Välskärin kertomuksia 2 - 13

Total number of words is 3771
Total number of unique words is 1959
26.2 of words are in the 2000 most common words
35.6 of words are in the 5000 most common words
41.5 of words are in the 8000 most common words
Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
siitä kysyttynä punastuen, että asia oli jo viikon kuluttua tapahtunut
niinkuin ennustettu oli. Sentähden oli hän antanut Jaanalle seitsemän
kyynärää palttinaa. Joka merkittiin.
_Kysymys_. Eikö hän ollut tuhonnut mestari Aatamin renkiä, joka oli
varastanut säkin jauhoja isäntänsä myllystä. -- _Vastaus_. En ole
tuhonnut häntä, olen vain tehnyt hänet sairaaksi. Mestari Aatami vaati
minulta sitä, uhaten muuten ajaa minut pois torpastani. -- Mestari
Aatami kutsuttiin saapuville, mutta ei sanonut mitään muistavansa.
_Kysymys_. Miten hän teki rengin sairaaksi. -- _Vastaus_. Minä otin
vanhan aurtuan, käärin pikeä sen ympärille, heitin sen maahan ja
sanoin: "Avaa korvas, herra Jumala, ja anna varkaan palkkansa
saada." [10] Sen olen oppinut Oulun Puujumalalta.
_Kysymys_. Tekikö hän rengin terveeksi jälleen ja millä lailla. --
_Vastaus_. Luin hänelle evankeliumin pääsiäisyönä, ja siitä hän parani,
kun ensin oli vienyt varastetun tavaran takaisin.
_Kysymys_. Onko lukenut suolasta. -- _Vastaus_. Välistä on lukenut
sairaita ihmisiä parantaakseen. Se ei liene mikään synti. -- _Kysymys_.
Oliko hänen tapana lukea sairaiden lehmien ylitse. -- _Vastaus_. (Vähän
mietittyä). Oli. -- _Kysymys_. Mitä sanoja oli hän siihen käyttänyt. --
_Vastaus_. Näitä sanoja: "Neitsyt Maria valitti: lehmäni on huutavassa
hukassa; se on paraneva, sanoi Jeesus. Jeesus meni palavalle vuorelle
ja näki nuo mielettömät naiset. Manaan sinua, mieletön nainen, sinä
saat minulta omani jälleen, täynnä kuin munan, punaisena kuin kukon,
ennen kolmea auringon kiertoa, merkittynä tai ristittynä." [11] -- Joka
merkittiin.
_Kysymys_. Voiko hän parantaa olutpanoksen ja mitä siihen käyttää. --
_Vastaus_. Otan sitä varten katajaa, pihlajaa ja kanervaa, hakkaan ne
hienoksi ja sekoitan veteen. Sillä vedellä pesetän minä olutastiat. --
_Kysymys_. Hankkiiko hän myöskin vointeko-onnea ja millä tavalla. --
_Vastaus_. Panen harmaakiven kiehuvaan veteen ja pesen sillä vedellä
kirnun. Se ei ole syntiä. -- Monta todistajaa huudettiin esiin ja
vakuuttivat he, että niin oli tapahtunut. Varoitettiin heitä vasta
sellaista taikuutta harjoittamasta. Arvion kylän akat lupasivat itkien,
etteivät koskaan sellaista taikuutta enää harjoita.
_Kysymys_. Eikö hän erään kerran ollut kieltäytynyt tulemasta häihin ja
uhannut muuttaa hääväkeä susilaumaksi. -- _Vastaus_. Emäntä oli minut
kutsunut, mutta isäntä ajoi ulos ovesta. Kun muutamat heittivät kiviä
jälkeeni, sanoin minä heille: "te elämöitte kuin sudet metsässä."
Todistajat kutsuttiin sisään ja vakuuttivat he Jaanan heille huutaneen:
"muuttukaa susiksi metsässä!" Kohta sen jälkeen oli yksi niistä
nuorista miehistä, jotka olivat kiviä heittäneet, juossut häätupaan
huutaen ja käsiään huitoen, tahtoen purra jokaista, joka eteen sattui.
Parani kuitenkin, kun pappi oli hänelle lukenut. Tähän vastasi Jaana,
että poika oli ollut oluesta päissään. Joka kiellettiin, ja todistus
pöytäkirjaan merkittiin.
_Kysymys_. Oliko totta, että hän oli lehmän selässä ratsastanut,
ehdyttänyt sen sitten kuiviin eikä koskaan parantanut. -- _Vastaus_.
Sitä ei hän ollut koskaan tehnyt. -- Todistaja todisti nähneensä Jaanan
voihin sylkevän, ja kohta oli se muuttunut palaneeksi. Kun hän kävi
kylässä, tapahtui usein, että karja pysähtyi häntä katsomaan. Joka
merkittiin.
Tutkinto siirtyi nyt syytteen tärkeimpään osaan, kysymykseen
hornanretkistä. Kysymyksiä tehtäessä oli sali vähitellen tullut täyteen
sisään kutsutuita todistajia, joista suurin osa oli naisia ja lapsia,
ja kaikkien kasvoilla kuvastui vuorotellen kauhu, viha ja kiihkeä
uteliaisuus. Juuri tällaiset mielettömät, kaikissa muissa asioissa
ymmärtäväisten ja arvossapidettyjen miesten toimeenpanemat tutkinnot ne
juuri olivat omiansa vahvistamaan rahvaan uskoa taikuuteen ja sen
kauhistavaan todellisuuteen.
