Välskärin kertomuksia 5 - 09

Total number of words is 3641
Total number of unique words is 1864
24.0 of words are in the 2000 most common words
34.5 of words are in the 5000 most common words
39.6 of words are in the 8000 most common words
Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
jota Ludvig XIV:n aikana katsottiin hienostuneen aistin korkeimmaksi
asteeksi, ja hän oli, niinkuin usein tapahtuu, rakastunut omaan
aikaansaannokseensa niin, että oli valmis vannomaan, ettei maailmassa
voinut olla mitään sen kauniimpaa eikä täydellisempää kuin juuri tämä
puutarha. Mutta kun hän juuri oli saanut valmiiksi tämän korkeampaan
peruukkikuosiin tehdyn erinomaisen malliteoksensa, tapahtui, että hänen
herransa eräänä kauniina päivänä 19 vuotta sitten toi taloonsa hänen
entisen armahaisensa, nuoren kreivittären, ja tämä tapaus aiheutti
vallankumouksen Falkbyssä.
Kreivitär Ester Bertelsköldillä, omaa sukua Larsson, oli näet niin
porvarillinen aisti, että hän piti luonnon omia malleja ranskalaisten
puutarhurien sukkelimpia keksintöjä parempina ja kun hän sai miehensä
suostumaan kaikkiin mielipiteihinsä, niin täytyi Bergflykt-paran jo
seuraavana keväänä tehdä valmis ja vaivalloinen työnsä uudestaan.
Suorat käytävät laitettiin jälleen mutkikkaiksi, typistetyt pensaikot
saivat jonkin määrän vapautta, peruukkikuosi tuomittiin hylättäväksi,
ja puutarhan muoto läheni niin paljon kuin mahdollista maaseudun
yksinkertaisuutta. Kaksi vuotta nurisi Bergflykt hiljaisuudessa "tuota
suomalaista vasikkahakaa", joka härille kelvatkoon; kolmantena vuotena
hän huomasi sen jo jotakuinkin mukiin meneväksi; vuotta myöhemmin hän
myönsi, että muutkin kuin härät voivat ihailla hänen uusia
laitoksiansa, ja lopuksi -- kun suuri Linné eräänä kesänä oli käynyt
Falkbyssä ja sanonut hänelle muutamia ystävällisiä kiitteleviä sanoja
tuosta onnistuneesta laitoksesta -- väitti Bergflykt jo kiven kovaan,
ettei missään koko avarassa maailmassa ollut puistoa, joka olisi voinut
Falkbyn kanssa kilpailla. -- Sitähän minä aina olen sanonut, -- arveli
hän, -- että puutarhan tulee olla ihmisiä, eikä kivipatsaita varten,
mutta kreivi ei tahtonut ottaa sitä korviinsakaan, ennenkuin minä sain
kreivittären puolelleni.
Nyt on kaunis kesäkuun aamu, ja puutarhuri Bergflykt puuhailee
innokkaasti puistossa koristellen siellä olevaa sievää huvimajaa
kukilla ja lehdillä, sillä tänään juhlitaan kahden merkillisen
tapauksen johdosta hänen herransa perheessä. Toinen näistä tapauksista
käy kohta ilmi seuraavasta keskustelusta puutarhurin ja hänen
skoonelaisen renkinsä välillä, joka pistelee seipäitä papupenkkeihin.
-- Hitto vieköön,-- sanoi skoonelainen, -- kylläpä vaarikulta nyt
koristelee! Kai tapahtuu se armollisen kreivin kunniaksi, arvaan mä?
-- Niinpä niin, Rasmus, -- vastasi mestari, -- nyt on armollisen herran
syntymäpäivä. Tiedät kai, että hän täyttää tänään viisikymmentäkuusi.
-- Enpä, jumal'avita, ole sitä tiennyt. Kyllä hän näyttääkin hiukan
vanhanpuoleiselta. Hän voisi huoleti olla vaarikullan isä.
-- Hän on minua viisi vuotta nuorempi, Rasmus. Mutta hän taittoi
jalkansa yhdeksäntoista vuotta sitten; eikä hänen terveytensä ole aina
ollut niin kovin hyvällä kannalla.
-- Hitto vieköön, taittoiko hän jalkansa? Ei hän ainakaan lie sitä
juovuspäissään tehnyt, niinkuin isäni.
-- Häpeä, poika, ja hillitse kitasi, kun puhut armollisesta kreivistä.
Hänellä on ollut semmoista ajattelemista joka tuottaa kyllä harmaita
hapsia.
-- Mitä sanottekaan, vaari! Juuri kuin noin ylhäisellä herralla olisi
muuta ajattelemista kuin syödä silavaa viisi kertaa päivässä ja nukkua
valoisaan päivään asti ja pukeutua koreihin vaatteihin. Mutta se on
varmaan armollisen kreivittären syy, joka kuuluu olevan niin
pystypäinen ja uppiniskainen.
-- Minä sanon sinulle, Rasmus, että jos uskallat unohtaa sen
kunnioituksen, jota olet velkapää armolliselle kreivittärelle
osoittamaan, niin koettelen näiden pihlajasauvojeni kestävyyttä kovaan
selkääsi. Jos sopisi puhua armollisesta herrasväestä niinkuin puhutaan
muista alhaisista ihmisistä, niin sanoisin sinulle, ettei koko Ruotsin
valtakunnassa ole parempaa vaimoa paremmalla miehellä. Ymmärrätkö sen,
lurjus?
