
açara zueit –
eizadaş şaqaoy?
Kybryk amaxa
symtsatsany stoup,
matsazk azna
syztarteit aoy.
APHӘYS
Izdzar – bgaaşt, ishar – ibahadzom,
istsaxyz baştoup, ibystaz bbadzom.
Aoada shar – bara alada beixoit.
Aonyqa shar – bara dzybna btaxxoit...
Spişarts sara bişeit bara Antsa,
zeg zdyrua, zeg zylşo bara-ntsa!
***
Izgada, izdzada
synasyp tçaha?..
Iqyşda, igadzada?
Darban atçaha?
Izşymda? Izşyda?
Darban aqantaz?
Ikahda? Ilaşyda?
Iarban byzsygtas?
Iabaqou aşaxa?
Itçashoit... stçada!
Ibbap, ilaşaxueit
symş byda, axata.
Izgada, izdzada
sxaaka kaha?
Eilagada?
Igadzada?..
Sa sakym, ibaha!
ALAF
Uxapyts kapsaandza – physk dypşaa!
Uxapyts kapsar – typhak uzlyxadzom.
Uxapyts kapsaandza – uphys dybja!
Uxapyts kapsar – physk uzlyxadzom.
APHӘYSAAGARA
Amza angylo
phys dyshoit,
amza atymtaz
pxys daazgoit,
nanykara!
Açara zueit
eitshany,
zegy işashoit
syhhany:
Amza angyloz
phys dysheit,
amza atymtaz
phys daazgeit,
nanykara!
Sşypxoit-sşypxa
şart zegy!
Isymou seigdzom,
map, akgy!
Katsk syzgyloup,
xyb zmadzam;
tsartagyk gtçagyloup,
şapy ztsam;
eişak hazgylan,
abja ptçny;
qardkgy gylan
mşapy atçny:
arbagkgy symoup,
itsyrkup,
abgaxyçy iaxçoit,
itakup;
lyxtak aşylag
dja itsaxup,
hynapk iaxçoit –
ianataxu;
çuankgy knahan
atsa ptçny;
lakgy syman
anka zny...
Iabaştaxu
urt zegy,
mşapy symoup,
nas, sargy:
Şykskak rapxa akypx rbeit
(syşqy «Agaartra» atçy) UI, idyrym avtor, skypşra akla
xazynax, iajeinraalaka. Uajgy abraqa ianystsoit
skaadka rtçy tçyts isypşaaz UI iajeinraalakak. – S. T.
SYPSTAZAARA
Sytçkaj, map,
sihom sara
antsa,
ueitsyx
urnyzarts
aşyks ratsa.
Dyqam
Antsa ha
dsymam adzgy,
dagystaxym,
ida
isyxuam akgy,
uştit
ui ida,
sypstazaara, iaxa,
uşyşksamzarg –
sara usyzxap.
Syqanats ara –
kparazaroup
syztçu,
map,
isyrymteit syjlar
agy iptçu,
syjlar sraadzeit,
sybgagy
eitsysxt,
map, ialsymxit
anasyp ieitsaz,
syqoup abra –
syjlar
rygtan,
urt rylymkaa
sara
akgy syxtam!
O, ui sa soup
izdu iaxa
aual –
nasyp moa
sanyrtseit sara
auaa.
Isşarts,
ual sydymxalarts
ara,
sypstazaara,
usyrteit uara.
Nas, hampşyka
aus
napy aharkyp,
ihamam
ari adgyl
hamtaky:
iaxa – aus,
uaxa – aus,
esnag – aus...
Hualka
hazşozar aabap
iara us.
Ahy, sypstazaara,
aus ax
haixap,
Iahzpşup
amagana,
akatana,
aixa.
Irçapoit iaxa
syjlar
anasyp du,
hryvagylar aup,
ui
hargy iahtup.
Map, sytçkaj
sihom sara
antsa,
ueitsyx
urnitsarts
aşyks ratsa,
oymş rakzargy –
syqoup
urt rzyn:
syjlar rzyn,
stylazyn,
zegy rzyn...
Iaxagy sypsaait
ady sykzar
sxazyn!
***
Pşamzar –
zyndza
aptaka znyqadzom.
Joada
tsyskgy
zynxadzom tçnak.
Mrada
apstazaara
yqadzam.
Uda, sxala,
sydgyl,
şatçak
pxaqa
axaangy
iszyqatsom.
APRIL
Agala idzxytsit abri,
ixatsuam axaan akazy –
tskyrpatsas ijyleit april,
haştatç inkanarşt akasy.
Iblaxkygaxa
haşta qatsany,
harxa dykrynla iktsany,
adhypşatç inyjny datçaky,
axy inykleit itstsaky.
Ubas, april,
hadgyl eilaha:
aşa tçytsk
hadgyl iazha,
tsky laşak
hadgyl iaştsa,
zeg bzia eitsyrbart
iqatsa!
***
Map, apxdzy zkahto – hampsyp
ha akdzam, hamgatsa ştaoou,
aus aauam itazarts, map, hapsy –
aus aaueit azami hapsy ztou.
SYPSADGЬYL AXЬ
Utçapxa sşamxnyşlan
touba ştatso,
utçapxa sşamxnyşlan
saja radzo,
bzia uara uşyzbo ha
agra usyrgom,
iaşalatsqa iuzgyku
soup ha syhhom.
Ajaka irylşaxuazei,
ajaka staxym –
sgy uara iusymtei,
iumaz itsaxy?
Axa itsaxtym ui –
kaldztsas iştyx,
uuska ntsauam ma,
ausuratç inyx!
Ma jylarak qalozar –
bdjartsas iştyx,
o, map, itsaxtym ui,
iaxutaxu inyx!
Uara iutsystsaxua ha
isymam akgy.
Map, ua utçada, tçadjara
ilaşom srazqgy.
Uara utçy syqanatsy,
symra laşalap.
Axa tça tylak syxoşa
djoukgy hhalap.
Axa urt urzymdzyroyn,
urt şşytsua işlap.
Ui aup iryzşougy:
latsas işlap.
Axa sara iabaspyrxagou,
sa symoa sanup.
Uara, sydgyl, subazar,
Snasypdan sqalonu!
Izalşom us, izalşom,
izdyrueit sargy.
Uara utçy syqanatsy,
satsşom apsragy.
Isymoup amtsyjoaka,
apyrra satçup.
Synasypka zeg axiua
abra, uara utçoup.
Nas, sabatso unyjny,
ma iqouma tça moak!
Sydgyl, ua usytsymkan,
iszyqatsom şatçak.
***
Aa, iaxantarak iuuan apşa,
imakaruan,
eizhhaua apta,
Axa asy zbada iaxa anşa?
Amra pxon.
Aptagy ytsan ikapdza.
Ara, stylatç,
pxnu djuşap adzyn.
aapyni adzyni irybjam atsaga,
atsaai afyrtyni naq inapxatsan,
rtyp aannakyloit amra aşaxa.
Nas, abri azami
izuxdzu Mratyla,
Sypsyntyla!
Şaai, işsyrboit ui zeggy.
Amra şapşapua
amoan işpylap,
amra axatami
apsua iggy.
Ui darpxoit aeşa, aoyza,
atsaaka başoup iara azy.
Axa, o, akydjma iaoyzou,
dablueit, dardzueit ilasy.
Apsua imra
pta ratsa abaxeit.
Adzyngy abaxeit.
Iazxoup şta!
Amragy gyleit.
Alagyrdzgy baxeit.
Iggoup iaxa
apsua ionata.
Pxaqa dtsoit ui
şatça dula.
Imoa laşoup xaradza.
Iauaait asgy.
Apsua gadula
ikahap.
Ui uamadzam.
AŞAMTAZ
Atslaka atsa xaa ialoup,
makana izşazgy rbadzom.
Apşagy agara ianialoup,
djargy makana itstsakdzom
Iaxantarak
adunei iakşon,
imteit iara usgy djarak.
Abar, uaj izymgylo iaakxeit,
iarşoit pxydzla tsgarak...
Ax, eita
gtynçrak sa isxalaxt,
isymbeit symrag anlaşa.
Atslakei sarei
atsa halaxt.
Utçyx!
Utçyx eita, apşa!
Hagtynçraka
naq ihaxqa!
Hgalaka zeg
naq ipsaqa!
Pxan eipş,
hanasyp, ulaşa
Utçyx!
Utçyx eita apşa!
KӘYDRY
Ahy! Uo, utstsaky,
uaantçamsyn zyndza!
Imakarzarg pşaky,
umşan,
iuxtadzam!
Adzaoant dagyk
iuzarşzarg aşy,
umtshan,
umagyn,
uqamlan ueikşy.
Uanyz umoadu,
umşaka ueixa!
Adag şdagu, mşan,
iara usgy inxap.
Idyrup iazşougy:
adzaooup
alaxyntsa.
Aanda axylaqyz –
iqam ha ipxadza.
Umiit, map, iaxa,
usabiam, Kydry,
iuzymşei iaxa,
umş tsakyzarg akry.
Nas, uqaz psuatsas,
nas, uakyz Kydry,
uztsymgu rtsas
ukamhan,
umbryn.
Imşynyztyz amşyn
şa şoup,
Kydraa!
Iaxa, map, uxpşym,
utsakym
ubla traa.
Nas,
uatsymşan amşyn,
uaxşaz aup
uaxyntsaz.
...Tskyrpak aailaşyn,
iaait saxtaz.
Izdyrueit – izdyr,
uznysxou zegy:
zny iukyn kadyrk,
iuktan zykoy...
Umkyn, iataxym,
izgoit sara ugra.