_Kysymys_. Onko totta, että hän pääsiäisöinä, ja sillä välinkin, oli
ajanut hornaan, palvellut pirua ja samaan suureen syntiin viekoitellut
pieniä, viattomia lapsia, sekä miten se oli tapahtunut. -- _Vastaus_.
Sitä en ole koskaan tehnyt. Kaikki, mitä ihmiset siitä ovat sanoneet,
on pelkkää taikauskoa ja valhetta. Hän voisi ottaa Jumalan todistajaksi
siinä asiassa. -- Kehoitettiin uudelleen tunnustamaan ja hän antoi
siihen samanlaisia vastauksia.
Nyt kutsuttiin todistajat esille. Ensimmäinen heistä, myllärin vaimo,
todisti, että hän eräänä helluntaiyönä oli nukkunut myllyssä, kun mies
oli ollut matkoilla. Keskiyön aikana oli hän herännyt siihen, että
saatana enkeleineen tuli suurella jymäkällä lentäen, ja kohta sen
perästä neljä tai viisi noita-akkaa, joiden joukossa oli myöskin Musta
Jaana, ratsastaen luudilla; ja heillä oli kullakin ollut selässään
kuorma varastettuja villoja. Silloin oli piru punninnut villat väärällä
puntarilla ja huomannut ne aivan riittämättömiksi, jonka jälkeen hän
oli puntarin varrella takonut noita-akkoja selkään ja sanonut heille:
"tuppateera! tuppateera!" [12] Kun noita-akat olivat tulleet, olivat he
sanoneet: "nyt olemme täällä, herra." Ja kun olivat menneet: "nyt me
menemme, herra." Ja jokakerta, kun olivat paholaista puhutelleet,
olivat he sanoneet: "seis, piru!" ja hän oli vastannut: "piru seisoo."
Ja koko yön oli vesirattaasta kuulunut kummaa sihinää ja suhinaa, mutta
todistaja oli maannut nurkassa piilossa ja vetänyt säkit korvillensa.
Kysyttiin, kuinka hän sitten oli voinut nähdä ja kuulla mitään.
Vastasi, että hän välistä kauheasti peläten oli tirkistänyt säkkien
peitosta. Sitten oli hän nukkunut hätäänsä, ja kun hän heräsi, oli
kummitus kadonnut, ja mylly seisoi paikoillaan. Joka merkittiin.
Useat todistajat kertoivat toiset nähneensä toiset kuulleensa
noita-akkojen pääsiäisen aikana ratsastavan läpi ilman ja oli joukossa
ollut myöskin Musta Jaana. Heidät voidaan parhaiten nähdä kolme kertaa
muutetun huoneen katolta. Ja joka kerta, kun noita-akat valmistautuvat
lentämään, voitelevat he itseään pukinsarvessa säilyttämällään
rasvalla, ja hokevat sitä tehdessään: "pitkin poikin, ilmass' loikin."
Jonka tehtyään he lentävät kuin linnut lakeisen läpi, loukkautumatta.
Mutta yksi heistä on erehdyksestä sanonut: "pitkin poikin, maassa
loikin"; jonka jälkeen oli kolhinut itseään puihin ja seiniin ja siitä
ruhjoutunut kuoliaaksi. Ja jos he lentäessään tulevat liian likelle
kirkontornia, niin kohta se vetää heidät puoleensa ja musertaa
palasiksi y.m.s.
Kun todistajia moneen kertaan oli varoitettu puhumaan ainoastaan sitä,
mitä tiesivät Jaanasta kertoa, todistivat useat heistä, että heidän
lapsensa olivat olleet poissa yöllä, ei kukaan tietänyt missä, ja
heidän vuoteisiinsa oli pantu kivi tai puupalanen. Ja kun lapset
toisena aamuna olivat palanneet, oli heiltä kysytty: "oletteko olleet
hornassa yötä?" johon he ovat vastanneet siellä olleensa; ja kun heiltä
oli kysytty, oliko musta Jaana heidät sinne vienyt, olivat he sen
itkien myöntäneet. Äitejä käskettiin tuomaan lapsensa esille, joka
tapahtui; ja selvästi näki, että lapset suurella pelolla katselivat
syytettyä, ja useita heistä ei saatu suutansa avaamaan, ennenkuin Jaana
oli viety toiseen huoneeseen.
Pääsisältö lasten sekavissa kertomuksissa oli seuraava: Jaana oli yön
aikaan ottanut heidät vuoteelta ja vienyt ilman läpi hornaan. Siellä on
paljon huoneita ja hyvin komeata. Suuri, musta mies kastaa lapset
kuumassa vedessä; sitten juoksuttaa hän heidän verensä, kirjoittaa
sillä paperille ja opettaa heitä lukemaan. Pieniä lapsia on hän pannut
kiehuvaan kattilaan ja kuorinut rasvan, sittenkun he ovat kiehuneet;
toisia hän on hienontanut jauhoksi, ja siitä hän on tehnyt voidetta
noita-akoille. Jaanalla on ollut sarvet jaloissa ja hän on koettanut
nyhtää niitä irti, ja joka kerta on hän sanonut: "kirottu sarvi, kun ei
irtaudu." Eräänä iltana oli hänellä ollut päällään kaulustakki ja hän
oli hyppinyt lasten ympärillä kuin harakka. Hornassa on enkelikamari,
jossa rukouksia luetaan ja virsiä veisataan, mutta sinne ei lapsia
päästetä. Se suuri, musta mies opettaa heitä lukemaan uskonkappaleita
takaperin, ja ne, jotka sen hyvin tekevät, saavat pestilahjoja, jotka
ovat kultarahojen kaltaisia, mutta muuttuvat seuraavana päivänä
kuiviksi lehdiksi j.n.e.
