Suomalaisen talonpojan koti-lääkäri - 1

  
  
  SUOMALAISEN TALONPOJAN KOTI=LÄÄKÄRI
  Kirj.
  Elias Lönnrot
  
  Ilmestynyt ensimmäisen kerran
  Helsingissä v. 1839 G. O. Waseniuksen tykönä.
  Korjatut laitokset ilmestyneet
  Porvoossa 1856 ja Helsingissä 1867.
  Tämä digikirja perustuu v. 1867 laitokseen.
  
  Näytetty: C. R. Lindberg.
  
  
  Lukialle.
  
  Jo wuonna 1832 pyysi herra kirjanpainaja Frenckelli meitä jonkunlaista
  lääkärinkirjaa suomenkielellä kirjoittamaan. Siitä muiden kanssa
  neuwoteltua walitsimma ruotsinkielisen kirjan "Sundhets=Lärobok för
  menige Man af _Carl Nordblad_" seurattawaksemme ja niin alotimma työmme,
  sitä milloin suomentaen, milloin mukaellen, milloin lisäten, milloin
  muka parannellen. Sitte ajan kuluessa eikä meiltä walmista tullen luimma
  awisiloissa saman kirjan jo toiselta -- mag. _J. H. Beckmannilta_ --
  suomennetuksi ja Turussa präntätyksi. Ja saimma wiime postissa tämän
  suomentaman, joka kyllä näyttää kauniisti ja osaawasti toimitetuksi.
  Welwollisuutemme olisi nyt omaa laitostamme sen awulla parannella, niin
  walmiimpana präntättäwäksi, waan koska jo ilmanki olemme liiemmälti
  siitä waiwaa nähneet, niin menköön matkaansa semmoisena kuin nykyjään
  on. Wastaiset suomenkielisten lääkärikirjain kirjoittajat käyttäkööt
  hywäksensä, mitä kummaltaki meiltä löytäwät, ja niin laittakoot tämänki
  kirjoituslaadun täydellisemmäksi. Oudonlaisista sanoista tässä kirjassa
  saamma seuraawan selwityksen panna. _Ele_ merkitsee ruumiin kunaki
  aikana näöllistä woimaa (lifskraft); _haalia_, lensiä, pensiä,
  lämpimältä tuntuwa; _hapahka_, happamelle maistawa; _hilu_,
  transpiration; _hi'in, hikimet, hikisuonet_, porer; _ulostus_, laxering;
  _ulostawa_, laxerande; _juntukka_, spanskfluga; _saalas_, nyssfödt barn;
  _kiihottawa_, retande; _korlata_, gurgla; _kue_, äckel; _kuottaa,
  kuoituttaa_, äckla; _kuume_, feber, _kätilöin_, barnmorska; _laskimo_,
  blodåder, ven; _liude, tuntosuoni_, nerf; _oireet_, sjukdomsförebud;
  _pese, pesetti_, såpa; _posia, potilas_, patient; _rupeama_, smitta utan
  materielt substrat; _salmiakkijuokse_, luftspiritus, stinkspiritus;
  _setki_, paroxysm; _suolaöljy_, saltsyra; _tarttarisuola_,
  cremor=tartari; _waltimo_, pulsåder, arter; _werimaksa_, moderkaka;
  _aneksi_, anis; _juuriska_, kålrot; _kukonyrtti_, sedum acre;
  _kynsilaukka_, hwitlök; _lemmekkä_, lempikukka, viola tricolor;
  _lääketahkiainen_, arctium lappa; _maitiais=juuri_, woikukan juuri;
  _mali_, koinruoho, malört; _peltohumala_, millefolium; _pujojuuri_,
  artemisia vulgaris; _raate_, radake, trifolium aqvaticum; _saunakukka_,
  chamomilla vulgaris; _seljakukka_, fläderthee; _willikaali_, bolmört.
  Kajaanista 1 päivä huhtikuusta 1838.
   Elias Lönnrot.
  
  Kun tätä kirjaa muutamina wuosina ei enää ole kaupan löytynyt, niin
  annetaan siitä nyt uudistettu laitos parannuksilla, lisäyksillä ja
  muilla korjauksilla, joilla sitä on pyydetty wielä sopiwammaksi
  tarpeesensa tehdä toiwolla, että talonpoikainen kansa kohtelisi sitä
  samalla mielisuosiolla, kuin ensimäistäki laitosta.
  Helsingistä helmikuun 3 päiwä 1856.
   E. L.
  
