Suomen Kansan Sanalaskuja - 02

   Ei herkkua mahan täyttä syödä.
   Ei herkun paljoudesta ole.
   Ei herraa merellä.
   Ei herrain kanssa ole marjalle menemistä;
   wiewät marjat ja tuohisen.
   Ei herrain kiireistä.
   Ei herrat paljoa kärsi; tikulla
   silmään pistää, niin suuttuwat.
   Ei herruus konttia kanna.
   Ei newoinen häitä kiitä, 310
   jouhihäntä juominkia.
   Ei hewoista päiwältä saada.
   Ei hiiri heinäkuorman alle kuole.
   Ei hiiri hewoisen werta,
   paha lapsi miehen werta.
   Ei hiiri kekoon kuole.
   Ei hinta hewoista korota,
   jos ei hewoinen hintaa.
   Ei hoppu hywäksi liene,
   eikä kiiret kunniaksi.
   Ei hoppu hywälle tule.
   Ei hopussa sataa ajastaikaa eletä.
   Ei housut lainassa parane.
   Ei hullu hyweä tunne, 320
   sika suolaista kaloa.
   Ei hullu hyweä tunne,
   sika suoloja suatse.
   Ei hulluja kynnetä, eikä kylwetä,
   itsestään niitä kaswaa.
   Ei hullulle ole miekkaa uskomista.
   Ei hullun wäliä ole.
   Ei hulluus häwiämästä kiellä.
   Ei hulluus kiellä kuolemasta,
   pahuus kauan elämästä.
   Ei huoli -- Ei henno.
   Ei huoli hewotoin poika,
   pidä ei piiskasta lukua,
   kanna ei huolta kannuksista.
   Ei huolta häwinnehellä,
   työtä maansa myönehellä.
   Ei huolta häwyttömällä, 330
   mieltä mielen mennehellä.
   Ei huora häwystä tiedä,
   eikä suukko suosiosta.
   Ei huoralla häpyä ole.
   Ei huuto hädästä päästä,
   poru päiwistä pahoista.
   Ei hyry hywää tiedä.
   Ei hyttyisen ääni taiwaasen ulotu.
   Ei hywin syöden säästetä,
   säästäen hywin eletä.
   Ei hywyys estä kuolemasta,
   pahuus kauan elämästä.
   Ei hywä hauki suolassa pahene.
   Ei hywä hyljyksi jouda,
   kultapenninki kuluksi.
   Ei hywä hyljyksi jouda, 340
   kuluksi Jumalan kulta.
   Ei hywä pahaa tee.
   Ei hywä sana haawoita.
   Ei hywä sana woidetta tarwitse.
   Ei hywäkään lääkäri joka reikää lääkitse.
   Ei hywän sanan woimaa ole.
   Ei hywät hylkynä,
   kultakengät kulkuna.
   Ei hywääkään hewoista saa ajaa enempätä,
   kun aisat kantaa.
   Ei hywääkään hewoista saa yliwoimansa ajaa.
   Ei hywääkään pahantekoa tarwita.
   Ei hädällä kauas keritä. 350
   Ei hädässä mässätä.
   Ei hädässä -- Ei hopussa.
   Ei häissä surulla syödä,
   ei eletä huolen kanssa.
   Ei häistä käräjiin mennä.
   Ei häjy häwetä taida,
   waikka häntä heilukaan.
   Ei häjy häwystä tiedä,
   eikä koira kunniasta.
   Ei häjyllä häpyä ole.
   Ei häjyä häihin wiedä,
   kylän kurjoa kutsuta.
   Ei häpiä peittoon pääse.
   Ei härkä häitä kiitä, 360
   hepo pitkiä pitoja.
   Ei härkää ennen kaiwata,
   kun tehdas tyhjäksi tulee.
   Ei hästi häitä kiitä,
   hepo pitkiä pyhiä.
   Ei hästi hävetä tunne,
   hewon kaima kainustella.
   Ei hätä häwetä käske,
   kiiret kauan kiinnitellä.
   Ei hätä lakia lue.
   Ei hätäyneellä puolta ole.