Viimeksi tuotiin esille myöskin ne kolme lasta, jotka olivat olleet
Jaanan luona Valpurinmessuyönä, ja kertoivat he seuraavaa:[13] Jaana
oli variksena heidän edessään lentänyt ja heidät metsään houkutellut.
Siellä oli hän ottanut heidät kiinni ja vienyt hornaan, ja siellä
olivat he nähneet paholaisen, joka irvisti heitä vastaan niinkuin
pääkallo. Sitten oli hän antanut heille ruokaa kultalautasilta, mutta
vanhin tyttö oli lukenut ruokaluvun, ja silloin oli ruoka muuttunut
ilkeiksi madoiksi. Kohta sen jälkeen oli paholainen tullut sisään ihan
mustana ja oli hänellä ollut noita-akka mukanaan. He olivat hieroneet
Jaanan kanssa kauppaa lasten sieluista, mutta eivät olleet sopineet
hinnasta, ja olivat sitten lentäneet pois suurilla, mustilla siivillä.
Jaana oli sitten samalla tavalla heidän jäljessään lentänyt, mutta
silloin olivat lapset juosseet tiehensä ja löytäneet rannasta veneen.
Sillä olivat he soutaneet monta sataa penikulmaa suuren meren yli, ja
sitten oli muuan mies löytänyt heidät metsästä, jonne olivat nälkään
kuolemaisillaan.
Tämän kertomuksen jälkeen kutsuttiin Jaana sisään, pöytäkirja luettiin
hänelle ja kysyttiin, mitä olisi hänellä siihen sanomista. Kaikki
odottivat hänen yhä edelleenkin kieltävän, mutta noiden muutamain
tuntien kuluessa oli merkillinen muutos tapahtunut onnettomassa
naisessa. Kärsimys oli häneltä voimat vienyt; sen, mitä kaikkien muiden
todistus ei ollut voinut aikaan saada, sen saivat aikaan lapsien
kertomukset. Kun hän ne sai luulla, alkoi hän vapista kiireestä
kantapäähän, hänen silmänsä sumenivat, ja hän vastasi tuskin
kuuluvasti: -- tottapa se lienee, koska lapset sen sanovat.
Hän tunnustaa! -- kuului kaikkien huulilta ja heidän kasvoissaan
kuvastui hämmästys ja inho, suurempi vielä kuin ennen, jolloin noita
_ei ollut_ tunnustanut. Tuomarejakin puistatti. -- Sinä tunnustat siis,
-- sanoi puheenjohtaja, -- että olet harjoittanut yhteyttä pimeyden
ruhtinaan kanssa? -- Tunnustan. -- Että synnillisillä taikatempuilla
olet noitunut ihmisiä ja eläimiä? -- Olen. -- Että kovasta sydämestä ja
pahasta aikomuksesta olet vietellyt pieniä lapsia kaikenlaiseen
pirullisuuteen, lentänyt heidän kanssaan ilman läpi hornaan, pettänyt
heidät, myynyt heidät ja luovuttanut heidät ihmiskunnan viholliselle?
-- Koskapa lapset sen sanovat, niin olen sen kyllä tehnyt. --
Tämän langettavan tunnustuksen jälkeen seurasi hetken hiljaisuus.
Silloin kohosi seisoalleen kuusikymmenvuotias hovioikeuden asessori
Olavi Wallenius[14] vihan puna arvokkaalla otsallaan, pyysi sananvuoroa
ja lausui: -- Jo kauan on minusta näyttänyt kuin istuisin
jaarittelevain ämmien parissa enkä älykkäiden tuomarien totisessa
seurassa, joiden tulee tuomita Jumalan ja ihmisten lain mukaan järkeään
ja omaatuntoaan noudattaen. Onhan kaikille selvä, joilla silmät ja
korvat on, että kaikki nämä todistajat ovat törkeän taikauskon
kahleihin sidotut, niin että he kyllä omassa uskossaan vilpittömät
ovat, mutta kuitenkin valheen ruhtinaan kaikenlaisilla surkeilla
ennakkoluuloilla saastutetut. En myöskään tahdo kieltää, että voi olla
paljonkin totta siinä, mitä oppineet ja oppimattomat tätä nykyä
kertovat perkeleen kavaluudesta, vaikka suurin osa on pelkkää lorua ja
erehdystä. Ja ihmettelen minä suuresti, että oikeuden jäsenet eivät ole
sitä huomioonsa ottaneet, että tämä nainen, joka tähän saakka on
kieltänyt, on tehnyt sen siitä syystä, että hänellä silloin vielä oli
järkeä enemmän kuin teillä kaikilla. Mutta kun hän nyt kauheassa
vankeudessa on ruumiiltaan kurjaksi käynyt ja monien ihmisten ilkeyden
kautta hänen sielunsa on hämmentynyt, niin ei hän enää voinut sitä
kestää, että lapset ovat hänestä kaikenlaista hullutusta todistaneet,
ja on hän siis ruumiinsa ja sielunsa heikkoudessa menettänyt järkensä
ja sanoo nyt tehneensä, mitä ei koskaan tehnyt ole. Sen vuoksi panen
minä vastalauseeni kaikkea tutkintoa vastaan mielipuolen ihmisen
kanssa, ja kiellän hänen tunnustukseltaan kaiken arvon ja merkityksen,
kunnes taitavain lääkärien todistuksen kautta on selville saatu, missä
määrin hän on ollut pätevä lain edessä vastaamaan siitä, mitä hän
noituudestaan tunnustanut on.