Ui aamta htaxym,
ui amaz apsra,
Nas ubylga,
utstsaky,
uaantçamsyn zyndza!
Imakaruaz pşaky,
umşan,
iuxtadzam;
PSUATsAS
Iknalhait iaagany sapxa
çuan xyçyk san.
– Iarbanu amtsa ztsabqo,
iknabhaz arbanu, san?
Izakyzei? Asup bhama?
Sgy pnatsaxeit asup,
Aqa intseit ha bahama,
irnup aulitsaka asup!
Açaigy staxym.
Intsama,
iszaag ua bysta tçaxrak,
ixşaşazarg,
iaxa izbama,
sxapytska
irgyxp datça xrak.
Aqdjalgy
axyştaara itçhyga,
şta ijxazar akxap aqyd,
xşykgy tamka iqam anyga...
Asup tsgadzam, axa
baqyts!
Djykatsatsak
naxybşyr sbysta,
iszaabgar xylkgy qapşdza,
aogy tsytsakak...
Gybgan bystom,
nas sxy qnysşom zyndza.
Ax, aqydi abystei rami
sgylyordza
sargy szaadzaz,
abri adjyka axatami
apsua imou xşatsas.
Axa ueizgy
ikra namdzaka,
şamaxamzar, apsua dşatçdzom,
şyşyksa, «oh» mhadzaka,
dyrgylsueit,
apsragy zixdzom.
Inystsyrts staxup ha akym
şyşyksa, as zysho sara –
sapsuoup sargy –
abri akoup! –
irgyl haişa-gej abra!
Istaxup sargy, sapsuami,
snapy iabozarts stçatsa.
Işpa, nas, sargy sbuami,
san, psuatsas akrystçatsa!
***
Sapxa mşyntsas itskyrpeit amxy.
Symşyn saloup, symşyn ax smaai.
Satsapşueit irahan sxy:
sypxdzy abas iazhait
Abar,
adzadza-byrlyş axynhhy,
apş iaunajit axtsy.
Baai,
bytslab pşdzarala adzy!
Bypxaşap, ahahai!
***
Zegy ihamoup tçharak,
hhany htami zegy –
hgy itadzamka, haşneiua,
tçnak hadzueit hargy.
Iqam nas uaxynt xynhra,
iaaodzom uaxynt habjka,
iahzyriaşom hamxytska ara
iqahtsaz agxaka.
Apstazaara ualaxup, soyza,
iha, nas, şaqaoy rgy urpxaz?
Uxazy matsara ari adgyl uanyzar,
iqautseit idudzdzou agxa!
Uqanats
şaqao rgy urpxaz
aqara – şyşyksa upsy toup.
Jlar rtçy jla bzia zyzkapsaz
nadzadza apstazaara izşoup.
TAGALANTӘI AXӘYTsRAKӘA
Aggy ptsom!
Tatsara aueit esuaxa amza –
ptakak azaaueit es-xylpazy.
O, işpastaxyz!.. Iqasymtsoz ixaramzar! –
Amza iaxyshon atatsa-kasy!
Snapy axykyrşo
igydskylon zeg rzyhan,
nas isyrtsajon iaraznak
zeg rtçy:
anxa, abxa...
Nas – psuatsas inyhan
amharaxy inazgon, iaartny axatçy.
Aggy ptsom!
Tatsara aueit esuaxa amza,
esnag pta-kasyla axatçy dzany.
O, işpastaxyz!..
Iqasymtsoz – ixaramzar...
Axa urt zeg qatsatymi
adgyl atçy zny!
IZXARADA?
Izxarada,
izxarada,
izxarada,
adzyn amoa iznymkylazar adzgy,
ipstatsagou amra akapxarada,
atsaa iagazar syştka zegy?!
Izxarada,
izxarada,
izxarada,
us işazar, us iqazar alaxyntsa:
ieilatsaz oytsa rgy apxarada,
izymştuazar abziabara zyndza?!
Izxarada,
izxarada,
izxarada? –
isymoup aztsaaraka şky, zky!
Izxarada, izxarada, izxarada?..
– Bara, sara, hara zegy!..
***
Sylax ianu ha
ak adzbax uhaloit,
arazqy xa ak yqouşa
agra surgaloit.
Adjal ha Antsa
iuzişazşa iutçoup:
«Hara zeg haxyqou
antsa inapatçoup!»
Iarban hrazqy,
halax ianu?
Aa, sylax ianup
ixxadza o-tsahak.
Antsagy dsytshait,
axa isitom atak.
Ak zdyrueit sara,
nas, ui akzar uztçu:
auaoy irazqy axyqou
ijlar rtçoup.
Ujlar gyrgozar,
ujlar şahozar,
ujlar esymşa
aiaairaka rgozar,
rynasyp rçapoit aup,
rlaxyntsagy pşdzoup,
ujlar urylazar, nas
akgy uatsşadzom:
ulax ianutsoit
iutaxu arazqy.
Urt roup izku
apstazaara apsqy.
***
Esnag syzmou taxa symtaka,
esnag sygra zymgo bara boup.
Axa skyta, syşxa, syptaka
yqoup –
seilyzkaaz, sa syzbo.
Esnag syzmou taxa symtaka,
esnag map stsyzkua bara boup.
Axa skyta, syşxa, syptaka –
axaan map sazymhats urt roup.
Esnag syzmou taxa symtaka,
szyrgaşo, isxaau bara boup.
Axa skyta, syşxa, syptaka
roup esnag
sgy rxatso sa syzmou.
Urt roup.
Seilamgoz sara
urt ansmou!
***
Rygra bymgozar saja,
balag nas – iradza!
Byda, axala saşa,
map, sazgom xaradza.
Byda isymam nxamoa,
byda iblyşt symgal.
Ax, amoa, amoa, amoa! –
bab iaşta syntalt.
Ibtaxyzar, aonutsqa
aony aşka arky!
Ma bdylts uajytsqa,
htsap, bnapy syrky!
Işybtaxu – map ma aai,
mçyla agy uztsakdzom.
Işybtaxu,
skylarts smaait,
axa uahag
moa zbadzom.
AŞЬXAKӘA
Sara seipş zeg şxaazar,
map, inyştsuamyzt asqak.
Spagazar şa şeipş,
sajxazaaryn
iqastsaandzagy şatçak.
SYBZIABARA PYBŞӘEIT...
Bara zeg byloup:
syxçara, staxara,
axa bgy iamheit
akgy – sanbysas.
Sanylt amoa sxala,
stseit, abar, xara,
axa bybla roup isymou,
isytsu oyzas.
Urt qamlar – sabatsoz.
Urt roup. Axa ara
sxynhny sanyleit
amoa – syznysyz.
Sgy isanaheit,
isnargeit agra:
sybziabara pybşeit –
«aaiup» şta sanbysas!
***
Eitax amoan ua sypşlap –
şyjy inarkny
aaxlaandza.
Atsxkag uaqa isyrşalap,
bara baaira sazypşlap –
işany iaaxlaandza.
Eitax amoan ua sypşlap –
şyjy inarkny
aaxlaandza.
Nas ba baaiaandza syşlap,
iqalaz synasyp sazypşlap,
symşka zeg aantsaandza.
BYŞQA SYTsTsAKUAN...
Sytstsakuan.
Byşqa sytstsakuan sara.
Gyrgarak sxy-stçy ikyn. Sa syççon.
Bybla reipş,
amza xyxynt istçaççon.
O, usqan eipş,
sytstsakuamyzt djara!
Sa sxynhuan nas bara btçynt.
Tsxybjon.
Sgygra stsydzny.
Amzag ydzt.
Ilaştsoup.
O, uats xylpazyndza
byblaka zbadzom!
Uatsyndza şyksyk bjouşa
sgy iabon.
Iaxa dsyzdyrdzom
byşqa ineiua xylpazy,
ma zyonata bkaçço –
mzatsas, mratsas...
Uşpahaznyqoiş, aamta,
hara tsas!
Uhalaxmarit –
dabaqou ui,
isxaz blasy?!
***
Aai, irheit, irheit,
amş eilgaxueit, rheit...
Axa apta zyndza ajoan rşahait,
iaxak apşagy şytsaauaz şahait,
axa irheit, irheit,
amş eilgaxueit, rheit.
Iodzoit iaxak aptaka eivasny,
eita apşagy tsaaueit ihaztsasny,
axa irheit, irheit,
amş eilgaxueit, rheit.
Akagy, abar, ileiueit ikydtsany,
axtagy sylsit, stsa-sjy kyltsany,
axa irheit, irheit,
amş eilgaxueit, rheit.
Haapşyp! Işpeilymgari hargy hajoan,
işpahzeitsymxri nas hargy hajoaka,
asqak haçhazar,
asqak hazhazar!
***
Tçutuam,
Tçutuam,
Tçutuam,
ajakgy uhadzom,
axa taxa syrtom
ublaka zyndza!
Tçutuam,
Tçutuam,
uamadzamzar,
izulymşazei ahara?
Ma hatyk umadzamzar,
ubla zsyjutsei sara?!
***
Atsx tsoit ikauua. Atsx tçahaup.
Atsx oyzas isymoup sara.
Abar, byşatç sgyloup, ibahau,
esuaxa syqoup abra.
Istaxup isyxçalarts bytsa.
Sara bystsymşan, atypha,
ibylşozar – sara seikytsom,
aş iabmyrklan atsapxa.
Syonalom
ua typk syztsaxyzarts,
ma bsyrgaşarts,
savtsxo snapxyts –
ibykyorny idyklar axyza,
saaxap,
isyrştyp bypxydz.
Ihaxçalap
atsxi sarei bynasyp,
idzany izgarym ui adzgy!