  
  SISUSTA:
  
  1 Luku.
  Yhteisiä muistuteltawia terweydestä
  Tautien syistä
  Ruuista ja juomista
  Palowiinasta
  Ilmasta terweyden suhteen
  Waatteista
  Puhtaudesta
  Liikkeestä ja lewosta
  Mielenliikunnoista (wimmoista)
  Ilosta ja huwituksista
  2 Luku.
  Sairaan hoitajasta
  Sairaan wuoteesta
  Lääkkeistä
  Ruuasta ja juomasta
  Lewosta
  3 Luku.
  Raskaista ja synnyttäjistä
  Raskaitten erinäisistä waiwoista
   a) kuoitus, niwo, okse
   b) närä, kurkunpoltto
   c) turpo, kowa watsa, ummetti
   d) päänkipu; käsiwarsien kuoleuminen
   e) jalkain pöhö eli ajetus
   f) wesitulehus, wesi=umpi, tippatauti
   g) werijuoksu
   h) wialliset nännit eli nisät
  Synnytys=ajasta
  Waarin=otettawista synnyttämisen jälkeen
  Erinäisistä kohtauksista synnyttämisen jälkeen
   a) hurmikko, werijuoksu
   b) pyörtyminen
   c) jälkituskat, jälkipoltteet
   d) ajetus, puhallus, helleys, werestys
   e) perätuhlot, pistimet, kuiwa perätauti
   f) hidas wesi, waikia wedenlähtö
   g) kohdun mulje eli laskeuma
   h) maitokuume
   i) lapsiwuoteen tauti
   k) rinnan=aje, rintain puhallus eli tulehus, nisäin ajos, maitosulku
   l) nisäruwet eli rohtumat, nännikihelmät
  4 Luku.
  Pienten lasten hoidosta
  Äskensyntyneistä
  Lapsen waatteista, asunnosta ja pesusta
  Rawinnosta
  Liikunnosta ja lewosta
  Wioista ja taudeista
   a) sierottuminen, ihoaminen, heltyminen, werestäminen, poimuaminen
   b) napawiat, napahaawat
   c) nikka, oksettaja, watsanwääntäjä, kowa ja pehmiä watsa, pöhö
   d) sammas eli sampaat, trusku, suuwalkia
   e) lewottomuus, unettomuus
   f) silmäkipiät
   g) hammaskiwut
   h) wäwähtelemiset, puistelia, kouristaja, menestelewäisyys
   i) maitoterni, maitoruwet
   k) eltta eli wilustaja
   l) riisi, englannintauti, kuiwatauti
   m) kuppa, ransuusi, pahatauti, pitaali
   n) suumärkö, suuwieras
   o) ulkonaiset wiat ja wirheet
  5 Luku.
  Iällisempäin lasten hoidosta
  Niiden wioista ja taudeista
   a) rokkotauti, isorokko, rupuli
   b) muuttorokot
   c) wesi=, poltto=, walherokot
   d) tuhkuri, tuhkarokko
   e) tulirahko, ihonpunote, sarlakantauti
   f) hinku, nääntö=yskä
   g) kurkunkuristaja
   h) hengen=ahdistaja
   i) wesi=aiwo, wettä päässä
   k) sarwentotauti, lonkkawika
   l) ryyhdyntä, tartunta, syyhy, maahinen
   m) risasto, risatauti, rösötauti
   n) madot, eläwät
  6 Luku.
  Yhteisiä muistuteltawia täysi-itäisten tawallisimmista
   taudeista ja wioista
  7 Luku.
  Kuumeista eli kuumista taudeista, polttotaudeista
  Kuumeet lisätyllä eleellä, wihottawat, kiihkiät kuumetaudit
  Wihotaudeista (ruots. inflammationer)
   a) ajuwiho
   b) kihinäwiho
   c) korwawiho, korwakipu, korwan särky
   d) kurkkuwiho, kurkkutauti
   e) rintawiho, rinnanpistos
   f) yskä, köhä, hökä, ryintä, röhkätauti
   g) sisuswiho, maksan, pernan, sapson, watsan, suolten wiho
  Kuumeet wähetyllä eleellä; nerwitauti, lawantauti, mätätauti,
   polttotauti, sotatauti
  Kuumeet watsansisusten kiwulaisesta muutoksesta; sappikuume,
   limatauti, syystauti, helpottelewa kuume, rantatauti
  Wilukuume, wilutauti, kylmätauti
  Ihote=kuume, rokkotauti, tuhkuri, tulirahko, ehtakuume
  Ruusukuume
  8 Luku.
  Tawallisimmista pitkittäwistä wioista ja taudeista
   a) luuwalo, luuwana, luutauti, luiden kolottaja, jäsentauti,
   kuiwatauti, juoksia tauti, heini, kihti
   b) rewäisin, sydäntauti, irrallinen, erin sisältä, sydänalan waiwa
   c) ummetti, umpitauti, suolitukkio, turpuus, kowa watsa
   d) waljuri, wetelä, ulkotauti, watsatauti, hiwennys, kuralti,
   ripasta, ruikku
   e) punatauti, ulkonen, ulkotauti
   f) kolera
   g) keltatauti
   h) wesitauti, wesipöhö
   i) hurmikko, werijuoksu, werikuohu
   nenäweri
   weriryintä, weriyskä, werisylje
   weriokse, weren oksento
   werenheittö, werikusenta
   werijuoksu waimowäeltä
   k) perätauti, peräjuoksu
   kohtutauti, emätauti
   halwuu, halwaus, werikohtaus, amputauti,
   lento, pahan nuoli
   l) kaatuwa, kaadukselewainen, lankeawa, wirma, meneskelewäisyys,
   pahan pieksämä
   m) tartunta, ryhtymä, rohtuma, maahinen, maanwiha, syyhy, sawipuoli
   n) kapi, paharupi, päärupi
   o) kerpunkki, keripukki
   p) matoja eli eläwiä watsassa
   lierat, suolikot, suoninkaiset
   pienet madot
   alwe, rihmamato, heisi, lettimato, lapamato
   q) wesiumpi, wesitukehus, salpuuwika
   r) kiwitauti, tippatauti
   s) hammastauti, hammasmato
   t) pitaali
   u) kuppatauti, pahatauti, ransuusi
  9 Luku.
  Haawoista ja muista ulkonaisista wioista
   a) leikatut eli lyödyt werihaawat, raudan haawat
   werenseisottaminen, weren=asetus
   werihaawan side
   ajettuminen
   b) pistehaawat, pistetyt haawat
   c) puremahaawat, raadellut, runnellut haawat
   d) ampuhaawat, luodinhaawat
   e) mätähaawat
   f) kerpunkkihaawat
   g) ruusuhaawat
   h) kuppa=, ransuusi= eli pitaalihaawat
   i) polttohaawat
   k) paleltumahaawat, kylmänwiat
   l) paiseet, ajokset, weripahkat
   m) lyöttyneen wika, lyöttöhaawa
   n) äkämä, paisuma, putkenpolttama
   o) kuisma, weripahka, mähkä
   p) koi, wieras, isokumppali
   q) tyrä, suolimulkku, alaispuolen wika
   r) jäsenniukahus, niwellys, hiwellys
   s) luuntaitto, katkeaminen
   t) jäsenten kankeus
   u) syopäpahka, ruumiinmato
   w) näärännäppi
  10 Luku.
  Tapaturmaisista eli wahingollisista sattumista
   a) myrkytyksistä
   b) syöwyttäwät myrkyt
   c) tainnuttawat myrkyt
   d) eläwäin myrkyt
  Walhekuolleista
   a) hukkuneet, weteen kuolleet
   b) paleltuneet, wiluun kuolleet
   c) kuristuneet, hirtetyt
   d) tukehtuneet, häyryyn, häkään kuolleet
   e) kurkkuun tahi emätorween puuttuneet aineet
   f) ukonlyödyt, ukkosen tappamat
  11 Luku.
  Tawallisimmista lääkkeistä ja parannuskeinoista
  Suomalainen reisteri
  Ruotsalainen reisteri
  
