Suomen Kansan Sanalaskuja - 13

   huorat waimoin seassa.
   Päällä syönehen karwa on. 4940
   Päältä nuori neitsykäinen,
   alta ammon naitu waimo.
   Päältä tunnen päiwäkauden,
   silmistä hywän sikiön.
   Pääsee pyrkiwä puuhunki.
   Pääsen kolmesta pahasta:
   wenehestä wuotawasta,
   hewosta pakenewasta,
   akasta äkisewästä:
   wenehen tulella poltan,
   hewoisen hukille syötän,
   akan taudilla tapatan.
   Pääsikö piika pintehistä,
   waimo watsan wääntehistä?
   Päässyt kuollut wuorostansa,
   mätänewä määrästänsä.
   Päässä ruumiin toimi on.
   Päästä konna korrelle:
   itse hyppää orrelle.
   Päästä laulu laajenepi,
   wirsi weisaten wenypi.
   Päästä matoki kuolee. 4950
   Päästä paksu köyhän lapsi,
   peräpuolelta putikka.
   Päästä pinoki aljetaan.
   Päästään matoki ensiksi kuolee.
   Päätä juttu waatii, ei pitkää partaa.
   Päätänsä käärmetki karttaa.
   Pöytä tähdetten siä on.
  
   Raatapi pahaki piika
   nuoren sulhon toiweella.
   Raha ei ratko kormanoa,
   paina ei mieli miehen päätä.
   Raha ei saamatta sikiä,
   nouse ei touko kylwämättä.
   Raha kaikki rakentaa. 4960
   Raha kaikki tekee.
   Raha kaupan tekee.
   Raha mielen muuttaa,
   halut älyn pettää.
   Raha on Kurstin kukkarossa,
   olut Kirstin kellarissa.
   Raha on saaneen kynnessä,
   ei tarwitsewan taskussa.
   Raha rikkaan Jumala,
   uni köyhän kestapito.
   Raha rikkahan kulupi,
   pää menepi köyhän miehen.
   Raha rintaa lisääpi,
   raha mielen rohkaisepi.
   Rahana naimaton kaikki.
   Rahatuutta mieli raskas, 4970
   ei kaupan kalleutta.
   Rahtu lähtee lujastaki,
   kun lujaa kalwetaan.
   Rahwas ruoan syöpi,
   rauta heinän katkaisepi.
   Rajakengät suutarilla,
   paikkapöksyt räätälillä,
   kalsokirweet sepällä.
   Rajakenkä suutarilla,
   lainawakka wakkurilla,
   puulukko sepän owella,
   warpasolki walajan wyöllä.
   Rakastaa piruki poikaansa.
   Rakkaus lain täyttää,
   kaikki hywäksi käyttää.
   Rakko laiskan kämmenessä,
   känsä työttömän kädessä.
   Rakko työttömän kädessä,
   rupi laiskan lantehessa.
   Raskas on rahaton renki,
   paha palkaton kasakka.
   Raswa rauhan kattilassa, 4980
   waikka wettä kiehukahan.
   Rata maansa myönehellä,
   tien wieri wäsynehellä.
   Ratto rauhassa elää,
   soria sotahan kuolla.
   Rauha eläwille, lepo kuolleille.
   Rauha paljo rahaa maksaa.
   Rauha rahan woittaa.
   Rauha ruoka-aikana herroissaki on.
   Rauhan posket on aina siliät.
   Rauhassa hywä eleä,
   suwannossa soudeskella.
   Raukeaa rahaton orja,
   pysy ei palkaton kasakka.
   Rauta kultaa kalliimpi. 4990
   Rautainenki raukenepi
   kesäheinän lyötyänsä.
   Re'essä tuolla heinä,
   karheella kahden isännän.
   Rehellisyys maan perii.
   Reikä on tehty rengin suuhun,
   johon palkkansa panepi,
   ansionsa ammentapi.
   Reista'a rekiwetoa,
   koita kolmitalwiaista,
   jaksaako mäessä mennä,
   woiko wuorelle kohota.
