Suomen kultainen kirja I - 8

Total number of words is 1160
Total number of unique words is 774
23.1 of words are in the 2000 most common words
31.3 of words are in the 5000 most common words
36.6 of words are in the 8000 most common words
Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
Päinvastoin on se sangen helppoa. Kunhan tuntee vaan verbien
taivutusohjeen ja nominien taivutusmallit, voipi taivuttaa mitä sanoja
hyvänsä. Emme tunne mitään kieltä, joka siinä suhteessa olisi niin
säännöllistä kuin suomenkieli, jossa on niin harvinaisen vähän
poikkeuksia. Mitähän kieltä voitaisiinkaan verrata suomalaisten
kieleen, mitä sen lähteitten rikkauteen ja kielen uusiin lähteisiin
tulee?
Arabiankielikään, jota pidetään rikkaimpana itämaisista kielistä, ei
ole tähän vähintäkään verrattavissa, ja jos puhutaan kreikan- ja
saksankielten taipuvaisuudesta uusien käsitteiden ilmaisemiseksi, niin
ei silloin vielä ole otettu selvää suomenkielestä.
Todistuksena suomenkielen ijästä on se, ettei siinä ole juuri
nimeksikään -- ainakin on varsin harvoja -- yhdistettyjä sanoja, ellei
oteta lukuun viime aikoina muodostettuja; mikä osottaa, etteivät
suomalaiset tunteneet sanojen yhdistämisen taitoa (eikä tarvetta)
yhdistettyjen käsitteiden ilmaisemiseksi. Kuten kiinalaisella vielä
tänäkin päivänä on erikoinen yksinkertainen merkki (kirjain) jokaista
sanaa varten, niin on suomalaisellakin varma sana kutakin käsitettä --
myöskin yhdistyneitä käsitteitä -- varten; ja siitäpä selviääkin
miksikä suomenkielessä on niin paljon perussanoja ja minkä vuoksi
_tämän kielen myös täytyy olla peruskieli monelle muulle kielelle_,
eikä mikään muista kielistä muodostunut kieli.'
Tällaista lausui C.Ä. Gottlund! -- Näin selvästi on siis jo vuonna 1834
lausuttu, että suomenkieli on Europan alkuperäinen kieli, kaikkien
europalaisten vanhin äidinkieli. Ja miten pitkälle olemme nyt, Herran
vuonna 1915, päässeet? Siihen, että tätä tutkimuksen tulosta epäilevät
nekin henkilöt, joilta voisi odottaa tutkimusten laajentamista ja
tulosten vahvistamista!
On omaksuttu yleiseksi mielipiteeksi, että koska pronssikauden Suomessa
löydetyt esineet ovat sen aikaisten esineitten kaltaisia, joita on
löydetty Ruotsissa, jossa pronssikaudella on puhuttu muka ruotsia, niin
on muka ruotsia puhuttu Suomessakin niillä seuduin, missä sellaisia
esineitä täällä on löydetty.
Näytämme kuitenkin tässä koristeen, niin kutsutun kierrekoristeen, joka
nähtävästi esittää kokoon käärittyä lassoa[72] eli heittohihnaa, jota
lappalaiset käyttävät porojaan kiinni ottaessaan. Se puhuu paremmin
kuin muut sellaiset aiheet lappalais-suomalaisen muinaiskultuurin
vaelluksista vanhimman pronssikauden aikana kautta Europan kaikkien
maiden; ainapa Egyptistä ja vanhasta Aasiasta Perä-Pohjolaan saakka.
Tuolla Pohjolassa tätä koristetta vieläkin käytetään, kuten selviää
oheen liitetystä kuvasta N:o III, hopeainen rintaneula; -- sama
koristeaihe näkyy eräässä Lapinlahdelta löydetyssä pronssikauden
neulassa, N:o I. Ja sama koriste, melkeinpä aivan tarkalleen
samanlainen, on löytynyt Ranskasta (N:o IV); sekin on pronssikaudelta.
Jos nyt samankaltaisen koristeen löytyminen samanaikuisista
muinaislöydöistä on todistuksena siitä, että samaa kieltä on puhuttu
kaikkialla, missä tällaisia koristuksia tavataan, niin voimme,
viittaamalla kuvioissa II ja V esiintyviin kierrehihnakuvioihin,
sanoa että suomalais-ugrilaista kieltä puhuttiin Sveitsissäkin
pronssikaudella, sillä kukaan ei kaiketi väittäne, että päinvastoin
Rammansaarella Suomessa, mistä pronssikoriste N:o II on löytynyt, olisi
pronssikaudella puhuttu raeto-romanilaista eli sveitsiläisten
myöhäisempää kieltä. Tästä johtuu, että samaa (suomen)kieltä puhuttiin
siis myös Skandinaviassa ja Saksassa tämän varhaisemman pronssikauden
aikana --; vertaa kuvioita VII ja X, johon belgialainen muunnos VIII
liittyy.
