Punaiset ja valkoiset: Kuvaus Suomen luokkasodasta - 11

Total number of words is 1277
Total number of unique words is 859
22.6 of words are in the 2000 most common words
29.1 of words are in the 5000 most common words
33.0 of words are in the 8000 most common words
Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.

Ja vähemmässä kuin tunnin ajassa pääsivät matkatoverit selville
toisistaan. Mukana oli kolme punikkia ja kaksi -- valkoista. Ja kaikki
pakenivat samaa painajaista, valkoista kauhua -- valkoisetkin.
Pariskunta oli punainen. Nuori aviomies oli niitä miehiä, jotka eivät
ole luokalleen häpeäksi, miehiä, jotka kirveensilmässäkin säilyttävät
neuvokkuutensa ja ymmärryksensä. Hän oli karjalaisia, tapellut Antrean
rintamalla luokkasodan alusta alkaen, häätynyt peräytyvien joukkojen
mukana Viipuriin, puolustanut sitä viime hetkeen ja lopuksi joutunut
näkemään, kun valkosudet tekivät puhdasta kuularuiskuillaan lakaisten
saartamiaan työläisjoukkoja, niin aseellisia kuin aseettomia,
miehiä, naisia ja lapsia. "Surkeinta oli nähdä -- sanoi hän --, kun
pakenevat äidit pienine lapsineen retkahtivat kuulien lävistäminä
valtamaantielle, mikä kilometrin mitalta peittyi aikuisten ja lasten
ruumiisiin". Mutta entä hän itse? Ei päivääkään edes vankina. Kortteli
korttelilta rähmi hän näkymättömänä valkoisten ketjujen läpi
kaupungista. Kylä kylältä myöhemmin eteenpäin maaseudulla väärien ja
oikeiden lupalippujen turvin ja metsissä piileskellen. Parisen viikkoa
meni miltei syömättä, miltei nukkumatta. Pääsi omaistensa luokse,
joskaan ei kotiinsa: tiedettiinhän kylällä hänen olleen niitä
kaikkein "pahimpia". Keräsi voimia, ja palasi henkensä uhalla --
kirjaimellisesti pitkin valkoisten pistinten kärkiä -- _takaisin_
Viipuriin hakemaan -- vaimoaan. Veti hänet satumaisella neuvokkuudella
mukanaan läpi Suomen -- silmää räpäyttämättä rientäen yhdestä valkoisen
esikunnasta toiseen -- ja tässä hän nyt oli. Mutta väsynyt hän oli, ja
vaimonsa sitäkin väsyneempi. Vain tuskin huomattavalla hymyllä jaksoi
tämä vakuuttaa miehensä tarinan todeksi. Mutta ihmeellinen se oli.
Mukana olevat valkoiset olivat työläisiä. Kansalaissodan puhjetessa oli
heidän määrä olla puolueettomia. Mutta heidän kävi kuin muidenkin: joko
puolesta tai vastaan. Ellet lähtenyt valkoisten matkaan, olit punikki,
ja se taas merkitsi: kuula kalloosi tai vankileirille! Onnistuivat
kiemurtelemaan sotaväestä mutta suojeluskuntaan joutuivat, ja niin
edespäin ja niin edespäin, kuten heikkojen luonteiden kanssa
aina. Kunnes heidän tehtäväkseen eräänä päivänä lankesi omain
luokkatoveriensa ampuminen. Tällöin joutuivat työläissielut puntariin,
ja luokkatietoisuus painoi toki sentään vielä enemmän kuin oma
mukavuus. Hävetti tie, jolle olivat joutuneet. Pois sellaisesta maasta
minkä vallassaolijat pakottivat työläisen oman luokkansa pyöveliksi!
Pakenivat kuin pahantekijät, ja niinpä hekin nyt viillettivät laineita
lakkapäitä yhdessä niiden kanssa, joita vastaan he jo olivat nostaneet
aseen.