   Reki ei pääse edelle hewoista.
   Reki on rengillä matala,
   kasakalla kaidat laidat.
   Reki warsan tielle opettaa.
   Reki warsan waatii
   maata myöten marsimaan.
   Reki warsan waatii, 5000
   talo miehen tarwitsee.
   Reki warsan waatii,
   talo miehen tastii.
   Retkellä repo metsässä,
   retkemmällä kurja raukka.
   Riemu on rauhan tytär.
   Rieska leipä, huora emäntä.
   Riewuilla köyhät koreilewat.
   Riidalla toinen puoli mailmaa elää.
   Riidasta torat tulewat,
   torasta weriset murhat.
   Riidoiksi waimon warat.
   Riista rikkahan pihalla,
   kaali köyhän kamarissa.
   Riita riistalla tulepi, 5010
   kapelu kalan wähällä.
   Riita rikkaat häwittää.
   Riita, tora kahden kesken,
   suuta, kättä muiden nähden.
   Riita waimojen waroista
   miehelähän mentyänsä.
  214
   Riiteli kälystä kaksi
   kahden puolin kaalimaljan:
   satuin noita kuulemahan,
   lemmon kuultawat molemmat.
   Rikas kätkee rikkautensa,
   köyhä ei kätke köyhyyttänsä.
   Rikas maita riitelee,
   köyhä unta kiittelee.
   Rikas poika naidessaan,
   riski piika mennessään.
   Rikas pääsee rahallaan,
   köyhä selkänahallaan.
   Rikas riemuten edellä,
   köyhä kiljuen perässä.
   Rikka raha hengen suhten. 5020
   Rikkaan hywä hewoinen,
   rahallisen waimo kaunis.
   Rikkaan raha -- Raha rikkaan.
   Rikkaan tauti ja köyhän taari,
   ne kauas kuuluwat.
   Rikkaasta hewoista, köyhästä akkaa.
   Rikkaat hywin eläwät,
   köyhät kiljuen perästä.
   Rikkahilla on maiden riita,
   köyhillä unen keräjä.
   Rikkaus sopii peittoonki,
   köyhyys nousee pöydälle.
   Rikki pieletön weräjä,
   halpa lapsi haltiaton.
   Rikkilakki liinawaimo,
   puulukko sepän emäntä.
   Riko ei mieli miehen päätä, 5030
   lohi ei koskea sokaise.
   Rinnan rikkaat ajawat,
   käsityksin köyhät käywät.
   Rinnan rikkaat ajawat,
   köyhät yksin köykyttäwät.
   Rinnassa särjellä sappi,
   wäki warsan sieramissa.
   Riski waimo riitelewä,
   tekewä toruwa akka.
   Risti rikkaan pihalla,
   kanto köyhän kartanolla.
   Röhkiä rokan särpää,
   kainu päälle katselepi.
   Röhkiä rokanki syöpi,
   kainu ei saa kaaliaka.
   Röhkiä ruoan hakepi,
   ujo nälkää näkepi.
   Rohkiampi ruoan syöpi,
   mies kehno ohitse käypi.
   Routa porsaan kotia tuo. 5040
   Routawuonna roudan selkään,
   sulawuonna lehteen.
   Ruho rammalla saadaan,
   silmäpuolella sokia.
   Ruja rammalle menepi,
   sokialle silmäpuoli.
   Rukawaara ruskia,
   kompakko korkia,
   wesi alla walkia.
   Ruma työlle rohkiampi,
   kaunis kaupoille parempi.
   Ruma työllä runsahampi,
   kaunis katsoa parempi.
   Ruma työtä kiirehtii,
   kaunis warttansa kalipi.
   Ruoaksi welliki rupiaa.
   Ruoassa henki on.
   Ruoassa työn alku, 5050
   juomassa puheen alku.
   Ruoassa työn alku, työssä talon alku.
   Ruoka ensimäinen, työ jälkimäinen.