-- Aivan niin, kyllä ymmärrän. Kyllähän hän on toimekas talossaan,
sanotaan, ja antelias köyhille, vaikka sanovat hänen osaavan noitua. Ja
kyllä kai hän tiennee, että leiviskässä on kaksikymmentä naulaa, kun
hänen isänsä kuuluu olleen venäläinen voikauppias.
-- Minä sinut voitelen! -- huudahti puutarhuri ja tarttui jo
pihlajasauvaan pannakseen uhkauksensa täytäntöön.
Rasmus herkesi hyväksi. -- Pidän nokkani kiinni kuin myyrä, -- vakuutti
hän ja näytti nyt peltohiirtä tyhmemmältä.-- Sanoittehan itsekin,
vaarikulta, että hänen armonsa tukka on harmaantunut.
-- Sen sanoin, -- virkkoi Bergflykt. -- Mutta se ei ole armollisen
kreivittären syy; syy on nuoren Bernhard-kreivin.
-- Niin, niinhän se olikin. Sanotaanhan, että armollinen nuori kreivi
on kauhean ilkivaltainen ja kovakourainen. Ja sanotaanpa vielä, ettei
hän voi kärsiä äitiänsä, kun tämä on oppinut puntaria käyttämään.
Puutarhuri hujahutti pari kertaa pihlajasauvaansa, mutta ajatteli
varmaankin itsekin pakisseensa enemmän kuin viisasta oli ja tyytyi
siihen, että sanoi ihmisten lörpöttelevän tyhmyyksiä. Armollinen
kreivitär aikoi juuri tänään viettää nuoren kreivin paluuta Espanjasta,
ja siitä pitäisi kaikkien nähdä, että kaikki on niinkuin olla pitääkin.
-- Hitto vie, hän on nyt varmaankin musta kuin murjaani! -- tokaisi
ilkipintainen renki. -- Mitä hänellä oli Espanjassa tekemistä?
-- Hän on ollut kuninkaallisen majesteetin lähettilään kirjurina, ja
nyt hän tulee takaisin valtiopäiville katsomaan, kuinka uusi kuningas
vannoo vapautta pyhänä pitävänsä.
-- Mitä, vannooko kuningas vapautta pyhänä pitävänsä: -- kysyi renki.
-- Kas, se on oikein se! Mutta silloin ei varmaankaan nuori kreivi ole
yhtä mieltä hänen kanssaan, sillä seikka on se, sanovat ihmiset, että
vapaus on vain herroja varten.
-- Aasi!
-- No no, vaarikulta, yhtä hyvin voisi minua sanoa hevoseksi, sillä
minä en ole ollut Espanjassa. Onko totta, että kreivillä on toinenkin
poika, joka on matkustanut Suomeen noituutta oppimaan. Hitto vie, nytpä
tajuan, minkätähden armollisen kreivin hiukset ovat harmaat, sillä
johan se on vähän liikaa, kun sekä vaimo että lapset rupeavat ihmisten
silmiä kääntämään.
Nyt loppui sävyisän puutarhurin kärsivällisyys ja tarttuen suulasta
renkipoikaa niskaan, opetti hän häntä pihlajakeppinsä avulla pitämään
kunniassa sekä isäntäväkeään että suomalaista noituutta.


2. KREIVITÄR ESTER.

Fihlajasauvan vielä hauskasti huristessa skoonelaisen korvien ympärillä
sai hän äkkiä liittolaisen hätäänsä. Kahdeksanvuotias tyttö, huima,
iloinen, mustasilmäinen, kaunis kuin yö ja päivä, huomasi etäältä
rangaistustoimituksen ja lensi kuin raketti yli mutkikkaiden käytävien.
Ennenkuin puutarhuri aavistikaan, seisoi tyttö jo hänen takanaan,
tarttui pihlajasauvaan, sieppasi sen häneltä ja katkaisi sen kahdeksi
kappaleeksi. -- Bergflykt ei saa lyödä Rasmusta! Ei kukaan saa tapella
puistossa! -- sanoi hän puoleksi vihassa puoleksi nauraen.
Hämmästynyt mies päästi pahantekijän vapaaksi, kääntyi päin ja murahti:
-- Onko hän nyt taas täällä! Pikku neiti ei tee muuta kuin hullutuksia.
Rasmus on lurjus, joka olisi ajettava pois palveluksesta.
-- Bergflykt on paha! -- huusi tyttö. -- Minä pidän Rasmuksesta, minä.
Hän on tehnyt minulle veneitä ja myllyjä puron rannalla. Älä itke.
Rasmus! Kas, tässä saat Teljen-rinkilän.
-- Hitto vieköön, -- sanoi skoonelainen häpeissään ja veitikkamaisesti,
-- enhän minä itke. Olin saanut vähän multaa takkiini ja vaarikulta
tomutti sitä vähän. Hän on niin armottoman siistiä miestä.
-- Minä opetan sinua olemaan siisti! -- sanoi hänen julmistunut
esimiehensä, tapaillen toista keppiä. Seuraus tästä uhkaavasta
liikkeestä oli se, että tyttö tarttui Bergflyktin molempiin
käsivarsiin, pyöritti häntä ympäri ja nauroi niin sydämellisesti, että
ukonkin vihdoin täytyi yhtyä nauruun, -- Minä kerron äidille, mitä
ilvettä pikku neiti pitää juuri, kun meillä on kiire, -- murahteli hän.
-- Kertokaa vain -- kas, tuolla tuleekin äiti! -- vastasi tyttö
uhkamielisesti.
Vähän matkan päässä näkyi pitkä, muhkea nainen käyskelevän puistossa.