  
  1 Luku.
  Yhteisiä muisteltawia terweydestä.
  
  Terweys on kultaa kalliimpi; paras lahja lapsilla, paras
  täysikaswaneilla, paras ikiwanhoillaki. Jopa ikäwä olisi ihmisen elää ja
  olla terweydettä. Kiwulainen ihminen ei puolin määrin tunne itseänsä
  terween ja raittiin rinnalla onnelliseksi. Sentähdenpä pitäisiki
  jokaisen terweydestänsä huolta pitää; elää niin, että taudit ja
  kiwulaisuudet wältettäisi, ja jos kuitenki tulisiwat, rientämiseen
  wiljellä eli nauttia aineita, joita luoja on terweyden jälle
  woittamiseksi säätänyt. Tulipalossa kyllä koetaan warjella, mitä
  saadaan, eikö wielä enemmin tulisi taudeissa katsoa, mistä saisi
  parannusta, etsiä ymmärtäwäisten neuwoja ja niitä ajallansa seurata. Ja
  niin kuin tulta estetään wallalleen pääsemästä, niin pitäisi terween
  ihmisen waroa tautiaki. Katso Syrak. kirjasta 38 L. 1, 2, 3 v.
  
  Tautien syistä.
  Syitä tauteihin ja kiwulaisuuksiin on monenkilaatuisia. Tawallisimpia
  owat: _liika syöminen ja juominen, nautinto=ainetten kehnous eli
  sopimattomuus, saastainen ilma, siistitöin ruumiin korjuu ja muu
  ruokottomuus, waatetten sopimattomuus, äkillinen muutos lämpimästä
  kylmään tahi kylmästä lämpimään, yliwoimainen rasitus, laiskuus,
  huwitusten pitkällinen nautinto eli muu wäärinkäytös, äkillisten wimmain
  eli mielenliikuntoin kohtaus_.
  