Aşamtaz sa stsap,
atsxgy niasyp,
nas amra bxylapşlap bargy.
Atsx tsoit ikauua.
Atsx tçahaup.
Atsx oyzas isymoup sara.
Abar, byşatç sgyloup...
Ibahau: sgy onakup
buadatç ubra!
***
Işpabashari?
Isyzdyruam,
tska iszymkit sajagy axy.
Bzia byzboit, axa suazyrua
bkalt saxynhalargy staxym.
Ba byda sypstazaaratç sylaxarts,
iahhap, amoan ahyntsa szypşup,
axa, map, ikastom sylagyrdz,
sbyxçarts,
ibbartsgy szeipşu.
Iqastsara bhanda?
Isyzdyruam,
tska iszymkit sajagy axy.
Bzia byzboit, axa suazyrua
sylagyrdz szylatom bşamxy.
Ma sbyklartsu ja qandala,
bysşaharts,
itysqartsgy bxy?!
Ma skylpş-kyldzyroua, aandala
bgy saştalartsu?
Map, istaxym!
Bzia byzboit –
sa szyn byqamzarg,
bzia byzboit –
adzgy byda dystaxym.
Axa bargy sa szyn as byqamzar,
bymoa szangylom,
map, bystaxym.
***
Ahyhka reipş,
ajoan ialoup
asalam şqka,
Açnyşka reipş,
amşyn iaxoup
asalam şqka.
Akaraka atsha
şrybjdou eipş,
auaa irybjdoup
asalam şqka:
«Byşpaqou – uşpaqou»,
«Bzia byzboit –
bzia uzboit»,
«Uaaiuama – sneiuama»...
Asalam şqka
tsoit, iaaueit.
Asalam şqka,
atshaka reipş,
eipyrgaloit auaa.
«Bzia uzboit, ulasy!»
«Bzia byzboit, bypşyz!»
Asalam şqka,
asalam şqka
uaxgy-tçyngy itom,
amoaka irnup.
Zegy
asalam şqka
ryora iatçup.
Bara aoyşa bxaştma zyndza?
***
Bzia byzbeit, axa bzia byzbadzom.
Sbyştoup esnag, axa ba byzbadzom.
Physs byzgar staxup, axa byzgadzom:
Bzia byzboit, axa bzia sybbadzom.
***
Byzjeit! – Us aup bara işybhaz,
sujeit ha bgaait sara szyn.
Map, sgy znyk iaailaşyn ha,
«bysgapxeit» symheit xylpazyk.
Sa stsanyrra akyrynt ipyşan,
sgy sşamjoz zbeit sxatagy.
Aştax tsxykatçy hoydjeg hainyşan,
sgy itakaz basheit zegy.
Sygra bgeit. Us aup işybhaz.
Byggy aabyrtit sara stçy.
Iqalo aabap, makana haapşyp ha
atsxatç ua istçaççon bxatçy.
Symoa xaran, axa sgy kasmyjit,
ui bara boup – byçhara maçxt.
Map, ibymhan, sara bynsmyjit,
axa symoa stsyxaraxt maçk.
Sara szymlasit. Bara bgaan,
hatsx zats iaxybşit atsaga.
Map, bara bzyhan ui xaam,
ba bynxarym beitsagga.
Ibxaştyp zegy. Zeggy moasyp.
Bynasypgy bbaşt irazdza.
Sa symoa sanyz. Saantçasyr –
synasyp ydzdzap zyndza.
Byzjeit! – Us aup bara işybhaz,
sujeit ha bgaait sara szy.
Ibdyruama, bara byda nasyp ha
akgy sxala işysmoua xazy!
***
Byblaka, atsx eipş, eikatsoup,
uzykdyrşaşa izdyrdzom adzgy,
zny-zynla srytsşoit sxatagy,
byblaka, atsx eipş, eikatsoup.
Bkyşka, atsxeipş, ixaaup,
itsgoup urt nyjny atsara,
srydpsylar, amts eipş sara?!
Bkyşka, atsxeipş, ixaaup.
Usgy tçnak zny smydzyr qamlozar,
ui atsx eikatçy sydzaait sara,
ui atsxa iszaanagaait apsra,
usgy tçnak zny sympsyr qamlozar!
SYQOUP BNAPATçY...
Bajaka rzakyn,
iaxandza sypşyn,
ishap nas imdzakan:
ba bakyn symşyn,
syzlaxaz sxala,
oyzada – sadzny.
Axytsraka isxalaz
sryman sytqany.
Isyxon urt atsax,
ua symxatçuaz!
Isxagylan atsyx,
iszahon auaz.
Ilaştsaxan sybla,
djahanym szypşyn...
Axa bnapy sybtan,
salbxit ui amşyn.
Axa sahom çydak,
ual szylam ba btçy –
işybtaxu, symçydan
syqoup bnapatçy!..
BYBLAKӘA
Iaaççeit – imlaşei,
atsx pxatsueit, ilaştsaz;
iaaççeit – umkaşei,
ugygra xynhit, iutstsaz;
iaaççeit – iumhei:
art sdyrgaşomzt sara tsas...
Axa...
O, abri «axa» qamlar,
uara uakymzi intsaz!
***
Ax, izhada: bara zeg byloup,
adunei zeg şyqou ba byloup?..
Map, sara stçy bara zeg bylazargy,
stçapxa baagarak byrgylazargy,
synasyp bara ixbyrbgalazargy,
izboit, izboit sara: zeg byladzam,
tsxla bxata bylagyrdz bzynkyladzom,
aai, makana byxçy zeg aladzoit,
bargy nasypk atsx laş ibtsaladzueit,
map, ba bşyntsam sargy ui ala izboit.
***
Abgy oejxeit. Abar,
iştaloit asaara.
Syxtabymkyn ztsaarala,
isxaram sara.
Bysgapxoma? Bzia byzboma?
Ma bystaxym?
Sgatçy atyp bara
daaradza ibtaxyn.
Ibdyruazar akxap,
ibdyrueit zegy,
sa seiha, xympada,
ibdyrueit bargy...
Apsabaragy eilageit,
bnapşiş adaxy:
iampytsqeit hra dugy
atsyxtanti abgy.
map, atsyxtantigy sakym,
sagpxatiim sara.
Sargy ibdyruaz sakym,
o, bargy – bara!
Uşaha, apşa! Ma utsua, apşa!
Uhha!
Iratsaz atyphatsa – adzgy
sara dsyzham!
***
Atsaaka rtylatç
synxauaşa,
byjkak esnag
«htsap-htsap» aup
isarho.
Işoit: apşdza,
ubysqak byxşaşoup,
stsaa-xahny ua
ba bganatç,
synxar ha,
aşakgy szymho,
ajakgy szymhadzo,
bymra angylo nas
(byony szyonaladzom!),
işoit: sdzytny,
uaha ara snymxadzo,
bhaka ztabylgo
adzaoa slaladzyr?!
MART
Şyjy amra pxon pxynratsas.
Amş eilageit iaaiaandza şybjon –
ajoan tarhheit aptaka ilaştsaz.
Mart tshauan. Gagk eiqnajon.
Abar, alaştsara leiueit eixyssy,
ialageit aky, iarban: aka, asy? –
iuzdyrdzom. Aobagy eiloup eilapsy.
Iqalozar, abas bqamlan sara szy!
ŞӘGYL ZEGЬY!
Hadgyl hapxeit, hajoan hapxeit:
«Apsny atseitsa, şgyl zegy!»
Iaxa inhajyz – uatsy ihagxoit,
agan şavamxaait adzgy!
Iaxoup danubo ixatsaz,
iaxoup ianydzbaxo zegy –
iaxa ztçyzdzaz, iaxa ixatsyz,
dypsit ui, dyqam zyndzagy.
Apsny atseitsa, Apsny atseitsa,
Apsny zykgygua şapa şoup!
Şaamta aait, şgyl, ageotsa!
Şaamta aait, yi – uajoup!
Şneibats, şneibats, şneibats
Apsny bzia izbo zegy,
axakitpa mpa katseilarts
Apsyntylan eskyngy!
Map, axatspa zalşom uaha –
şyştax iqoup şab işxyms!
Iboit Antsa, işydlom gnahak –
şxys! Ikylkaan şxys!
O, haigatsazap – haigatsoup,
nas, hailgap iaxa naxys.
Iaznyrtsaz axraka ratsoup –
urt rzyngy şxys!
Şxys – Apsyntyla axdzala
itaxaz zegy rşa aurazy!
Şxys – axakitpa axdzala,
şxyçka uatsti rpeipş azy!
Şneibats, şneibats, Apsny atseitsa,
Apsny zykgygua şapa şoup!
Şaamta aait, şgyl, ageotsa!
Şaamta aait, yi – uajoup!
Iiun, 1993
Drypş–Pitsunda
O, SYPSYNTӘYLA!..
Datça znykgy upyrşarts iatçup,
urşany, utartsarts aup rxura...
O, Sypsyntyla, akpara uatçup,
map, atra uanyşom uara.
Datça znykgy upyrşarts iatçup,
upsuazar gartoit uagatsa...
O, Sypsyntyla, akpara uatçup,
iboit akgy şuxaram Antsa.
Datça znykgy urşyrts rtaxxeit,
iuzyruxou azymxoşa rboit...
O, Sypsyntyla, utaçkym urxxeit,
izdyrueit, aiaairagy ugoit.
Izdyrueit, izdyrueit zegy:
aibaşra utaxymyzt zyndzagy,
axa alaapk umşyr qaladzom,
iumşyr – uxata uzynxadzom.