Niinä yhdeksänätoista vuotena, jotka ovat kuluneet siitä, kun viimeksi
näimme kreivitär Esterin, ei hänen ulkomuotonsa ole paljonkaan
muuttunut. Loistava, tumma, lämpöinen katse on sama kuin ennenkin. Hän
on hiukan lihonut; kasvonpiirteet ovat käyneet päättäväisemmiksi,
käynti ja ryhti ovat ehkä hiukan arvokkaammat. Koko hänen olennossaan
on jotakin samalla kunnioitusta herättävää ja miellyttävää, ja häntä
katsellessa johtuu mieleen hänen puolisonsa entinen sana, että
porvaristyttö on syntynyt prinsessaksi. Mutta sitä ylhäisyyttä, joka
jumaloi itseänsä teeskennellyssä alentuvaisuudessa, ei Falkbyn
kreivittäressä ollut rahtuakaan.
-- Mitä se on? -- kysyi kreivitär, nähdessään tyttärensä vallatonna ja
tanssien pitävän puutarhuria kiinni.
-- Hän tahtoo lyödä Rasmusta! Hän tahtoo ajaa pois Rasmuksen! -- huusi
tyttö.
-- Renki on hävytön, ja teidän armonne näkee itse, miten minun aikani
menee hukkaan, -- virkkoi puutarhuri.
-- Anna Bergflyktin olla, Vera! -- sanoi kreivitär. Ja teidän, hyvä
Bergflykt, ei tarvitse panna pahaksenne kaikkia turhia sanoja. Monta
sadepisaraa putoaa mereen, ja monta liikaa vesaa versoo puun varjossa.
Oletteko lopettanut työnne?
-- Puolen tunnin kuluttua olisivat kaikki teidän armonne määräykset
täsmällisesti suoritetut, kun vain saisin armon olla rauhassa, --
huokasi Bergflykt, vilkaisten kiusaajaansa.
-- Hyvä on, -- jatkoi kreivitär tarkastaen valmistuksia. -- Tehkää
kaikki valmiiksi, älkääkä olko millännekään tuosta pienestä
pyryharakasta! Tunnin perästä juomme suklaata huvimajassa, ja sitten
odotamme harvinaisia vieraita. Vanhin tyttäreni on jo tullut ja kreivi
Bernhardia odotetaan iltapäivällä. Toivon heidän kiittävän teidän hyvää
aistianne, sillä te olette nähnyt paljon vaivaa, hyvä Bergflykt.
Puutarhuri kumarsi kursastellen, mutta hänen tyytyväinen ilmeensä
osoitti, että hänen lyhyt vihansa jo oli haihtunut.
-- Sisar nukkuu vielä ja kello on jo yhdeksän! -- huudahti neiti Vera,
pyörähtäen kantapäällään.
-- Sisar on väsynyt matkasta, ja hovissa nukutaan kauemmin, koska
siellä valvotaankin kauemmin kuin meidän on tapana valvoa täällä
Falkbyssä, -- sanoi äiti. -- Tule, sinun on jo aika pukeutua
vieraitamme varten.
-- Kelpaanhan minä semmoisena kuin olen, äiti, -- sanoi tyttö
viattomasti. -- Eihän tänne tule muita kuin sisareni ja veljeni.
-- Sisaresi ja veljesi eivät ole tottuneet näkemään linttaisia kenkiä
eikä vaalenneita hameita, -- vastasi äiti. -- Sitäpaitsi on nyt isäsi
syntymäpäivä.
Äiti ja tytär lähtivät toistensa seurassa linnaan. Tyttö kulki hetken
äänetönnä ja kysyi sitten:
-- Äiti, onko Bernhard ylpeä?
-- Miksi hän olisi ylpeä? -- sanoi äiti vältellen.
-- Niin, minä muistan, kuinka hän kerran sanoi äidille minun piennä
ollessani: madame, teidän tulee kiittää isääni siitä, että suutelen
kättänne.
-- Voi teitä pieniä patoja ja teidän korvianne! -- sanoi kreivitär
hämillään. -- Olihan Bernhard oikeassa: hän pitää minusta sentähden,
että pitää isästä.
-- Mutta, -- arveli tyttö itsepintaisesti, -- jos hän pitää äidistä,
miksi hän sanoo aina _madame_?
-- Niin sanotaan keisarinnoille ja kuningattarille. Siinä ei ole mitään
pahaa; se on päinvastoin hyvin kohteliasta.
-- No, jos se on kohteliasta, niin rupean minäkin sanomaan madame ...
madame... Ei, hyi! Kuinka voisin sanoa niin omalle äidilleni? Sisar
Louise, niin, hän on viisas, hän ei sano äitiä miksikään. Mutta kuinka
Paul tekee? Sanooko Paulkin madame?
-- Se on toista. Paul on tottunut sanomaan minua äidiksi aina lapsesta
alkaen, mutta Bernhard ja Louise kadottivat pahaksi onneksi äitinsä
aivan pieninä, ja sentähden he eivät ole tottuneet sanomaan minua
äidiksi.
Vera kulki miettiväisenä muutamia askelia, mutta vaiti oleminen ei
ollut hänen luonteensa mukaista. -- Eikö äiti sitten olekaan heidän
oikea äitinsä? -- kysyi hän.
-- Heidän hyvä äitinsä kuoli, ja silloin pyysi isäsi minua rupeamaan
heille toiseksi äidiksi, -- sanoi kreivitär. Isommaksi tultuasi, Vera,
olet käsittävä, että harvoin voi toista äitiänsä rakastaa niin
sydämellisesti kuin ensimmäistä on rakastanut. Mutta me voimme siitä
huolimatta olla hyviä ystäviä ja kunnioittaa toisiamme.