   Ei hätää hengen lähtiessä.
   Ei ikä mieltä anna, jos ei Jumala.
   Ei ikää elettyähän,
   wuotta lehden langettua
   Ei iso sisältänsä kaada. 370
   Ei isän warasta hirtetä.
   Ei isättömän ilosta,
   emottoman ensinkänä.
   Ei itku hädästä päästä,
   kowat päiwät kuolemasta.
   Ei itku hädästä päästä,
   parku päiwistä pahoista.
   Ei jaksa jalka käydä,
   polwi polkea kykene.
   Ei jalon jalat palene,
   hywän kynnet kynnistele.
   Ei joka kuusessa orawaa ole.
   Ei jouda hywä hylyksi,
   jutuksi Jumalan wilja.
   Ei jouda hywät hylyksi,
   kultakenkäset kuluksi.
   Ei jouda jouten olla, 380
   jonk' on mieli miestä saada.
   Ei Jumala kiirettä luonut,
   paha mailma sen on suonut.
   Ei juopuneen laulusta.
   Ei juosten jauheta, eikä kannuksin kynnetä.
   Ei juosten matkaa tehdä.
   Ei jäänyttä jätetä,
   langenutta langeteta.
   Ei kaada wara wenettä,
   tuki ei suowoa tuhoa.
   Ei kaakko kauan tuule.
   Ei kaakko lakkaa, ennenkun sataa.
   Ei kahdella pahalla wäliä ole.
   Ei kahta kuningasta yhteen linnaan sowi. 390
   Ei kahta rakasta sydäntä
   eroita Jumalakahan.
   Ei kaikkein kaunis ole yhtäläinen.
   Ei kaikki ajat ole yhtäläiset.
   Ei kaikki ajatukset tule seulan päälle.
   Ei kaikki jauhot talkkunaksi kelpaa.
   Ei kaikki kulta, kuumottawa,
   eikä helkkywä hopia.
   Ei kaikki kultaa kun kiiltää,
   eikä kaikki hopiaa, kun hohtaa.
   Ei kaikki kuninkaaksi kelpaa.
   Ei kaikki miehiä ole, kun housuja pitää.
   Ei kaikki mieli sinun päässä, 400
   sanoi sammakko toistaan.
   Ei kaikki mieli yhden miehen päässä.
   Ei kaikki mieli yhteen päähän mahdu.
   Ei kaikki puheet ole seulanpäälisiä.
   Ei kaikki puheet pysy weden päällä.
   Ei kaikki päiwät wielä ehtoossa ole.
   Ei kaikki sanat weden päällä pysy.
   Ei kaikki suuhun, mitä silmä näkee.
   Ei kaikki suuhun, mitä sydämessä.
   Ei kaikki taudit kuolemaksi ole.
   Ei kaikki waiwat wadissa, 410
   saalis joka sauoimessa.
   Ei kaikki waiwat watiin tule.
   Ei kaikki yhtä tee.
   Ei kaikki ystäwät yksiin pitohin mahdu.
   Ei kaikkia karwaisia korweta.
   Ei kaikkia kenkiä yhdellä lestillä tehdä.
   Ei kaikkia syödä, mitä silmä näkee.
   Ei kaikkia tosiakaan puhua saa.
   Ei kaikkia waiwoja puntariin panna.
   Ei kaikkia walittaa saa.
   Ei kaikilla unilla maata, eikä 420
   kaikilla näljillä syödä, jos elää aiotaan.
   Ei kako -- Ei kaakko.
   Ei kaksi isoa -- Ei kaksi suurta.
   Ei kaksi kolmannetta ole.
   Ei kaksi kowaa kiwiä hywiä jauhoja tee.
   Ei kaksi suurta yhteen säkkiin mahdu.
   Ei kalaa saada jalan kastamatta.
   Ei kallis soma sanoa,
   kaunis wanhan kaupatusta.
   Ei kalu kylässä parane.
   Ei kalua saaden rikkaaksi tulla,
   waan säästäen.
   Ei kanan kaakottamasta, 430
   kun ei kukkoki kurahda.