* * * * *
Jos Hannes jo pakoaan suunnitellessaan ja myöhemmin matkalla ollessaan
oli joutunut ihmettelemään luokkansa solidariteettia, joka paikassa kun
karkea mutta lämmin työläiskäsi oli valmis ojentumaan hädässä olevan
_toverin_ avuksi, niin sitä suurempi oli hänen kummastuksensa
huomatessaan, ettei tämä solidariteetti suinkaan tyrehtynyt
rajapaalulla, vaan että se myös vieraassa maassa, missä ei edes
ymmärretty hänen kieltään, ilmeni jos mahdollista vieläkin
vakuuttavampana, että sielläkin jokainen _luokkatietoinen_ työläinen
otti Suomen valkoisesta helvetistä paenneen toverin parhaana
ystävänään, veljenään vastaan, ikäänkuin jatkuvalla, uhrautuvalla
rakkaudentyöllä tahtoen pestä sen häpeän, minkä Suomen riistäjille
itsensä myyneet brigadistit olivat pyövelin toimillaan myös maansa
työväenluokalle tuottaneet.
Maihin päästyä kelpo vieraat toverit hoivasivat pakenijat kunkin
omalle suunnalleen. Eivät nämät olleet ensimäisiä, joskaan eivät
viimeisiäkään. Kaikki kävi joustavasti. Kellä ei ollut varoja jatkaa
matkaansa, häntä autettiin. Eikä kuitenkaan tarvinnut kokea mitään
nöyryytystä. _Toverihan_ auttoi toistaan. Kansainvälinen köyhälistö
osoitti vain yhteenkuuluvaisuuttaan, suoritti toveripalveluksia, joita,
niin luonnollisia kuin ovatkin, ei Suomen proletariaatti koskaan tule
unohtamaan, yhtä vähän kuin se toiselta puolen unohtaa Saksan
sosialistiluopioiden petostakaan, joka ei näiden sitä ennen ja sen
jälkeen tekemistä liene pienin rikos kansainvälistä köyhälistöä ja
sosialismia vastaan.
Hannes oli päättänyt suunnata matkansa aluksi maan pääkaupunkiin, mutta
lepäsi sitä ennen päivän pari matkan vaivoista ja jännityksestä, jolla
aikaa ystävälliset toverit ilmoittivat edeltäpäin määräpaikkaan hänen
tulostaan. Niin että kuu hän saapui sinne, oli häntä vastassa jälleen
tovereita, omia kohtalotovereita, jotka ennen häntä olivat onnistuneet
pääsemään valkoisten verkoista.
Nämä tiesivät Hannekselle ilmoittaa, että _sieltäpäin_ oli saapunut
_muitakin_ pakolaisia. Kummakos siis, jos Hanneksen mieli ensimmäiseksi
paloi päästä tapaamaan seutulaisiaan.
Perille päästyä saattajat osoittivat Hannekselle oven mistä astua
sisään; itse oli heidän mentävä erinäisille asioille.
Hannes astui huoneeseen.
Siellä oli Mari.


Suuri, kuolematon.

Kreikasta ei jäänyt kiveä kiven päälle.
Sitä jauhoivat persialaiset. Sen orjuuttivat makedonialaiset. Se oli
roomalaisten legioonain sotkuporras. Sitä hallitsi milloin yksi tyranni
milloin monet kymmenet tyrannit.
Koko vanha Kreikka jauhettiin nuuskaksi. Perusteellisemmin ei ole
milloinkaan hävitetty mitään maata eikä minkään maan kulttuuria.
Ja kuitenkin; kaikki mitä siinä oli suurta, kuolematonta, se elää yhä
ja on yhä uudelleen ja uudelleen versonut kansallisten rajain kahleitta
ympäri maailman. Solon, Sokrates, Platon ja Aristoteles elävät,
Sofokles, Euripides ja Aristofanes elävät, Feidias veistoksineen elää,
joonilaiset, doorilaiset ja korinttilaiset kolonnat pysyvät maailman
arkkitehtuurin alati vanhana ja silti yhtä nuorekkaana perintönä. Ja
nykypäivän diskonheittäjä, juoksija, kolmiloikkaaja ja painija on
kreikkalaisen oppi-isänsä ihaileva, kuuliainen opetuslapsi.
Myös suuri Rooma murskattiin muruiksi. Jokainen kansa, rotu ja heimo
piti asianaan tehdä sitä olemattomaksi. Ja kuitenkin sen todellinen
suuruus huokuu läpi koko nykyisen "sivistyneen" yhteiskunnan. Ken ei
tahtoisi olla "mies roomalainen". Ilman roomalaista kulttuuriperintöä
olisimme melkoista köyhempiä. Vergeliuksen ja Horatiuksen Rooma elää
aina ja iankaikkisesti. Roomalainen lainlaadinta on suuremmoisen
sitkeähenkisempi kuin ne taloudelliset olosuhteet ja tuotantotavat,
joissa se syntyi. Mutta myös Spartacuksen Rooma -- korppikotkien,
ristinpuiden saalis -- myös se elää.