  Ruuista ja juomista.
  Ruokia ja juomia tulee ruumiin rawinnoksi ja wirwotukseksi
  kohtuullisesti nauttia. Kaikki liika siinä asiassa on myrkkyä ruumiille.
  Waan kohtuus yllä pitää terweyden. Ei ole wielä yksikään katunut
  kohtuullisuuttansa.
  Kaswu=aineista nautitaan enimmäksi jywiä ja potakoita (perunia). Waan
  muu, kun joutunut, kypsi ja puhdas wilja ei kelpaa leiwäksi. Wilulta ja
  ruosteelta wahingoittu on waarallinen terweydelle. Ainaki pitää se hywin
  kuiwata, jauhaa hienommaksi kun tawallinen hywä wilja, taikina wisusti
  sotkea, kauwemmin hapattaa ja kuminoilla, fenkolilla tahi aneksilla
  höystää. Eikä saada senlaisesta turmellusta wiljasta wielä sittenkään
  terweellistä leipää, jos ei ainaki kolmanneksi osaksi panna puhdasta
  wiljaa sekaan. Waraleiwäksi nälkäwuosina owat potakat ja kangasjäkälät
  kaikkia muita aineita etewämmät. Mahdotoin asia on, terweellistä ruokaa
  oljista ja petäjän=kuorista saada.
  Potakat ja muut kaswu=aineet owat lihan tahi kalan kanssa keitettynä
  terweellisemmät syödä, kun ilman. Kehnowatsaisille, happamelta ja
  rewäisimeltä waiwatuille on hywä wähemmin kaswin=wiljaa nauttia.
  Kalat ja kaikenlainen lihan=puoli owat werekseltä tahi tuoreelta
  terweellisemmät. Waan kituwina saatuin tahi jälkeenpäin pilautunutten
  kalain, tautisten, itsekuollutten raawain lihaa ei pidä millään tawalla
  syödä. Suolaaminen tapahtukoon puhtaissa puu=astioissa ja katsottakoon
  usein, että lauka eli suolawesi pysyisi raittiina ja olisi ylettywä.
  Kaikki ruuat pitää puhtaasti laitettaman ja astiat joka kerralta
  pestämän. Rauta ja tinattu waski on keitto=astioiksi paras, muiksi
  astioiksi sopii lasi, posliini, tina, puu ja sawi. Tinaamattomista
  waski= ja kasari=astioista puuttuu myrkkyä ruokiin.
  Juoda ei pidä, kun ainoastaan janostuneena. Kaikki mitä muuten makunsa
  wuoksi tahi ajanwietteeksi juodaan on ruumiille wahingoksi. Luonnollisin
  ja terweellisin juoma on selwä, puhdas wesi. Se raitistuttaa weren,
  wahwistaa rinnan ja watsan, selwittää pään, woimassa pitää tuntosuonet,
  lewottaa ja ilahuttaa koko ihmisen olennon. Wäärä luulo on ihmisillä,
  weden heikontawan ruumista; ennemmin se sitä wahwistuttaa, ken liiatenki
  sen ohessa ei alati paikallansa istu tahi makaa, waan wälimmiten liikkuu
  ja toimittelee jotain raittiissa ilmassa ulkona. Ei semminkään pitäisi
  nuorison wäkewämpiä juomia milloinkaan nauttiman. Niiltä heille waan
  tulee paha tapa, kehno watsa ja elinkautinen wiheliäisyys. Oli ennen
  wanhaan tapana, nuorten naimatonten ei muuta kun puhdasta wettä juoda.
  Ihmisyyden onneksi pitäisi tämä tapa uudistettaman. Niin saataisi
  wieläki kuulla sanottawan: _nuoret miehet naimattomat, wielä wiinan
  juomattomat_. Kalja ja sahti owat täysi=ikäisille ja työmiehille tahi
  laihoille ja huonohenkisille ihmisille soweliaat. Waan huonosti
  keitettynä, puolikäyneinä, humaloimatta, ylen nuorena tahi wanhana ja
  happamina ne ei ole terweellisiä.
  Kylmiä juomia pitää wälttää semminki paluwalla ja kuumalla ruumiilla.
  Ymmärtämättömyys taikka huolettomuuski tässä asiassa on saattanut
  monelle iänpäiwäisen kituwaisuuden ja ennenaikaisen kuoleman.
  Kuitenki on kaikista wäkewistä juomista palowiina sekä erityisille
  ihmisille, että koko ihmissuwulle turmelewaisin. Se on juoma, josta
  ihmiselle tosiaanki ei ole hyötyä, jos ei muutamissa erinomaisissa
  tiloissa, niinkuin _ylellisissä rasituksissa, kowassa wilussa tahi
  kuumuudessa, sateessa, uswassa ja sumussa_, koska sitä lääketten werosta
  wähä kerrallansa ja jolloin kulloin nautitaan. Semmoisissaki tapauksissa
  on kuitenki _hywä olut_ paljon wirwottawaisempi ja terweellisempi.
  Mutta mitä on se wähä hyöty palowiinasta niiden tuhansien turmioin
  suhteen, joita siitä lähtee niin erityiselle ihmiselle, kuin koko maalle
  ja koko ihmissuwulle. Se polttaa ja kowentaa sisällykset, etteiwät woi
  täydellisesti ruokia sulentaa, josta usein pitkälliset rewäisimet, muut
  watsawiat ja kohtaukset saawat alkunsa, juontuu sitte weren seassa
