Gulliverdiŋ Saiahattary

MAZMŪNY
Gulliverdiŋ saiahattary. Roman.
Baspagerde n oqyrmanğa
Tuysy Riçard Simpsonğa kapitan Gulliverdiŋ haty
Birinşi bölim
LİLİPUTİİaĞA SAİaHAT
I tarau
Avtor özi jäne öziniŋ äuleti turaly keibir mağlūmattardy
baiandaidy. Saiahattauğa degen alğaşqy talpynystar. Ol keme apatyna
ūşyraidy, jüze jürip, liliputtar eliniŋ jağalauyna aman-esen
jetedi. Ony tūtqyndap, eldiŋ işki jağyna äketedi
II tarau
Qalyŋ nöker qaumalağan Liliputiiä patşasy tūtqynda jatqan
avtordyŋ hal-jağdaiyn bilmekke keledi. Patşanyŋ syrt keipi men
kiımderin sipattau. Avtorğa liliputter tilin üiretu üşin mūğalimder
tağaiyndalady. Öziniŋ montany tärtibimen ol patşanyŋ meiirimine
iligedi. Avtordyŋ qaltalary tintilip, onyŋ qylyşy men pistoleti
tartyp alynady
III tarau
Avtor meilinşe tosyn ülgide patşanyŋ, sarai bikeleri men
bekzattarynyŋ köŋilin köteredi. Liliputiiä saraiyndağy oiynsauyqtardy sipattau. Naqty şarttar qoiyla otyryp, avtorğa birşama
erkindik syilanady
IV tarau
Liliputiiä astanasy Mildendo men patşa saraiyn sipattau.
Avtordyŋ birinşi hatşymen memlekettik ister turaly äŋgimesi. Avtor
patşağa soğysqa qatysty qyzmetterin ūsynady
V tarau
Asqan tapqyrlyqpen oilastyrylğan qulyğynyŋ arqasynda avtor
dūşpan şabuylynyŋ aldyn alady, oğan joğary lauazym tartu etiledi.
Blefusku patşasynan elşiler kelip, bitim sūraidy. Qamsyzdyq
saldarynan patşaiym bölmesinde bolğan ört jäne saraidyŋ özge
böligin qūtqaryp qalu üşin avtor oilap tapqan amal
VI tarau
Liliputiiä tūrğyndary haqynda; olardyŋ ğylymy, zaŋdary men
ğūryptary; balalardy tärbieleu jüiesi. Avtordyŋ osy eldegi ömiriniŋ
beinesi. Aqsüiek bikeşterdiŋ birin onyŋ aqtap aluy
VII tarau
Özine “Memleketke opasyzdyq jasady” degen aiyp tağu äreketi
oilas-tyrylyp jatqanynan qūlağdar bolğan avtor Blefuskuge
qa şu dyŋ o rai yn ke ltire di . Oljaqta oğan körsetilgen
qūrmet
VIII tarau
Sätimen orailasqan jağdaidyŋ arqasynda avtor Blefusku
patşasyn artta qaldyrudyŋ amalyn tabady jäne birtalai
qiyndyqtardan keiin, aman-esen öz otanyna oralady.
Ekinşi bölim
BROBDİNGNEGKE SAİaHAT
I tarau
Küşti dauyldy sipattau. Tūşy su äkeluge barkas jiberu. Eldi
zerttemek bolğan avtor da barkasqa minedi. Jağada qalğan ony jergilikti
adam ūstap alyp, fermerge aparady. Avtordyŋ fermada boluy jäne
sol jerdegi türli oqiğalar. Tūrğyndardy sipattau
II tarau
Fermer qyzynyŋ beinesi. Avtordy körşi qalağa, odan keiin
astanağa aparady. Onyŋ saparlarynyŋ jai-japsary
III tarau
Avtordy sarai talap etedi. Patşaiym ony fermerden satyp
alady jäne patşağa körsetedi. Avtor ūly ağzamnyŋ körnekti
oqymystylarymen pikir talastyrady. Ony saraiğa ornalastyrady.
Ol patşaiymnyŋ zor iltipatyna bölenedi. Ol öz otanynyŋ abyroiyn
qorğaidy.
Patşaiymnyŋ ergejeilisimen onyŋ daulasuy
IV tarau
Eldi sipattau. Avtordyŋ geografiiälyq kartalardy tüzetuge
qatysty ūsynysy. Patşa saraiy jäne astana turaly birer söz.