   Ei kananpoika tuulessa pahene.
   Ei kangas koreillen kudota,
   oja ei luoda luowaellen,
   kiwi ei jauha kiiwotellen,
   heinä heitellen kokou.
   Ei kangas lakohon kaswa,
   suo ei siementä kadota.
   Ei kangasta katketonta,
   eikä lasta itkutonta.
   Ei karhu kiwiä kisko.
   Ei karhua witsalla lyödä.
   Ei karhua äimällä pistelemistä ole.
   Ei karja niin katoa, kun paimenet puhuwat.
   Ei karwas lapsen pahaa tee.
   Ei karwas nauris ensin mätäne. 440
   Ei kasin silmät sawua wara'a.
   Ei kateen koti korkene.
   Ei katso syntywä sioa,
   maata ei kuolewa walitse.
   Ei kauha warretta kelpaa.
   Ei kauhalla mieltä päähän saada,
   waan waiwalla.
   Ei kaukaa kehujaakaan ole.
   Ei kaukainen kehuja ole,
   eikä juuri wierokaan.
   Ei kauneutta kattilaan panna.
   Ei kaunis kaskelle jouda,
   werewäinen wiertämähän;
   kaunis pidetään kotona,
   katon alla kapsamassa.
   Ei kaunista kanneta, 450
   jos ei kallista anneta.
   Ei kawaluus kauas auta.
   Ei kenkkihewoisen hammasta katsota.
   Ei kenkään kahdesti kuole.
   Ei kenkään niin hywä, kun kiitetään,
   eikä niin paha, kun pannaan.
   Ei kerjäläiseltä kalua puutu.
   Ei kerjääwä kalua puutu.
   Ei kestä kesäinen lehti
   syksyn ilmoissa isoissa,
   kukat kaunoiset, koriat
   taida ei talweksi ruweta.
   Ei kestä lihainen silta,
   pölkky luinen luiskahtaapi.
   Ei kettu kesällä kuole,
   kun ei talwella tapeta.
   Ei ketään kukkaro kaulassa hirtetä. 460
   Ei kieli kowahan koske,
   sana ei reikeä repäise.
   Ei kiellä kirja helwetistä,
   paperi pahalta tieltä;
   jos ei kiellä Herra Kiesus,
   armo ainoan Jumalan.
   Ei kiireellä kauas juosta.
   Ei kiiret kauas kerkiä.
   En kiitä meristä miestä,
   kowan kosken laskiata:
   meri siltä on mielen wiennyt,
   koski korwat särkenynnä.
   Ei kilo kirohin kuole,
   lammas paimenen paho'in.
   Ei kirkko jänekseksi ole.
   Ei kirkko niin täynnä, ettei pappi sisään sowi.
   Ei kirwes kiwehen pysty,
   napakaira kalliohon.
   Ei kirwestä yhdeltä puolelta hiwota. 470
   Ei kirwestäkään yksinpuolin hiwota.
   Ei kissa kirohin kuole,
   kasi kaikkihin sanohin.
   Ei kissakaan kiitoksella elä.
   Ei kiukat herrain kiireet.
   Ei kiwellä kiirettä, eikä
   huhmarella hoiketta.
   Ei kiwi jauha kiiwastellen
   ilman orjan olkapäittä,
   piian pienittä käsittä.
   Ei kiwi kipuja itke,
   paasi waiwoja walita,
   waikka paljo pantaisi,
   määrättä mätättäisi.
   Ei kiwinen pelto siementä kadota.
   Ei koira ennen uineensa tiedä,
   kun häntä kastuu.
   Ei koira koiran häntää polje. 480
   Ei koira luuta winkaise,
   waikka kohta lyötäisihin.
   Ei koira luuta wongahda,
   lapsi leiwän kannikkata.
   Ei koira tyhjään hauku,
   eikä honkihin horise.
   Ei koira uimaan opi
   ilman hännän kastumatta.
   Ei koira waletta hauku,
   luppakorwa lupsuttele.
   Ei koiraa karwaan katsomista ole.
   Ei koiraa luu salata.
   Ei koiraa panna makkara kaulaan.