  keuhkoihin, aiwoon ja ympäri koko ruumiin, pilaa älyn, mielen, muistin,
  woiman ja muun kunnon, turwottaa, pöhistyttää ja wawistuttaa ihmisen,
  wähentää luonnollisen lämpimän ruumiissa, syyttää moninaisia raskaimpia,
  ikuisia tauteja, _heikkopäisyyden, halwauswian, ampujan, kaadutajan,
  ähkywikoja, wesiahman, luuwalon, wesipöhön ja muita pöhötauteja,
  turwottumisen, kelta= ja keuhkotauteja, werisyljyn_ ynnä muita
  lukemattomia wikoja, joiden wiimeinen loppu on lewoton omatunto ja
  kauhistuttawa kuolema.
  Sillä tawalla palowiina useinki turmelee terweyden ihmiseltä, waan jos
  sitäkään ei aina silminnähtäwästi tekisi, niin kuitenki aina menettää
  ilon, onnen ja siunauksen perhekunnista, turmelee hywät tawat ja
  kauniit, siiwolliset menot, tuhlaa arwaamattoman työajan ja tawaran,
  saattaa monta ihmistä hywältäki elolta maantielle. Myös on werisillä
  tappeloilla, murhilla ja kaikenlaisilla pahatöillä tawallinen alkunsa
  palowiinasta. Ei kymmennettä osaakaan hawaita niistä ilman palowiinatta
  tapahtuneen. -- Joka sentähden tahtoo terweenä, raittiina ja onnellisna
  elämänsä iltaan päästä, tekee hywin, jos hän ei koskaan ota palowiinaa
  suuhunsa, waan wieroo sitä kuin muutaki myrkkyä. Wielä wähin totuttuaki
  woipi ryyppäämisen tawan helposti heittää, waan wiimein muuttuu tapa
  _tarpeeksi_ ja ihminen wapaasta, mielitahtoisesta olennosta _palowiinan
  orjaksi_. Mutta jos siksi ei muuttuisikaan ryyppimisen tapa, niin jopa
  ilmanki wiinaa maistellessaan ihminen toisinaan tulee sitä runsaammasti
  nautitsemaan, niin että juopuu. Waan juopuneenapa _mies on mieltä wailla_
  ja woipi helposti yhtyä senlaisiinki seikkoihin, joista saapi ikuisen
  turmion nimellensä, arwollensa, elollensa ja kunniallensa, taikka joutuu
  raskainten rankaistusten alaiseksi. Paras on sentähden ottaa korwiin
  runoniekan opetus, joka sanoo:
   "Jos nyt tahdot tarkemmasti
   Osata oikein eleä,
   Niin wiero wiina peräti,
   Sekä karta karwojansa.
   Ole wiinalle wihainen,
   Heitä pois lihan hekuma,
   Tee jo kelpaawa katumus,
   Armon aikana alota!"
  Parempi toki onki peräti wälttää kiusausta, kun suotta sen kanssa
  taistelemaan antauta. Muuten waan wiimein ehkä myöhään taidat toisen
  kuulusan runoniekan kanssa hawaita onnettomuutesi ja walittaa:
   "Wasta minä wanhoillani
   Oiwalsin tämän asian.
   Kuinka kunnia meneepi,
   Aleneepi miehen arwo,
   Kaikki rakkaus katoopi
   Entisiltä ystäwiltä,
   Miesi welkahan wedäikse,
   Joka ryyppeää rysyltä,
   Wiinan wiljassa elääpi,
   Monet päiwät pääksytysten,
   Wikkokaudet wieretysten.
   Mailman makia seura,
   Tapa wanha tarttuwainen,
   Jot' ei arwata alusta.
   Saapi semmoiset wahingot.
   Aiwan on asian kanta
   Sillä lailla, lapsukaiset:
   Minä sen todeksi tiedän,
   Jok' olen itseki ollut
   Taipuwa tähän tapahan,
   Saanut semmoiset wahingot:
   Terweys on turmeltuna,
   Kaikki rikkaus kadonna,
   Arwoni alentununna;
   Matti taskussa makaapi,
   Tuskat turkkini powessa,
   Ristit, waiwat rinnassani.
   Wielä suututin sukuni,
   Esiwaltani wihoitin;
   Näytin itseni olewan
   Irwihampaille iloksi,
   Hywänsuowille suruksi."
  Mitä wasta palowiinasta sanottiin, sopii muihinki wäkewiin juomiin, sen
  enempi, minkä wäkewämpiä. Warsinaista pysywäistä wirwotusta niistä ei
  tule, sillä niistä ei lähde apua werelle, lihalle, luulle ja ytimelle.
  Hywä olut ainoastaan on erotettawa. Töissä rasitetuille, semminki
  iällisemmille ihmisille on olut terweellinen juoma, jos sitä waan ei
  liiemmäksi, eikä ylen nuorena, eli happamena tahi laimistuneena nautita.
  Nuorille, lihawille, helppotöisille, istuwille ihmisille ei ole olutkaan
  terweellinen. Norri eli punssi, joita kahwesta palowiinan tahi rommin
  kanssa tehdään, owat luonnostansa kuumentawaisia, polttawia juomia, eikä
  pidä niitä, ei terween, eikä kiwullaisen nautitseman. Rommi siltään
  ryypättynä on kowin waarallinen niin kurkulle, kuin rinnalle ja
  watsalle. Se on wielä palowiinaaki wahingollisempi. Ei parempi ole
  totikaan, jota kuumasta wedestä, rommista ja sokurista laitetaan.
  