Tuollaisia jaloja ja valistuneita mielipiteitä pilkistää välistä esiin
taikauskoisen ajan pimeydestä, joka niiden kautta jälkimaailman
silmissä kuitenkin näyttää vain kahta synkemmältä, Walleniuksen
puheesta syntyi oikeuden kesken melua ja eripuraisuutta. Jotkut olivat
samaa mieltä kuin hän, useimmat kuitenkin vastaan. Todistajat ja
syytetty käskettiin ulos, ja kiivaan väittelyn jälkeen päätti oikeus --
lukija varmaankin luulee, että oikeus päätti pyytää lääkärin todistusta
Jaanan sieluntilasta -- ei, vaan se päätti, että Jaanan olkapäitä oli
tutkittava, olisiko niissä tuo tavallinen noidan merkki. Ja katso,
hänen oikeasta olkapäästään löytyi kaksi ristiin menevää viivaa, ja
tämä merkki katsottiin niin todistavaksi, niin langettavaksi, ettei
mistään vastalauseesta nyt enää voinut olla puhettakaan.
Mutta kiiruhtakaamme ohi tämän mustan esi-isiemme raakuutta osoittavan
näytelmän. Tarpeellisten oikaisujen ja keskustelujen jälkeen
julistettiin yksimielisesti, Walleniuksen ääntä lukuunottamatta, se
tuomio, että koska noita-akka Jaana, Augsburgista kotoisin ja Mustaksi
Jaanaksi sanottu, täysillä näytteillä ja omasta tunnustuksestaan oli
huomattu syypääksi pakanalliseen noituuteen, seurusteluun pirun kanssa
ja kristityn nuorison viettelemiseen, ja koska hän myöskin oli
paavillisessa uskossaan korkea-arvoista piispaa ja puhdasta
lutherilaista oppia pahasti pilkannut, niin on hän tämä Jaana,
Augsburgista kotoisin, oman sielunsa pelastukseksi ja muille
kauhistukseksi ja varoitukseksi, tuomittava asianmukaisen valmistuksen
saatuaan kristillisen seurakunnan läsnäollessa roviolla poltettavaksi;
joka julistettiin Turussa sinä 10 päivänä syyskuuta vuotena Kristuksen
syntymän jälkeen tuhantena kuudentenasadantena yhdentenä kahdeksatta.
Tietoa tästä tuomiosta, joka siinä tuokiossa levisi kautta koko
kaupungin, tervehti torille kokoontunut utelias väkijoukko kaikuvilla
hurraahuudoilla.


8. AIRISTON AALLOT.

Sanotaan, että syksy on synkkä ja kolkko ja kai välistä niin onkin, ja
alakuloinen se on aina, koska se elää kaikkien niiden ilojen
muistoista, jotka ovat olleet ja menneet. Sen hymyily on niin kalpea
kuin kätkeytyisi suru sen taa, ja kun se on kauneimmillaan, on se kuin
kuoleva kaunotar, joka vielä kerran katsahtaa ympärilleen
taivaallisilla silmillään, silloin kun ne iäksi ummistaa.
Mutta sanomattoman ihana on syksy kuitenkin, punaiset pihlajat ja
kirjavat haavat seisovat tyynen järven rannalla kasvavien ikuisten
vihreäin kuusien rinnalla -- kun ilta-aurinko niin autuaasti kuin hyvä
henki vaipuu yön helmaan ja sanomattoman hieno valaistus leviää yli
hiljaisten vesien ja kuihtuneiden rantojen. Se on luonnon ylevää
nöyrtymistä, se on sen kärsivällinen, rauhaisa, säteilevä silmäys
kuolon valtakuntaan -- sillä se tietää olevansa kuolemassaankin
katoamaton, se tietää, että uudet keväät hiljalleen versovat
menneisyyden tuhkasta. Sellainen ihana, kirkastunut syysilta on aina
kuin muistutus elämästä tuolla puolen haudan: kuolevainen, miksi
valitat, että majasi lahoaa ja että elämän kukkaset niin nopeasti
kuihtuvat? Katso minua; minä olen kärsivällinen ja lempeä, ja minä
kuolen rauhan hymy huulillani, sillä toivo ei kuole kanssani, se elää
ikuisesti, minäkin olen elävä ja henkeni ihanimmat kukkaset elävät
kanssani eivätkä koskaan kuihdu!
Sellainen liikuttavan kaunis ilta oli nyt, kaksi viikkoa noiden
synkkien tapahtumien jälkeen, joista äsken olemme kertoneet. Yksin
istui tuomionsa saanut noita-akka Jaana Turun linnassa sen päivän
edellisenä iltana, jolloin hänet oli roviolla poltettava. Hänen
ikkunansa antoi linnanselälle päin ja sen takana kimmelsivät
Airiston laineet iltaruskon hehkussa. Valo tuli sisään ahtaasta
ristikko-ikkunasta ja punasi sitä vastapäätä olevan seinän; ja koska
valo heijastui merellä käyvästä hiljaisesta mainingista, nähtiin sen
seinällä niin hienosti ja miellyttävästi väräjävän, että tyly
kivimuurikin siitä lämpeni ja loisti kuin olisi ollut kirkkaista
hohtokivistä tehty. Jaana sitä katseli, mutta mitä hän siinä ajatteli,
sen tietää vain Hän, joka salaisimmatkin tietää; ehkä hän ajatteli
iloisia lapsuutensa aikoja Lech-virran rannalla; ja iltaruskon loiste
linnan muurilla, se oli muiston viimeinen ilo, joka seuraa onnetonta
hänen elämänsä äärimmäisille rajoille.