Ui azy gnahak idlom adzgy:
ilaxaz – dypsyr aup latsas!
Uara umra gyloit uatsgy,
umşgy laşoit, zegy-zegy rtsas.
Şynt upyrşaxan!
Zkynt upyrşaxan!
O, Sypsyntyla, ialagt eitagy.
Şynt ugy pyrjaxan, ipyrjaxan –
urzymşt zyngy,
uryzşuam iaxagy!
Izdyrueit, izdyrueit zegy:
aibaşra utaxymyzt zyndzagy,
axa alaapk umşyr qaladzom,
iumşyr – uxata uzynxadzom.
Mai, 1993
Drypş–Pitsunda
IQAN, IQOUP, ESNAGЬ IQAZAAUEIT
Adgyl tsueit, ajoan tsueit,
h-Apsny iaxateit aşşy.
Akydjmaka uueit, iuueit,
iahfar aup, rheit, şjy.
Anax itsqoit, arax itsqoit,
alytsha reipş ialalt Apsny.
Dja ixysueit, amtsag xytsqoit,
abylra iatçup haony.
Hai, alaxşaka, şara şouma,
harşany htaztsalo atra?!.
Şabaqaz, şantçyxaz uajouma,
ahratra tapsxeit adamra!
Hai, alaxşaka, şara şouma,
Adunei abeiaraka zeg bysteit bara.
Adunei apşdzaraka zeg bysteit bara.
Ibxatup ha ipxadza aşxaka, adka,
amşynka, adziaska, abnaka, apstka...
Uaqa bzakanka ba işybtaxu iaptsa,
eilazgom sara urt, syrkysuam zyndza.
Axa isymoup sara typk, insyjit sxazy,
sa sdunei – sara sgy, itaxkaau xazy,
uaqa şymçydoup bzakangy, bargy,
ua ahas iqou sa soup, uaha – adzgy.
Bargy eilybkaar staxup, bazxyts:
eiştsaz o-duneik,
aibaşra baqyts.
ATsX
1. Atsx anaai...
Ajoan ydzt – atsx iafaxateit.
Nas – suadatç iaainy ilateit.
Tsa-tsgak
zegy-zeg irxanatseit.
Bargy
zyndza bzymbart bqanatseit.
Us matsysk
hdunei du eionaşeit.
Suadagy,
O, znyk iaalaşeit.
Iaalaşeit, axa bsymbadzeit
bara – atsx btçalak
bdylqany btseit.
Map, atsx bystsageit,
atsx – agylşap.
Işytsuazgy –
tça znyk ipxaşap!
Atsx-laş gamtsit,
gaglagy itup.
Ihheit ui:
«Dustom! Sara dystup!»
Syşxyms uaxak
ilatoit alagyrdzka.
Itsuada, iabaqaz alagyrdzka?.,
Atsx-psymt
sargy safarts iatçup.
izboit: aa, iarahait atçy...
2. Tsxagany...
Alaka şueit. Alaka şueit.
Kaamet qalazşa. Atsxgy laşyn
ajoan atypan iknarhait aşy.
Aetsaka blit. Alaka şueit.
O, darbanu iqalaz –
tçtybjyk goit.
Atsx amgarta dyztytsuam adzy.
Igoit bjyk, itsaaueit: «Uatsy?»
Zgy tynçym adz dyqoup,
izboit.
Alaka şueit, rçapanka kaşoit,
uatsy ztaxyda, uaxa haikxanda,
atsx-gylşap hamfaka hanxanda!
Szytsom. Sytsar –
imşar ha sşoit.
3. Aşamtaz
Sa sypşyn,
amra agylara sazpşyn.
Sapxa amşyn,
irxyzşa,
gynkran iztçyz.
Salabjon sa stala:
«Utçyrtynç, amşyn!»
Axa
ikyrkyrit
alak aqnyt
tçyzk.
Atsx rtsajaua,
ui abjy syznargon:
«Uaala-uaala!» ha
isypxon djara.
Sara amş aira zbon,
amra agra zgon.
Sadyrsyzşa,
sangylan ua aqara.
Isxaraz,
isykmakaruan amşyn.
Izbon sara:
amşyn axaaka ratsan.
Sara amra sazpşyn,
uaxak sypşyn.
Isxatçyrts,
imtsars ikny,
atsx axdatsa.
Us amşi atsxi
rhaatçy synxeit sara.
Ua snyjny,
itseit axala
sa stçyz.
Arax – iszeikymkit
amşyn agynkra.
Imaaitst amşgy –
isyrtçyxarts
syztçyz.
APSYMRA
Adgyl ikpşueit apsymra.
Adgyl iktsueit apsymra.
Iztu rax itsoit apsymra,
uaha alşom, ipsueit apsymra.
Uara uzakdzam ui zypxo,
sara szakdzam ui zypxo,
apstsa rzami ui zypxo,
apstsa rami ui iarpxo,
bzak ui amra dazyrpxom.
Uaptsamta apsy tazar aarla,
apsymra eipş,
uao damyrpxozar uajeinraala,
apsymreipş,
iştatsa ukalam nastxa,
datça usk aşqa ueixa,
umşan,
umç pyşa datça uskatç!
Uxatsami iara usgy!
UARA IUEIPŞYZMA URT!..
Iagaoy apsaxxeit ari adunei –
uara iueipşyzma urt!
Iagaoy afaxeit ari adunei –
uara iueipşyzma urt!
Djouk raja azynxeit ari adunei –
uara iueipşyzma urt!
Djouk ruska azynxeit ari adunei –
uara iueipşyzma urt!
Nas iarban, mşan, izugaz ha hxy,
aşxy?
ATçADAKӘA
Itçadoup atçadaka,
axa us, işuho,
igadzam.
Amatsuragy iaştam,
atyp pxagy
rtaxdzam.
Irylşogy rdyrueit urt,
irylymşogy – map –
Uryxapş, nas, uryxapş –
işgadzam
uxalagy iubap!
Itçadakany ihamandaz,
ax, izdyrko djouky –
aatsakak naryktsan,
ihamgoz
adzlagarax
myşky!
Axa uitsqagy rylşom urt –
irylaptseit rdaka.
Ax, uztçuzeiş uara:
uasny
iurdjoit
atçadaka!..
AXY
Axy myjda
zegy irxagylami,
zegy,
axa sa sty
zegy ireigup,
uhoit uargy...
Ax, ubz aqara
aus auandaz uxy,
ari
axy ixagylatsqoup,
rymhoz auaagy!
***
Ax, iuxo, iugo,
uxargaleit axy.
Nas xyxynt ulapşyzar –
uşeit:
iuştalany ixaloz
iutsyrfar uxy?! –
Eiştaleit axahka,
axragy pjeit.
AHAK AUAL-PŞЬA
Sa ismhargy,
datçadzy ihoit:
axaga abri ioup ha dyhhoit,
jlary zegy utsyrgan udirboit,
nas unaztçyxoz adzyxgy taboit.
Dimam açarhao taxgy-tynxagy,
ionyqa, map, dnaiştuam adzgy,
dyzbaz, axah igydtsan, itsalap,
alaheipş, ui dqyrua dynxalap.
Sa iqasymtsarg,
tçadzy iqaitsoit:
amoan djara ui ixyzats uxdzoit,
nas dxampşdzaka ua imoala dtsoit.
Auaagy iuxtan ha irpxadzoit.
Idyr: axysbjy adzgy iahadzom,
map, ahhabjgy uaqa igadzom...
Antsa iboit, gnahak symam sara –
şta uaha iukşadzom apsra.
Ui – uxala iuçapaz laxyntsoup!
Nas ahak aual-pşagy nagdzoup!
***
Dyşqyşym zdyryz auaoy,
dgadzatsqoup uzhom.
Axa sqyşup ha ihho, ui
dqyştsqoup uzhom.
***
Ibjam-tçamny iqatsou –
iqatsam ha ipxadza.
Zyndza izlagam aasta
eitsoup, ixatsa!
***
Ztçy rqou – ixgy ifar aup,
axa haiuantsas akym – uaotsas!
Ztçy rqou – iajagy ihar aup.
axa itynxart eipş baqatsas!
***
Ixaxy şlan –
dqyşxaz djişeit:
axşyo hirtsoit,
ui datçdzoup.
Ixaxy kapseit,
axa dqyşymxeit.
Izdyrdzom:
esnag dgadzoup.
ADjЬAL TsӘGЬA
Şta uzyxçoda, nas,
Haamtazti Midas?
Aa, dtçyxeit upstsaha,
adaulgy dast.
Adjnyşgy dypşuam şta –
iqarag irxxoit!
Atsartyşa rgadzom urt,
map, iuzjadzom.
Unaxan nartsyqa
umalgy uzgadzom,
napxy-tsgala iurhaz –
aostaa ixxoit!..
Şta uzyxçoda, nas,
haamtazti Midas?
Aa, dtçyxeit upstsaha,
adaulgy dast.
SARGЬY ISHӘADzOM!
Ax, şoyk irfoit, axa
adzgy ibadzom.
Şoyk irhoit, axa
adzgy iahadzom.
Izhats – irhats rhoit,
izfatsgy – irfoit.
Iabyku?.. Işpa-ba?..
Sargy ishadzom!
ATçADA
Itçadatsqaz tçadak
alymha duka
irzytsqeit:
«Lymhadu ha zsarho
şara şzami,
şara şzytsqa!»
Alymhaka rzouma, nas,
iztçadaxaz
atçada?
Map, utçadoup azyn
ulymhaka rkit,
atçada!
***
Zgaanagara aartny iuazhaz –
itsşatym,
uzykgygua uoyztsa rax
uig dypxadza.