   Ruoka muodon muodostaa,
   waatet warren kaunistaa.
   Ruoka muotoa, waatet wartta.
   Ruoka niin, kuin wieras.
   Ruoka orjan ensimäistä,
   palkka ansion perästä.
   Ruoka ruumiin tekepi,
   waatet warren walmistapi.
  
   Ruokarauha linnassaki.
   Ruoki minua Sihwerin päiwään,
   heitä sitte hännästä hankeen: sanoi kana.
   Rupi rikkahassa, paiset pajarissaki. 5060
   Ruskia repo kuoltuansaki.
   Ruumensäkki ruunan wyöllä,
   kakkara orihin wyöllä,
   rahatasku tamman wyöllä.
   Ruumis terwet, ruoka makia.
   Ruunaa rupeamaksi,
   miestä päiwäksi.
   Ruunun rotta, woudin kissa.
   Ruwessa porsas kaswaa,
   läskinä liha syödään.
   Ruwet työttömän käsissä,
   rakot laiskan kämmenpäissä.
   Ryhmys rähmys työn tekepi,
   kaunis katsoo karwoansa.
   Rypee pestyki sika rapakossa.
   Ryppylakki liinawaimon, 5070
   puulukko sepän emännän.
   Ryyppy ryypylle wetäpi.
   Rähmi kirjawa kesällä,
   ihmisen ikä kirjawampi.
   Räkänenästä mies tulepi,
   waan ei tyhjän itkiästä.
  
   Saa -- Saapi.
   Saadakseen kissa naukuu,
   ottaakseen koira haukkuu.
   Saalis miehen yllyttää
   paljoaki pyytämähän,
   liikoa himoamahan.
   Saalis miehen yllyttää
   pyhänäki pyytämähän.
   Saalis säkkiin pannaan, ei waiwa.
   Saamisessa saukon ruoka.
   Saamiset luodut lapset, 5080
   syömiset hywät ewähät.
   Saaneella osa on, ei ansainneella.
   Saaneen hywä, säästäneen parempi.
   Saaneen sia, ei ansainneen.
   Saanunna sika jänistä,
   jänis puuhun päästyähän.
   Saanut saappaat pitäpi,
   saamaton rajaiset kengät;
   köyhä käypi kengättäki,
   wirsussaki wiipottapi.
   Saapas jalassa -- Saappaassa jalan.
   Saapi hiihtäjä hikensä,
   jauhaja jalon wäkensä,
   riihen puija lämpimänsä.
   Saapi hiihtäwä hikensä,
   willan lyöjä lämpimänsä.
   Saapi nähdä kumpika meistä toinen on.
   Saapi olla lähtemättä, 5090
   ei saa olla wiipymättä.
   Saapi panna patoa monta
   yhdelle tulisialle,
   waan ei monta morsianta
   yhden yljän wuotehelle.
   Saapi pyytäwä pyyn poikiaki.
   Saapi saatua siiwollaki syödä.
   Saapi se syitä, joka lasta piestä tahtoo.
   Saapi sihwilä siansa
   alla muiden astioitten.
   Saapi siiwilä siansa
   päällä muiden läntymysten.
   Saapi surma saunastaki,
   ottapi owen takaa.
   Saapi tyhjän tekemättä,
   kowan onnen ostamatta.
   Saapi tyhjän tekemättä,
   walehen watomattaki.
   Saapi työ tekiänsä, leipä syöjänsä. 5100
   Saapi weljen wehnäisillä,
   sisaren sianlihalla.
   Saapi woilla wierahia,
   oluella ystäwiä.
   Saappahassa jalan jatko
   piian pienen pintelissä.
   Saappahassa menee, wirsussa palajaa.
   Saas tästä suuni parka,
   waikka itse ilman jäisin.
   Saattapi hywä Jumala
   hywänki talon emännän
   säätä säkki kainalohon,
   kontti selkähän kohata.
   Saattapi hywä Jumala
   panna rengin re'en perähän,
   kannoille kasakkamiehen.
