Välskärin kertomuksia 5 - 25

Total number of words is 3595
Total number of unique words is 1870
24.2 of words are in the 2000 most common words
33.2 of words are in the 5000 most common words
37.8 of words are in the 8000 most common words
Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
"Mutta tämän maailman viisaus on Jumalan edessä hulluus. Niinkuin
kirjoitettu on: Hän vangitsee viisaat heidän hulluudessaan."


14. TOINEN KOETTELEMUS.[23]

-- Missähän kreivi Bertelsköld, jota ei täällä pitkiin aikoihin ole
näkynyt, nyt oleskelee? -- kysyi eräänä iltana joku _Svenska Bottenin_
miehistä.
-- Hän on kipeä, -- sanoi toinen.
-- Hän on hullu, -- virkkoi kolmas.
-- Hän on tullut jumaliseksi, -- säesti neljäs, -- ja se nyt on melkein
samaa.
-- Olen kuullut sanottavan, että hän on kääntynyt katolinuskoon, --
arveli viides. -- Valhepukuinen nunna on hänet kääntänyt.
-- Tuhat tulimmaista! Se nyt sentään jo joltakin kuuluu. Hän on kai
nuori ja kaunis? Niin ollen on hyvin järkevää muuttaa uskontoa.
-- Jos nimittäin sattuu sitä olemaan. Eikös meillä ole olemassa asetus
komeutta ja ylellisyyttä vastaan?
-- Hahhahaa! Puhupas noin piispoille.
-- Piispat ovat samaa mieltä.
-- Toivotan onnea. Eipä olisi hulluinta hakea kirkkoherran paikkaa, kun
on saanut kyllänsä valtiopäiväriidoista. Minä kyllä talonpojille
paukuttaisin.
-- Se olisi mainiota. Mistä tekstistä puhuisit?
-- Valistuksesta tietysti. Kertoisin heille, että Raamattu on vanha,
kulunut papinvalhe, että katkismus on keksitty tyhmien talonpoikien
päihin päntättäväksi, että kirkko on tehty pientä aamupäiväunta varten
ja että ns. uskonto on varsin hyödyllinen, osittain kuonokopaksi
itsepäisille ihmisille, osittain varta vasten tehdyksi lampaan
keritsemiskoneeksi.[24]
-- Ai ai, kuulkaahan tuota harhaoppista! -- huusivat useat äänet. --
Jos hän noin jatkaa, niin tulee hänestä aikaa voittaen ainakin
kardinaali.
-- Mutta mitäs jää jäljelle, kun tuo vanha roska on lakaistu pois?
-- Vapaus, valistus, filosofia -- ja siveysoppi.
-- Hyvä! Montako tukaattia ansaitsit eilen biribi pelissä
lähimmäiseltäsi?
-- Ainoastaan kuusikymmentä, -- vastasi kysytty tyvenesti.
-- Ja kuinka monta tyttöä on sinun tähtesi hypännyt Norrströmiin?
-- En ole tullut heistä lukua pitäneeksi.
-- Ei, hyvät herrat, kardinaali on liian vähän; hänestä täytyy tulla
paavi! -- solisi ääneensä iloinen seura.
Keskellä tätä ilvettä astui Bernhard Bertelsköld sisään kysyen eversti
Sprengtportenia. Hän oli kalpea, totinen ja hänellä oli arpi vasemman
silmän yläpuolella.
Entisestä ivahymystä ei hänen huulillaan näkynyt jälkeäkään.
Melu lakkasi. Vasta tulleessa oli jotakin, joka sitoi kaikkien kielet.
Hänen kerhotuttavansa eivät olleet hänestä koskaan pitäneet, mutta sitä
enemmän pelänneet hänen terävää kieltänsä ja sietämätöntä ivahymyään.
Oltiin siis hyvin halukkaita häntä nöyryyttämään, varsinkin kun
luultiin, että hän oli vehkeillyt kerhoa vastaan.
Oli kuitenkin yksi, joka katkaisi äänettömyyden, ja se oli se sama
nuori kornetti, joka oli tahdottu nimittää paaviksi ja jolla oli se
lahja, että hänen oli erinomaisen vaikea pitää suutansa kiinni.
-- No älähän mitään, siinähän on Bertelsköld, -- huudahti hän, -- juuri
kuin kutsuttuna ratkaisemaan hyvin pulmallista kysymystä. Täällä
väitetään, että nunna, joka on kääntänyt kreivin katolinuskoon, on
kaunis ja hieno kuin kuutamoilta Espanjassa, mutta toiset sanovat, että
hän oli morsiusneitinä silloin, kun Ludvig XIV meni naimisiin madame
Maintenonin kanssa noin seitsemän tai kahdeksankymmentä vuotta sitten.
Bertelsköld oli vaiti. Hän ei ollut läheskään vielä selvillä omasta
itsestään. Hänestä tuntui kuin hän olisi ollut leopardi, jonka kynnet
oli katkaistu.
-- Pyydän anteeksi, jos olemme erehtyneet, -- jatkoi kornetti ivaten.
-- Toiset väittävät, että kreivistä on tullut muhamettilainen. Allah on
suuri, ja Muhammed on hänen profeettansa.
-- Onko parooni Sprengtporten kerhossa? -- kysyi Bertelsköld.
-- Odotamme häntä joka hetki, ja sill'aikaa voi kreivi viettää aikansa
kertomalla meille kääntymyksestään, -- vastasi joku toinen seurueesta,
josta tämä pilanteko alkoi tuntua hupaiselta. -- Osaako kreivi ulkoa
ensimmäisen pääkappaleen?