-- Voiko velipuoltansa ja sisarpuoltansa rakastaa niin kuin oikeata
veljeä ja oikeata sisarta rakastetaan?
-- Voi kyllä, ja niin pitääkin tehdä. Lupaa olla hyvin ystävällinen,
hyvin hyvä ja sydämellinen Bernhardille ja Louiselle. Se käy hyvin
helposti, kun vain tulette enemmän toisianne tuntemaan. Et ole nähnyt
Louisea kolmeen etkä Bernhardia viiteen vuoteen. Sentähden olet heille
vieras, etkä heitä oikein ymmärrä. Mutta kyllä siitä hyvä tulee. Louise
on erittäin siivo ja ymmärtäväinen ja voi kertoa sinulle kauniita
asioita hovista, sillä hän oli kuningattaren hovineitinä, ennenkuin
kolme vuotta sitten joutui naimisiin saksilaisen ministerin, parooni
Clairfeldin kanssa.
-- Mutta minä pidän kuitenkin enemmän Paulista.
-- Ja Bernhard, -- jatkoi äiti, joka ei ollut häntä kuulevinaankaan, --
Bernhard on uljas nuori herra, joka on nähnyt paljon maailmaa
ulkomaanmatkoillaan. Hän voi kertoa sinulle vielä kauniimpia
asioita koreista espanjalaisista ritareista ja härkätaisteluista ja
mustista maurilaisista ja Afrikan leijonista. Olet ihastuva häntä
kuunnellessasi.
-- Mutta minä pidän kuitenkin enemmän Paulista! -- toisti tyttö
itsepäisesti ja ravisti tyytymättömänä kaunista kiharapäätänsä.
-- Sinussa taitaa olla vähän suomalaista itsepintaisuutta! -- naurahti
äiti. -- Rakasta sinä vain sydämellisesti kaikkia sisaruksiasi; voit
sinä silti Paulistakin pitää.
-- Mutta ettekö usko, äiti, että Paul on sata kertaa parempi kuin sekä
Louise että Bernhard? Paljon kauniimpi hän on ja paljon reippaampi ja
paljon ystävällisempi ja paljon avomielisempi! Voi, minun on niin ikävä
omaa veljeäni Paulia! Eikö hän kohta palaa tuolta ilkeästä Suomesta?
-- Odotan kohta kirjettä; ehkä hän tulee kesällä meitä tervehtimään.
Mutta miksi olet niin suutuksissasi Suomelle? Sekä isäsi että minä
olemme siinä maassa syntyneet.
-- Vanha Beata sanoo, että suomalaiset ovat vain puoleksi ihmisiä. Ja
sitäpaitsi he osaavat noitua. Ihmiset sanovat äidinkin osaavan noitua
ja että äiti on taioilla lumonnut isän. Mutta sitä en minä ikinä usko,
-- vakuutti Vera hyvin tosissaan.
Kreivitär punastui. Hän tunsi vallan hyvin nuo typerät, herjaavat
huhut. Ja nyt hän sai kuulla ne omalta lapseltaan!


3. BERTELSKÖLDIN PERHE VUONNA 1771.

Juhla, jonka kreivitär Bertelsköld oli järjestänyt puolisonsa
syntymäpäiväksi, oli yksinkertainen, kaunis ja arvokas, niinkuin hän
itsekin. Ohjelma oli tämmöinen: 1) onnentoivotus huvimajassa, 2)
päivälliset köyhille, 3) pari vanhaa ystävää, jotka oli kutsuttu
illaksi vanhaa unkarilaista viiniä nauttimaan ja katsomaan pientä
ilotulitusta, sekä vihdoin juhlalahjana 4) vanhimman tyttären ja
vanhimman pojan kotiintulo, jonka ilahduttavan tapauksen kreivitär
vartavasten oli saanut asetetuksi juuri täksi päiväksi.
Kreivi Kaarle Bertelsköld istui lehditetyssä huvimajassa ja kukilla
koristetussa nojatuolissaan. Hän oli vanhentunut; hänen muinoin pitkä
ja suora vartalonsa oli köyristynyt, hänen mustat hiuksensa olivat
harmaantuneet, katsantonsa käynyt raukeammaksi, kasvonsa kalpeammiksi.
Mutta vieläkin hän oli tarpeeksi komea esiintyäkseen paikkakunnan
etevimpänä ylimyksenä. Hänen ryhtinsä oli, niinkuin aina, jalo ja
lempeä, ja joka kerta, kun hän loi katseensa puolisoonsa, kirkastuivat
hänen kasvonsa ja osoittivat selvästi, kuinka suuresti hän tätä rakasti
ja kuinka tämä oli koko hänen elämänsä onni.
Huvimaja oli lehdistöillä jaettu kahteen osaan, ja sisimmäinen, joka
muodosti jonkinlaisen lehtimajan, oli aluksi piilossa. Mutta tuskin oli
kreivi istahtanut, kun lehvät keskeltä jakautuivat ja siellä sisällä
seisoi hänen vanhin tyttärensä, paroonitar Louise, isoäitinsä,
kreivitär Eevan muinoisessa puvussa prinsessa Ulriika Eleonooran
hovinaisena. Vaikutus oli sitäkin todellisempi, kun paroonitar paljon
muistutti isoäitiänsä sellaisena kuin tämä oli ollut nuorena; ja jotta
tämän äidin muisto, jota kreivi niin hellästi oli rakastanut, viriäisi
vielä elävämpänä, oli kreivitär Eevan onnistunut asettaa luonnollista
kokoa olevan kuvan ruusuilla seppelöitynä, jossa vainaja oli juuri
samassa puvussa, koristamaan yht'äkkiä lehtimajaksi muutetun huoneen
peräseinää.