  Ilmasta terweyden suhteen.
  Joka hengittämällä kulkee ilma keuhkoihin, ja on weren muuttamiseksi eli
  uudistamiseksi wälttämättömästi tarpeellinen. Tämä uudistus tapahtuu
  seuraawalla tawalla. Yhä ja lakkaamatta liikkuu weri ruumiissa. Tämä
  liikunto toimitetaan kahdenlaisilta suonilta. Toiset, _laskimot_
  (laskusuonet, werisuonet, venae) nimeltänsä, juontawat kaikesta
  ruumiista weren keuhkoihin. Keuhkoissa tasataan se äskenhengitetyltä
  ilmalta; joku osa siitä ilmasta yhtyy wereen, ja mikä ei yhdy, se ulos
  hengitetään. Ilmasta wereen yhtynyt aine tekee sen punaisemmaksi ja
  raittiimmaksi, jonkalaisna se sitte _valtimoita_ (waltasuonia,
  henkisuonia, sydänsuonia, arteriae) myöten jälleen jakauupi yli kaiken
  ruumiin, jättäin itsekullenki paikalle, mitä sen rawinnoksi tarvitaan.
  Mitä tällä kerralla ruumiin tarpeeksi ei kelwannut, imetään uudelleen
  laskimojen pienimmiltä, silmin keksimättömiltä, tuhathaaruisilta päiltä
  ja kootaan kun ennenki keuhkoissa uudistettawaksi. Tämä uudistus
  tapahtuu 25 kertaa minuutittain eli 100 kertaa neljässä minutissa ja
  tiimassa 1500 kertaa.
  Koska mainittu weren alituinen uudistus on juuri wälttämättömästi
  kaikille eläwille maan päällä tarpeellinen, ja se ei taida ilmatta
  tapahtua, niin on helppo ymmärtää, kuinka suuri ja ehdotoin tarwe ilma
  on kaikille maalla eläwille. Ilma on meille yhtä tarpeellinen kuin wesi
  kaloille; ikääskuin kalat näiwettywät ja kuolewat, jos wesi ei ole selwä
  ja raitis, samati meki kehnossa ilmassa menehdymmä. Siitä seuraa että
  meidän aina tulee ahkeroida, saada puhdasta, raitista ja kelwollista
  ilmaa asuaksemme ja hengittääksemme. Senlaisna saadaan ilma olemaan, jos
  asunpaikaksi walitaan kuiwa, yläinen paikka, huoneet rakennetaan
  wähintäki kyynärän korkioille kiwijaloille ja muuten laeltaki korkioiksi
  ja aukaistawilla akkunoilla. Asunhuone on la'astawa joka päiwä; ilma
  owien ja akkunain aukaisemalla uudistettawa; lattian eli permannon,
  pöydän, penkkien ja muiden paikkain peseminen aamulla, huoneen
  lämmitysajalla, toimitettawa; eikä ennen sawureikiä suljettawa, kun
  kaikkein pesosten kuiwettua. Yhdessä huoneessa ei pidä ylen monta henkeä
  maata, eikä makuuhuoneessa kapaloriepuja tahi muita märkiä kuiwattaman,
  ei happanewia, käywiä, wäkewän hajullisia aineita eikä ruokia
  pidettämän, wielä wähemmin porsaita, hanhia, kanoja ja muita senlaisia
  eläwiä sallittaman yhdessä ihmisten kanssa asua. Sitäki pahempi on
  talweksi peräti nawettoihin taikka eläinten lämpimän waiheille asumaan
  muuttaa. Häkä, häyry ja sawu hiiloksista, lampuista, päreistä ja mistä
  palawasta aineesta hywänsä pitää kerkiämiseen akkunoista ja owista
  laskettaman.
  Kauwan suljettu ilma pilautuu hengittämiselle ja terweydelle
  waaralliseksi. Kaikki paikat, niinkuin kirkot, keräjähuoneet,
  ruununpuodit ja muut huoneet ja paikat, joissa ilma on tullut kauwemmin
  seisomaan, pitäisi päivällä ennenkun niitä wiljellään puhdistettaa ja
  raittiilla ilmalla uudistettaa. Umpinaisna olleihin hautoihin,
  kellareihin ja muihin maanalaisiin kuoppiin kokouupi toisinaan rutosti
  kuolettawa, erilaatuinen ilma taikka kaasu. Sentähden pitää semmoisia
  kauwan käymättömiä paikkoja ennen niihin mentyä tutkittaman. Jos palawa
  kynttilä, hiljalleen maata wasten laskettuna, yhä palaa, niin ei ole
  pelkäämistä, waan sammuisiko kynttilä, niin ei ole sisään menemistä,
  ennenkun paikka on puhtaalla wedellä, kalkkiwedellä, palawilla oljilla,
  ruutilla tahi muilla senlaisilla aineilla puhdistettu.
  Uswaisessa, sumuisessa, wetisessä, saastaisessa ilmassa pitää waroin
  liikuttaman liiatenki aamu= ja iltakylmillä. Tautiaikoina on hywä, ennen
  aamusilla ulos mentyä, juoda lämmitettyä maitoa, kaljaa tahi olutta.
  Silloin pitää myös kaikki paikat hywin siiwoina ja puhtaina pidettämän,
  taikka etikalla walettaman ja tuoreella kuusenhawulla usein
  hawutettaman. Muutamat kastelewat puhtaita pellawaisia riepuja etikalla
  ja ripustawat niitä kulkutautien aikana seinille ja orsille, joka onki
  hywä ja hyödyllinen tapa. Mutta etikan waleleminen kuumennetuille
  kiwille on yhtä mitätöin kun katajahawun, kukkien, sokurin, pihkan,
  terwan ja lakanki polttaminen, jotka pikemmin pahentawat, kun parantawat
  ilman.
  Samati kuin weteenki, taitaa ilmaan moninaisia saastaisia aineita
  sekauta, waikkei niitä ilmassa niin silmä selitä. Sairasten huoneessa on
  ilma sillä tawalla pian sairasten ruumiin höyrystä ja muista aineista
  täytywä, ja tulee sangen waaralliseksi terwetten hengittää. Sentähden on
  warsin tarpeellinen asia, saada ilma senlaisissa huoneissa raittiimmaksi
  ja puhtaammaksi, joka tapahtuu niiden usiammin lämmittämällä, akkunain
  eli henkiluukuin ja owien aukaisemisella, liiatenki ennenkun terweet
  sairaita lähestywät.
  