-- Olkaa hyvä ja messutkaa meille jotakin; se olisi mieltä ylentävää!
-- virkkoi toinen.
-- Tai saarnatkaa meille saddukealaisten hapatuksesta, -- ehdotteli
kolmas, joka tahtoi pöyhkeillä raamatuntuntemisellaan. -- Olemme kaikki
saddukealaisia; emme usko lihan ylösnousemista muussa muodossa kuin
pihvilihan, joka palaa haudastaan.
-- Ja me olemme juuri huvitelleet itseämme panemalla viralta Herramme.
Ukko on vanha, ja kellon sisus tarvitsee korjausta. Eikö kreivi tunne
ketään toista kelloseppää?
-- Uskooko kreivi piruun?
-- Tietysti. _On revient toujours à ses premiers amours_.
Kreivi ja piru ovat vanhoja veljiä.
-- _Fi donc_, hyvät herrat! täällä käryää tulikivelle. Tuokaa
siirappia! Kreivi Bertelsköld pyörtyy!
Kreivi Bernhard ei pyörtynyt, mutta oli sen näköinen kuin että olisi
voinut pyörtyä. Hän oli hyvin kalpea.
Hänen entinen elämänsä kääntyi nyt häntä vastaan terävänä kuin
orjantappuran piikit. Tämä oli hänen ensimmäinen ulkonainen taistelunsa
sitä maailmaa vastaan, jonka hän oli kieltänyt ja nyt tuli hänen valita
lippunsa.
-- Hyvät herrat, sanoi kreivi Bernhard, voimakkaalla ponnistuksella
hilliten kuohuvaa vihaansa, -- en aio saarnata teille, vaan tahdon
kertoa teille pienen matkaseikkailun Espanjasta.
-- Tehkää niin, tehkää niin! Kertokaa meille jokin huvittava
rakkaudenseikkailu, ivailivat kuulijat.
-- Matkustin kerran, -- kertoi Bertelsköld, -- Uuden Kastilian ja La
Manchan kuivien vuoriarojen läpi Toledosta Andalusian Villa Francaan.
Maisemat olivat maalauksellisen kauniita, ja muulinajaja, joka oli
oppaanani, ei lakannut ylistelemästä kotimaataan kauneimmaksi maaksi
auringon alla. Usein, kun näin korkeat vuorenkukkulat ilta-auringon
kultaamina, tai kun tie mutkitteli kauheiden syvänteiden ohi, olin
valmis yhtymään hänen ylistyksiinsä. Mutta kun näin tämän maan olevan
niin aution ja hedelmättömän enkä löytänyt yhtään virvoittavaa
lähdettä, josta olisin janoni sammuttanut paahtavassa auringon
paisteessa, en muuta kuin sameaa vettä tai huumaavaa viiniä, silloin
ikävöin sieltä pois, vaikka koetinkin vakuuttaa itselleni, ettei mikään
ole ihanampaa kuin matkusteleminen näissä vuoriseuduissa. Vihdoin
laskeuduimme vuorilta ja lähestyimme Andalusian ihania lakeuksia,
joiden läpi lukemattomat vedet virtailevat, joiden välissä kirkas
Guadalquivir mahtavana ja tyynenä kulkee hiljaista kulkuaan mereen.
Kuinka toista olikaan tämä maa verrattuna niihin polttaviin erämaihin,
joista tulin! Ilma oli niin puhdas, taivas niin sininen, linnut
lauloivat ja niityt tuoksuivat tuoreuttaan. Minusta tuntui kuin rauha
ja siunaus olisivat kaareutuneet taivaallisen kirkkauden tavoin tämän
ihanan seudun yli; mutta oppaani oli toista mieltä. Hänestä tuntui
Andalusia yksitoikkoiselta ja ikävältä, hän halusi takaisin erämaihin
ja niiden sameille lähteille ja hän ivaili minua kuin hupsua, kun en
tahtonut palata hänen kanssaan. Mitä arvelette, hyvät herrat? Kumpiko
meistä oli oikeassa?
Kuulijat olivat vaiti.
-- En usko, -- jatkoi Bertelsköld, -- että moni teistä olisi ollut
toista mieltä kuin minä. Mutta kun näette matkustajan astuvan tämän
maailman kuivista erämaista, sammumattomasta janosta ja yöllisistä
kuiluista ihanille, eläville vesilähteille Jumalan valtakuntaan,
silloin sanotte niinkuin muulinajaja: mikä hupsu! En tahdo tästä
kanssanne väitellä. Mutta jos tuntisitte valtakunnan, jota
ylenkatsotte, silloin moni teistä ehkä seuraisi iankaikkista tienopasta
ja kummastuisi sokeuttaan, että niin kauan on nähnyt elämän valon ja
kuitenkin on jäänyt varjoon.
-- Amen, -- sanoi nuori kornetti ivallisen juhlallisesti
-- Mutta, hyvä Bertelsköld, -- virkkoi eräs vanhemmista ja
vakavammista, -- uskotteko tosiaankin, että semmoinen lastensatu kuin
kristinusko on kestävä järjen tutkimuksen edessä tällä valistuksen
aikakaudella? Kahdenkymmenen vuoden kuluttua ei enää ole olemassa
kristinuskoa.