Zgaanagara zdzaz ioup, idyr,
amykşaty!
Dutçaçço uaşta dtalargy –
naq dypxatsa!
UARA UŞӘQӘKӘA
Auaa ggaka ha ialpşaany,
axş tçyts eipş, irzyrşar,
ahamtaka rytatxoit nas –
iamgaka irzyrsar!
AUAOY IXY ŞIBO
Auaa zegy
rygraka idzboit,
igapxo ha, map,
dyqam adzgy.
Ixata –
dyntsouşa ixy iboit,
maçk dieihazar qalap
Antsagy.
AÇARA
Alaf
Aişa sa stoup,
abysta sa stoup,
açara zueit –
eizadaş şaqaoy?
Kybryk amaxa
symtsatsany stoup,
matsazk azna
syztarteit aoy.
Snapşy-aapşueit:
asastsa abatsa?..
Aş-gaşka
nytsaşyx iarkny,
Saainy slateit
aişa axany –
dabaqou amah,
dabaqou atatsa?
Apxa inyhatu
darban, işhanda:
apşmatsa, asastsa?..
Ma sa sxazy?..
Atatsa myjdag
znyk ma daabandaz!
Dabaqou, mşan?..
– Daaiueit lassy!
Htatsagy uaj
tatsaagara dtseit –
labaj uaxa
phys dizaagany,
açaragy uny,
aongy eilyrgany,
nas ari agyrgaragy
daxdzoit.
Iszeilkaadzom:
ipxydzu, ilabtçabou?
Saargou arax,
sabitsas, syjjany?
Ma ady agtan
sdyrtama sjany?
Alahaka qyru,
aşahabj gou?..
Aişa sa stoup,
abysta sa stoup,
açara zueit –
eizadaş şaqaoy?
Kybryk amaxa
symtsatsany stoup,
matsazk azna
syztarteit aoy.
APHӘYS
Izdzar – bgaaşt, ishar – ibahadzom,
istsaxyz baştoup, ibystaz bbadzom.
Aoada shar – bara alada beixoit.
Aonyqa shar – bara dzybna btaxxoit...
Spişarts sara bişeit bara Antsa,
zeg zdyrua, zeg zylşo bara-ntsa!
***
Izgada, izdzada
synasyp tçaha?..
Iqyşda, igadzada?
Darban atçaha?
Izşymda? Izşyda?
Darban aqantaz?
Ikahda? Ilaşyda?
Iarban byzsygtas?
Iabaqou aşaxa?
Itçashoit... stçada!
Ibbap, ilaşaxueit
symş byda, axata.
Izgada, izdzada
sxaaka kaha?
Eilagada?
Igadzada?..
Sa sakym, ibaha!
ALAF
Uxapyts kapsaandza – physk dypşaa!
Uxapyts kapsar – typhak uzlyxadzom.
Uxapyts kapsaandza – uphys dybja!
Uxapyts kapsar – physk uzlyxadzom.
APHӘYSAAGARA
Amza angylo
phys dyshoit,
amza atymtaz
pxys daazgoit,
nanykara!
Açara zueit
eitshany,
zegy işashoit
syhhany:
Amza angyloz
phys dysheit,
amza atymtaz
phys daazgeit,
nanykara!
Sşypxoit-sşypxa
şart zegy!
Isymou seigdzom,
map, akgy!
Katsk syzgyloup,
xyb zmadzam;
tsartagyk gtçagyloup,
şapy ztsam;
eişak hazgylan,
abja ptçny;
qardkgy gylan
mşapy atçny:
arbagkgy symoup,
itsyrkup,
abgaxyçy iaxçoit,
itakup;
lyxtak aşylag
dja itsaxup,
hynapk iaxçoit –
ianataxu;
çuankgy knahan
atsa ptçny;
lakgy syman
anka zny...
Iabaştaxu
urt zegy,
mşapy symoup,
nas, sargy:
Şykskak rapxa akypx rbeit
(syşqy «Agaartra» atçy) UI, idyrym avtor, skypşra akla
xazynax, iajeinraalaka. Uajgy abraqa ianystsoit
skaadka rtçy tçyts isypşaaz UI iajeinraalakak. – S. T.
SYPSTAZAARA
Sytçkaj, map,
sihom sara
antsa,
ueitsyx
urnyzarts
aşyks ratsa.
Dyqam
Antsa ha
dsymam adzgy,
dagystaxym,
ida
isyxuam akgy,
uştit
ui ida,
sypstazaara, iaxa,
uşyşksamzarg –
sara usyzxap.
Syqanats ara –
kparazaroup
syztçu,
map,
isyrymteit syjlar
agy iptçu,
syjlar sraadzeit,
sybgagy
eitsysxt,
map, ialsymxit
anasyp ieitsaz,
syqoup abra –
syjlar
rygtan,
urt rylymkaa
sara
akgy syxtam!
O, ui sa soup
izdu iaxa
aual –
nasyp moa
sanyrtseit sara
auaa.
Isşarts,
ual sydymxalarts
ara,
sypstazaara,
usyrteit uara.
Nas, hampşyka
aus
napy aharkyp,
ihamam
ari adgyl
hamtaky:
iaxa – aus,
uaxa – aus,
esnag – aus...
Hualka
hazşozar aabap
iara us.
Ahy, sypstazaara,
aus ax
haixap,
Iahzpşup
amagana,
akatana,
aixa.
Irçapoit iaxa
syjlar
anasyp du,
hryvagylar aup,
ui
hargy iahtup.
Map, sytçkaj
sihom sara
antsa,
ueitsyx
urnitsarts
aşyks ratsa,
oymş rakzargy –
syqoup
urt rzyn:
syjlar rzyn,
stylazyn,
zegy rzyn...
Iaxagy sypsaait
ady sykzar
sxazyn!
***
Pşamzar –
zyndza
aptaka znyqadzom.
Joada
tsyskgy
zynxadzom tçnak.
Mrada
apstazaara
yqadzam.
Uda, sxala,
sydgyl,
şatçak
pxaqa
axaangy
iszyqatsom.
APRIL
Agala idzxytsit abri,
ixatsuam axaan akazy –
tskyrpatsas ijyleit april,
haştatç inkanarşt akasy.
Iblaxkygaxa
haşta qatsany,
harxa dykrynla iktsany,
adhypşatç inyjny datçaky,
axy inykleit itstsaky.
Ubas, april,
hadgyl eilaha:
aşa tçytsk
hadgyl iazha,
tsky laşak
hadgyl iaştsa,
zeg bzia eitsyrbart
iqatsa!
***
Map, apxdzy zkahto – hampsyp
ha akdzam, hamgatsa ştaoou,
aus aauam itazarts, map, hapsy –
aus aaueit azami hapsy ztou.
SYPSADGЬYL AXЬ
Utçapxa sşamxnyşlan
touba ştatso,
utçapxa sşamxnyşlan
saja radzo,
bzia uara uşyzbo ha
agra usyrgom,
iaşalatsqa iuzgyku
soup ha syhhom.
Ajaka irylşaxuazei,
ajaka staxym –
sgy uara iusymtei,
iumaz itsaxy?
Axa itsaxtym ui –
kaldztsas iştyx,
uuska ntsauam ma,
ausuratç inyx!
Ma jylarak qalozar –
bdjartsas iştyx,
o, map, itsaxtym ui,
iaxutaxu inyx!
Uara iutsystsaxua ha
isymam akgy.
Map, ua utçada, tçadjara
ilaşom srazqgy.
Uara utçy syqanatsy,
symra laşalap.
Axa tça tylak syxoşa
djoukgy hhalap.
Axa urt urzymdzyroyn,
urt şşytsua işlap.
Ui aup iryzşougy:
latsas işlap.
Axa sara iabaspyrxagou,
sa symoa sanup.
Uara, sydgyl, subazar,
Snasypdan sqalonu!
Izalşom us, izalşom,
izdyrueit sargy.
Uara utçy syqanatsy,
satsşom apsragy.
Isymoup amtsyjoaka,
apyrra satçup.
Synasypka zeg axiua
abra, uara utçoup.
Nas, sabatso unyjny,
ma iqouma tça moak!
Sydgyl, ua usytsymkan,
iszyqatsom şatçak.
***
Aa, iaxantarak iuuan apşa,
imakaruan,
eizhhaua apta,
Axa asy zbada iaxa anşa?
Amra pxon.
Aptagy ytsan ikapdza.
Ara, stylatç,
pxnu djuşap adzyn.
aapyni adzyni irybjam atsaga,
atsaai afyrtyni naq inapxatsan,
rtyp aannakyloit amra aşaxa.
Nas, abri azami
izuxdzu Mratyla,
Sypsyntyla!
Şaai, işsyrboit ui zeggy.
Amra şapşapua
amoan işpylap,
amra axatami
apsua iggy.
Ui darpxoit aeşa, aoyza,
atsaaka başoup iara azy.
Axa, o, akydjma iaoyzou,
dablueit, dardzueit ilasy.
Apsua imra
pta ratsa abaxeit.
Adzyngy abaxeit.
Iazxoup şta!
Amragy gyleit.
Alagyrdzgy baxeit.
Iggoup iaxa
apsua ionata.
Pxaqa dtsoit ui
şatça dula.
Imoa laşoup xaradza.
Iauaait asgy.
Apsua gadula
ikahap.
Ui uamadzam.
AŞAMTAZ
Atslaka atsa xaa ialoup,
makana izşazgy rbadzom.
Apşagy agara ianialoup,
djargy makana itstsakdzom
Iaxantarak
adunei iakşon,
imteit iara usgy djarak.
Abar, uaj izymgylo iaakxeit,
iarşoit pxydzla tsgarak...