Jaanan siinä istuessa ja auringonlaskua katsellessa aukeni ovi hiljaa,
ja sisään astui vanha mies, joka, vaikka hänen hiuksensa olivatkin
vaalenneet, oli vielä voimakkaan näköinen. Hän kosketti Jaanaa keveästi
olkapäähän ja kysyi: -- Nukutko sinä?
Jaana katsahti ylös ja tunsi mestari Aatamin, Mainiemen entisen
hirmuvaltiaan. Mutta kysymykseen hän ei mitään vastannut.
-- Kuule minua, -- jatkoi vanhus toisen välinpitämättömyydestä
huolimatta. -- Siihen olet nyt joutunut, Jaana, kun et ole minua
totellut etkä jakanut aarretta kanssani. Nyt näet auringon viimeistä
kertaa laskevan; polttoroviotasi jo rakennetaan Hämeentullin
ulkopuolella, ja paljon kultaa, paljon kultaa olen saanut maksaa
puheillesi päästäkseni. Ketä varten nyt enää aarrettasi kätket? Lapsia
ei sinulla ole eikä sukulaisia; vanhemmistasi ja sisaristasi et ole
mitään kuullut neljättäkymmeneen vuoteen. Ole siis nyt kerrankin
järkevä ja neuvo minulle aarteen piilopaikka. Palkkioksi autan minä
sinut pakoon vielä tänä yönä.
Jaana katseli ukkoa hetkisen. -- Mihinkä aikoisit sitten käyttää
aarteeni? -- kysyi hän vitkalleen ja melkein epäilevästi.
-- Mihinkäkö? Ah -- minä tahdon kätkeä sen kellariini; minä tarvitsen
kultaa, enemmän kultaa! Kullatta en voi elää. Sinä et tiedä, mitä se
on, kun isoaa ja janoaa tuota keltaista metallia. Kun minä olin
nuorempi, Jaana, silloin raivosi rinnassani monta intohimoa -- minä
voin rakastaa, vihata, kostaa ja tappaa; nyt olen siivo kuin lammas,
kylmä kuin kallio, ilman rakkautta ja ilman vihaa. Yksi ainoa säie
minua vain enää elämään kiinnittää: kultaa! kultaa! minun täytyy saada
enemmän vain kultaa. Kuule, minun täytyy saada aarteesi, muuten sinut
huomenna poltetaan.
-- Et koskaan ole sitä saava, sinä, -- vastasi Jaana kuivasti.
-- Ei, älä sano niin, Jaana; etkö näe, ettei minulla ole mitään rauhaa
maan päällä eikä haudassanikaan niin kauan kuin tiedän, että niin
suuret rikkaudet olisivat voineet tulla omikseni, mutta eivät ole
tulleet. Mitä tahdot, että minun on tekeminen ne saadakseni? Olet
katolinuskoinen; tahdotko sitten, että annan niistä osan luostarille
Baieriin?
-- En, -- vastasi Jaana. -- Nuo rikkaudet on ryöstetty luostareista ja
kirkoista, synnillisesti ja väkivaltaisesti, ja luostareihin ja
kirkkoihin täytyy niiden jälleen tulla. Mutta et sinä, kelvoton, ole
tätä siunattua työtä suorittava. Kolmeen paikkaan on ne kätketty ja
yksi on jo kaivettu. Bertelsköldille annoin minä vähimmän aarteista, ja
minä tiedän, että hän on siitä lahjoittanut hienosta hopeasta tehdyn
kruunun Augsburgin tuomiokirkkoon. Toiset kaksi saavat levätä maan
povessa siksi, kunnes...
-- Mitä sanot?
-- Siksi, kunnes Suomi on palannut takaisin roomalaiskatolisen kirkon
helmaan.
-- Malta mielesi, Jaana; puhut järjettömiä. Kenelle olisit neuvonut
paikan, johon aarteet ovat kätketyt?
-- Pyhä neitsyt sen kyllä tietää.
-- Jaana, Jaana, anna minulle kultasi -- se ahdistaa ajatuksiani, se
painaa sieluani! Jaana, anna minulle kultasi!
-- Käännytä Suomi, niin sinä olet sen saava.
-- Niinpä pala sitten roviollasi, kurja noita-akka! -- huusi äijä ja
syöksyi pois.
Jaana jäi yksin. Hän lankesi polvilleen ja rukoili. Olivat riistäneet
häneltä rukousnauhan ja ristin. Mutta vankilan muuriin, siihen
paikkaan, minkä aaltojen kimmellys punaiseksi kuvasi, oli hän piirtänyt
itselleen pienen ristin. Sen eteen hän polvilleen notkistihe; se
kimmelteli hänen silmissään kuin kultainen ristiinnaulitun kuva ja hän
uskoikin sen sellaiseksi. Se oli ihana näköhäiriö, ja kuitenkaan hän ei
enää ollut mielipuoli sinä hetkenä.