Entä kristillinen kirkko? Pahasti erehtyi roomalainen prokonsuli Gallio
aikanaan Korintossa olankohauksella kuitatessaan "kynnettömän
köydenpunojan", Paavalin, ja tämän opin. Sivistymättömät kalastajat,
köydenpunojat ja kankurit olivat hypänneet kieltämättä monta vertaa
rehevämmän aatteen selkään kuin roomalainen sivistysylimistö. Paavali
kasvoi määrättömissä mittasuhteissa, oppinsa sitäkin valtavammissa.
Neerojen ja Glaudiusten toimeenpanemat joukkomurhat olivat
apuharvennusta, joka vain joudutti kristillisen kirkon varttumista. Se
ahmasi koko maailman...
Galilei surmattiin, mutta "se pyörii sittenkin".
Kaikki suuri ja kuolematon elää ja säilyy. Väkivalta ei koskaan voi
tehdä tyhjäksi niitä, ennenkun ne itse kieltävät itsensä, kuten kirkko.
Köyhien uskonto taannuttuaan rikkaiden hiestytysvälineeksi kadotti
kasvuvoimansa. Ulkopuolinen väkivalta ei sitä halvannut.
Aatetta, ihannetta, henkistä sisältöä ei voida asettaa alasimelle ja
takoa nuuskaksi. Ristinpuulla kuolee vain ruumis. Roviolla palaa vain
esine.
Pedot areenoilla tappoivat kristittyjä, mutta katakombeissa veisattiin
hosiannaa. Kristityt joukkomurhasivat keskiajalla miljoonia
"harhauskoisia", mutta nämä perivät sittenkin maan.
Ei, väkivalta pääsee käsiksi vain aineellisiin esineisiin, mutta ei
ilmiöihin.
Kehityksen kulkua se ei voi lainkaan estää.
Elävä elämä, elävä aate, elinvoimainen ihanne -- ne ovat ulkopuolella
väkivallan vaikutuspiiriä.
Napoleonin hirmuvalta lakaisi lopuksi alkuunpanijansa. Wilhelm sortui
omain, orjain vetämäin sotavaunujensa alle. Satojen miljoonain tsaarin
yli vyöryivät ärsytetyt massat.
Työläis-Venäjä seisoo avoimin rinnoin koko maailman riistäjäluokkia,
kaikkia suurvaltoja, koko universumin kapitalisti-opinionia vastaan,
mutta sitä vastaan lennätetyt nuolet singahtavat takaisin ampujiinsa.
Sitä vastaan on taisteltu väellä ja voimalla. Se on saarrettu, se on
eristetty, sen niskaan on syydetty tulta, terästä ja lokaa, varsinkin
lokaa.
Ja kuitenkin se seisoo voimakkaampana tuo ryysyinen, raadeltu,
nälkäinen ja loukattu Itä kuin maailmankapitalismi kaikkine
tankkeineen, merihirviöineen, jättimörssäreineen, kymmeninetuhansine
lentolaivoineen, tuhansine ampumatarvetehtaineen, keksijöineen,
insinööreineen, teknikkoineen ja apulähteineen. Seisoo kuin elävä
elämä, jonka nuorekkain, tervein ja suuremmoisin ilmaisu se on,
muumioita uhmaten, jotka lyyhistyvät läjään sen kosketuksesta.
Entä Suomen köyhälistö? Se on lyöty, se on murskattu, se on viskattu
tuuliajolle, Suomi on suuri työläisyhteishauta Kittilästä Kivennavalle.
Köyhälistö-suoneniskut Tampereella, Lahdessa, Viipurissa ja muualla,
kidutukset, joukkonälkämurhat vankileireillä -- kaikkien niiden olisi
luullut lamauttavan sen vuosisadoiksi, tekevän tyhjäksi koko
proletaaripyrkimyksen, kitkevän vapaudenaatteen juurineen. Mutta ei.
On kuin maan pohjakerta olisi lumottu. Se kasvoi kaatuessaan. Kymmenien
tuhansien vainajain haamut työntävät sitä vastustamattomasti eteenpäin.
Vasta väkivalta vihki sen voimatekijäksi. Vasta nyt se tietää mitä sen
olisi _pitänyt_ tehdä ja mitä se tulee tekemään. Tarvittiin Mannerheim
opettajaksi. Tarvittiin muita pyöveleitä, jotka teilasivat sata
yhdestä.