-- Kahdenkymmenen vuoden kuluttua,[25] -- sanoi Bertelsköld, --
sanotaan ehkä niinkuin kerran ennen, kun maailmanhistoria kääntyi
saranoillaan: "Nyt on teidän hetkenne ja pimeyden valta." Mutta kun
hetki on ohitse, niin iankaikkinen totuus taasenkin tunkee esiin
kirkkaampana kuin koskaan ennen ja sata tai tuhat vuotta tämän jälkeen
kristinusko voitollisesti levittää valtaansa kaikkiin maailman ääriin,
kun sitävastoin "valistuksen vuosisata" pysyy aikakirjoissa vain
katoavana pilkkuna ihmiskunnan edistymisessä.
-- Olkoon menneeksi! -- sanoi kornetti. -- En voi väittää eläväni niin
kauan, mutta jos kahdenkymmenen vuoden kuluttua kristinuskosta on
jäljellä muuta kuin enintään papinkaulus, niin tarjoan herroille korin
samppanjaa.
-- Hyväksyn tarjouksenne, jos silloin enää voin juoda samppanjaa, --
sanoi Bertelsköld hymyillen.
Mutta muut eivät juuri vastanneet hymyilyyn. Tuo iloinen _Svenska
Bottenin_ seura ei ollut enää oikealla tuulellaan, ja samassa astui
parooni Sprengtporten sisään.
-- Herra parooni, -- sanoi kreivi Bernhard, -- olen teidän
läsnäollessanne häväissyt markiisitar Egmontia, ja te olette pyytänyt
minulta hyvitystä. Minä julistan näiden herrain läsnä ollessa, että
olen ollut väärässä ja kysyn, katsotteko minun tällä tyydyttäneen
kunnian vaatimukset?
-- Täydellisesti, herra kreivi! -- vastasi Sprengtporten hämmästyneenä.
-- Ja minä lisään yhtä julkisesti, etten ole hyväksynyt tekoanne, mutta
etten myöskään ole epäillyt rohkeuttanne.
-- Kiitän teitä, -- sanoi kreivi tavalla, joka muistutti entistä
hovimiestä. -- Ja koska herroja täällä luultavasti ei huvita jatkaa
äskeistä keskusteluamme, katson käyntini tarkoituksen saavutetuksi ja
toivotan herroille hyvää yötä.
-- Perhana vieköön, kuinka juhlallisilta herrat näyttävät! -- sanoi
Sprengtporten, kun hänen vastustajansa oli mennyt.
-- Se johtuu siitä, että olemme istuneet kirkossa ja saaneet kelpo
löylytyksen, -- virkkoi kornetti.
-- Oikean parannussaarnan, -- jatkoi toinen.
-- Hän on höperö, -- sanoi kolmas.
-- Ei, kertokaa nyt jokin mehevä nuorenmiehen kasku, muutoin hukumme
kaikki siirappiin! -- huudahti neljäs.
-- Malttakaa, -- sanoi johtaja. -- Meidän on keskusteltava tärkeämmistä
asioista. Aika lähenee.
-- Vihdoinkin! -- huudettiin yht'aikaa monelta taholta, ja kohta oli
pieninkin jälki Bernhard Bertelsköldistä ja hänen kääntymisestään
haudattu politiikan palavaan uuniin.


15. 18. P:NÄ ELOKUUTA.

Kesäillan aurinko oli juuri laskeunut Meelarin ulapoihin
Riddarholman taa, kun vahakynttilöitä jo alettiin sytyttää Tukholman
kuninkaallisessa linnassa. Siellä oli suuri vastaanotto; ruotsalaisen
ylimystön kerma, diplomaattikunta ja muutamat puolueiden arvokkaimmat
valtiopäivämiehet oli "käsketty" linnaan.
Kauniit, komeat salit loistivat tulien valossa; kuninkuuden puuttuvaa
valtaa oli komeudella korvattava. Kaikki oli ylellisyyttä,
kohteliaisuutta, seremoniaa, eivätkä hovitapain kahleet kuitenkaan
tuntuneet raskailta muille kuin niille, jotka olivat niihin
tottumattomat. Päiväpaiste hovilaisten kasvoilla oli yhtä pysyväinen
kuin se on Perussa, jossa ei koskaan sada muuta kuin kultaa. Tänne ei
kuulunut mitään valituksia koko Ruotsin valtakunnasta, ei mitään
nälkäisen kansan hätähuutoja, ei mitään melua valtiopäiväin suuresta
sanatehtaasta, ei yhtään uhkausta kaikkialla kaupungissa kokoontuvista
kerhoista. Valtakunnassa oli rauha, hovissa oli rauha, tyyneys asui
kaikkien kasvoilla.
Mutta miksi tunkeilivat kaikki niin uteliaasti nuoren kuninkaan
ympärille, kun hän kello 9 illalla näyttäytyi, hymyillen
armollisemmasti kuin koskaan ennen? Miksi häntä kaikkialla
tarkasteltiin salaisin, tutkivin silmäyksin? Mitä tahdottiin lukea
noista kahdesta, suljetusta kirjasta, noista kahdesta suuresta,
sinisestä, brandenburgilaisesta silmästä, jotka hallitsivat,
ihastuttivat ja pettivät kaikkia? Koetettiin lukea niistä Ruotsin
huomenta, mutta sitä oli yhtä vaikea lukea kuin aaltojen kimallusta
kirkkaalla järvellä.
Eriskummallinen rauha vallitsi. Näytti siltä kuin olisivat kaikki
meluavat voimat sukeltaneet illan tyynen pinnan alle, näkymättöminä
taistellakseen hiljaisessa syvyydessä. Kaikki tiesivät, että jotakin
tulisi tapahtumaan; moni tiesi senkin, mitä tapahtuisi. Eikä kuitenkaan
kukaan ollut mitään aavistavinaan.