Aurinko laski, varjot painautuivat yhä pitempinä seudun yli, ja ahdas
vankila pimeni. Jaana oli vielä polvillaan ristin edessä, jota ei enää
nähnyt. Hän rukoili, tuo onneton, että Suomi kääntyisi oikeaan uskoon.
Silloin ovi avautui taas hiljaa, ja sisään astui vaippaan kääritty
naisolento, ja sulki varovasti oven jälkeensä. -- Jaana, -- kuiskasi
hän, -- tunnetko minut?
-- Kreeta? -- huudahti vanhus, kavahti seisoalleen ja lankesi tulijaa
kaulaan. -- Äsken oli isäsi luonani pyytämässä kultaani. Tuletko
sinäkin minua kiusaamaan?
-- Puhu hiljaa, Jaana, ettei tuolla alhaalla käytävässä oleva vartija
meitä kuulisi. Tulen sinua pelastamaan. Pian, ota tämä vaippa, vedä
huivini päähäsi ja kulje niin suorana kuin voit. Avaa sitten ovi, ja
kun kohtaat vartijan, niin pudota tämä kultaraha hänen kouraansa, mutta
varo koskettamasta häntä käteen, ettei hän huomaisi, kuka olet. Kun
sitten kuljet linnan portilla olevan vartijan ohi, anna hänelle tämä
toinen kultaraha, kas tässä. Aivan portin edessä odottavat sinua
Bertelsköld ja mieheni. He saattavat sinut rantaan, vene on sinne
hankittu, ja pieni laivamme on ankkuroituna vähän matkan päässä
ulapalla. Jo tänä yönä se purjehtii kanssasi Ahvenanmaalle, ja sieltä
menee huomenna laiva Danzigiin. Joudu, aika on täpärällä!
-- Entä sinä, Kreeta, mihin sinä joudut?
-- Minä jään tänne sinun sijaasi. Luuletko todellakin, että he minut
polttavat, niinkuin aikovat sinut polttaa?
-- Mutta tiedätkö, Kreeta, että minä olen ilkeä noita-akka, joka noidun
sekä ihmisiä että eläimiä? Varo itseäsi, sinulla on pieniä lapsia;
voisinhan minä pelastukseni palkaksi saattaa lapsesi turmioon.
-- Ihmiset ovat luulleet sinusta pahaa, Jaana, mutta minä tunnen sinut
paremmin. Sinä olet turhien kappalten kanssa askaroinut, mutta mitään
pahaa et ole sillä tarkoittanut.
Jaana puristi nuoren naisen käsiä. -- Et siis usko, että olen muuttanut
ihmisiä susiksi? -- sanoi hän.
-- En, sitä et ole koskaan tehnyt.
-- Enkä vienyt pieniä lapsia hornaan?
-- Et koskaan, Jaana: se on ihmisten valheita.
-- Ja minä olen vielä ihminen ja minulla on ihmisen sydän, eikä minulla
ole sarvia jaloissani eikä siipiä olkapäissäni eikä helvettiä
sielussani?
-- Sinä olet ihminen niinkuin me kaikki muutkin, Jaana-parka.
-- Kiitos! Kiitos! -- huudahti vanhus, kumartui alas ja suuteli Kreetan
hameen helmaa. -- Niin, nyt tiedän sen, minä olen ihminen niinkuin te
muutkin, ja minulla on Jumala, niinkuin teilläkin; oli aika, jolloin en
sitä uskonut. Sillä katsos, Kreeta, he ovat kohdelleet minua kuin
metsänpetoa. Ja nyt minä saan nähdä kotimaani, ihanan Baierin,
lapsuuteni virrat, nuoruuteni viheriät viinitarhat ja vanhan Augsburgin
kirkkojen tornit! Kuinka voisin sinua siitä kiittää, lapsi!
-- Joudu, Jaana, aika kuluu, ja vartijat, jotka olemme lahjoneet,
muuttuvat.
Ja vanhus kiiruhti pois käärittynä väljään viittaansa. Mutta Kreeta jäi
pimeään vankikomeroon, pani kätensä ristiin ja rukoili: -- Anna, hyvä
Jumala, minulle anteeksi, että olen maallista lakia vastaan rikkonut;
_sinun_ lakisi ei ole tuomitseva häntä eikä minua. Hän oli niinkuin
äiti minulle; minä olen menetellyt häntä kohtaan niinkuin tytär olisi
tehnyt. Ja kun itse olen äiti, niin kuule minun inhimillinen
rukoukseni: pelasta minut lasteni tähden!
Mutta ulkona ulapalla keinui kohta sen jälkeen vene odottavaa laivaa
kohti. Sen peräsimessä istui jalo aatelisherra, ja veneen pohjalla
istui tuo kurja, vainottu Mainiemen noita-akka. Ja he saapuivat laivaan
kenenkään estämättä, ja sen valkoiset purjeet odottivat levottomasti
aamun koittoa levälleen lennähtääkseen. Ja kuu oli kohonnut vuorien
takaa ja kuvastui veteen pitkänä, väräjävänä valojuovana. Silloin
kumartui Jaana laidan yli ja loi kummallisen ennustavan katseen hiljaa
lainehtivaan meren pintaan, joka hitaasti nousi ja laski levein,
tyynipäisin lainein.
-- Mitä näet Airiston aalloista? -- kysyi Bertelsköld koskettaen
vanhuksen käsivartta.
-- Suomen tulevaisuuden näen, -- vastasi Jaana matalalla äänellä.
-- Ja millainen on tuo tulevaisuus? -- jatkoi kreivi samalla uteliaana
ja epäillen.