   Saattapi hywä Jumala
   tehdä orjasta emännän,
   piiasta elon pitäjän.
   Saattapi hywä Jumala
   tehdä orjasta isännän
   kasakasta kaupan miehen.
   Saattapi hywä Jumala 5110
   yletä aletun mielen,
   aleta yletyn mielen.
   Saatu on saalis suurempiki
   wähemmälläki wäellä.
   Saatu säkkiin pannaan,
   ei wasta toiwotettu.
   Sadetta sykysyrusko,
   talwen jatkoa kewäinen.
   Saita aina säkkinsä pohjan löytää.
   Saita leipiä lukepi,
   arinalla arwelepi.
   Saiwar saalas, täi tekiä.
   Sakia on kansan kattila.
   Sakiampi on kansan,
   kun yksinäisen kattila.
   Sakiampi weri, kun wesi.
   Sakoisampi sawi, kun santa hiekkapellolla. 5120
   Samasta koirasta karwoja, josta haawaki.
   Sametti saristuessa,
   musta kenkä köyhtyessä.
   Sammuu syöjäin tuli,
   wiriäpi tappeliain.
   Sampo wanhani sanoilla,
   lahoi Louhi luottehilla,
   wirsillä Wipuinen kuoli,
   leikin lyöden Lemminkäinen.
   Sana pääsee suusta, kun kärppä,
   siitä tulee isoksi, kun härkä.
   Sana sanasta, kaksi paraasta.
   Sanasta miestä, sarwesta härkää.
   Sanasta sana itää, kypenestä maa kytee.
   Sanoi wanha Wäinämöinen:
   ei sitä pitäisi syödä
   siian suolta, hauin wuolta,
   ahwenen alaista puolta,
   kuujaisen kutumätiä.
   Sanoista sodat tulewat, 5130
   kipenistä maat kytewät.
   Sanoo antan't antaneensa,
   waan ei syönyt saaneensa.
   Sappi särjen -- Rinnassa särjellä.
   Sarka werka köyhän miehen,
   waski waiwaisen hopia.
   Sata luuta hauin päässä:
   ne kaikki nimellisiä;
   puoli porsaan kyljessä:
   ei ole niillään nimeä.
   Sata on surmoa urohon,
   tuhat miehen kuolemata.
   Sata päätä lappeessa,
   tuhat ämmän seikeessä.
   Sata sauoa sataa,
   tuhat keppiä tulepi
   myöhäselle murkinalle.
   Sataa sawinen pilwi,
   muiten musta hirwittää.
   Sataa sawinen pilwi,
   musta pilwi peljättäpi.
   Sataen suwet tulewat, 5140
   kesäpäiwät kerkiäwät.
   Sataen suwi tulepi,
   wuoten wesi lankiapi.
   Sateheksi päiwän sappi,
   poudaksi kuun kehä.
   Sateheksi syksyruskot,
   talwen jatkoksi kewäiset.
   Satehella sika wiisas,
   ehtoolla laiska wiriä.
   Satehet suwen saattawat,
   satehet lopettawatki.
   Sattumoissa saukon ruoka.
   Saua paljo maita käypi,
   sana paljoa enemmän.
   Sawolainen pulloposki
   syöpi puuron leiwän kanssa,
   meriläinen mekkotakki
   syöpi liemen leiwättäki.
   Sawu seppäin pajassa:
   sen sepät suwatsewatki.
   Se ei syynä, mikä wikana. 5150
   Se elähti, kehen kolahti.
   Se ensin jauhattaa,
   joka ensin myllyyn tulee.
   Se eteen: keppi käteen,
   miesi matkaan, säkki selkään.
   Se huoli, sanoi sepän muori,
   kun wasikka kuoli.
   Se huolta häwinnehellä:
   syöminen, makoaminen,
   kylän penkki istuminen.
   Se hywin syö, joka harwoin saa.
   Se hywä talon emäntä,
   ilo kaikelle kylälle,
   osa'a oluen panna,
   wirutella wiinakullan.