Mihinkä ikänänsä katselemmekin, tapaamme saman kulmurin kaikkialla
Europassa pronssikauden alussa, ennenkuin mitkään n.s. kansallisuudet
olivat ehtineet syntyä ja asettua asumaan nyt mainitsemiimme maihin.
Meidän kamariviisaat muinaistutkijamme, jotka luulevat voivansa
sivuuttaa sellaiset tiedemiehet kuin G. Kossinnan, O. Almgrenin ja
J. Ailion, iskevät siis ilmaan, kun he tyytyvät vertaamaan esim.
kuvioita X ja I toisiinsa ja siitä päättelevät, että Lapinlahdella
Suomessa puhuttiin pronssikaudella -- ruotsia! Jos asianlaita olisi
siten, niin olisi kaiketi Mykenaissa (entisessä Troijassa, Vähässä
Aasiassa) -- katso kuvio IX -- myös puhuttu ruotsia! Mahtaneeko
professori T.E. Karsteenkaan tohtia väittää sellaista.
Sen sijaan oli _Pelaskien_ Homeron aikainen Välimeren kultuuri,
(kuviot XI ja IX), sangen läheinen esiroomalaiselle eli
_etruskilaiselle_. Meistä onkin erittäin hauskaa saada näyttää, että
samat suomalais-ugrilaiset koristeet tavataan myös Etruskien
keskuudessa.
Kuvio XII on siis kaunis muinaistieteellinen lisäke parisilaisen
professorin Jules Marthan kielitieteelliseen todisteluun siitä, että
Etruskienkin kieli oli suomalais-ugrilaiseen kieliryhmään kuuluvaa
kieltä!
Kuten tunnettua, on myöskin professori _Arthur Gleye_ Tomskissa,
kahdessa kirjoituksessa "_Krettscke Studien_" (Kretalaisia tutkimuksia)
I-II (Tomsk 1912-1914), verrannut pelaskien kretalaista
viivakirjoituskieltä fennisiläiseen ja erittäinkin länsi-suomalaiseen
kieleen. Huomaamme prof. Gleyen tutkimusten osottavan nerokasta
tutkijasilmää näiden kielien aikaisempiin kehitysmuotoihin nähden.
Kun professori Gleye nähtävästi on tullut samoihin tuloksiin
kuin muutkin europalaiset kuuluisuudet, joiden lausuntoja tässä
kirjassa olen julkaissut, palaamme seuraavissa vihkoissa hänen
muinaiskreikkalaisuutta koskevien tutkimustensa tuloksiin.
Meidän täytyy kustannusten välttämiseksi, ikävä kyllä, jättää sillensä
enempi kuvallinen todistelu, vaikka tiedämmekin, että muinaistiedettä
koskeva keskustelu ilman havainnollisia välikappaleita ei ole
vakuuttavaa laatua.
Mutta lukijan tulee muistaa, että meitä vastassa on koko yhdistysryhmä
"Viikinkipoika ja Kumpp." Helsingissä, ja ettei meillä ole käytettävänä
miljoonarahastoa, kuten totuuden vastustajilla on. Jos käytettävänämme
olisi jokin rahasto, olisi meidän sangen helppo kasata kuvienkin
avulla sellainen joukko kansantieteellisiä, antropologisia ja
historiallis-maantieteellisiä todistuksia, että koko indogermanilainen
otaksuma (hypoteessi) romahtaisi päälleen -- paperikoriin.
Kun suotta on tuhlata niin paljon kirjoitus- ja painomustetta, jotta
olisi voitu näyttää maamme alkuasukkaiden olleen ruotsalaisia, niin
emme kuitenkaan saata olla tässä esittämättä -- kuvana -- erästä
sellaista alkuasukasta, kuva II a.
Se on kuvattuna eräässä Suoniemeltä (Räisälästä) löydetyssä
muinaisesineessä siten kuin kuva I a osottaa.
Siitä oikealle kädelle olemme piirtäneet vähän enemmän luonnonmukaisen
kuvan siitä henkilöstä, jota tuntematon taiteilija muinaisessa
Suoniemessä on käyttänyt mallinaan.
Kuten kuvasta käy selville, on tässä kysymys täysiverisestä
lappalaisukosta, jota ei kukaan, ei parhaalla tahdollakaan, voi katsoa
germaniksi tahi ruotsalaiseksi.
Näyttääksemme, ettei lappalaisten "lasso"-koristeiden yhtäläisyys
Suomessa ja kaikkialla Europassa sekä Mykenessä, Vähässä Aasiassa, ole
satunnainen, kuvaamme tähän vielä juuri Vähässä Aasiassa, Schliemannin
Troijassa toimittamissa kaivauksissa löytyneen esineen ja kehotamme
lukijaa tarkoin vertaamaan tämän esineen muotoa ja siinä ilmenevää
koristeellista peruspiirrettä, kuva IV a, kuvaan III a, joka näyttää
melkein kaikin puolin yhtäläisen, Lapinlahdella löydetyn pronssikauden
esineen.