Jaana loi häneen terävän silmäyksen. -- Pitkällisiä tuskia ja
kauka-aikaisia iloja, ikuisia taisteluja ja ikuista palkkaa, pimeyttä
paljon ja valoa viimein, -- vastasi hän totisesti.
Kreivi Bertelsköld hymyili. -- Mene levolle, Jaana parka, -- sanoi hän;
-- taikauskon henki sinua vielä hallitsee. Mutta vapaalla, ihanalla
merellä ei rovioita pala; sen kirkkaalla pinnalla ei mitään vääriä
tuomioita enää kirjoiteta.
Yö tuli ja yö kului.
Seuraavana aamuna oli rovio valmis, ja koko Turku oli liikkeellä
nähdäkseen, miten noita-akkaa poltetaan. Mutta lintu oli lentänyt
pesästään, ja häkki oli tyhjä. Kansa raivosi, kun ei saanut
uteliaisuuttaan tyydyttää. Mutta tuomarit eivät vaatineet mihinkään
ankariin toimenpiteihin ryhtymistä; Kreeta päästettiin vapaaksi
muutamin vihaisin sanoin ja vartijat vedettiin sotaoikeuden eteen. Nuo
arvoisat hovioikeuden herrat, jotka olivat kunnon miehiä, vaikkakin
oman aikansa ennakkoluulojen sokaisemia, aavistivat ehkä, että tuleva
aika oli lempeämmin kuin he tuomitseva Mainiemen noitaa.



VÄLSKÄRIN KUUDES KERTOMUS.
MAINIEMEN LINNA.


Kun välskäri oli lopettanut viidennen kertomuksensa kuninkaan
metsästyksestä ja noitatutkinnosta, olivat kaikki hänen kuulijansa
vähän kaamealla mielellä. Hiilet suuressa uunissa olivat himmenneet,
kynttilän sydän savusi, ja välskärin pitkä hyljepyssy loi kummallisia
varjoja seinälle ruutisarven ja metsästyslaukun viereen. Kertoja itse
istui äänetönnä; kaunis Anna Sofia ei huomannut, että ne viilekkeet,
joita hän neuloi sulholleen, olivat pudonneet lattialle; serkku
Svanholm kierteli miettiväisen näköisenä viiksiään; serkku Svenonius
etsi hyvin totisen näköisenä viimeisiä nuuskan muruja tyhjän rasiansa
pohjasta; vanha isoäiti, jonka raitis, käytännöllinen mieli pysytteli
enemmän todellisuudessa kuin haaveitten maailmassa, oli huomaamattansa
neulonut sukkansa terän ainakin paria tuumaa pitemmäksi kuin mikään
sopusuhtainen jalkaterä olisi vaatinut.
Vihdoinkin virkkoi vanhus: -- Sen minä vain sanon, serkku hyvä, että
kovin oli kamala tuo kertomus. Hyvä toki, että lähetin lapset pois, kun
serkku alkoi kertoa vanhasta Jaanasta. Voisi vähemmästäkin ruveta
pimeätä pelkäämään. Ja vaikka minä omasta puolestani uskon voivan
tapahtua ihmeellisiä asioita, joita sokea järkemme turhaan koettaa
tutkiskella, niin sen kuitenkin sanon, että noituus ja velhous ja muut
sen semmoiset sotkut ovat kristitylle ihmiselle inhoittavaa taikuutta.
-- No, no, -- vastasi kapteeni Svanholm toimessaan, -- voi olla hyväkin
kristitty ja kuitenkin tutustuu paholaiseen, kun niin sattuu. Pelkuri
en ole koskaan ollut; se joka minua siksi sanoo, on roisto, ja minä
voisin kertoa teille jotakin Karstulasta...
-- Jossa veljellä oli niin sukkelat jalat, -- virkkoi Svenonius.
-- Herra! -- karjaisi kapteeni, mutta hillitsi itsensä samassa, sillä
koulumestarin pahanilkiset pistokset alkoivat tottumuksen voimasta jo
menettää vaikutuksensa, niinkuin Mithridateen myrkky. -- Minä vain
tahdoin sanoa, -- jatkoi hän vähän vielä sieraimiinsa tuhkien, -- että
tunsin ennen muinoin erään turkulaisen akan; hän oli noita ja ennusti
kahviin katsoen v:n 1809 vallankumouksen ja v:n 1812 sodan ja
Napoleonin kukistumisen ja Kaarle XIII:n kuoleman.
Svenonius kierteli jo uutta pistosanaa kielellään, kun välskäri
tavallisella levollisuudellaan, puoleksi leikillä, puoleksi totisesti
virkkoi: -- Veli Svanholm on oikeassa, minä olen nuoruudessani nähnyt
kummallisia asioita neiti Arvidssonin korteista, ja Pariisissa näin
minä kerran paholaisen sukkelimman oppilaan. Hänen nimensä oli
muistaakseni mamselli Lenormand.
Anna Sofia, joka välistä oli sanomalehtiä lukenut, tuli yht'äkkiä
hirveän uteliaaksi. -- Hyvä, paras kummi, -- huudahti hän vilkkaasti;
-- kertokaa meille jotakin mamselli Lenormandista.
You have read 1 text from Finnish literature.