   Se ikänsä elää, joka aikansa wälttää.
   Se kanaan koskee, kun kukko kurahtaa.
   Se kissa naukuu, kellä on hiiri suussa. 5160
   Se kissaa kiittää, jolla ei muuta eläintä ole.
   Se koira wingahtaa, johon kapula koskee.
   Se koira winkasi, johon kalikka käwi.
   Se kosken tawat tietää,
   joka korwalla asupi.
   Se kun on Maariana malon päässä,
   se on Wappuna waon pohjassa.
   Se kypsen maistaa,
   joka keitetyn paistaa.
   Se kysyy, joka ei tiedä,
   se siwelee, joka ei näe.
   Se köyttä, mikä kaulaaki.
   Se liiket liikunnossa
   ei warahin nousennossa.
   Se lintu, joka kowin warain aamulla visertää, 5170
   on usein ennen ehtoota hukassa.
   Se matkaan pannaan, joka aikaan tulee.
   Se mies, joka kalunsa katsoo.
   Se mies, joka paikkansa pitää.
   Se neuonsa pitää, joka maansa myöpi.
   Se nimen sanoo, kenen lapsi on.
   Se nyt seisoo, joka ennen juoksi.
   Se on huono lintu, joka ei woi
   höyheniänsä kantaa.
   Se on härkä hännätön,
   sarwiraawas sarwiton.
   Se on sileä, joka ei ole saanut.
   Se on tapa Tammelassa: 5180
   paras piika pappilassa.
   Se on tehty, ku on tehty:
   lapsi tyttären mahaan
   tyrät tekiän nahkaan.
   Se on tietämätön pojasta,
   saako partaa, eli jääpi ilman.
   Se on työllä katkaistu,
   ruparuoalla rewäisty.
   Se pahalla sanalla muistetaan,
   joka hywällä saadaan.
   Se pilkka, joka korwan leikkaa.
   Se saa walitun waimon,
   joka nai hyljätyn piian.
   Se siinä on wäkeä, kun näköäki.
   Se suussa, ku sydämessä,
   se kielessä, ku mielessä.
   Se suussa, mikä nenässä.
   Se tarkka talon emäntä 5190
   itse rihmat kehrääpi,
   itse kankahat kutopi;
   kysy ei kynsiä kylästä,
   tointa toisesta talosta,
   pirran piitä naapurista.
   Se tarkka talon emäntä
   wie ei willoja kylään,
   kuljettele kuontaloita,
   tappuroita tarjottele.
   Se toista uunista etsii,
   joka itse uunissa asuu.
   Se tulee weitseksi wetää,
   mikä wyölle aikahupi.
   Se tuskan tunsi, joka tupen käänsi.
   Se työn työksi tietää,
   joka tupen nurin kääntää.
   Se unissa, kun mielissäki.
   Se werkaa pitää, joka ei sarkaa saa.
   Se ystäwä on, joka hädässä auttaa.
   Se älähti, kuhun kolahti.
   Sekalainen köyhän säkki. 5200
   Sekalainen seurakunta.
   Sekö toista taluttapi,
   joka on itseki ojassa.
   Selkä suora, sääret wäärät,
   kohdalleen kontin kannan.
   Semmoiset siat, kun pahnatki.
   Sen hepo kotihin tuopi,
   taluttapi tamma parka,
   mi rekehen reuotahan,
   korjahan kohotetahan.
   Sen härkä kewäisellä päiwällä niitystä syöpi,
   minkä heinäajalla wetäisi.
   Sen jälkeen lintu kutsutaan, kun poraa.
   Sen koira -- Sitä koira.
   Sen koira kylässä saapi:
   kolauksen korwallensa,
   sinimarjan silmällensä.
   Sen käsi alinna, jonka hewoinen suossa. 5210
   Sen käsi oma alinna,
   jonka hepo hettehessä.
   Sen lintu tietää, kun kuwussa on,
   ei sitä, kun noukassa.