Avtordyŋ saiahattau täsili. Basty ğibadathanany sipattau
V tarau
Avtordyŋ ärqily hikaialary. Qylmyskerdi jazalau. Avtor öziniŋ
teŋizde jüzu önerin körsetedi
VI tarau
Patşa men patşaiymdy köŋildendiru üşin avtor oilap tapqan
neşe türli jaittar. Ol öziniŋ muzykalyq qabiletin körsetedi.
Patşany Europadağy qoğamdyq qūrylys qyzyqtyrady, avtor oğan
tüsinik beredi. Osy mäsele boiynşa patşanyŋ eskertuleri
VII tarau
Avtordyŋ öz otanyna süiispenşiligi. Ol patşağa öte paidaly
ūsynys jasaidy, biraq patşa qabyl almaidy. Patşanyŋ saiasat
isindegi sauatsyzdyğy. Būl halyqtağy bilimniŋ tiiänaqsyzdyğy men
şekteuliligi. Būl jaqtağy zaŋdar, äskeri is jäne partiiälar
VIII tarau
Patşa men patşaiym memleket şekaralaryna saiahattauğa qam
qylady. Avtor olarğa ilesedi. Avtordyŋ elden qalai ketkeni turaly
tolyqqandy äŋgime. Ol Angliiäğa oralady
Üşinşi bölim
LAPUTAĞA, BALNİBARBİGE, LAGGNEGGKE,
GLABBDOBDRİBKE JÄNE JAPONİİaĞA
SAİaHAT
I tarau
Avtor üşinşi saiahatqa attanady. Ol teŋiz qaraqşylarynyŋ qolyna
tüsedi. Bir gollandtyqtyŋ öşpendiligi. Avtordyŋ äldebir aralğa
kelui. Ony Laputağa köterip alady
II tarau
Laputalyqtardyŋ minez-qūlyqtary men ädet-ğūryptaryn sipattau.
Olardyŋ ğylymy turaly tüsinik. Patşa men onyŋ saraiy jaiynda.
Avtordyŋ saraida qabyldanuy. Laputalyqtardyŋ qorqynyşy men
alaŋy. Laputalyqtardyŋ äielderi
III tarau
Qazirgi filosofiiä men astronomiiä şeşip bergen esep.
Laputalyqtardyŋ astronomiiädağy ülken jetistikteri.
Patşanyŋ köterilisterdi basu ädisteri
IV tarau
Avtor Laputadan ketedi. Ony Balnibarbige tüsiredi. Avtordyŋ
astanada boluy. Törelerdiŋ biri avtordy qonaqjailana qabyldaidy.
Onyŋ älgi töremen pikirlesui
V tarau
Avtorğa Lagadodağy Ülken Akademiiäny qarap şyğuğa rūqsat
etedi. Akademiiäny jerine jetkize sipattau. Professorlar zerttepzerdelep jatqan önerler
Akademiiäny sipattaudy jalğastyru. Avtor ūsynğan birneşe
jetildiru amaldary rizaşylyqpen qabyldanady
VII tarau
Avtor Lagadodan ketip, Maldonaduğa keledi. Ol kemege ilige
almaidy. Glabbdobdribke qysqa saiahat jasaidy. Avtordy arad
bileuşisiniŋ qabyldauy
VIII tarau
Glabbdobdribti sipattaudyŋ jalğasy. Ejelgi jäne jaŋa tarihtarğa
tüzetuler
IH tarau
Avtor Maldonaduğa qaita oralady jäne Laggnegg patşalyğyna
jüzip ketedi. Ony tūtqynğa alyp, saraiğa jöneltedi. Oğan saraida
jasalğan yqylas. Patşanyŋ öz bağynyştylaryna qaiyrymdylyq
tanytuy
H tarau
Laggneggtikterge madaq söz. Struldbrugterdi tiiänaqtai sipattau
jäne avtor men birneşe tanymal adamdardyŋ osy mäselege qatysty
birtalai äŋgimeleri
HI tarau
Avtor Laggneggti artta qaldyryp, Japoniiäğa jüzip ketedi. Sol
jaqtan ol gollandiiälyq kememen Amsterdamğa, Amsterdamnan
Angliiäğa oralady
Törtinşi bölim
GUİGNGNMDAR ELINE SAİaHAT
I tarau
Avtor keme kapitany retinde saiahatqa attanady. Onyŋ ekipajy
oğan qarsy qastandyq jasap, ūzaq uaqyt boiy kaiutada qamauda
ūstaidy, beimälim elde jağalauda qaldyrady. Ol eldiŋ işine qarai
bağyt alady. Januarlardyŋ ehu dep atalatyn erekşe türi
sipattalady. Avtor eki guigngnmdy keziktiredi
II tarau
Guigngnm avtordy öz üiine alyp keledi. Üidiŋ sipattamasy.