Nyt seurasi pieni vaatimaton onnentoivotusruno. Vainaja sanoi saaneensa
luvan vielä kerran laskeutua alas valoisasta taivaasta siunataksensa
rakasta poikaansa ja hänen vanhuutensa onnea. Runoa oli vain kahdeksan
riviä, mutta ne lausuttiin erinomaisen hyvin. Manalle mennyt äiti, joka
siunasi poikaansa hänen tyttärensä muodossa ja hänen puolisonsa
läsnäollessa -- se oli niin kaunis ja liikuttava ajatus, siinä oli
yhteen kuvaan koottuna kaikki, mikä ihmissydämelle on elämässä
kallista, että tämän yksinkertaisen kunnioituksen esine puhkesi
kyyneliin. Kreivi nousi seisoalleen iloisesti hämmästyneenä, sillä hän
ei ollut tiennyt mitään paroonittaren tulosta eilen illalla myöhään.
Hän syleili ja suuteli väliin tytärtänsä, väliin puolisoansa, joka oli
valmistanut hänelle tämän odottamattoman yllätyksen, ja sen jälkeen hän
ei osannut kyllikseen katsella äitinsä molempia kuvia, maalattua ja
elävää, vertaillen niitä toisiinsa ja tuntien lämpöisen sydämensä
uhkuvan yli reunojensa muistoista, uhkuvan rakkaudesta. Mitä puhtain
onni kuvastui hänen kasvoillansa: ei mitään puuttunut hänen onnestansa,
ei mitään muuta kuin hänen molemmat poikansa.
-- Haluaako teidän armonne ostaa karpaloita? Meillä ei ole muuta tähän
vuodenaikaan, -- kuului hänen vierestänsä lapsen ääni, ja siinä seisoi
pikku Vera, kiireestä kantapäähän lehtikiehkuroilla koristettuna. Mutta
hänen tarjottavansa eivät olleet karpaloita, vaan harvinaisia
rypäleitä, jotka Bergflykt oli loihtinut esiin kasvihuoneessa. Hän oli
koko talven tehnyt valmistuksia, ja oli nyt voitostansa ylen ylpeä.
Isä nosti pienen veitikan syliinsä ja suuteli häntä suutelemistaan.
Tyttö samoin! Ei ainoatakaan pilveä ollut hänen taivaallansa; mutta
yksi oli tulossa -- vähäinen pilven hattara, joka pian haihtui.
-- Etkö tarjoakaan marjoja sisarellesi? -- kysyi äiti, -- Vera meni
paroonittaren luo, niiasi syvään, kenties vähän pilkallisesti, ja
virkkoi: -- Suvaitseeko madame? -- Kreivitär punastui, mutta paroonitar
ei ymmärtänyt pistosanaa; hänenkin sydämensä oli nyt lämmennyt isän
onnesta, ja hän vastasi: -- Sinä pieni sinipiika! Taitaa olla oiva suo,
joka kasvattaa tuollaisia karpaloita.
-- Marikkoni on kullattu, niinkuin hovissa on tapana, vastasi Vera,
nakaten niskaansa.
Louise veti hänet hyväillen luoksensa ja alkoi järjestää hänen
metsäisiä, kymmenestä eri lehtilajista laitettuja koristuksiansa.
Näytti siltä kuin ystävällisempi tuttavuus olisi syntymässä molempien
sisarusten välillä. Mutta kreivittären valpas silmä huomasi, että Vera
tahallaan sotki ne kauniit kukkaköynnökset, joilla paroonitar
poimutteli hänen valkoista pukuansa. Oli jotakin rikkinäistä, mutta
sitä ei huomannut muu kuin äidin silmä.
Niin kului aamupäivä rauhallisesti ja iloisesti. Käytiin kävelemässä
puistossa. Tänään kehui kreivi kaikkea, mitä näki. Bergflykt sai
kiitoslauseen uusista istutuksista ja oivallisista rypäleistä. Louise
sai imarteluja somasta vaatetuksestansa. Ja ne hän ansaitsikin, sillä
puku oli hänestä ylen tärkeä asia. Harvoin oli niin hieno suuren
maailman nainen ja niin viehättävä neljänkolmattavuotias paroonitar
leyhytellyt viuhkallaan Falkbyn puistossa.
Tyttären ja äitipuolen keskinäisissä väleissä ei kukaan voinut havaita
muuta kuin ystävyyttä ja luottamusta. Kreivitär teki puolestaan kaiken,
ollakseen tyttärelleen mieliksi. Ja se näyttikin hänelle onnistuvan.
Laskettiin leikkiä, tehtiin toinen toiselleen noita vähäisiä
palveluksia, jotka tekevät seurustelun niin hauskaksi. Puuttui vain
vielä rahtunen rakkautta, ja kaikki olisi ollut hyvin...
Päivä oli herttainen ja poutainen. Köyhille oli katettu pitkä pöytä
puistoon, ja kunniapaikalla istui kahdeksankymmenvuotias vaimo,
sotamies Flintan leski, hän, joka niin omituisella tavalla oli
ottanut osaa presidentti Bertelsköldin kohtaloon -- hän, jonka luona
Ester-kreivitär pakolaisena, epätoivoisena ja vilusta kangistuneena
kerran oli saanut suojan koleana talviyönä. Neiti Vera luki
ruokarukouksen, ja kreivitär itse kävi paikasta paikkaan, köyhän luota
toisen luo, katsoaksensa, että kaikki runsaalla mitalla saivat, mitä
tarvitsivat. Kaikille hänellä oli ystävällinen ja rohkaiseva sana, ja
useimmat tunsivat hänet entuudestaan: olihan hän niin usein käynyt
heidän mökeissään ja ollut lohduttavana enkelinä heidän kurjuudessaan.