   Sen on lakki oikiampi,
   kunka kunnia parempi.
   Sen orit kotihin tuopi,
   liinaharja liuwuttapi,
   mi on pannahan pajuille,
   liitetähän liistehille.
   Sen saapi, min hiiri kowaisimesta.
   Sen saapi sanottuansa,
   jonka ilman oltuansa.
   Sen se kieletön wetäpi,
   minkä mieletön panepi.
   Sen suu nipsaa,
   jonka jalka kipsaa.
   Sen tekepi teiren poika:
   marjat appapi aholta,
   suolle soimahan menepi.
   Sen teki teiren poika: 5220
   appoi marjaiset aholta.
   Sen tietää -- Sen lintu tietää.
   Sen werta rukouksia, min hywiäki sanoja.
   Sentähden kettuki yli tien juoksee,
   ettei pääse alaitse.
   Sentähden sepon wenoinen
   rinta rautahan rakettu:
   juosta halki hietaharjut,
   somerikot soitatella.
   Sentähden sepottaretki
   kituroiwat kihlomatta:
   syli on syttä hartioilla,
   waaksi warrella nokea.
   Sentähden sepällä pihdet,
   ettei polta sormiansa.
   Sen tähden sepät tekepi
   rautoja rakoperiä,
   kiskotulta kirwehiä:
   palkan uuden saadaksensa.
   Seppä ja pappi ja willan lyöjä:
   ne kolme kowaa miestä.
   Seppä ja sika saapi wanhasta uuden,
   pappi ja koira haukkumalla ruoan.
   Seppä syöpi sammakonki, 5230
   kun ei saa sian lihoa.
   Seppä syöpi selwän leiwän,
   auran painaja paremman.
   Seppä syöpi selwän leiwän,
   selwemmän sepän emäntä.
   Seppä syöpi selwän leiwän,
   sepän akka selwän silkan.
   Seppä syöpi selwän leiwän,
   takoja palan patahan.
   Seppä tarpehen takopi,
   tahko karwan kaunistapi.
   Seuhtowatpa sepätki,
   waskirinnat riitelewät.
   Seuraa lempoki lautamiestä.
   Sia musta maannehella,
   tiiski laiskalla matala.
   Sian pää, matehen maksa,
   woille wertoa wetäpi.
   Sian tiedän, kussa synnyin, 5240
   kanssa kaiken, kussa kaswoin,
   en tiedä sitä sioa,
   kussa kuolema tulepi,
   tuonen hetki heiahtapi.
   Sian tiedät, kussa synnyit,
   paikan tiedät, kussa paisuit,
   se on paikka tietämätön,
   kussa kuoli kohtaapi,
   hengen loppu loukahtapi.
   Siellä hywä, missä ei meitä:
   woipuurotki keitetään.
   Siellä kylä -- Kylä siellä.
   Siellä tuli, kussa sawu.
   Siihen karwa karisee,
   kussa hepo piehtaroipi.
   Siihen karwa karwahtaa,
   missä peura pehtelepi.
   Siihen korsi kurahtuu,
   kussa kuorma kaatuu.
   Siihen kurki kuolee, kun suo sulaa.
   Siihen käypi käypä härkä,
   kuhun juoksepi hewoinen.
   Siihen köyhä kirwehensä, 5250
   kuhun miekkansa kuningas.
   Siihen miestä -- Äsken miestä.
   Siihen puuhun lintu lentää,
   kussa urpia näkepi.
   Siihen saapi käypä härkä,
   mihen juoksewa hewoinen.
   Siika ei tiedä syöjeänsä
   eikä piika wiejeänsä.
   Siinä härkä yön lepääpi
   rinnalla hywän hewoisen.
   Siinä leipä syödään,
   jossa leikki lyödään,
   jossa olutta juodaan,
   toista aina tuodaan.
   Siinä leipä syödään,
   jossa työ tehdään.
   Siinä mies, kussa toinenki.
   Siinä miestä -- Silloin miestä.