  Waatteista.
  Waatteista pidämmä parhaana, mikä muuten on hyödyttäwäisin; ei niin,
  mikä ainoasti on silmän kaunis. Niiden tulee warjella ruumis kylmältä,
  suojella ruumiin tawallista hikua (transpiratio), jonka tukehtumisesta
  monta wikaa, sulku= ja lokatauteja, luuwaloja, kuiwatauteja, sisällisiä
  polttoja, keuhkowikoja, wesitauteja, ruusu=wikoja, ryhdynnäisiä ja monta
  muuta waiwaa saawat alkunsa. Ei ylen paksut ja lämpimät, eikä ylen
  hienot, kewiät ja ohuet waatteet ole erittäin kiitettävät, waan jotka
  wuosiaikain ja sääwaihetten, tottumisen ja töiden suhteen ei milloinkaan
  waiwaa eikä rasita ruumista. Ei talwella ainoasti waan kylmempinä
  kesäaikoinaki on tarpeellinen pukea lämpimämmästi ja kesähelteessäki
  waroa, ettei semminki hikisellä, kuumalla eli palawalla ruumiilla
  aworinnoin ja alastomin eli wähäturwatuin mahoin paljaalle maalle
  nukuta. Lapsuudesta wiluun tottuminen on kyllä hyödyllinen, mutta
  usiastiki waarallinen enää wanhemmalla iällä siihen totuttaita. Ylen
  ahtaat waatteet estäwät weren liikunnon ruumiissa; liian wäljät eiwät
  lämmitä tarpeeksi. Ei pidä kesäwaatteisiin kewäillä, eikä syksyllä
  talwiwaatteisiin ylen aikaisin eikä yhtäkkiä ruweta. Semminki iällisten
  ihmisten tulee tämä asia panna muistoon.
  Pää, huoneessa asuen, ei kaipaa peitettä, jos ei peräti kalju,
  hiuksetoin. Siitä että tuwissa lakki päässä elellään, saadaan monasti
  päärupia, silmä= ja korwa=wikoja, nuha= ja röhkä=tauteja, muita
  pääkipuja ja kohtauksia.
  Paksut, lämpimät kaulahuivit syyttäwät kurkku= ja rinta=waiwoja; hywä ja
  hyödyllinen on siis jo lapsesta alkain totuttaa kaulan wilua kärsimään.
  Mahan turwaamisessa ja lämpimänä pitämisessä ollaan rahwaassa kowin
  huoletoinna, koska sitä toisinaan ei peitetä kun paljaalla paidalla
  matalain housuin ja lyhyen takin rajalla. Maha, warsinki hikisenä, on
  arka wilulle, ja sen palelemisesta saadaan moniaki tauteja, erittäin
  kohoja, watsawäänteitä, rewäisimiä, punatauteja, ja muita
  ulostustauteja.
  Samate ollaan jalkainki turwaamisessa huolettomat. Kylmemmällä ajalla ei
  pitäisi awojaloin eikä märjillä jaloilla milloinkaan astua. Matkoilla ja
  muissa tiloissa, joissa jalat helposti kastuwat, pitäisi aina olla
  kuiwia, pestyjä sukkia waralla. Sangen waarallinen on lämpimin jaloin
  kylmillä kiwillä ja märjillä lattioilla käwellä, kuin liiatenki lapsilla
  ja piioilla on tapana ja joista heille tulewatki alituiset yskänsä.
  Puhtaat ja kuiwat waatteet suojelewat parhaiten ruumiin lämmintä ja owat
  terweydelle otollisimmat. Likaisten, hiestä taikka muuten märkäin
  waatetten sijaan pitää wiiwyttelemättä kuiwia puhtaita muutettaman, ei
  kylmiä, eikä kylmässä huoneessa tahi tuulessa, awointen owien ja
  akkunain waiheella, kuin, pahasti kyllä, palkollisilla pyhä=aamuisilla
  on tapana pukea. Hyödyllinen on myös erittäin yöpaidat pitää. Päälle
  wiikon ei pidä yhdellä paidalla käydä ilman pesemättä, jos kohta se
  wiikon pidettyä ei wielä olisikaan monen silmissä tarpeeksi likainen ja
  pesemistä kaipaawa.
  
