Suomen kansan eläinsatuja: Ensimmäinen sarja suomalaisia satuja lapsille - 4
Total number of words is 297
Total number of unique words is 202
39.5 of words are in the 2000 most common words
46.6 of words are in the 5000 most common words
49.4 of words are in the 8000 most common words
aina kääntäen ja tuontuostakin sanoen: "ptruu". Siitä kyntörastas
kielensä ja tapansa sai.
Tultiin sitten miehen luo, joka laski tynnöristä kaljaa. Aukasi tapin,
antoi kaljan juosta tiltattaa astiaan ja sitten kääntää narahutti tapin
kiini. Tähän mieltyi kovin tiltaltti ja rupesi samalla tapaa laulaa
tiltattamaan ja narisuttamaan: "tilt-talt, nart, nart!"
Sattui vihdoin siihen kaksi saksalaista, jotka kulkivat maantietä ja
puhuivat kiireisesti saksaa keskenään. Näihin mieltyi laulurastas ja
lähti heitä seuraamaan sekä rupesi heidän tapaansa laulelemaan saksaa
Suomen metsistöissä.
Loppusatu.
Kun kaikki tarinat eläimistä oli kerrottu, kysyi niiden kertoja
kuulijoiltaan:
-- No lapset, mikä eläin teitä näistä saduissa esiintyneistä eläimistä
on kaikista enimmän miellyttänyt?
Lapset miettivät hetken ja kohta lausui heistä Timo terhakasti:
-- Minua miellytti kaikkein enimmän karhu, se oli niin mukava ja
lystikäs, sellainen köllerö.
-- Minua miellytti kaikista enimmän susi, se oli niin yksivakainen ja
uskollinen, lausui Lauri.
-- Minusta oli kettu paras, -- se pääsi aina niin hyvin kaikista
pälkähistä ja osasi keksiä niin sukkelia juonia. Kettu, kettu -- se oli
paras.
Ja toisista oli pupu, toisista orava, toisista kissa ja koira paras
eläin. Eikä tullut yhteistä päätöstä.
Silloin sanoi kertoja:
-- Ei, lapset, nämä kaikki olivat yhtä hauskoja ja miellyttäviä. Kaikki
nämä olivat samoja sadun eläimiä, ja kaikissa oli joku puoli kaunis ja
miellyttävä. Kaikissa oli jonkun verran sukkeluutta ja lystikkyyttä.
Mutta kettukin, joka oli niin sukkela ja taitava, joutui joskus pulaan.
Ja jos te vielä tarkemmin tutustutte niihin, huomaatte, kuinka ne
kaikki olivat niin kovin oman itsensä mukaisia, kuinka kaikki
noudattivat omia luonteenominaisuuksiaan ja taipumuksiaan. He olivat
niinkuin me ihmiset: oman itsensä laatuiset. Sentähden emme voi pitää
heistä toista emmekä toista parempana, vaan olivat he kaikki
samanarvoisia. Ja kun me näin ymmärrämme heidät, saamme heistä
parhaimman opin. Ja näin ymmärrettyämme nämä sadun eläimet, voimme
käydä rauhallisesti toisia satuja odottamaan.
Ja sadunkertoja päätti tarinansa eläimistä.
kielensä ja tapansa sai.
Tultiin sitten miehen luo, joka laski tynnöristä kaljaa. Aukasi tapin,
antoi kaljan juosta tiltattaa astiaan ja sitten kääntää narahutti tapin
kiini. Tähän mieltyi kovin tiltaltti ja rupesi samalla tapaa laulaa
tiltattamaan ja narisuttamaan: "tilt-talt, nart, nart!"
Sattui vihdoin siihen kaksi saksalaista, jotka kulkivat maantietä ja
puhuivat kiireisesti saksaa keskenään. Näihin mieltyi laulurastas ja
lähti heitä seuraamaan sekä rupesi heidän tapaansa laulelemaan saksaa
Suomen metsistöissä.
Loppusatu.
Kun kaikki tarinat eläimistä oli kerrottu, kysyi niiden kertoja
kuulijoiltaan:
-- No lapset, mikä eläin teitä näistä saduissa esiintyneistä eläimistä
on kaikista enimmän miellyttänyt?
Lapset miettivät hetken ja kohta lausui heistä Timo terhakasti:
-- Minua miellytti kaikkein enimmän karhu, se oli niin mukava ja
lystikäs, sellainen köllerö.
-- Minua miellytti kaikista enimmän susi, se oli niin yksivakainen ja
uskollinen, lausui Lauri.
-- Minusta oli kettu paras, -- se pääsi aina niin hyvin kaikista
pälkähistä ja osasi keksiä niin sukkelia juonia. Kettu, kettu -- se oli
paras.
Ja toisista oli pupu, toisista orava, toisista kissa ja koira paras
eläin. Eikä tullut yhteistä päätöstä.
Silloin sanoi kertoja:
-- Ei, lapset, nämä kaikki olivat yhtä hauskoja ja miellyttäviä. Kaikki
nämä olivat samoja sadun eläimiä, ja kaikissa oli joku puoli kaunis ja
miellyttävä. Kaikissa oli jonkun verran sukkeluutta ja lystikkyyttä.
Mutta kettukin, joka oli niin sukkela ja taitava, joutui joskus pulaan.
Ja jos te vielä tarkemmin tutustutte niihin, huomaatte, kuinka ne
kaikki olivat niin kovin oman itsensä mukaisia, kuinka kaikki
noudattivat omia luonteenominaisuuksiaan ja taipumuksiaan. He olivat
niinkuin me ihmiset: oman itsensä laatuiset. Sentähden emme voi pitää
heistä toista emmekä toista parempana, vaan olivat he kaikki
samanarvoisia. Ja kun me näin ymmärrämme heidät, saamme heistä
parhaimman opin. Ja näin ymmärrettyämme nämä sadun eläimet, voimme
käydä rauhallisesti toisia satuja odottamaan.
Ja sadunkertoja päätti tarinansa eläimistä.
You have read 1 text from Finnish literature.
- Parts
- Suomen kansan eläinsatuja: Ensimmäinen sarja suomalaisia satuja lapsille - 1Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.Total number of words is 3689Total number of unique words is 167922.9 of words are in the 2000 most common words30.4 of words are in the 5000 most common words35.1 of words are in the 8000 most common words
- Suomen kansan eläinsatuja: Ensimmäinen sarja suomalaisia satuja lapsille - 2Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.Total number of words is 3811Total number of unique words is 161124.3 of words are in the 2000 most common words33.2 of words are in the 5000 most common words38.3 of words are in the 8000 most common words
- Suomen kansan eläinsatuja: Ensimmäinen sarja suomalaisia satuja lapsille - 3Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.Total number of words is 3803Total number of unique words is 153626.5 of words are in the 2000 most common words34.3 of words are in the 5000 most common words39.4 of words are in the 8000 most common words
- Suomen kansan eläinsatuja: Ensimmäinen sarja suomalaisia satuja lapsille - 4Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.Total number of words is 297Total number of unique words is 20239.5 of words are in the 2000 most common words46.6 of words are in the 5000 most common words49.4 of words are in the 8000 most common words