Niin, Suomen työväki on lyöty. Mutta koskaan ei maan yläluokka ole
ollut sellaisen pelon vallassa kuin nyt, koskaan ei se ole riehunut
niin tolkuttomana kuin nyt, koskaan ei se ole ollut epävarmempi
asemastaan kuin nyt, koskaan ei se suurempainsa suosiota saavuttaakseen
ole esittänyt säädyttömämpää, sieluttomampaa lakeijan osaa kuin nyt.
Sillä se tietää edustavansa yli-ikäistä aatetta, menehtymään tuomittua
järjestelmää, kuolemaa -- ajan synnyttämää ihannetta vastaan, elävän
elämän hedelmöittämää järjestelmää, niin, itse elämää vastaan.
Ja kauhukseen huomaa se teilanneensa -- ei itse ideaa, vaan sen
ryysyisiä esitaistelijoita.
"Se pyörii sittenkin".
Suomen työläiskumous elää sykkien samassa tahdissa koko maailman
työläiskumouksen kanssa, elää haudoilla, elää nälkäleireillä, elää
piilopirteissä, etukaupunkien hökkeleissä, työpajoissa, kaikkialla.
Ja hetki on tuleva, jolloin ristiinnaulittu on astuva alas Golgataltaan
ja suorittava suuren vapaustyönsä loppuun.
Vastustamattomasti.
Sillä hengetön, hedelmätön väkivalta seisoo voimattomana suuren,
kuolemattoman edessä, vaikka se teilaisikin sata yhdestä.
Toukokuulla 1919.
You have read 1 text from Finnish literature.
  • Parts
  • Punaiset ja valkoiset: Kuvaus Suomen luokkasodasta - 01
    Total number of words is 3151
    Total number of unique words is 1913
    19.0 of words are in the 2000 most common words
    27.4 of words are in the 5000 most common words
    32.1 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Punaiset ja valkoiset: Kuvaus Suomen luokkasodasta - 02
    Total number of words is 3408
    Total number of unique words is 1966
    18.9 of words are in the 2000 most common words
    27.0 of words are in the 5000 most common words
    31.1 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Punaiset ja valkoiset: Kuvaus Suomen luokkasodasta - 03
    Total number of words is 3258
    Total number of unique words is 2016
    17.6 of words are in the 2000 most common words
    25.9 of words are in the 5000 most common words
    30.3 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Punaiset ja valkoiset: Kuvaus Suomen luokkasodasta - 04
    Total number of words is 3400
    Total number of unique words is 2083
    19.4 of words are in the 2000 most common words
    27.8 of words are in the 5000 most common words
    32.6 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Punaiset ja valkoiset: Kuvaus Suomen luokkasodasta - 05
    Total number of words is 3316
    Total number of unique words is 1976
    20.1 of words are in the 2000 most common words
    28.2 of words are in the 5000 most common words
    32.1 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Punaiset ja valkoiset: Kuvaus Suomen luokkasodasta - 06
    Total number of words is 3397
    Total number of unique words is 1989
    19.4 of words are in the 2000 most common words
    27.1 of words are in the 5000 most common words
    31.1 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Punaiset ja valkoiset: Kuvaus Suomen luokkasodasta - 07
    Total number of words is 3227
    Total number of unique words is 2113
    20.0 of words are in the 2000 most common words
    28.3 of words are in the 5000 most common words
    33.0 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Punaiset ja valkoiset: Kuvaus Suomen luokkasodasta - 08
    Total number of words is 3411
    Total number of unique words is 2036
    20.7 of words are in the 2000 most common words
    29.3 of words are in the 5000 most common words
    33.8 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Punaiset ja valkoiset: Kuvaus Suomen luokkasodasta - 09
    Total number of words is 3230
    Total number of unique words is 2057
    19.5 of words are in the 2000 most common words
    28.1 of words are in the 5000 most common words
    32.5 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Punaiset ja valkoiset: Kuvaus Suomen luokkasodasta - 10
    Total number of words is 3313
    Total number of unique words is 2080
    21.7 of words are in the 2000 most common words
    28.2 of words are in the 5000 most common words
    32.6 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Punaiset ja valkoiset: Kuvaus Suomen luokkasodasta - 11
    Total number of words is 1277
    Total number of unique words is 859
    22.6 of words are in the 2000 most common words
    29.1 of words are in the 5000 most common words
    33.0 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.