  Puhtaudesta.
  Eikä pidä ruumiinkaan korjuussa ja puhtaana pitämisessä huolettomat
  oltaman. Kaswot, kaula ja kädet kaipaisiwat joka aamu ja ilta pesemistä,
  jalat ja muu ruumis wähintäki kerta wiikossa. Siisteys ja puhtaus
  kaunistaa kaikki, kiitetään kaikilta ja pitäisiki kaikkein, niin köyhän,
  kuin rikkaan, niin terween, kuin sairaan siitä huolta pitämän. Puhtaus
  suojelee ja pitää ihmiset terweenä, sepä on kulkutaudeissaki paras
  warjeluskeino. Pestä ruumistansa tarwetta myöten milloin kylmässä,
  milloin lämpimässä wedessä on usiammissa taudeissa sangen terweellinen.
  Saunanlöyly ei ole sovelias kaikille sairaille, jonka tähden semmoisten
  pitäisi muuten lämpimässä wedessä istua. Uiminen kesäisaikoina on hywin
  terweellinen tapa ja pitäisi ihmisen jo lapsesta alkain siihen itsensä
  totuttaa, wähintäki kerta päiwässä uiman, ei kuitenkaan työstä eli
  muusta rasituksesta lämpimällä ruumiilla järween menemän, eikä siellä
  ylen kauwan kerrallansa oleman. Tawallisimmat ruumiin pesot owat:
  1:ksi _Kylmät pesot_, joissa wesi on kylmälle tuntuwa, ihoa kylmempi
  (8:sannen ja 20:nennen lämpimämerkin wälillä Celsin termometriä). Niitä
  wiljellään usiammallaki tawalla. Kuka juoksuttaa wettä ihollensa, kuka
  menee koko ruumiillansa weteen. Kylmissä pesoissa on kaikitse warottawa
  asia, ettei mennä weteen työstä rasitetulla ruumiilla, ja peson jälkeen
  waatteet heti puetaan ja lähdetään liikkeelle. Kylmät pesot wahwistawat
  ja wirwottawat terween ihmisen ruumiin, ja moninaisissa kiwuissa,
  niinkuin nerwiwaiwoissa, woimattomuudessa, risa= eli rauhaiskiwuissa
  saattawat ne paljo hywää matkaan. Risa= eli rauhaiskiwuissa ja
  riisitaudissa on sitäki parempi panna suoloja sekaan, lusikallinen tahi
  kaksi, jos enempiki, joka kannulle wettä. Kaikkinaisissa
  ryyhdyntäwioissa, ruusussa, luuwalossa, werisyljyssä, haittawerewyydessä
  ja mahapohjan waiwoissa owat kylmät pesot kartettawat.
  2:ksi _Lämpimät pesot_, joissa wesi on lämpimälle tuntuwa, ihoa
  lämpimämpi, haalia, lensiä, ei kuumanrasittawa (30 ja 36 lämpimämerkin