Avtordy qabyldau. Guigngnmdardyŋ tağamy. Özine qolaily tağam
taba almai avtordyŋ qinaluy jäne būl qiyndyqty joiu. Avtordyŋ
būl eldegi tağamy
III tarau
Avtor jergilikti tildi yqylaspen üirenedi. Onyŋ qojaiyny
guigngnm oğan tildi üirenuge kömektesedi. Guigngnmdardyŋ tili.
Aqsüiek guigngnmdar avtordy köruge keledi. Ol qojaiynğa öziniŋ
saiahattary turaly qysqaşa aityp beredi
IV tarau
Guigngnmdardyŋ aqiqat pen jalğan jönindegi tüsinigi. Avtordyŋ
sözi onyŋ qojaiynynyŋ aşu-yzasyn tudyrdy. Avtordyŋ özi men
saiahattary turaly tolyğyraq äŋgimeleui
V tarau
Qojaiynnyŋ būiryğy boiynşa avtor ony Angliiädağy jağdaimen
tanystyrady. Europa memleketteriniŋ arasyndağy soğys sebepteri.
Avtor ağylşyn konstitutsiiäsyn mazmūndauğa kirisedi
VI tarau
Angliiäny sipattaudy jalğastyru. Europa sarailaryndağy birinşi
nemese bas ministrdiŋ sipattamasy
VII tarau
Avtordyŋ tuğan eline degen ūly mahabbaty. Avtordyŋ parallelder
men salystyrular arqyly sipattağan ağylşyn konstitutsiiäsy men
ağylşyn biligine qatysty qojaiynnyŋ eskertuleri. Qojaiynnyŋ
adamzat jaratylysy jaily oilary
VIII tarau
Avtor ehulardyŋ keibir erekşelikterin sipattaidy. Guigngnmdardyŋ ūly qasietteri. Olardyŋ jas ūrpaqty tärbielep,
jattyqtyruy. Olardyŋ bas jiyny
IH tarau
Guigngnmdardyŋ bas keŋesindegi ülken dau-tartys jäne olardyŋ
aiaqtaluy. Guigngnmdardyŋ bilimi. Olardyŋ qūrylystary. Jerleu
räsimderi. Olardyŋ tilderiniŋ jetimsizdigi
H tarau
Avtordyŋ üi şaruaşylyğy jäne onyŋ guigngnmdar arasyndağy
baqytty ömiri. Ol guigngnmdarmen qarym-qatynasy nätijesinde
jaqsy qasietterin jetildire tüsedi. Olardyŋ äŋgimeleri. Qojaiyny
avtorğa onyŋ eldi tastap ketui tiıs ekenin mälimdeidi. Qaiğydan
esinen aiyrylsa da, ol būiryqqa könedi. Qyzmetşi joldasynyŋ
kömegimen qaiyq jasap alğan ol tağdyryn sättilikke tapsyryp, teŋizge
şyğady
HI tarau
Avtordyŋ qauipti saiahaty. Ol Jaŋa Gollandiiäğa jetip, sol jerde
mekendeudi ūiğarady. Tüzemdikterdiŋ biri onyŋ aiağyn sadaqpen atyp,
jebemen jaralaidy. Ony tūtqyndap, portugaliiälyq kemege
zorlyqpen otyrğyzady. Kapitannyŋ avtorğa degen jaqsy qarymqatynasy. Avtor Angliiäğa qaityp oralady
HII tarau
Avtordyŋ şynşyldyğy. Onyŋ būl eŋbekti jariiälaudağy
maqsaty. Şynşyldyqtan auytqityn saiahatşylarğa narazylyğyn
bildiredi. Avtor būl kitapty jazuda öziniŋ eşqandai jaman oiy
bolmağanyn däleldeidi. Bir qarsy pikirge jauap. Koloniiälardy
mekendeu ädisi. Otandy madaqtau. Avtor sipattağan elderge täjdiŋ
talassyz qūqyğy. Olardy jaulap aludyŋ qiyndyğy. Avtor
oqyrmanmen qoştasady; ol bolaşaqtağy ömir salty turaly
josparlarymen bölisedi, paidaly keŋester berip, kitabyn
aiaqtaidy
ESKERTULER

Click or select a word or words to search the definition