   Ei koiraakaan ennen nyljetä,
   kun henki lähtee.
   Ei koirakaan kotiwäkeä hauku. 490
   Ei koirakaan kotiwäkeä pure.
   Ei koiralla kunniata,
   eikä häjyllä häpyä.
   Ei koiralla kunniata ole.
   Ei kolka kosian kengät,
   kirjakorjat kiidättele,
   tytön työttömän tykönä,
   makoajan kartanolla.
   Ei kolmisäinen köysi kesken katkea.
   Ei konnalla kohtuutta ole,
   pahan miehen mieltä taita.
   Ei konnan kohtuu ole,
   pahan miehen mieltä myöten.
   Ei konnassa koskaan talia ole.
   Ei korppi kirohin kuole,
   kaarnet kaikkihin sanoihin.
   Ei korppi kirohin kuole, 500
   murehisin musta lintu.
   Ei korppi kirohin kuole,
   waris kuiwihin walohin.
   Ei korppi korpin silmää kaiwa.
   Ei korppi korpin silmää puhkaise.
   Ei koski kitahinkaan
   laske wettänsä wisusti,
   eikä laulaja hywänen
   laula tyyni laulujansa.
   Ei koski kowa olisi
   ilman kuumitta kiwittä,
   palawoitta paateroitta.
   Ei kossin kohua täydy,
   wähän miehen wääten käydä.
   Ei kotipuita metsään wedetä.
   Ei kuiwa kala takaa karkaa.
   Ei kuiwa kulkku kumaja,
   henki raswatta heläjä.
   Ei kukaan herra merellä ole. 510
   Ei kukaan kirweskädessä synny.
   Ei kukaan niin hywä -- Ei kenkään niin hywä.
   Ei kukko käskyllä laula,
   ellei laula käskemättä.
   Ei kulta kullan kulta,
   leipä kulta kullan kulta.
   Ei kulta kulta ole,
   leipä kulta kulta on.
   Ei kumarrettua kaulaa leikata.
   Ei kuningaskaan kultaa syö.
   Ei kunnia kulutta tule.
   Ei kunnia tule kuluttamatta.
   Ei kunnia tule kuulumatta. 520
   Ei kuohuwa koski jäädy,
   eikä liikkuwa kiwi sammaloidu.
   Ei kuolema ole kirkkomessu,
   hengenlähtö leikinlyöntö.
   Ei kuolleesta kumpalia.
   Ei kuukaan paista, ennenkun nousee.
   Ei kuuksi kalan kutua,
   neteliksi neiden häitä.
   Ei kuurolle kahta saarnaa täydy.
   Ei kylmästä hiilestä tulta saa.
   Ei kylwy kyllin syötä,
   kun ei kaswu kartuttane.
   Ei kylwämätön touko kaswa.
   Ei kylä kitua kiellä. 530
   Ei kylä koiritta, miero miehittä.
   Ei kylä kudetta kiellä
   kyynärältä kymmeneltä.
   Ei kylää koiratonta,
   eikä maata miehetöntä.
   Ei kynsitön puuhun nouse,
   jäsenetön jäätä astu.
   Ei kysynyt eksy, eikä anonut ängen ota.
   Ei kysywä tieltä eksy.
   Ei kädetön katoa.
   Ei käeten kuolla, eikä uhkaten eletä.
   Ei käki käskein laula,
   eikä kutsuen kukahda.
   Ei kärsimättä kirjawaksi tulla. 540
   Ei käske rukki ruikkaella,
   kehräwarsi keikkaella.
   Ei käskewältä wäkeä puutu,
   lainan ottajalta rahaa.
   Ei käskiä wäsy, jos ei tekiä rekaile.
   Ei köyhyys tule yksinänsä.
   Ei köyhyyttä jaloin jätetä.
   Ei köyhä kesken kuole,
   eikä woitu ensimmäisnä.
   Ei köyhä kohta kuole,
   eikä woitu ensimmäisnä.
   Ei köyhä korkialta kaadu:
   saunan lawalta lattialle.