Ax, eita
gtynçrak sa isxalaxt,
isymbeit symrag anlaşa.
Atslakei sarei
atsa halaxt.
Utçyx!
Utçyx eita, apşa!
Hagtynçraka
naq ihaxqa!
Hgalaka zeg
naq ipsaqa!
Pxan eipş,
hanasyp, ulaşa
Utçyx!
Utçyx eita apşa!
KӘYDRY
Ahy! Uo, utstsaky,
uaantçamsyn zyndza!
Imakarzarg pşaky,
umşan,
iuxtadzam!
Adzaoant dagyk
iuzarşzarg aşy,
umtshan,
umagyn,
uqamlan ueikşy.
Uanyz umoadu,
umşaka ueixa!
Adag şdagu, mşan,
iara usgy inxap.
Idyrup iazşougy:
adzaooup
alaxyntsa.
Aanda axylaqyz –
iqam ha ipxadza.
Umiit, map, iaxa,
usabiam, Kydry,
iuzymşei iaxa,
umş tsakyzarg akry.
Nas, uqaz psuatsas,
nas, uakyz Kydry,
uztsymgu rtsas
ukamhan,
umbryn.
Imşynyztyz amşyn
şa şoup,
Kydraa!
Iaxa, map, uxpşym,
utsakym
ubla traa.
Nas,
uatsymşan amşyn,
uaxşaz aup
uaxyntsaz.
...Tskyrpak aailaşyn,
iaait saxtaz.
Izdyrueit – izdyr,
uznysxou zegy:
zny iukyn kadyrk,
iuktan zykoy...
Umkyn, iataxym,
izgoit sara ugra.
Ui aamta htaxym,
ui amaz apsra,
Nas ubylga,
utstsaky,
uaantçamsyn zyndza!
Imakaruaz pşaky,
umşan,
iuxtadzam;
PSUATsAS
Iknalhait iaagany sapxa
çuan xyçyk san.
– Iarbanu amtsa ztsabqo,
iknabhaz arbanu, san?
Izakyzei? Asup bhama?
Sgy pnatsaxeit asup,
Aqa intseit ha bahama,
irnup aulitsaka asup!
Açaigy staxym.
Intsama,
iszaag ua bysta tçaxrak,
ixşaşazarg,
iaxa izbama,
sxapytska
irgyxp datça xrak.
Aqdjalgy
axyştaara itçhyga,
şta ijxazar akxap aqyd,
xşykgy tamka iqam anyga...
Asup tsgadzam, axa
baqyts!
Djykatsatsak
naxybşyr sbysta,
iszaabgar xylkgy qapşdza,
aogy tsytsakak...
Gybgan bystom,
nas sxy qnysşom zyndza.
Ax, aqydi abystei rami
sgylyordza
sargy szaadzaz,
abri adjyka axatami
apsua imou xşatsas.
Axa ueizgy
ikra namdzaka,
şamaxamzar, apsua dşatçdzom,
şyşyksa, «oh» mhadzaka,
dyrgylsueit,
apsragy zixdzom.
Inystsyrts staxup ha akym
şyşyksa, as zysho sara –
sapsuoup sargy –
abri akoup! –
irgyl haişa-gej abra!
Istaxup sargy, sapsuami,
snapy iabozarts stçatsa.
Işpa, nas, sargy sbuami,
san, psuatsas akrystçatsa!
***
Sapxa mşyntsas itskyrpeit amxy.
Symşyn saloup, symşyn ax smaai.
Satsapşueit irahan sxy:
sypxdzy abas iazhait
Abar,
adzadza-byrlyş axynhhy,
apş iaunajit axtsy.
Baai,
bytslab pşdzarala adzy!
Bypxaşap, ahahai!
***
Zegy ihamoup tçharak,
hhany htami zegy –
hgy itadzamka, haşneiua,
tçnak hadzueit hargy.
Iqam nas uaxynt xynhra,
iaaodzom uaxynt habjka,
iahzyriaşom hamxytska ara
iqahtsaz agxaka.
Apstazaara ualaxup, soyza,
iha, nas, şaqaoy rgy urpxaz?
Uxazy matsara ari adgyl uanyzar,
iqautseit idudzdzou agxa!
Uqanats
şaqao rgy urpxaz
aqara – şyşyksa upsy toup.
Jlar rtçy jla bzia zyzkapsaz
nadzadza apstazaara izşoup.
TAGALANTӘI AXӘYTsRAKӘA
Aggy ptsom!
Tatsara aueit esuaxa amza –
ptakak azaaueit es-xylpazy.
O, işpastaxyz!.. Iqasymtsoz ixaramzar! –
Amza iaxyshon atatsa-kasy!
Snapy axykyrşo
igydskylon zeg rzyhan,
nas isyrtsajon iaraznak
zeg rtçy:
anxa, abxa...
Nas – psuatsas inyhan
amharaxy inazgon, iaartny axatçy.
Aggy ptsom!
Tatsara aueit esuaxa amza,
esnag pta-kasyla axatçy dzany.
O, işpastaxyz!..
Iqasymtsoz – ixaramzar...
Axa urt zeg qatsatymi
adgyl atçy zny!
IZXARADA?
Izxarada,
izxarada,
izxarada,
adzyn amoa iznymkylazar adzgy,
ipstatsagou amra akapxarada,
atsaa iagazar syştka zegy?!
Izxarada,
izxarada,
izxarada,
us işazar, us iqazar alaxyntsa:
ieilatsaz oytsa rgy apxarada,
izymştuazar abziabara zyndza?!
Izxarada,
izxarada,
izxarada? –
isymoup aztsaaraka şky, zky!
Izxarada, izxarada, izxarada?..
– Bara, sara, hara zegy!..
***
Sylax ianu ha
ak adzbax uhaloit,
arazqy xa ak yqouşa
agra surgaloit.
Adjal ha Antsa
iuzişazşa iutçoup:
«Hara zeg haxyqou
antsa inapatçoup!»
Iarban hrazqy,
halax ianu?
Aa, sylax ianup
ixxadza o-tsahak.
Antsagy dsytshait,
axa isitom atak.
Ak zdyrueit sara,
nas, ui akzar uztçu:
auaoy irazqy axyqou
ijlar rtçoup.
Ujlar gyrgozar,
ujlar şahozar,
ujlar esymşa
aiaairaka rgozar,
rynasyp rçapoit aup,
rlaxyntsagy pşdzoup,
ujlar urylazar, nas
akgy uatsşadzom:
ulax ianutsoit
iutaxu arazqy.
Urt roup izku
apstazaara apsqy.
***
Esnag syzmou taxa symtaka,
esnag sygra zymgo bara boup.
Axa skyta, syşxa, syptaka
yqoup –
seilyzkaaz, sa syzbo.
Esnag syzmou taxa symtaka,
esnag map stsyzkua bara boup.
Axa skyta, syşxa, syptaka –
axaan map sazymhats urt roup.
Esnag syzmou taxa symtaka,
szyrgaşo, isxaau bara boup.
Axa skyta, syşxa, syptaka
roup esnag
sgy rxatso sa syzmou.
Urt roup.
Seilamgoz sara
urt ansmou!
***
Rygra bymgozar saja,
balag nas – iradza!
Byda, axala saşa,
map, sazgom xaradza.
Byda isymam nxamoa,
byda iblyşt symgal.
Ax, amoa, amoa, amoa! –
bab iaşta syntalt.
Ibtaxyzar, aonutsqa
aony aşka arky!
Ma bdylts uajytsqa,
htsap, bnapy syrky!
Işybtaxu – map ma aai,
mçyla agy uztsakdzom.
Işybtaxu,
skylarts smaait,
axa uahag
moa zbadzom.
AŞЬXAKӘA
Sara seipş zeg şxaazar,
map, inyştsuamyzt asqak.
Spagazar şa şeipş,
sajxazaaryn
iqastsaandzagy şatçak.
SYBZIABARA PYBŞӘEIT...
Bara zeg byloup:
syxçara, staxara,
axa bgy iamheit
akgy – sanbysas.
Sanylt amoa sxala,
stseit, abar, xara,
axa bybla roup isymou,
isytsu oyzas.
Urt qamlar – sabatsoz.
Urt roup. Axa ara
sxynhny sanyleit
amoa – syznysyz.
Sgy isanaheit,
isnargeit agra:
sybziabara pybşeit –
«aaiup» şta sanbysas!
***
Eitax amoan ua sypşlap –
şyjy inarkny
aaxlaandza.
Atsxkag uaqa isyrşalap,
bara baaira sazypşlap –
işany iaaxlaandza.
Eitax amoan ua sypşlap –
şyjy inarkny
aaxlaandza.
Nas ba baaiaandza syşlap,
iqalaz synasyp sazypşlap,
symşka zeg aantsaandza.
BYŞQA SYTsTsAKUAN...
Sytstsakuan.
Byşqa sytstsakuan sara.
Gyrgarak sxy-stçy ikyn. Sa syççon.
Bybla reipş,
amza xyxynt istçaççon.
O, usqan eipş,
sytstsakuamyzt djara!
Sa sxynhuan nas bara btçynt.
Tsxybjon.
Sgygra stsydzny.
Amzag ydzt.
Ilaştsoup.
O, uats xylpazyndza
byblaka zbadzom!
Uatsyndza şyksyk bjouşa
sgy iabon.
Iaxa dsyzdyrdzom
byşqa ineiua xylpazy,
ma zyonata bkaçço –
mzatsas, mratsas...
Uşpahaznyqoiş, aamta,
hara tsas!
Uhalaxmarit –
dabaqou ui,
isxaz blasy?!