Next - Välskärin kertomuksia 2 - 14
  • Parts
  • Välskärin kertomuksia 2 - 01
    Total number of words is 3705
    Total number of unique words is 1943
    24.2 of words are in the 2000 most common words
    34.3 of words are in the 5000 most common words
    40.0 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Välskärin kertomuksia 2 - 02
    Total number of words is 3687
    Total number of unique words is 1999
    24.6 of words are in the 2000 most common words
    36.1 of words are in the 5000 most common words
    42.3 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Välskärin kertomuksia 2 - 03
    Total number of words is 3733
    Total number of unique words is 2035
    24.9 of words are in the 2000 most common words
    35.1 of words are in the 5000 most common words
    39.9 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Välskärin kertomuksia 2 - 04
    Total number of words is 3508
    Total number of unique words is 2003
    23.2 of words are in the 2000 most common words
    34.0 of words are in the 5000 most common words
    40.5 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Välskärin kertomuksia 2 - 05
    Total number of words is 3483
    Total number of unique words is 2015
    22.8 of words are in the 2000 most common words
    34.5 of words are in the 5000 most common words
    41.2 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Välskärin kertomuksia 2 - 06
    Total number of words is 3574
    Total number of unique words is 1979
    22.8 of words are in the 2000 most common words
    33.5 of words are in the 5000 most common words
    39.5 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Välskärin kertomuksia 2 - 07
    Total number of words is 3534
    Total number of unique words is 2025
    23.7 of words are in the 2000 most common words
    34.7 of words are in the 5000 most common words
    41.3 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Välskärin kertomuksia 2 - 08
    Total number of words is 3552
    Total number of unique words is 2009
    23.0 of words are in the 2000 most common words
    33.4 of words are in the 5000 most common words
    39.1 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Välskärin kertomuksia 2 - 09
    Total number of words is 3547
    Total number of unique words is 2022
    23.7 of words are in the 2000 most common words
    34.1 of words are in the 5000 most common words
    39.6 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Välskärin kertomuksia 2 - 10
    Total number of words is 3578
    Total number of unique words is 1906
    24.6 of words are in the 2000 most common words
    35.0 of words are in the 5000 most common words
    40.9 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Välskärin kertomuksia 2 - 11
    Total number of words is 3723
    Total number of unique words is 2002
    25.7 of words are in the 2000 most common words
    37.0 of words are in the 5000 most common words
    42.3 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Välskärin kertomuksia 2 - 12
    Total number of words is 3591
    Total number of unique words is 2002
    23.7 of words are in the 2000 most common words
    34.0 of words are in the 5000 most common words
    40.1 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Välskärin kertomuksia 2 - 13
    Total number of words is 3771
    Total number of unique words is 1959
    26.2 of words are in the 2000 most common words
    35.6 of words are in the 5000 most common words
    41.5 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Välskärin kertomuksia 2 - 14
    Total number of words is 3674
    Total number of unique words is 2027
    24.6 of words are in the 2000 most common words
    36.0 of words are in the 5000 most common words
    41.0 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Välskärin kertomuksia 2 - 15
    Total number of words is 3584
    Total number of unique words is 1998
    22.8 of words are in the 2000 most common words
    34.1 of words are in the 5000 most common words
    39.7 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Välskärin kertomuksia 2 - 16
    Total number of words is 3522
    Total number of unique words is 2046
    22.2 of words are in the 2000 most common words
    31.7 of words are in the 5000 most common words
    36.8 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Välskärin kertomuksia 2 - 17
    Total number of words is 3401
    Total number of unique words is 2151
    21.1 of words are in the 2000 most common words
    31.4 of words are in the 5000 most common words
    36.0 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Välskärin kertomuksia 2 - 18
    Total number of words is 3520
    Total number of unique words is 2033
    22.1 of words are in the 2000 most common words
    31.9 of words are in the 5000 most common words
    37.4 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Välskärin kertomuksia 2 - 19
    Total number of words is 3532
    Total number of unique words is 1932
    22.4 of words are in the 2000 most common words
    32.0 of words are in the 5000 most common words
    37.1 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Välskärin kertomuksia 2 - 20
    Total number of words is 3624
    Total number of unique words is 1887
    23.9 of words are in the 2000 most common words
    34.9 of words are in the 5000 most common words
    40.0 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Välskärin kertomuksia 2 - 21
    Total number of words is 3584
    Total number of unique words is 2003
    23.4 of words are in the 2000 most common words
    34.0 of words are in the 5000 most common words
    39.3 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Välskärin kertomuksia 2 - 22
    Total number of words is 3422
    Total number of unique words is 1967
    23.2 of words are in the 2000 most common words
    33.6 of words are in the 5000 most common words
    38.3 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Välskärin kertomuksia 2 - 23
    Total number of words is 3456
    Total number of unique words is 2049
    21.7 of words are in the 2000 most common words
    31.7 of words are in the 5000 most common words
    37.7 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Välskärin kertomuksia 2 - 24
    Total number of words is 3606
    Total number of unique words is 1978
    24.2 of words are in the 2000 most common words
    36.0 of words are in the 5000 most common words
    41.0 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Välskärin kertomuksia 2 - 25
    Total number of words is 3575
    Total number of unique words is 2020
    23.7 of words are in the 2000 most common words
    34.5 of words are in the 5000 most common words
    39.7 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Välskärin kertomuksia 2 - 26
    Total number of words is 3669
    Total number of unique words is 1885
    27.8 of words are in the 2000 most common words
    37.9 of words are in the 5000 most common words
    43.2 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Välskärin kertomuksia 2 - 27
    Total number of words is 12
    Total number of unique words is 12
    49.9 of words are in the 2000 most common words
    49.9 of words are in the 5000 most common words
    49.9 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.