   Ei köyhä ole aina köyhä,
   eikä rikas ole aina rikas,
   mutta kaunis on aina kaunis.
   Ei köyhä parata saa: 550
   syöpi woita juuston kanssa.
   Ei köyhän anti kauas kestä:
   tuwassa antaa, porstuassa ottaa.
   Ei köyhän hyweä täydy,
   makiata maankäwiän.
   Ei köyhän koreilla auta:
   werka nuttu, wyö sametti.
   Ei köyhän ääni taiwaaseen kuulu.
   Ei köyhää koirakaan hauku.
   Ei köyhää köyhempätä,
   waiwaista wajawampata,
   kun on ahnas tyytymätön:
   sillä on puutos puuttumaton.
   Ei köyttämätön takka seljässä pysy.
   Ei laihosta lawaa tehdä.
   Ei lainakarpiosta suuria patoja pidetä.
   Ei lainan ottaja kalua puutu. 560
   Ei laiska lykkyänsä tiedä.
   Ei laiska ole joka miehen renki.
   Ei laiska onnestaan tiedä.
   Ei laiskan touko kaswa.
   Ei lako lasta tapa.
   Ei lapsen täydy isoa leipäpalaista.
   Ei lapsen wiinasta, eikä warsan kauroista.
   Ei lapsessa laulajata,
   kuolasuussa kukkujata.
   Ei lapset laista tiedä,
   Waimot wallan tuomioista.
   Ei lapset lakia laita, 570
   Wanhat wallan tuomiota.
   Ei lapsi isättä synny,
   emätönnä ilmi joudu.
   Ei lapsi lakohon kuole,
   lauha laaria ylennä.
   Ei lapsi lampaaksi ole, eikä kannettu kannoksi.
   Ei lapsi wiinaa, eikä warsa kauroja tarwitse.
   Ei laula kuiwa kaula.
   Ei laulu kosista kiellä,
   kun ei muut tawat pahemmat:
   tahi on laiska, tahi laiha,
   ja muuten typerä tyttö.
   Ei lehto lewäten huoli,
   hywä halme hyödytellen.
   Ei leipä leikin syödä,
   waatet pilkalla pidetä,
   miehen wierahan edessä,
   waimon ankaran apuna.
   Ei leipää leikin syödä,
   naurain kakkua kaluta.
   Ei leiwässä leipomista, 580
   leiwässä hywän emännän.
   Ei lepo luita lyötä.
   Ei lie selkä sen pahempi,
   jos halolla kaudellahan.
   Ei liho hewoinen tiellä.
   Ei liika lihoita,
   jos ei osa elätä.
   Ei liikkuwa waihda itsiänsä liikkumattomaan.
   Ei liikkuwan kiwen päälle sammal seisahda.
   Ei liikuus lihoita,
   jos ei kohtuus kostuta.
   Ei lintu lennä ylemmä siipikantoansa.
   Ei lintua höyhenien tähden ammuta.
   Ei lintukaan lennä, ennenkun siiwet 590
   täydellensä tulewat.
   Ei lisä luotaan lykkää.
   Ei lisä pahaa tee.
   Ei lopu uni maaten, eikä työ tehden.
   Ei luja lutise,
   eikä wakaa wapise.
   Ei lujuutta lumpehessa,
   weden waahdessa waroa.
   Ei lupa taloa häwetä.
   Ei lupaus köyhytä.
   Ei luu koiraan koske.
   Ei luulo ole tiedon wertainen.
   Ei luutonta lihaa, 600
   eikä päätöntä kalaa.
   Ei lyö, joka uhkaa,
   eikä pure, joka haukkuu.
   Ei lyöpä asetta puutu.
   Ei lähyys lientä lisää.
   Ei lämmin luuta särje,
   rauha riitoja suatse.
   Ei läpi paina, jos ei lämmitä'kään.
   Ei löydä emoton lapsi
   oman äitin armautta,
   waikka etsisi tulella,
   wailehteisi walkialla.
   Ei maa miehittä,
   eikä kylä koiritta.
   Ei maantie kesken ruohoitu.
   Ei maantiellä heiniä kaswa.