***
Aai, irheit, irheit,
amş eilgaxueit, rheit...
Axa apta zyndza ajoan rşahait,
iaxak apşagy şytsaauaz şahait,
axa irheit, irheit,
amş eilgaxueit, rheit.
Iodzoit iaxak aptaka eivasny,
eita apşagy tsaaueit ihaztsasny,
axa irheit, irheit,
amş eilgaxueit, rheit.
Akagy, abar, ileiueit ikydtsany,
axtagy sylsit, stsa-sjy kyltsany,
axa irheit, irheit,
amş eilgaxueit, rheit.
Haapşyp! Işpeilymgari hargy hajoan,
işpahzeitsymxri nas hargy hajoaka,
asqak haçhazar,
asqak hazhazar!
***
Tçutuam,
Tçutuam,
Tçutuam,
ajakgy uhadzom,
axa taxa syrtom
ublaka zyndza!
Tçutuam,
Tçutuam,
uamadzamzar,
izulymşazei ahara?
Ma hatyk umadzamzar,
ubla zsyjutsei sara?!
***
Atsx tsoit ikauua. Atsx tçahaup.
Atsx oyzas isymoup sara.
Abar, byşatç sgyloup, ibahau,
esuaxa syqoup abra.
Istaxup isyxçalarts bytsa.
Sara bystsymşan, atypha,
ibylşozar – sara seikytsom,
aş iabmyrklan atsapxa.
Syonalom
ua typk syztsaxyzarts,
ma bsyrgaşarts,
savtsxo snapxyts –
ibykyorny idyklar axyza,
saaxap,
isyrştyp bypxydz.
Ihaxçalap
atsxi sarei bynasyp,
idzany izgarym ui adzgy!
Aşamtaz sa stsap,
atsxgy niasyp,
nas amra bxylapşlap bargy.
Atsx tsoit ikauua.
Atsx tçahaup.
Atsx oyzas isymoup sara.
Abar, byşatç sgyloup...
Ibahau: sgy onakup
buadatç ubra!
***
Işpabashari?
Isyzdyruam,
tska iszymkit sajagy axy.
Bzia byzboit, axa suazyrua
bkalt saxynhalargy staxym.
Ba byda sypstazaaratç sylaxarts,
iahhap, amoan ahyntsa szypşup,
axa, map, ikastom sylagyrdz,
sbyxçarts,
ibbartsgy szeipşu.
Iqastsara bhanda?
Isyzdyruam,
tska iszymkit sajagy axy.
Bzia byzboit, axa suazyrua
sylagyrdz szylatom bşamxy.
Ma sbyklartsu ja qandala,
bysşaharts,
itysqartsgy bxy?!
Ma skylpş-kyldzyroua, aandala
bgy saştalartsu?
Map, istaxym!
Bzia byzboit –
sa szyn byqamzarg,
bzia byzboit –
adzgy byda dystaxym.
Axa bargy sa szyn as byqamzar,
bymoa szangylom,
map, bystaxym.
***
Ahyhka reipş,
ajoan ialoup
asalam şqka,
Açnyşka reipş,
amşyn iaxoup
asalam şqka.
Akaraka atsha
şrybjdou eipş,
auaa irybjdoup
asalam şqka:
«Byşpaqou – uşpaqou»,
«Bzia byzboit –
bzia uzboit»,
«Uaaiuama – sneiuama»...
Asalam şqka
tsoit, iaaueit.
Asalam şqka,
atshaka reipş,
eipyrgaloit auaa.
«Bzia uzboit, ulasy!»
«Bzia byzboit, bypşyz!»
Asalam şqka,
asalam şqka
uaxgy-tçyngy itom,
amoaka irnup.
Zegy
asalam şqka
ryora iatçup.
Bara aoyşa bxaştma zyndza?
***
Bzia byzbeit, axa bzia byzbadzom.
Sbyştoup esnag, axa ba byzbadzom.
Physs byzgar staxup, axa byzgadzom:
Bzia byzboit, axa bzia sybbadzom.
***
Byzjeit! – Us aup bara işybhaz,
sujeit ha bgaait sara szyn.
Map, sgy znyk iaailaşyn ha,
«bysgapxeit» symheit xylpazyk.
Sa stsanyrra akyrynt ipyşan,
sgy sşamjoz zbeit sxatagy.
Aştax tsxykatçy hoydjeg hainyşan,
sgy itakaz basheit zegy.
Sygra bgeit. Us aup işybhaz.
Byggy aabyrtit sara stçy.
Iqalo aabap, makana haapşyp ha
atsxatç ua istçaççon bxatçy.
Symoa xaran, axa sgy kasmyjit,
ui bara boup – byçhara maçxt.
Map, ibymhan, sara bynsmyjit,
axa symoa stsyxaraxt maçk.
Sara szymlasit. Bara bgaan,
hatsx zats iaxybşit atsaga.
Map, bara bzyhan ui xaam,
ba bynxarym beitsagga.
Ibxaştyp zegy. Zeggy moasyp.
Bynasypgy bbaşt irazdza.
Sa symoa sanyz. Saantçasyr –
synasyp ydzdzap zyndza.
Byzjeit! – Us aup bara işybhaz,
sujeit ha bgaait sara szy.
Ibdyruama, bara byda nasyp ha
akgy sxala işysmoua xazy!
***
Byblaka, atsx eipş, eikatsoup,
uzykdyrşaşa izdyrdzom adzgy,
zny-zynla srytsşoit sxatagy,
byblaka, atsx eipş, eikatsoup.
Bkyşka, atsxeipş, ixaaup,
itsgoup urt nyjny atsara,
srydpsylar, amts eipş sara?!
Bkyşka, atsxeipş, ixaaup.
Usgy tçnak zny smydzyr qamlozar,
ui atsx eikatçy sydzaait sara,
ui atsxa iszaanagaait apsra,
usgy tçnak zny sympsyr qamlozar!
SYQOUP BNAPATçY...
Bajaka rzakyn,
iaxandza sypşyn,
ishap nas imdzakan:
ba bakyn symşyn,
syzlaxaz sxala,
oyzada – sadzny.
Axytsraka isxalaz
sryman sytqany.
Isyxon urt atsax,
ua symxatçuaz!
Isxagylan atsyx,
iszahon auaz.
Ilaştsaxan sybla,
djahanym szypşyn...
Axa bnapy sybtan,
salbxit ui amşyn.
Axa sahom çydak,
ual szylam ba btçy –
işybtaxu, symçydan
syqoup bnapatçy!..
BYBLAKӘA
Iaaççeit – imlaşei,
atsx pxatsueit, ilaştsaz;
iaaççeit – umkaşei,
ugygra xynhit, iutstsaz;
iaaççeit – iumhei:
art sdyrgaşomzt sara tsas...
Axa...
O, abri «axa» qamlar,
uara uakymzi intsaz!
***
Ax, izhada: bara zeg byloup,
adunei zeg şyqou ba byloup?..
Map, sara stçy bara zeg bylazargy,
stçapxa baagarak byrgylazargy,
synasyp bara ixbyrbgalazargy,
izboit, izboit sara: zeg byladzam,
tsxla bxata bylagyrdz bzynkyladzom,
aai, makana byxçy zeg aladzoit,
bargy nasypk atsx laş ibtsaladzueit,
map, ba bşyntsam sargy ui ala izboit.
***
Abgy oejxeit. Abar,
iştaloit asaara.
Syxtabymkyn ztsaarala,
isxaram sara.
Bysgapxoma? Bzia byzboma?
Ma bystaxym?
Sgatçy atyp bara
daaradza ibtaxyn.
Ibdyruazar akxap,
ibdyrueit zegy,
sa seiha, xympada,
ibdyrueit bargy...
Apsabaragy eilageit,
bnapşiş adaxy:
iampytsqeit hra dugy
atsyxtanti abgy.
map, atsyxtantigy sakym,
sagpxatiim sara.
Sargy ibdyruaz sakym,
o, bargy – bara!
Uşaha, apşa! Ma utsua, apşa!
Uhha!
Iratsaz atyphatsa – adzgy
sara dsyzham!
***
Atsaaka rtylatç
synxauaşa,
byjkak esnag
«htsap-htsap» aup
isarho.
Işoit: apşdza,
ubysqak byxşaşoup,
stsaa-xahny ua
ba bganatç,
synxar ha,
aşakgy szymho,
ajakgy szymhadzo,
bymra angylo nas
(byony szyonaladzom!),
işoit: sdzytny,
uaha ara snymxadzo,
bhaka ztabylgo
adzaoa slaladzyr?!
MART
Şyjy amra pxon pxynratsas.
Amş eilageit iaaiaandza şybjon –
ajoan tarhheit aptaka ilaştsaz.
Mart tshauan. Gagk eiqnajon.
Abar, alaştsara leiueit eixyssy,
ialageit aky, iarban: aka, asy? –
iuzdyrdzom. Aobagy eiloup eilapsy.
Iqalozar, abas bqamlan sara szy!
ŞӘGYL ZEGЬY!
Hadgyl hapxeit, hajoan hapxeit:
«Apsny atseitsa, şgyl zegy!»
Iaxa inhajyz – uatsy ihagxoit,
agan şavamxaait adzgy!
Iaxoup danubo ixatsaz,
iaxoup ianydzbaxo zegy –
iaxa ztçyzdzaz, iaxa ixatsyz,
dypsit ui, dyqam zyndzagy.
Apsny atseitsa, Apsny atseitsa,
Apsny zykgygua şapa şoup!
Şaamta aait, şgyl, ageotsa!
Şaamta aait, yi – uajoup!