Harjoitettiin "Thetis ja Peléetä". Tämä oli ensimmäinen ruotsalainen
ooppera; kaikki olivat ihastuksissaan, ainakin siltä näytti, kuningas
enin. Hän huomautti vikoja; hän kiitti laulajia, etenkin laulajattaria.
Hän taputti käsiään kappaleen kauneimmille paikoille, hän selaili
nuottivihkoja ikäänkuin uudestaan lukeakseen korvaahiveleviä säveleitä.
-- Ja tuo ajattelisi vallankumousta, tuo! -- kuiskasi ylimaaherra
Rudbeck.
-- Kuka tietää? -- kuiskasi valtioneuvos Kalling takaisin. -- Olisimme
kuitenkin tehneet viisaimmin vangitessamme hänet.
-- Hänet! Tiedättekö, mitä hän teki, kun aamupäivällä olin hänen
puheillaan? Puhuessaan kanssani Kristianstadin tapauksista piirusteli
hän koruompelukaavoja neiti Posselle.
-- Mutta meillä on varmat tiedot...
-- Sitä en usko! Uskokaa mitä tahdotte muista, mutta itse hän on
pelkuri. Ajatelkaa, olisihan väärin valtion onnen vuoksi keskeyttää
uuden oopperan harjoitukset. Kas, nyt hän istuutuu pelipöytään
paroonitar Pechlinin kanssa. Jos hänellä on rahtunenkaan miehensä
neroa, niin hän kyllä saa selon, mitä kortteja kuninkaalla on
kädessään...
Paul Bertelsköld seisoi siinä lähellä. Hän oli kalpea rasituksesta,
sillä hän oli kirjoittanut myöhään yöhön, kirjoittanut osia, vaikkei
kuitenkaan tavallisia tällä kertaa. Hänen silmänsä seurasivat
markiisitar Egmontia. Ei koskaan ollut Paul nähnyt häntä niin
rakastettavana, niin loistavan kauniina. Kaikkia hän häikäisi, kaikkia
hän ihastutti. Kateuskin unohti teroitetun tikarinsa, ja ihmiset
kuiskasivat keskenään: tuommoinen puoliso olisi Kustaa III:lla pitänyt
olla, silloin olisi hänellä ollut vertaisensa: mahtavampi muita,
sukkela, iloinen, miellyttävä ja arvokas joka liikkeessään!
Paul oli onnellinen ja tunsi samalla olevansa nöyryytetty. Sehän oli
sama lumoojatar, joka illan kuutamossa niin haaveksivasti oli nojannut
päänsä hänen olkaansa vastaan! Mutta nyt tuo kaikkien ihailema,
hymyilevä ja kuitenkin niin ylpeä ei suvainnut katsahtaakaan häneen.
Silloin pistettiin paperi hänen kouraansa. Hän kääntyi, mutta tuoja oli
jo kadonnut.
Pieni tuoksuva kirje poltti hänen kättään. Paul hiipi ikkunan luo ja
luki ranskankielellä: "Teitä odotetaan keltaisessa huoneessa".
-- Se on hän! -- ajatteli Paul itsekseen, ja hänen sydämensä alkoi
valtavasti sykkiä. Hetken kuluttua vetäytyi hän kenenkään huomaamatta
osoitettuun huoneeseen. Mutta hän ei tavannut siellä markiisitarta; sen
sijaan istui siellä vanhanpuoleinen sotaherra, huolimattomasti sohvassa
venyen. Tämä henkilö oli niitä, joita täytyy kolmesti katsella. Ensi
silmäyksellä hän näytti tyhmältä, toisella iloisen veltolta,
kolmannella viekkaalta. Se oli kuninkaan ja hattujen vaarallisin,
viekkain ja leppymättömin vastustaja, kenraali Pechlin.
-- Istukaa, nuori mies, minulla on teille jotakin sanottavaa, --
virkkoi kenraali sotamiehen suoruudella ja esimiehen äänellä, joka ei
siedä vastaväitteitä.
Paul jäi seisomaan.
-- No, niinkuin haluatte, -- virkkoi kenraali välinpitämättömästi. --
Tunnen isänne, nuori herrani. Olemme olleet valtiollisia vastustajia,
mutta minä kunnioitan hänen vakaumustaan, enkä sen vuoksi tahtoisi
nähdä hänen poikaansa mestauslavalla.
-- Mitä teidän ylhäisyytenne sillä tarkoittaa? -- kysyi Paul enemmän
kummastuneena kuin säikähtyneenä.
-- Minä tarkoitan, -- jatkoi kenraali, -- että vuoden viidenkymmenen
kuuden tapahtumat kohta tulevat uudistumaan. Ette voi, nuori mies,
muistaa sitä aikaa, koska silloin vielä kuljitte mekossa; tahdon sen
vuoksi kertoa teille muutamin sanoin sen historian. Kuningas tahtoi
tehdä itsensä itsevaltiaaksi, mutta vapaus oli liian kova pähkinä
rikkipurtavaksi; se ei onnistunut, ja kaikki hänen lähimmät apulaisensa
saivat nousta mestauslavalle.
-- En ymmärrä, teidän ylhäisyytenne.
-- Älkää tekeytykö tyhmemmäksi kuin olette; ymmärrätte varsin hyvin.
Sanalla sanoen: olette kuninkaan yksityissihteeri ja tunnette
salaisuuden. Te siis menetätte päänne, kun ratkaiseva hetki on ohi
huomenna tai ylihuomenna.