   Ei maata markatonta, 610
   ilmoa isännätöntä.
   Ei maaten maa pidetä,
   istuen isosen pelto.
   Ei maaten manalle mennä,
   eikä torkan tuonelahan.
   Ei maaten markat juokse,
   istuen isot hywyydet.
   Ei maaten markat kaswa,
   istuen iku hopiat.
   Ei maaten miestä saada,
   suurta sulhoa lewäten.
   Ei maattaissa torkuta,
   nukuttaissa nuokuta.
   Ei makaa sika sikeisnä
   sian toisen tonkiessa,
   eikä orja toimetonna
   orjan toisen kenkiessä.
   Ei makaawan katin suuhun hiiri juokse.
   Ei makaawan suden suuhun lammas samoa.
   Ei makia maahan jouda. 620
   Ei makiaa mahan täydeltä.
   Ei mammona anna maata,
   eikä lekkeri lewätä.
   Ei manattu pala mahasta palaa.
   Ei marjat mitänä maksa
   maammon maitojen ehdolla,
   eikä kosta koiwun jället
   waiwoja isoni wanhan.
   Ei matalan ääni taiwaasen kuulu.
   Ei matokaan makaawata pane.
   Ei mene kesä wesittä,
   eikä talwi pakkasitta.
   Ei mene näkö tawatta,
   hywä muoto kunniatta.
   Ei menewätä mämmilläkään pidetä.
   Ei menewätä pidellä saa. 630
   Ei menewätä pitää saa,
   tulewata torjuella.
   Ei meri siitä pilau,
   jos koira laidalta lakkii.
   Ei merta etemmäksi kalaan mennä.
   Ei merta jäänä soudeta.
   Ei merta pisaroitta souta,
   eikä wedestä kastumatta päästä.
   Ei mies aseetta liiku.
   Ei mies merta syö, eikä tyhjällä elä.
   Ei mies miehen ruokaan kuole.
   Ei mies miestä syö.
   Ei mies nimellä elä. 640
   Ei miestä manatussa ole.
   Ei miestä mitalla panna,
   mieltä kauhalla jaeta.
   Ei miestä nuttuunsa arwaaman pidä.
   Ei miestä tawatonta ole.
   Ei molempia: hywää ja pian.
   Ei molempia: rahaa ja kukkaroa.
   Ei morsiamia halla pane.
   Ei mua muu mukaise,
   eikä toinen tokaise,
   kun tämän talon taikinajuuri.
   Ei mun auta laulamahan,
   kun ei kuulla kumminkaan.
   Ei munaa munaan waihettamista ole, 650
   kanaa kanaan.
   Ei muotoa panna murkinaksi,
   eikä karwaa kattilahan.
   Ei mykälle lammasta anneta.
   Ei märjälle maalle wettä pidä.
   Ei märjästä ampujasta,
   kuiwasta kalastajasta.
   Ei märkä pala, eikä wesi happane.
   Ei naurismaan kautta wäärä ole.
   Ei nauriswarasta hirtetä.
   Ei naurussa järkeä ole.
   Ei ne kaikki miehiä ole, jotka
   pöksyissä pyörii, eikä kaikki naisia,
   joilla hamet päällä.
   Ei neidessä neuojata, 660
   orwossa opastajata,
   neuottu itseki neiti,
   opastettu orpolapsi.
   Ei neittä weroista wiedä,
   ei oteta maan otoista;
   wasket wiedähän weroista,
   orawaiset maan otoista.
   Ei neittä werosta wiedä,
   eikä panna päärahoista.
   Ei neuo wäärään wie,
   oppi ei kaada kankahalle.
   Ei niin huonoa pitoa,
   ettei kuokkawierahia.
   Ei niin huonoja housuja,
   ettei kaksia kalsuja maksa.
   Ei niin hywää, ettei pahaa rinnalla.
   Ei niin hywää, ettei parempaa.
   Ei niin hywää, että kaikki kiittää,
   eikä niin pahaa, että kaikki laittaa.
   Ei niin hywää, ketä ei moitita,
   eikä niin pahaa, ketä ei kiitetä.