Şneibats, şneibats, şneibats
Apsny bzia izbo zegy,
axakitpa mpa katseilarts
Apsyntylan eskyngy!
Map, axatspa zalşom uaha –
şyştax iqoup şab işxyms!
Iboit Antsa, işydlom gnahak –
şxys! Ikylkaan şxys!
O, haigatsazap – haigatsoup,
nas, hailgap iaxa naxys.
Iaznyrtsaz axraka ratsoup –
urt rzyngy şxys!
Şxys – Apsyntyla axdzala
itaxaz zegy rşa aurazy!
Şxys – axakitpa axdzala,
şxyçka uatsti rpeipş azy!
Şneibats, şneibats, Apsny atseitsa,
Apsny zykgygua şapa şoup!
Şaamta aait, şgyl, ageotsa!
Şaamta aait, yi – uajoup!
Iiun, 1993
Drypş–Pitsunda
O, SYPSYNTӘYLA!..
Datça znykgy upyrşarts iatçup,
urşany, utartsarts aup rxura...
O, Sypsyntyla, akpara uatçup,
map, atra uanyşom uara.
Datça znykgy upyrşarts iatçup,
upsuazar gartoit uagatsa...
O, Sypsyntyla, akpara uatçup,
iboit akgy şuxaram Antsa.
Datça znykgy urşyrts rtaxxeit,
iuzyruxou azymxoşa rboit...
O, Sypsyntyla, utaçkym urxxeit,
izdyrueit, aiaairagy ugoit.
Izdyrueit, izdyrueit zegy:
aibaşra utaxymyzt zyndzagy,
axa alaapk umşyr qaladzom,
iumşyr – uxata uzynxadzom.
Ui azy gnahak idlom adzgy:
ilaxaz – dypsyr aup latsas!
Uara umra gyloit uatsgy,
umşgy laşoit, zegy-zegy rtsas.
Şynt upyrşaxan!
Zkynt upyrşaxan!
O, Sypsyntyla, ialagt eitagy.
Şynt ugy pyrjaxan, ipyrjaxan –
urzymşt zyngy,
uryzşuam iaxagy!
Izdyrueit, izdyrueit zegy:
aibaşra utaxymyzt zyndzagy,
axa alaapk umşyr qaladzom,
iumşyr – uxata uzynxadzom.
Mai, 1993
Drypş–Pitsunda
IQAN, IQOUP, ESNAGЬ IQAZAAUEIT
Adgyl tsueit, ajoan tsueit,
h-Apsny iaxateit aşşy.
Akydjmaka uueit, iuueit,
iahfar aup, rheit, şjy.
Anax itsqoit, arax itsqoit,
alytsha reipş ialalt Apsny.
Dja ixysueit, amtsag xytsqoit,
abylra iatçup haony.
Hai, alaxşaka, şara şouma,
harşany htaztsalo atra?!.
Şabaqaz, şantçyxaz uajouma,
ahratra tapsxeit adamra!
Hai, alaxşaka, şara şouma,
Olet lukenut 1 tekstiä osoitteesta Abhaz-Abaza kirjallisuutta.
Seuraava - Ialkaau. Ajeinraalakei apoemakei - 08
- Osat
- Ialkaau. Ajeinraalakei apoemakei - 01Jokainen rivi edustaa sanojen prosenttiosuutta 1000 yleisintä sanaa kohti.Sanojen kokonaismäärä on 3391Yksilöllisten sanojen kokonaismäärä on 21630.0 sanoista on 2000 yleisimmän sanan joukossa0.0 sanoista on 5 000 yleisimmän sanan joukossa0.0 sanoista on 8 000 yleisimmän sanan joukossa
- Ialkaau. Ajeinraalakei apoemakei - 02Jokainen rivi edustaa sanojen prosenttiosuutta 1000 yleisintä sanaa kohti.Sanojen kokonaismäärä on 3250Yksilöllisten sanojen kokonaismäärä on 20140.0 sanoista on 2000 yleisimmän sanan joukossa0.0 sanoista on 5 000 yleisimmän sanan joukossa0.0 sanoista on 8 000 yleisimmän sanan joukossa
- Ialkaau. Ajeinraalakei apoemakei - 03Jokainen rivi edustaa sanojen prosenttiosuutta 1000 yleisintä sanaa kohti.Sanojen kokonaismäärä on 3353Yksilöllisten sanojen kokonaismäärä on 20790.0 sanoista on 2000 yleisimmän sanan joukossa0.0 sanoista on 5 000 yleisimmän sanan joukossa0.0 sanoista on 8 000 yleisimmän sanan joukossa
- Ialkaau. Ajeinraalakei apoemakei - 04Jokainen rivi edustaa sanojen prosenttiosuutta 1000 yleisintä sanaa kohti.Sanojen kokonaismäärä on 3330Yksilöllisten sanojen kokonaismäärä on 20590.0 sanoista on 2000 yleisimmän sanan joukossa0.0 sanoista on 5 000 yleisimmän sanan joukossa0.0 sanoista on 8 000 yleisimmän sanan joukossa
- Ialkaau. Ajeinraalakei apoemakei - 05Jokainen rivi edustaa sanojen prosenttiosuutta 1000 yleisintä sanaa kohti.Sanojen kokonaismäärä on 3194Yksilöllisten sanojen kokonaismäärä on 20940.0 sanoista on 2000 yleisimmän sanan joukossa0.0 sanoista on 5 000 yleisimmän sanan joukossa0.0 sanoista on 8 000 yleisimmän sanan joukossa
- Ialkaau. Ajeinraalakei apoemakei - 06Jokainen rivi edustaa sanojen prosenttiosuutta 1000 yleisintä sanaa kohti.Sanojen kokonaismäärä on 3210Yksilöllisten sanojen kokonaismäärä on 18620.0 sanoista on 2000 yleisimmän sanan joukossa0.0 sanoista on 5 000 yleisimmän sanan joukossa0.0 sanoista on 8 000 yleisimmän sanan joukossa
- Ialkaau. Ajeinraalakei apoemakei - 07Jokainen rivi edustaa sanojen prosenttiosuutta 1000 yleisintä sanaa kohti.Sanojen kokonaismäärä on 3261Yksilöllisten sanojen kokonaismäärä on 19560.0 sanoista on 2000 yleisimmän sanan joukossa0.0 sanoista on 5 000 yleisimmän sanan joukossa0.0 sanoista on 8 000 yleisimmän sanan joukossa
- Ialkaau. Ajeinraalakei apoemakei - 08Jokainen rivi edustaa sanojen prosenttiosuutta 1000 yleisintä sanaa kohti.Sanojen kokonaismäärä on 3294Yksilöllisten sanojen kokonaismäärä on 20210.0 sanoista on 2000 yleisimmän sanan joukossa0.0 sanoista on 5 000 yleisimmän sanan joukossa0.0 sanoista on 8 000 yleisimmän sanan joukossa
- Ialkaau. Ajeinraalakei apoemakei - 09Jokainen rivi edustaa sanojen prosenttiosuutta 1000 yleisintä sanaa kohti.Sanojen kokonaismäärä on 3201Yksilöllisten sanojen kokonaismäärä on 20510.0 sanoista on 2000 yleisimmän sanan joukossa0.0 sanoista on 5 000 yleisimmän sanan joukossa0.0 sanoista on 8 000 yleisimmän sanan joukossa
- Ialkaau. Ajeinraalakei apoemakei - 10Jokainen rivi edustaa sanojen prosenttiosuutta 1000 yleisintä sanaa kohti.Sanojen kokonaismäärä on 3265Yksilöllisten sanojen kokonaismäärä on 20300.0 sanoista on 2000 yleisimmän sanan joukossa0.0 sanoista on 5 000 yleisimmän sanan joukossa0.0 sanoista on 8 000 yleisimmän sanan joukossa
- Ialkaau. Ajeinraalakei apoemakei - 11Jokainen rivi edustaa sanojen prosenttiosuutta 1000 yleisintä sanaa kohti.Sanojen kokonaismäärä on 3262Yksilöllisten sanojen kokonaismäärä on 20220.0 sanoista on 2000 yleisimmän sanan joukossa0.0 sanoista on 5 000 yleisimmän sanan joukossa0.0 sanoista on 8 000 yleisimmän sanan joukossa
- Ialkaau. Ajeinraalakei apoemakei - 12Jokainen rivi edustaa sanojen prosenttiosuutta 1000 yleisintä sanaa kohti.Sanojen kokonaismäärä on 3318Yksilöllisten sanojen kokonaismäärä on 20660.0 sanoista on 2000 yleisimmän sanan joukossa0.0 sanoista on 5 000 yleisimmän sanan joukossa0.0 sanoista on 8 000 yleisimmän sanan joukossa
- Ialkaau. Ajeinraalakei apoemakei - 13Jokainen rivi edustaa sanojen prosenttiosuutta 1000 yleisintä sanaa kohti.Sanojen kokonaismäärä on 3374Yksilöllisten sanojen kokonaismäärä on 23410.0 sanoista on 2000 yleisimmän sanan joukossa0.0 sanoista on 5 000 yleisimmän sanan joukossa0.0 sanoista on 8 000 yleisimmän sanan joukossa
- Ialkaau. Ajeinraalakei apoemakei - 14Jokainen rivi edustaa sanojen prosenttiosuutta 1000 yleisintä sanaa kohti.Sanojen kokonaismäärä on 1135Yksilöllisten sanojen kokonaismäärä on 9090.0 sanoista on 2000 yleisimmän sanan joukossa0.0 sanoista on 5 000 yleisimmän sanan joukossa0.0 sanoista on 8 000 yleisimmän sanan joukossa