Senpätähden kohtasikin hän kiitollisia katseita kaikkialla, missä
kulki. Hänen tulessaan Flintan luo tahtoi vanha vaimo, niinkuin tapana
oli suuremmilla herrastiloilla, kumartua suutelemaan kreivittären
hametta. Mutta kreivitär ei ollut niitä, jotka sallivat sellaisia
alentavia kunnianosoituksia. Hän pakotti eukon istumaan, pani itse
hänen lautasellensa voimakasta hernerokkaa ja kuiskasi hänelle korvaan:
-- Tahdotteko nyt pakottaa minut kertomaan kaikille, kuinka kerran olin
nälissäni, ja te annoitte minulle ruokaa, kuinka minua paleli, ja te
lämmititte minua, kuinka olin onneton, ja te lohdutitte minua?
Sallinettehan minun palkita hyvän hyvällä, kykyni mukaan.
Kyynelet valuivat pitkin eukon kuihtuneita poskia. Hän tahtoi puhua,
mutta voi ainoastaan änkyttäen sanoa: -- "Autuaita ovat laupiaat, sillä
heille tapahtuu laupeus."
Paroonitar Louisesta ei tämä ollut ihan outoa; hän oli nähnyt semmoista
ennenkin. Mutta nuo hänen silkkipukuna lyhyet, avarat, riippuvilla
koristeilla kaunistetut hihat eivät sallineet hänen koskea karkeihin
vateihin eikä lähestyä pöydän epäsiistejä vieraita. Hän teki kierroksen
pöydän ympäri tarpeellisen matkan päässä siitä ja meni sitten taas
luomaan ikävöivän silmäyksen maantieveräjälle päin.
Kreivillinen herrasväki aikoi juuri palata linnaan päivällisille, kun
maantiellä näkyi tomupilvi. Portti avattiin, ja siitä ajoi täyttä
karkua ratsastava sanantuoja sekä muutamain minuuttien perästä upeat
neljän hevosen vetämät vaunut. Näissä vaunuissa istui nuori, hieno
herra vanhan sotilaan rinnalla.
Kaikki riensivät portaille, ja kreivi Bertelsköld meni itse
vastaanottamaan kauan kaivattua, nyt niin odottamatta jälleen
näkemäänsä vanhinta poikaansa. Isän sydän sykki ilosta ja ylpeydestä.
Tämä tapaus oli juhlapäivän riemujen kruunu.
Keveästi, mutta arvokkaasti hyppäsi kreivi Bernhard vaunuista ja
heittäytyi isänsä syliin -- myöskin arvokkaasti. Nuori herra tuli
Espanjasta. Mutta väärin tekisimme jos sentakia tahtoisimme pitää häntä
espanjalaisena grandina, jonka on mahdoton unohtaa hovitapojen
vaatimuksia edes silloinkaan, kun syleilee isäänsä nelivuotisen
poissaolon jälkeen. Kreivi Bernhard oli vain täydellinen hovi- ja
seuramies, joka aina pienestä pitäen oli ollut prinssi Kustaan
paashina, ja senjälkeen ensin kamarijunkkarina ja sitten diplomaattina
useissa hoveissa ja valituimmissa seurapiireissä. Hänen ylhäinen
käytöksensä oli siitä syystä niin luonteva, hänen arvokkuutensa niin
sujuva, hänen kohteliaisuutensa niin viehättävä, että missä muussa
tilaisuudessa tahansa tuskin olisi huomattu sitä lämmön ja antaumuksen
puutetta, jota ei tällaisessa tilaisuudessa olisi odottanut. Hänen
isänsä sitä ei huomannutkaan; hän vain iloitsi sydämensä pohjasta
katsellessaan komeaa, toivehikasta poikaa, joka oli tuottava hänen
nimellensä kunniaa, sulostuttava hänen vanhuutensa päiviä ja itse
kerran nouseva korkeimmille kunniasijoille.
Nuorella kreivillä oli kaikki ne ominaisuudet, jotka lupaavat onnea
maailmassa. Ruotsissa ei ollut rakastettavampaa ja kunnioitettavampaa
nuorta miestä, eikä toista, jonka kasvatus olisi ollut täydellisempi.
Hän oli kookas, niinkuin kaikki Bertelsköldit; kaunis, miehevä, uljas,
ritarillinen, älykäs ja kokenut. Missä hän vain näyttäytyi, katsottiin
hänet eteväksi henkilöksi; Falkbyssä häntä kohdeltiin kuin
itsevaltiasta heti kohta, kun hän sinne ilmautui.


4. ÄITIPUOLI JA POJINTIMA.

On vastakohtia elämässä, jotka tuntevat vetoa toisiinsa ikäänkuin
luonnon pakosta, on samanlaisuuksia, joiden välttämättömästi täytyy
työntää toisiaan poispäin. Syy on siinä, ettei mikään inhimillinen
olento ole täydellinen, eikä yksinään riittävä itselleen. Kaikki
tarvitsevat täydentää itsessään jotakin vajavaisuutta, mutta kaksi yhtä
voimakasta iskee yhteen kuin teräs ja piikivi.