-- Teidän ylhäisyytenne...
-- Jättäkäämme korupuheet. Tiedän kaikki ja säälin isäänne. Olen
sentähden päättänyt pelastaa teidät, kun vielä on aika. Tahdotteko
pitää päänne? Jaa tai ei.
-- Jos se voi kunnialla tapahtua, tahdon mielelläni sen pitää, --
vastasi Paul hymyillen.
-- Kunnia ja vapaus ovat erottamattomia. Kuulkaa siis, mitä ystävänä
aion teille uskoa. Sanotaan teidän olevan haaveksiva nuorukainen, mutta
minä puhun teille kuin järkevälle miehelle. Jos ette ennen aamun
koittoa jätä minulle koko vallankumoussuunnitelmaa, jonka tiedän
voivanne minulle hankkia, niin olette auttamattomasti hukassa.
Paul oli vaiti. Hän tunsi veren kohoavan poskilleen, mutta hänellä ei
ollut sanoja hämmästyksensä ilmaisemiseen.
Kenraali ymmärsi väärin hänen vaitiolonsa. -- Huomatkaa, -- sanoi hän,
että vaadin teiltä tätä isänmaan ja vapauden nimessä. Kas siinä syyni,
jonka myöskin täytyy olla teidän. Mutta teidän palkintonne ei sen
vuoksi tule olemaan pienempi. Te saatte korvaukseksi palveluksestanne
valita majurin viran kaartissa tai vastaavan siviiliuralla ja
kummassakin tapauksessa 40.000 talaria vaaterahaa. Luulen sen
riittävän.
-- 40.000 talaria! Minulle?
-- Mitä nyt? Niin nuori ja jo oppinut noin tinkimään! Voin nostaa
summan 50.000:een, mutta en talariakaan siitä yli. Oletteko hullu,
herrani? Onhan siinä kultaa kyllin kokonaisen säädyn ostamiseen. Ja
sitäpaitsi, -- jatkoi hän oikaisten itseään, -- tässä ei ole kysymys
siitä, vaan _tout bonnement_ isänmaan pelastamisesta. Ymmärrättekö?
-- Täydellisesti. Minulla on heti kunnia...
-- Mitä? Ehkä on teillä suunnitelma taskussanne?
-- Minulla on heti kunnia antaa hänen majesteetillensa tieto teidän
ylhäisyytenne jalosta tarjouksesta.
-- Kuulkaa, ystäväni, -- sanoi kenraali kylmästi, -- oletteko järkevä
vai hullu?
-- Aioin juuri teidän ylhäisyydeltänne kysyä sitä samaa.
-- Vai niin. Avosydämisyys avosydämisyyttä vastaan. Tahdotteko siis
ennemmin menettää päänne kuin päästä majuriksi? Tahdotteko ennemmin
tuhota kuin pelastaa isänmaanne?
-- Teidän ylhäisyytenne voi ennemmin kääntyä niiden raukkain puoleen,
jotka tahtovat myydä itsensä enimmän tarjoavalle. Uskallan olla sitä
mieltä, että kunnon miehet ne ovat, jotka pelastavat isänmaan, eivätkä
suinkaan petolliset petturit.
-- Oh, kuinka opettavaista! Mutta voihan hyväntahtoinen ehdotukseni nyt
sentään jäädä meidän salaisuudeksemme?
-- En ymmärrä, miksi olisin siihen velvoitettu.
-- No, pitäkää sitten kaikkea leikkinä. Hyvästi, herrani. Toivotan
teille paljon onnea, kun vasta tapaamme toisemme paremmassa paikassa.
Paul kumarsi kylmästi ja käänsi hänelle ylpeästi selkänsä.
Mutta kenraali Pechlinin viekkailla kasvoilla vilahti Paulin mennessä
ivallinen hymy. -- Juuri semmoinen kuin arvasin! -- sanoi hän
itsekseen. -- Minä pidän ihmisistä, jotka lyövät päänsä seinään; ne
säästävät meiltä paljon vaivaa. Kaikki oopperat menevät tänä iltana
nuottien mukaan. Kuningas saa nyt tietää, _ettei_ meillä ole
vallankumoussuunnitelmaa, joka jo kolme tuntia on ollut taskussani. Hän
tulee siten heittäytymään huolettomaksi ja lykkää kaikki ylihuomiseen.
Sill'aikaa ehtivät luotettavat rykmenttimme Tukholmaan; monseigneur
astuu siviiliarestiin, ja tasavalta on valmis. _C'est à merveille!_
Noita aaseja tuskin kannattaa kuolaimista taluttaa.
Paul pistäytyi taas muitten seuraan ja päätti käyttää ensimmäistä
tarjoutuvaa tilaisuutta varoittaaksensa kuningasta. Mutta hänen
majesteettinsa istui vielä niin huoletonna pelipöydän ääressä kuin ei
hänellä olisi ollut muuta kruunua näkyvissä kuin herttakuninkaan.
Markiisitar pelasi kahden diplomaatin ja kreivi Hornin kanssa.
Samassa markiisitar pudotti kortin. Paul riensi nostamaan sitä
lattialta. Kumartuessaan hän tunsi lämpimän henkäyksen ja kuuli
kuiskauksen, niin hiljaisen kuin lehtien suhina kesäiltana:
-- Huomatkaa, kun lopetan pelin!
-- Ah, _monsieur le comte_, -- sanoi markiisitar ääneen, -- minä kiitän
teitä. Ensi kerran näen teidän kumartuvan noin syvään.