   Ei niin kauan ole isoa hätää, 670
   kun yksikään neuo auttaa.
   Ei niin köyhää, joka ei toista auta,
   eikä niin rikasta, joka ei apua tarwitse.
   Ei niin lyhyttä, joka ei kuurista,
   eikä niin pitkää, joka ei kurkota.
   Ei niin pahaa, ettei hywää mukana.
   Ei niin pahaa, ettei johonkuhun hywä.
   Ei niin pahaa, ettei joku kiitä,
   eikä niin hywää, ettei joku laita.
   Ei niin pahaa päätä, ettei wähän mieltä.
   Ei niin pientä pitoa, ettei ole kuokkamiestä.
   Ei niin pientä päätä, jossa ei wähä mieltä.
   Ei niin pikkuista pilaa,
   ettei totta toinen puoli.
   Ei niin pitkää, ettei kurota, 680
   eikä niin lyhyttä, ettei kumarra.
   Ei niin päiwä pitkä, ettei yö perässä.
   Ei niin päätä, ettei wähä mieltä.
   Ei niin rikasta,
   että kaikille kysyjille antaa.
   Ei niin wanhaa, joka ei luule wuotta
   eläwänsä, eikä niin nuorta,
   joka ei luule wanhaksi tulewansa.
   Ei niin wesi säkiä, ettei weri sakiampi.
   Ei niin wikewää, ketä ei jätetä,
   ei niin wäkewää, ketä ei woiteta.
   Ei nimi miestä pahenna,
   jos ei mies nimeä.
   Ei nuollen watsa täydy.
   Ei nuolu elätä, jos ei syödä saa.
   Ei nuolu watsaa täytä. 690
   Ei nurkka leipää lisää.
   Ei nyt auta Antin neuot,
   eikä Tuomahan tulukset.
   Ei nyt auta äitin armot,
   eikä muorin moimotukset.
   Ei nyt äiti ääntä kuule,
   iso ei itkua tajua.
   Ei näkö tawoitta mene,
   hywä muoto muojuitta.
   Ei näkö työtä tee,
   kauni kaskea rowitse.
   Ei nälkäistä janota.
   Ei nälkäistä nukuta,
   surullista naurata.
   Ei näöltä woida syödä.
   Ei nöyrällä hewoisella aina ajaman pidä. 700
   Ei nöyrän selkä taitu.
   Ei ohraankaan lako loista.
   Ei ole aina antamista,
   käden kahden kantamista.
   Ei ole aina Antin tuulet,
   wielä on tuulet Tuomallaki,
   Pietarin perän takana.
   Ei ole aina Antin tuuli,
   Pietarin peräntakainen;
   wielä on tuuli Tuomahanki.
   Ei ole aitasta kotona,
   eikä maassa wartahasta.
   Ei ole aittahan asia,
   eikä tietä riihen luoksi,
   kun on suossa suurusjauhot,
   leipä männyssä mäellä.
   Ei ole aittahan asiita,
   eikä työtä kellarihin,
   kun on juomiset joella,
   suurus suolla sammalissa.
   Ei ole akasta lukkariksi,
   eikä ukosta kuppariksi.
   Ei ole eloa, ei emäntää. 710
   Ei ole herrain kanssa marjoille menemistä,
   tyttölasten liiatenki.
   Ei ole hiusta härjän päässä,
   jouhta oinahan otsassa.
   Ei ole hoppu hywäksi,
   eikä kiiret kunniaksi.
   Ei ole hullu, joka anoo, waan joka antaa.
   Ei ole huolta humakolla,
   ajatusta aidaksella.
   Ei ole huolta häwinnehellä,
   mieltä maansa myönehellä.
   Ei ole huonon huokumista,
   wäkipuolen wärwimistä.
   Ei ole huoralla häpyä,
   warkahalla kunniata.
   Ei ole huoran itkusta,
   eikä warkahan waloista.
   Ei ole huuten huokiampi 720
   eikä parkuen parempi.
   Ei ole hywän kaulassa kelloa.
   Ei ole hywät -- Ei hywät.