Kreivitär Ester ja hänen pojintimansa kreivi Bernhard olivat molemmat
suuressa määrin ylpeitä, voimakkaita ja lujaluonteisia henkilöitä.
Siinä oli heidän samanlaisuutensa ja siinä syy heidän huonoihin
väleihinsä -- sillä että heidän välinsä olivat huonot, on helppo
arvata. Ei kumpikaan siinä suhteessa tarvinnut täytettä luonteeseensa,
ja kun he kohtasivat toisensa, iski kova kovaa vastaan.
Mutta se teräs, mikä kalskahti kreivitär Esterissä, oli paljon enemmän
jalostunutta. Se ei ollut teräväsärmäistä, se voi taipua kuin kellon
vieteri ja heti ponnahtaa luonnolliseen asemaansa. Vaihtelevat
kohtalot, runsas kokemus, rakastettava sydän olivat opettaneet tämän
voimakkaan luonteen taipumaan, kieltäytymään, uhrautumaan; teräs oli
kätkössä, mutta se kalskahti kuitenkin, kun siihen koskettiin, ja
ilmoitti niinkuin äänirauta hänen olentonsa perussävelen.
Metalli kreivi Bernhardissa oli hienosti kiilloitettua ja hohti kuin
hopea. Mutta tämä sileä pinta oli hauras kuin kivi. Taipumaan ja
kieltäytymään ei hänen sydämensä ollut koskaan oppinut hovin saleissa
ja diplomatian liukkaissa luikerteluissa. Hän voi olla hyvä,
rakastettava ja hellä niin kauan, kuin kaikki taipui hänen tahtonsa
edessä, mutta jokainen itsepäinen luonne oli hänen luonnollinen
vihollisensa. Ja semmoinen oli hänen äitipuolensa. Kreivitär Ester voi
uhrata kaikki paitsi vakaumustansa siitä, mikä oli oikeaa; hän voi olla
nöyrä, mutta ei koskaan nöyrtyä. Heidän _täytyi_ siis olla vihamiehiä.
Vaikka olikin pakotettu mielistelemään aatelittomia säätyjä, oli
vapaudenajan aateli yhtä ylpeä kuin kuningatar Kristiinan. Että kreivi
otti avioksensa porvaristytön, ei tosin ollut mitään ennen kuulumatonta
eikä laissa kiellettyä, mutta kuitenkin yhä vielä tumma tahra
loistavassa sukukilvessä. Tuo porvaristyttö, tuo "suomalainen noita",
oli sekoittanut perheen aatelisen veren, oli tunkeutunut isän ja pojan
väliin, oli tuonut linnaan kaksi uutta perillistä, joiden täytyi olla
vieraita puhdasveriselle rodulle. Vähemmästäkin voi nuori mies vihata
äitipuoltansa. Eikä mikään -- ei hellyys, ei nöyryys, ei mikään yritys
hänen ystävyytensä saavuttamiseksi -- ollut voinut haihduttaa tätä
vihaa, joka yhdeksänätoista vuotena, aina hänen lapsuudestaan alkaen
oli kytenyt nuoren kreivin mielessä tuota halpasukuista, hänen
jalosukuiseen perheeseensä ilmestynyttä tulokasta kohtaan.
Nyt tapasivat he toisensa neljän vuoden eron jälkeen, ja kaikki näytti
olevan kirkasta kuin auringonpaiste. Kreivi Bernhard suuteli
äitipuolensa kättä; tämä toivotti hänet tervetulleeksi ystävällisin
sanoin. Ehkä hän toivoi vielä, että neljän vuoden kypsyttävä kokemus
oli saanut entiset tunteet hälvenemään.
Keskipäivä ja iltapäivä kuluivat häiritsemättömässä sovussa. Kreivi
Bernhard kertoi niin sukkelasti, niin viehättävästi niistä vieraista
maista ja ulkomaisista hoveista, joissa hän oli poissaolonsa aikana
käynyt, että hänen isänsä oli aivan ihastuksissaan. Paroonitar Louise
oli miellyttävämmällä tuulella kuin milloinkaan ennen ja kilpaili
veljensä kanssa sukkeluudessa ja viehättäväisyydessä. Pientä Veraa
hyväiltiin ja saatiin hänen suosionsa jo puolittain voitetuksi. Itse
kreivitärkin unohti hetkeksi pelkonsa ja yhtyi kaikkien muiden kanssa
osoittamaan suosiota koko talon hemmoittelemalle ja ihailemalle
pojalle.
Seuraan liittyi vielä muutamia lähellä asuvia vanhoja ystäviä. Se
upseeri, joka oli ollut kreivi Bernhardin toverina vaunuissa ja
joka oli juuri sama majuri Lejonram, tuo vanha peluri, joka
kolmekymmentäkolme vuotta sitten oli ollut Kaarle Viktor Bertelsköldin
todistajana kaksintaistelussa Espanjan ravintolassa Tukholman
You have read 1 text from Finnish literature.