-- Nuoruus tekee kunniaa kauneuden valtaistuimen edessä, virkkoi
kohtelias kreivi Horn.
-- On niin paljon kapinoitsijoita, -- virkkoi kaunis ranskatar
huolettomasti. -- Mutta mimmoisia kortteja olette minulle antanut!
Pelkkiä talonpoikia ja porvareita! Sehän on kauheaa. Yksi kuningas,
yksi rouva ja yksi sotamies, kaikki muut hakkuja!
Paul vetäytyi takaisin asettautuen ikkunankomeroon. Sieltä hän seurasi
hiljaista äänten solinaa, ihmisten huulilla väikkyvää hymyilyä,
liehuvia pukuja, kuninkaan vilkkaita liikkeitä ja iloisia sukkeluuksia,
tuolla taempana oleilevan Pechlinin kasvoilla karehtivaa hyväntahtoista
ja tyhmäksi tekeytyvää ilmettä ja markiisitar Egmontin huoletonta
keikailemista. Eikö koko tämä valtakunta nukkunut ruusuilla?


16. PUNAMYSSYTONTTU.

Paul Bertelsköld seisoi hiljaa ja haaveillen ikkunan luona, kun raikas
nauru sattui hänen kuuntelevaan korvaansa. Se oli markiisitar Egmont,
joka nousi pöydästä ja laski leikkiä siitä tukaattikääröstä,
jonka hän oli voittanut Englannin lähettiläältä. -- Myöntäkää,
mylord, -- sanoi hän, -- että nämä ovat hyvin käytettyjä rahoja!
Huomenna ostan kullallanne puolet valtiopäivistä, mylord, ja asetan
vallantavoittelijan Stuartin Englannin valtaistuimelle.
-- Pelkään, että teidän armonne menettää pelin, --. vastasi kankea
englantilainen, joka ei pitänyt leikinlaskusta.
-- Kuka tietää? Minulla ei koskaan ole ollut onnea rakkaudessa; siis on
minulla onni pelissä. Asiasta toiseen, teillä on, kreivi Horn, huono
muisti. Muistelen, että hänen majesteettinsa, joka rakastaa vaihtelua,
välistä kirjoittaa kuninkaallisen nimensä f:llä, välistä v:llä. Mutta
tuossahan on se, joka voi ratkaista riitamme! Mitä sanotte siitä, hyvä
kreivi?
Näin sanoen hän lähestyi Paulia.
-- Hänen majesteettinsa kirjoittaa ruotsalaisen nimensä Gustaf ja
ranskalaisen Gustave, -- vastasi Paul, ja hänen kasvoillaan näkyi
markiisittaren hymyn heijastus.
-- Sanoinhan sen! Teidän pitää kertoa minulle, onko totta, että hänen
majesteetillaan on eräs _esprit familier_, eräs hirveän ruma,
punamyssyinen kotitonttu, joka istuu kahareisin hänen tuolillaan ja
kuiskaa hänelle hänen runolliset aatteensa. Käsivartenne, jos
suvaitsette!
Ja kaunis markiisitar tarttui huolettomalla tavallaan nuorukaisen
käsivarteen, jatkaen leikinlaskuaan kuninkaan kotitontusta.
Mutta vähitellen he olivat huomiota herättämättä päässeet pois
tungoksesta ja olivat nyt yksin syrjähuoneessa, jossa "Thetis ja
Peléen" näyttelijättäret vähän ennen olivat pukujaan muuttaneet. Siellä
vaipui markiisitar lähimmälle tuolille ja purskahti itkuun, niin
katkeraan, hillittömään ja teeskentelemättömään kuin koulutyttö, joka
itkee kuollutta kanarialintuaan.
-- Mutta mikä teitä vaivaa, madame? -- kysyi Paul, hämillään tästä
aivan odottamattomasta tunteenpurkauksesta.
-- Ei mikään, älkää minusta huoliko! -- vastasi hän. -- Itken
ainoastaan tätä kurjaa elämää ja itseäni. Jos tietäisitte, niin
itkisitte minun kanssani, vaikka olettekin mies; ja se teitä
kaunistaisi, Bertelsköld! Teillä on sydän! Mutta en tahdo tuottaa
teille mitään surua ja senvuoksi olkaamme iloiset. Katsokaa nyt minuun
-- onko taas kaikki hyvin? Enkö taas ole iloinen?
Ja hän hymyili niin alakuloisesti, hymyili niin viehättävästi,
kyynelten vielä kimmeltäessä hänen silmäripsissään, että tämä hymy
paljon enemmän kuin tuo outo surunpurkaus sai nuorukaisenkin silmät
kostumaan.
-- Uskokaa minulle, mikä teidät tekee levottomaksi! -- pyysi Paul. --
En paljon voi, mutta koko elämäni on teidän.
-- Ei, -- vastasi markiisitar, -- ei nyt, ei kaikkea. Huomenna ehkä
saatte kuulla enemmän. Ja jos odottamattomia tapahtuisi ... jos emme
enää näkisi toisiamme ... niin en tahdo, että minusta pahaa
ajattelette. Tiedätte meidän seisovan vallankumouksen partaalla?
-- Sen tiedän, madame.