   Ei ole häitä kaikki päiwät,
   joka päiwä juominkia.
   Ei ole häjyllä häpyä,
   ei huolta häwyttömällä.
   Ei ole härjällä hätää,
   kun on lehmät liekapäässä.
   Ei ole hätä härjän juosta,
   kun on Paawo paimenessa.
   Ei ole hätää häihin,eikä kiirutta kirkkoon,
   koska wiinaa talossa löytyy.
   Ei ole hätää, waikka ämmät sätää.
   Ei ole ihmistä silmään katsomista,
   eikä koiraa karwoihin.
   Ei ole ilmoa iäksi. 730
   Ei ole iloisten kanssa marjaan menemistä.
   Ei ole isää iäksi,
   emoa elinajaksi.
   Ei ole juopunut köyhä eikä kipiä.
   Ei ole juopunut oman äitinsä poika.
   Ei ole järkee syödä särkee,
   eikä taitoo juoda maitoo.
   Ei ole jäärän mää'ynnästä,
   kun ei uuhinen mäkätä.
   Ei ole kaikki omenat kuoren alla kelwolliset.
   Ei ole kaikki pahat päiwät nähdyt.
   Ei ole kaikkiin paikkoin nenäänsä pistämistä.
   Ei ole kanan kaakotuksesta, 740
   kun ei kukkoki kurise.
   Ei ole karwoin katsomista,
   ei puhetten uskomista.
   Ei ole kesää ikuista,
   kerran talwiki tulepi.
   Ei ole kulta kuluttuansa,
   eikä werka wiertyänsä.
   Ei ole kuwussa, ehkä nokassa.
   Ei ole kädessä, joka edessä.
   Ei ole kädessä kärppä pinossa.
   Ei ole kädessä kärppä pinosta,
   neitsy nuori turkuisesta.
   Ei ole köyhän antimesta,
   waiwaisen hywänteosta.
   Ei ole leikki leiwän loppu,
   waan tuska tupakin loppu.
   Ei ole leipä leikin syöty, 750
   waadet pilkalla pidetty.
   Ei ole linnun lentämästä,
   kun on siiwet poikki lyöty.
   Ei ole luulo tiedon werta,
   eikä piika pojan werta.
   Ei ole luutonta -- Ei luutonta.
   Ei ole lässä hiiren mieli,
   kun on hernethaasiassa.
   Ei ole löylyn löytämistä,
   lämpymän lähentämistä.
   Ei ole maata markatonta,
   ilmoa isännätöntä.
   Ei ole maata miehetöntä,
   kirwehetöntä kyleä.
   Ei ole maitokaan makia
   suusta miehen suuttunehen,
   parrasta pahastunehen.
   Ei ole matkassa majoa,
   tiellä tehtyä taloa.
   Ei ole miehen mustuutehen, 760
   urohon mataluutehen,
   mies kun miehestä menepi,
   urohosta urkenepi.
   Ei ole mies narri, eikä makkara koira.
   Ei ole mies pahasta tehty,
   ehkä ei aiwan arwostana.
   Ei ole mies pahoista tehty,
   eikä aiwan arwoisista.
   Ei ole miestä maan iäksi,
   urosta iäksi ilman.
   Ei ole miestä mennehessä,
   urosta uponnehessa.
   Ei ole miestä wuorotonta.
   Ei ole nahkan myömisestä,
   kun on karhu kaatamatta.
   Ei ole niityllä nimeä,
   kun ei ole niityn niittäjätä.
   Ei ole nimetöntä surmaa.
   Ei ole noita, ei näkiä, 770
   eikä kuitti kummastana.
   Ei ole nälkä, eikä jano,
   eikä kuitti kummastana.
   Ei ole ohroa laosta.
   Ei ole orihin syytä,
   herjeä hywän hewoisen;
   sen hepo kotihin tuopi,
   mi rekehen reudotahan.
   Ei ole paimenen pyhistä,
   eikä lapsen armottoman.
   Ei ole paimenen pyhistä,
   eikä waimon lapsillisen.
   Ei ole pakko mennä syyhymättä saunaan.