Next - Välskärin kertomuksia 5 - 10
  • Parts
  • Välskärin kertomuksia 5 - 01
    Total number of words is 3391
    Total number of unique words is 2053
    23.0 of words are in the 2000 most common words
    34.2 of words are in the 5000 most common words
    38.9 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Välskärin kertomuksia 5 - 02
    Total number of words is 3471
    Total number of unique words is 2044
    23.5 of words are in the 2000 most common words
    32.1 of words are in the 5000 most common words
    37.9 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Välskärin kertomuksia 5 - 03
    Total number of words is 3615
    Total number of unique words is 1914
    23.1 of words are in the 2000 most common words
    33.2 of words are in the 5000 most common words
    38.4 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Välskärin kertomuksia 5 - 04
    Total number of words is 3541
    Total number of unique words is 2048
    21.7 of words are in the 2000 most common words
    30.8 of words are in the 5000 most common words
    35.3 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Välskärin kertomuksia 5 - 05
    Total number of words is 3663
    Total number of unique words is 1950
    24.8 of words are in the 2000 most common words
    34.6 of words are in the 5000 most common words
    39.0 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Välskärin kertomuksia 5 - 06
    Total number of words is 3364
    Total number of unique words is 1976
    20.1 of words are in the 2000 most common words
    29.2 of words are in the 5000 most common words
    34.8 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Välskärin kertomuksia 5 - 07
    Total number of words is 3602
    Total number of unique words is 1912
    24.7 of words are in the 2000 most common words
    34.1 of words are in the 5000 most common words
    39.6 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Välskärin kertomuksia 5 - 08
    Total number of words is 3557
    Total number of unique words is 2045
    23.8 of words are in the 2000 most common words
    34.6 of words are in the 5000 most common words
    40.1 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Välskärin kertomuksia 5 - 09
    Total number of words is 3641
    Total number of unique words is 1864
    24.0 of words are in the 2000 most common words
    34.5 of words are in the 5000 most common words
    39.6 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Välskärin kertomuksia 5 - 10
    Total number of words is 3624
    Total number of unique words is 1864
    25.6 of words are in the 2000 most common words
    36.0 of words are in the 5000 most common words
    41.3 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Välskärin kertomuksia 5 - 11
    Total number of words is 3491
    Total number of unique words is 1940
    23.6 of words are in the 2000 most common words
    34.4 of words are in the 5000 most common words
    38.4 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Välskärin kertomuksia 5 - 12
    Total number of words is 3654
    Total number of unique words is 1820
    26.6 of words are in the 2000 most common words
    36.3 of words are in the 5000 most common words
    41.5 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Välskärin kertomuksia 5 - 13
    Total number of words is 3754
    Total number of unique words is 1867
    26.4 of words are in the 2000 most common words
    37.6 of words are in the 5000 most common words
    43.0 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Välskärin kertomuksia 5 - 14
    Total number of words is 3584
    Total number of unique words is 2003
    23.4 of words are in the 2000 most common words
    32.6 of words are in the 5000 most common words
    38.0 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Välskärin kertomuksia 5 - 15
    Total number of words is 3422
    Total number of unique words is 1859
    24.4 of words are in the 2000 most common words
    33.6 of words are in the 5000 most common words
    38.8 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Välskärin kertomuksia 5 - 16
    Total number of words is 3577
    Total number of unique words is 1853
    25.0 of words are in the 2000 most common words
    35.4 of words are in the 5000 most common words
    40.7 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Välskärin kertomuksia 5 - 17
    Total number of words is 3663
    Total number of unique words is 1888
    24.7 of words are in the 2000 most common words
    33.8 of words are in the 5000 most common words
    37.9 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Välskärin kertomuksia 5 - 18
    Total number of words is 3600
    Total number of unique words is 1870
    26.1 of words are in the 2000 most common words
    35.8 of words are in the 5000 most common words
    40.4 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Välskärin kertomuksia 5 - 19
    Total number of words is 3683
    Total number of unique words is 1930
    24.1 of words are in the 2000 most common words
    35.2 of words are in the 5000 most common words
    40.6 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Välskärin kertomuksia 5 - 20
    Total number of words is 3675
    Total number of unique words is 1886
    25.0 of words are in the 2000 most common words
    35.4 of words are in the 5000 most common words
    40.9 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Välskärin kertomuksia 5 - 21
    Total number of words is 3718
    Total number of unique words is 1836
    26.1 of words are in the 2000 most common words
    37.4 of words are in the 5000 most common words
    42.2 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Välskärin kertomuksia 5 - 22
    Total number of words is 3737
    Total number of unique words is 1831
    27.4 of words are in the 2000 most common words
    38.6 of words are in the 5000 most common words
    43.1 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Välskärin kertomuksia 5 - 23
    Total number of words is 3583
    Total number of unique words is 1876
    26.2 of words are in the 2000 most common words
    36.8 of words are in the 5000 most common words
    41.6 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Välskärin kertomuksia 5 - 24
    Total number of words is 3487
    Total number of unique words is 1911
    23.5 of words are in the 2000 most common words
    33.9 of words are in the 5000 most common words
    39.3 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Välskärin kertomuksia 5 - 25
    Total number of words is 3595
    Total number of unique words is 1870
    24.2 of words are in the 2000 most common words
    33.2 of words are in the 5000 most common words
    37.8 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Välskärin kertomuksia 5 - 26
    Total number of words is 3511
    Total number of unique words is 1937
    23.7 of words are in the 2000 most common words
    34.7 of words are in the 5000 most common words
    40.5 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Välskärin kertomuksia 5 - 27
    Total number of words is 3600
    Total number of unique words is 1928
    26.0 of words are in the 2000 most common words
    37.4 of words are in the 5000 most common words
    42.1 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Välskärin kertomuksia 5 - 28
    Total number of words is 3687
    Total number of unique words is 1914
    25.7 of words are in the 2000 most common words
    37.4 of words are in the 5000 most common words
    43.1 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Välskärin kertomuksia 5 - 29
    Total number of words is 432
    Total number of unique words is 355
    26.4 of words are in the 2000 most common words
    36.5 of words are in the 5000 most common words
    39.7 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.