-- Kaikki voi onnistua, kaikki voi mennä myttyyn. Ja onnistuakseen on
Kustaa-kuningas tarvinnut aikaa ja rahaa. Kumpaakin olen hänelle
hankkinut. Älkää kysykö minulta, kuinka. Tyytykää siihen selitykseen,
että neuvosto aikoi tänään vangita kuninkaan, mutta se teko on nyt
lykätty ylihuomiseen, kun sotaväki tulee, ja tämä lykkäys voi pelastaa
kaikki. Mitä rahoihin tulee, oli hän vielä tänään puolenpäivän aikana
köyhempi kuin Kaarle Stuart, mutta kolme tuntia sitten sai hän niitä
yllin kyllin. Oi tätä kansaa, tätä kansaa, joka köyhyydessään kerran
oli Euroopan ritarillisin ja ylpein; nyt sitä ostetaan ja myydään kuin
mitäkin kauppatavaraa! Mutta mitä se minuun kuuluu? Minä olen
ranskalainen. Olen palvellut Kustaa III:ta, koska hän on ylevämielinen
kuningas ja koska kerran luulin rakastavani häntä... Ei teidän tarvitse
katsoa minuun noin synkästi, Bertelsköld. En sanoisi sitä teille, jos
minun tarvitsisi punastua edessänne. Olen häntä rakastanut, niinkuin
rakastetaan loistavaa meteoria, ja ihailuni on elänyt lempeni unelmaa
vanhemmaksi. Sanalla sanoen: hänet on pelastettava. Voinko muuta? Eikö
minun tule uhrata hänen edestään kaikkea?
-- Tulee, madame. Kaikki, paitsi kunnianne.
Markiisitar hypähti ylös. Hän vapisi vihasta.
-- Ja mikä antaa teille, herrani, oikeuden lävistää minut myrkytetyillä
nuolilla? Taivahan tekijä, milloin olen langennut niin syvälle, että
ensimmäinen, jolle avaan sydämeni, uskaltaa muistuttaa minua
kunniastani! Tiedättekö, herrani, miksi minun täytyi poistua Ranskan
hovista? -- niin, poistua, saatuani siihen käskyn kohteliaassa
kirjeessä Noaillesin herttualta! Siitä ei täällä tiedetä mitään, koska
en ole alentanut itseäni rupeamalla siitä kerskailemaan. Minut
käskettiin sieltä pois sentähden, että minä eräässä hovin
vastaanotossa, kun kaikki kumartuivat maahan kreivitär du Barryn
edessä, olin ainoa, joka uskalsin kääntää hänelle selkäni.
-- Ymmärrätte minut väärin, madame. En voi teitä loukata salaisimmalla
sydämeni ajatuksellakaan. Sanoin ainoastaan sen, mitä joka päivä olen
sanonut itselleni.
-- Tahdon uskoa teitä, herrani; en uskoisi ketään toista. Miten hirveä
onkaan tämä aika, jossa elämme! Missä on miehen kunnia? Missä naisen
itsetunto? Toinen ostetaan arvonimellä, toinen kuninkaallisella hymyllä
ja molemmat ovat kullalla ostettavissa. Tiedättekö, Bertelsköld, olen
väsynyt kaikkeen tähän kurjuuteen. Olen nähnyt sitä tarpeekseni. Tahdon
palata tyhjään olemattomuuteen; on suloista kadota. Sanovathan
filosofimme, ettei ole mitään haudan toisella puolen; eikö ole niin?
Muistelen teidänkin tahtovan olla jonkinlainen filosofi.
Paul hämmästyi. Hän ei ollut viime aikoina sitä asiaa ajatellut. Hän
oli vain kuullut äitinsä lukevan ääneen Raamatusta, kun hän makasi
haavoitettuna pienessä metsästysmajassa. Nyt hänelle äkkiä selvisi,
että hänellä oli edessään kauhean tyhjyyden kuilu. Mitä hän vastaisi?
Ajanhengen synkkä epäilys oli tuossa hänen edessään kauneimmassa
hahmossaan, varustettuna kaikella sulouden ihanuudella, ensi
rakkauden koko viehättävällä lumousvoimalla, ja esitti hänelle
keveästi, sivumennen, kysymyksen elämästä ja kuolemasta, ajasta ja
iankaikkisuudesta. Väristys kävi hänen sisimmän sielunsa läpi; hän
olisi tahtonut vastata: niin, niin, ei ole mitään haudan toisella
puolen!... Mutta hän ei voinut vastata, hän kammoksui sitä ajatusta,
että tuo suloinen olento katoaisi iäksi.
-- Ei, -- sanoi hän vasten tahtoaan, -- se ei voi olla niin. Täytyy
toki olla olemassa Jumala ja elämä tämän elämän jälkeen.
-- Uskotteko niin? Onhan se mahdollista, sillä filosofit eivät ole
parempia kuin muutkaan. Toivoisin sen olevan niin. Tässä maailmassa ei
ole mitään rauhaa. Olen neljänkolmatta vuoden vanha, olen nauranut
elämälle enemmän kuin moni muu, mutta uskokaa minua, en ole koskaan
ollut onnellinen. Minut kasvatettiin eräässä luostarissa ja heitettiin
You have read 1 text from Finnish literature.