Onhan Suomessa löydetty esine paljoa yksinkertaisempi, mutta koristeen
sekä muoto että peruspiirre on aivan sama, ja osottaa se, että
esi-isämme vielä perimmässä Pohjolassakin takoivat koristeita samalla
tavalla kuin heidän ammon aikaiset esi-isänsä Välimeren rantamilla
olivat tehneet.
Ei kaiketi kuparipronssi-, kulta- ja aseseppä Ilmarinen suotta
ollutkaan suomalaisten runouden päähenkilöitä. Agricolan kirjoituksista
tiedämme, että hämäläiset pitivät Ilmarista -- miehisen käsityön
taitavana takojana -- suuressa kunniassa, samoin kuin he kunnioittivat
hänen vanhempaa veljeään, henkisen työn ja runojen seppää, Väinämöistä.
Mutta näiden suurien esi-isäin laulujen oli väistyttävä paavin tieltä
ja vetäydyttävä Venäjänpuolisen Karjalan synkkiin korpimaihin.
Venäläisille siis, ehkä tietämättään, on tuleva kunnia siitä, että he
katoamasta ovat pelastaneet koko keltiläisen Europan suurimman ja
vanhimman kansallisepoksen.
Ellei Venäjän valtaa olisi ollut, olisivat germanilaiset voudit,
pyövelit ja teurastajat tunkeutuneet aina Vienanmerelle saakka.
Silloinpa olisivat Europan viimeiset, keltiläisen suuruusajan muistot
olleet vaan kirjoittamattomana muistona.
Kirjasessa "Svenskt i Finland" soinnuttaa C.A. Nordman, kirjoituksensa
lopussa, laulua: "on eloni aaltonen vaan", seuraavasti:
"Ruotsalainen heimo Suomessa näyttää rantalaineelta. Kohisten vierii se
rantaan esihistoriallisena aikana, sitten se vetäytyy rautakaudella
takaisin, voittaa taasen kun ristiretkeilijäin kilvet ja kypärit
välkkyvät ja jää vuosisadoiksi ylläpitämään länsimaista sivistystä
Itämaissa."
Niinpä tosiaan! Meidän sivistyksemme on ollut aaltojen välissä aina
siitä saakka, kun germanit esiintyivät tämän maailman näyttämölle,
mutta se aikakausi, jolloin ruotsalaisten "länsimainen sivistys" on
pystynyt vastustamaan meidän, vanhemman itämaisen sivistyksemme
uudelleen nousua, on nyt loppumassa.
Minäkin lopetan nyt tämän ensi vihkoni siihen vakuutukseen, että
"Itämaa" (Suomi) ei enää kaipaa sitä lainetta, joka "historian lasilla
katsoen" on täälläkin ollut "veren ja kyynelten karvainen" ja joka
kohta vaipuu takaisin -- väkijuomiinsa.
Kohta nousee "Itämaasta uusi sivistysaalto, joka vierii viikinkien ja
heidän louhikäärmekylvönsä ylitse. Sitenpä taasen toteutuu se totuus,
joka, jos mikään, on tällä taivaankappaleella ikuinen. Sen totuuden
lausuvat suomalaiset vielä tänäkin päivänä sanoilla: "idästä päivän
nousu" -- "Oppineille" me saman totuuden lausumme sanoilla:
EX ORIENTE LUX.
You have read 1 text from Finnish literature.
  • Parts
  • Suomen kultainen kirja I - 1
    Total number of words is 3126
    Total number of unique words is 1941
    20.5 of words are in the 2000 most common words
    28.9 of words are in the 5000 most common words
    34.2 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Suomen kultainen kirja I - 2
    Total number of words is 3277
    Total number of unique words is 2017
    20.5 of words are in the 2000 most common words
    29.1 of words are in the 5000 most common words
    34.8 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Suomen kultainen kirja I - 3
    Total number of words is 2931
    Total number of unique words is 1810
    19.8 of words are in the 2000 most common words
    28.8 of words are in the 5000 most common words
    33.4 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Suomen kultainen kirja I - 4
    Total number of words is 3293
    Total number of unique words is 2000
    19.7 of words are in the 2000 most common words
    27.4 of words are in the 5000 most common words
    32.8 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Suomen kultainen kirja I - 5
    Total number of words is 3251
    Total number of unique words is 1866
    20.5 of words are in the 2000 most common words
    29.9 of words are in the 5000 most common words
    35.3 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Suomen kultainen kirja I - 6
    Total number of words is 3228
    Total number of unique words is 1722
    19.4 of words are in the 2000 most common words
    28.4 of words are in the 5000 most common words
    32.9 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Suomen kultainen kirja I - 7
    Total number of words is 3150
    Total number of unique words is 1816
    18.9 of words are in the 2000 most common words
    26.9 of words are in the 5000 most common words
    31.7 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Suomen kultainen kirja I - 8
    Total number of words is 1160
    Total number of unique words is 774
    23.1 of words are in the 2000 most common words
    31.3 of words are in the 5000 most common words
    36.6 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.