   Siinä naula, kussa tähti. 5260
   Siinä näkiä, kussa tekiä.
   Siinä on totuus, kussa puntari.
   Siinä paha, jossa pannaan,
   siinä peto, jossa mainitaan.
   Siinä paha, kussa pahaa puhutaan.
   Siinä pieni pisteleksen,
   kussa suuri käänteleksen.
   Siinä rikkautta, kussa rakkautta.
   Siinä susi, kussa mainitaan.
   Siinä tarkka tarwitaan,
   kussa wiisas wastataan.
   Siinä waris, kussa muutki linnut.
   Siinä wasta kyllä on, josta tähteitä jää. 5270
   Siinä wirsta, kussa tolppa.
   Siinä wuohi kalwaa,
   kuhun on kerran kytkettynä.
   Siinä yön, kussa yötyy,
   siinä päiwän, kussa pääty.
   Siista kalun kokoo, ei suuri saamuus.
   Siitä härkä syö, kusta wetääki.
   Siitä jatko, kussa katko.
   Siitä siasta kiinni pidetään,
   joka aidan raosta löytään.
   Siitä toinen ruoan syöpi,
   kun toinen siwutse käypi.
   Siitä tunnen -- Tuosta tunnen.
   Siitä watsa täynnä, josta suu makia. 5280
   Siitä wiisas wirren saapi,
   josta ei tuhma tunne'kaan,
   äkkioutoinen älyä.
   Siitä ylitse mennään, mistä aita matalin on.
   Siiwo työtä kaunihimpi,
   mieli muistoa parempi.
   Siiwo töitä kaunihimpi,
   muisto mieliä parempi.
   Siiwolla sika re'essä,
   alakärsä ahkiossa,
   terwatynnyri teloilla.
   Sika kaiken kesää kyntää,
   ei juo jouluna olutta.
   Sika koiraa pilkkaa,
   takareki kelkkaa.
   Sika lihawasta hywä on.
   Sika muistaa syömisen,
   unehuttaa lyömisen.
   Sika neuoo poikoansa 5290
   aidan wiertä astuessa:
   ele mene poikaiseni
   köyhän miehen kynnökselle,
   ele waiwaisen waolle.
   Sika paistaa kylkeänsä,
   paha koira kuonoansa.
   Sika syöpi aidattoman,
   halla myöhäisen panepi.
   Sikiäwät työn tekiät,
   laiskat kaatuwat lakoon.
   Sikäli wesa wedäksen,
   kukali kanto kaswaa.
   Silitä kissaa: nostaa häntäänsä.
   Silitä, pese sikoa:
   sika winkupi sikana.
   Siliä sowinnon jälki,
   kaunis taitawan takoma.
   Siliämpi siiwen jälki,
   kun on wastan lehtewänki.
   Siliänä lähtee luu koiran kontista.
   Siliät sowinnon posket, 5300
   kaunis mahtawan tekemä.
   Silkit ja sametit on haureuden merkit.
   Sille leipä leiwotaan,
   kulta toista toiwotaan.
   Silloin akka autusna,
   kun on ukko humalassa.
   Silloin haaksi haltiaton,
   kun on kippari kipiä.
   Silloin itkin ilman syyttä,
   ilman waiwatta walitin,
   kun itkin isän sylissä,
   paruin äitin paarmohilla.
   Silloin kala kiiskistä,
   mies mielettömästä.
   Silloin köyhä keittää, kun kattilan saa.
   Silloin köyhä köyhtyy,
   kun rikas rikastuu.
   Silloin köyhä rikas,
   kun watsa täynnä.
   Silloin laki lainehtii, 5310
   kun on juomari tuomarina.
   Silloin lapsi, kun lattialla,
   silloin poika, kun polwillaan.
   Silloin laulan, konsa joudan,
   konsa joudan ja kykenen;
   kun en konsa jouda'kaan,
   niin en silloin laula'kaan.
   Silloin lintu laihimmallaan,
   kulloin pojat pienimmällään.
   Silloin lähtö -- Lähtömieli.