Next - Välskärin kertomuksia 5 - 26
  • Parts
  • Välskärin kertomuksia 5 - 01
    Total number of words is 3391
    Total number of unique words is 2053
    23.0 of words are in the 2000 most common words
    34.2 of words are in the 5000 most common words
    38.9 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Välskärin kertomuksia 5 - 02
    Total number of words is 3471
    Total number of unique words is 2044
    23.5 of words are in the 2000 most common words
    32.1 of words are in the 5000 most common words
    37.9 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Välskärin kertomuksia 5 - 03
    Total number of words is 3615
    Total number of unique words is 1914
    23.1 of words are in the 2000 most common words
    33.2 of words are in the 5000 most common words
    38.4 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Välskärin kertomuksia 5 - 04
    Total number of words is 3541
    Total number of unique words is 2048
    21.7 of words are in the 2000 most common words
    30.8 of words are in the 5000 most common words
    35.3 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Välskärin kertomuksia 5 - 05
    Total number of words is 3663
    Total number of unique words is 1950
    24.8 of words are in the 2000 most common words
    34.6 of words are in the 5000 most common words
    39.0 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Välskärin kertomuksia 5 - 06
    Total number of words is 3364
    Total number of unique words is 1976
    20.1 of words are in the 2000 most common words
    29.2 of words are in the 5000 most common words
    34.8 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Välskärin kertomuksia 5 - 07
    Total number of words is 3602
    Total number of unique words is 1912
    24.7 of words are in the 2000 most common words
    34.1 of words are in the 5000 most common words
    39.6 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Välskärin kertomuksia 5 - 08
    Total number of words is 3557
    Total number of unique words is 2045
    23.8 of words are in the 2000 most common words
    34.6 of words are in the 5000 most common words
    40.1 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Välskärin kertomuksia 5 - 09
    Total number of words is 3641
    Total number of unique words is 1864
    24.0 of words are in the 2000 most common words
    34.5 of words are in the 5000 most common words
    39.6 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Välskärin kertomuksia 5 - 10
    Total number of words is 3624
    Total number of unique words is 1864
    25.6 of words are in the 2000 most common words
    36.0 of words are in the 5000 most common words
    41.3 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Välskärin kertomuksia 5 - 11
    Total number of words is 3491
    Total number of unique words is 1940
    23.6 of words are in the 2000 most common words
    34.4 of words are in the 5000 most common words
    38.4 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Välskärin kertomuksia 5 - 12
    Total number of words is 3654
    Total number of unique words is 1820
    26.6 of words are in the 2000 most common words
    36.3 of words are in the 5000 most common words
    41.5 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Välskärin kertomuksia 5 - 13
    Total number of words is 3754
    Total number of unique words is 1867
    26.4 of words are in the 2000 most common words
    37.6 of words are in the 5000 most common words
    43.0 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Välskärin kertomuksia 5 - 14
    Total number of words is 3584
    Total number of unique words is 2003
    23.4 of words are in the 2000 most common words
    32.6 of words are in the 5000 most common words
    38.0 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Välskärin kertomuksia 5 - 15
    Total number of words is 3422
    Total number of unique words is 1859
    24.4 of words are in the 2000 most common words
    33.6 of words are in the 5000 most common words
    38.8 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Välskärin kertomuksia 5 - 16
    Total number of words is 3577
    Total number of unique words is 1853
    25.0 of words are in the 2000 most common words
    35.4 of words are in the 5000 most common words
    40.7 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Välskärin kertomuksia 5 - 17
    Total number of words is 3663
    Total number of unique words is 1888
    24.7 of words are in the 2000 most common words
    33.8 of words are in the 5000 most common words
    37.9 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Välskärin kertomuksia 5 - 18
    Total number of words is 3600
    Total number of unique words is 1870
    26.1 of words are in the 2000 most common words
    35.8 of words are in the 5000 most common words
    40.4 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Välskärin kertomuksia 5 - 19
    Total number of words is 3683
    Total number of unique words is 1930
    24.1 of words are in the 2000 most common words
    35.2 of words are in the 5000 most common words
    40.6 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Välskärin kertomuksia 5 - 20
    Total number of words is 3675
    Total number of unique words is 1886
    25.0 of words are in the 2000 most common words
    35.4 of words are in the 5000 most common words
    40.9 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Välskärin kertomuksia 5 - 21
    Total number of words is 3718
    Total number of unique words is 1836
    26.1 of words are in the 2000 most common words
    37.4 of words are in the 5000 most common words
    42.2 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Välskärin kertomuksia 5 - 22
    Total number of words is 3737
    Total number of unique words is 1831
    27.4 of words are in the 2000 most common words
    38.6 of words are in the 5000 most common words
    43.1 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Välskärin kertomuksia 5 - 23
    Total number of words is 3583
    Total number of unique words is 1876
    26.2 of words are in the 2000 most common words
    36.8 of words are in the 5000 most common words
    41.6 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Välskärin kertomuksia 5 - 24
    Total number of words is 3487
    Total number of unique words is 1911
    23.5 of words are in the 2000 most common words
    33.9 of words are in the 5000 most common words
    39.3 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Välskärin kertomuksia 5 - 25
    Total number of words is 3595
    Total number of unique words is 1870
    24.2 of words are in the 2000 most common words
    33.2 of words are in the 5000 most common words
    37.8 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Välskärin kertomuksia 5 - 26
    Total number of words is 3511
    Total number of unique words is 1937
    23.7 of words are in the 2000 most common words
    34.7 of words are in the 5000 most common words
    40.5 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Välskärin kertomuksia 5 - 27
    Total number of words is 3600
    Total number of unique words is 1928
    26.0 of words are in the 2000 most common words
    37.4 of words are in the 5000 most common words
    42.1 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Välskärin kertomuksia 5 - 28
    Total number of words is 3687
    Total number of unique words is 1914
    25.7 of words are in the 2000 most common words
    37.4 of words are in the 5000 most common words
    43.1 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Välskärin kertomuksia 5 - 29
    Total number of words is 432
    Total number of unique words is 355
    26.4 of words are in the 2000 most common words
    36.5 of words are in the 5000 most common words
    39.7 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.