   Silloin maammo markan maksoi,
   kun se nännillä imetti.
   Silloin mies humalassa,
   kun ei tuumaa tuleen näe.
   Silloin mies miessä,
   kun kaksi lakkia päässä.
   Silloin miestä merkitään,
   pukarista punnitaan,
   kun on tarwes tappeluhun,
   eli mieli miekkaisille.
   Silloin on aika joutawassa,
   kun on pappi soutamassa,
   lukkari perän pidossa.
   Silloin on huuletki hukaissa, 5320
   koska kieli maata kyntää.
   Silloin on mieli melkiässä,
   kun on toisen miehen päässä,
   wäki wäljässä tilassa,
   kun on toisen hartioissa.
   Silloin on nälkä nähtäwässä,
   kun on muona muulla maalla,
   taikina rajan takana.
   Silloin on silmä katsomassa,
   kulloin pyydys pyytämässä.
   Silloin on toimi toisahalla,
   kun on toisessa talossa.
   Silloin on tuuma tuonnempana,
   kun on toisessa talossa.
   Silloin paras lakata,
   koska leikki korkeimmallaan.
   Silloin poika -- Silloin lapsi.
   Silloin rauha lampahilla,
   sudet kun keskenään sotiwat.
   Silloin seppä takoo, kun rauta kuuma on.
   Silloin sika säkkiin, kun päin on. 5330
   Silloin taitawa työn tekepi,
   kun taitamaton hankitsee.
   Silloin takoa tulepi,
   kulloin rauta kuumettuna.
   Silloin tali -- Äsken tali.
   Silloin waimo waiwan tiesi,
   koska kantoi kolmikohdun.
   Silloin wika myllyssä, koska lyhty lattialla.
   Silloin witsa wäännettäwä, kulloin pehmeimmällään.
   Silloin ämmä -- Asken ämmä.
   Sillä akka woittaa, kun puolen puuta taittaa.
   Sillä ei kyllä, kulla ei tähdettä.
   Sillä ei paksua paria, 5340
   kellä ei paksut aitan parwet,
   sillä ei laajoa lajia,
   kellä ei laajat pöytälaudat.
   Sillä juttu julkisempi,
   jolla kantaja parempi.
   Sillä kiiret, kellä kihlat.
   Sillä pitää oleman paksut sääret,
   joka woi hywät päiwät kantaa.
   Sillä woitto, kellä kunnia.
   Sillänsä sianki kärsät,
   kuin on kerran kesken jäänyt.
   Silmä herra, mieli kuningas.
   Silmä siistiä kysypi,
   watsa wadin kantimia,
   peret pellon antimia.
   Siltä armo, keltä hirmu.
   Siltään sikoisen kärsä,
   kuin on kerran kesken jäänyt.
   Simo siltoja tekepi, 5350
   Martti maata wahwistapi,
   Antti aisoja panepi,
   Nikolaus niwopi kiinni.
   Sinijuttu kääntyy,
   kuni kantajat paremmat.
   Sini korpi wastaa, kuni korwessa huhutaan.
   Sini palkkansa pahalla,
   kuni palkan ansiotki.
   Sini saari suojoapi,
   kuni saaren puut näkywät
   Sini saari suojoapi,
   kuni siintäwän näkypi,
   sini äiti armastapi,
   kuni kuulupi eläwän.
   Sini selwempi asia,
   kuni selwempi ajaja.
   Sini seppäki sokia,
   kuni wiinoa wähäisen.
   Sini suuret silmät päässä,
   kuni otsaki lewiä.
   Sini syön kaloja kalki,
   sini koito kuorehia,
   kuni notkun nuottapuussa,
   keikun keskellä wenettä.
   Sini weikko werhelepi, 5360
   kuni tarwitaan talossa.
   Sinne kaakku kannetaan,
   josta toista toiwotaan.
   Sinne laulaja menepi,
   kunne wirsi wiittoapi.
   Sinne mieletön menepi,
   kunne järjetön panepi.