Paavolan kauhu: eli Rikkaus ja rakkaus - 4

Total number of words is 1238
Total number of unique words is 734
29.6 of words are in the 2000 most common words
40.0 of words are in the 5000 most common words
42.8 of words are in the 8000 most common words
Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
perille, mutta se oli turhaa. En ymmärtänyt silloin, että puhtaat
sydämet voivat toisiinsa eriämättömästi kiintyä, sillä minä olin itse
kokonaan turmeltunut. Minä luulin rakkauden katoovan silloin, kun
rakastavaiset olisivat erotetut, mutta siinä erehdyin surkeasti.
Tyttäreni rakasti sinua yhä kuin ennenkin, vaikka ko'in hänelle
selittää, että hän ei sinua kentiesi enää koskaan näkisi. Siitä
huolimatta aloin kuitenkin häntä pakottaa Matille vaimoksi, vaikka
kyllä tiesin hänen vihaavan tuota rikasta rusthollaria jota minä
rikkaana ja ahneena ollessani pidin parhaana miehenä maailmassa. Nähden
muusta ei apua olevan, päätin käyttää kovuutta, sillä isekkäinen
luontoni ei sallinut tuumani turhaan raukeevan. Te'in niin, kun
päätinkin ja -- -- -- ja -- --"
-- "Entäs sitte?"
"Sitte," jatkoi isäntä, ollen epätiedossa, mitä sanoisi; "minä löysin
armaan tyttäreni -- järvestä sinä päivänä, jona piti hänen
kihlajaisensa vietettämän!"
-- "Hän hukutti siis itsensä?"
-- "Ei suinkaan, minä toivon, että hän ei sitä tehnyt. Luulen hänen
vahingon kautta sinne joutuneen, mutta kuitenkin tiedän ja tunnustan,
että se tapahtui minun tähteni; minä uskon sen, että jos en olisi häntä
pakottanut väkisin naimisiin ja sitä vastustettuaan häntä uhkaillut,
niin hän vielä olisi tässä meidän molempain ilonamme. Sen tähden
tunnustan suoraan, että olen hänen murhaajansa, Jumala sen minulle
anteeksi antakoon!"
-- "Onneton isä, onneton isä! Mutta minä olen yhtä onneton, sillä ne
kaikki ovat tapahtuneet minun tähteni."
-- "Ei, ei. Älä sano niin. Syyt on kokonaan minun. Tämä on kaikki
minulle kuritukseksi tapahtunut ja olen suuresti kiitollinen, että
sillä olen päässyt; minä olen ansainnut paljon enemmän rangaistusta;
minä en ole mahdollinen enää maailmassa kenellekään silmiäni
näyttämään. Tahdotko kuulla onnettoman, vaipuneen sydämen katkeria
mietteitä?"
Hannes ei vastannut mitään, mutta isäntä jatkoi:
"Minä olin ennen onnellinen; minä olin rikas, minulla oli sievä ja hyvä
aviopuoliso, minulla oli lapsi, jota rakastin enemmän, kuin mitään
maailmassa. Mutta kuolema korjasi puolisoni ja minä yksinäni ikävyyden
vaivaamana rupesin elämään maailman mukaan. Minä aloin tehdä leikkiä
viinan kanssa tietämättä ja muistamatta että se on tuhansia sieluja jo
onnettomina vajottanut maailmassa kurjuuteen ja ijankaikkisuudessa
helvetin pimeyteen ja syvyyteen. Mutta minä tahdoin vaan olla miehenä
miesten seurassa. Minusta tuli juomari, vaikka en itse huomannut,
taikka oikeen sanoen, en ollut huomaavinani ennen, kun olin jo niin
syvälle vaipunut, ett'en enää voinut itseäni pelastaa. Maailma turmelee
sydämet, mutta se tekee sen niin viekkaasti ja kavalasti, salaa ja
petollisesti, kuin käärme. Me emme sitä huomaa ennen kun jo olemme sen
varmoja, katoomattomia uhria, kun olemme kokonaan turmeluksen vallassa.
"Voi sinä kirottu viina! Sinä upotit minun syvyyteen, josta tuskalla
enää ikinä pääsen. Kuinka monta katkeraa kyyneltä sai armas lapseni,
Lyyli, vuodattaa minun sinun vaikutuksestasi luonnottomana isänä
ollessani ja viimiseksi, kuinka hirveän kirouksen olet päälleni
saattanut murhatessani hänen.
"Voi maailman rikkaus! Sinä saatit minun pirullisessa ahneudessa
halveksimaan siivoa, hyväntahtoista nuorukaista ja sen tähden
saattamaan turmioon oman lapseni. Mitä nyt teen sinulle; mihin panen
rikkauteni, koska minulla ei enää ole omaista. Voi armas Lyylini! Jos
sinun takaisin saisin, niin olisin valmis uhraamaan kaikki, mitä
minulla on. Mutta se on turhaa. Voinko edes milloinkaan saada anteeksi
rikostani, jonka tein sinua kohtaan. Sydämeni, miksi et itke
verikyyneleitä, maa, miksi et repeä, miksi et niele helvetin pimeyteen
minua hirmuista murhamiestä?"
Niin huokaili katkerilla tunteilla täytetty isän sydän. Hannes oli sitä
kuullessaan vaipunut ajatuksiinsa. Hän tuskin kuuli mitä isäntä puhui;
hän mietti vaan, mitä kärsimyksiä armaansa, Lyyli oli hänen tähtensä
saanut kestää. --
Eräänä päivänä lausui isäntä Hannekselle: "minulla ei ole enää ketään
sukulaista, jolle taitaisin taloni ja tavarani antaa; minä julistan
sinun perillisekseni. Suostutko siihen, poikani?"
"Kiitoksia tarjoumuksestanne!" vastasi Hannes. "Mutta minä en usko enää
tarvitsevani maallisia tavaroita. Minä jätän pian kaikki tänne ja
muutan toiseen maailmaan; minä tunnen voimani riutuvan ja ruumiini
lakastuvan."
Isäntä lausui huo'aten: "viiminenkin toivoni on kadonnut. Sen olen
kyllä ansainnut."
Hannes oli menettänyt nuoret voimansa sotaretkellään. Hänen nuori
ruumiinsa ei kestänyt niin kovia ponnistuksia, kuin siellä tarvittiin.
Hän riutui riutumistaan ja silmin nähtävästi ei hänellä enää pitkiä
aikoja ollut jälellä. Sisällinen suru ja kaiho auttoi vielä häntä
hautaa lähemmäksi. Aikaansa vietti hän milloin Paavolassa, milloin
vanhempainsa luona Mäkelässä. Mutta rakkaimmat paikat hänelle olivat
Leppäniemen kallio ja Lyylin hautakumpu kalmistossa. Niillä istuen
vietti hän monta iltahetkeä muistellen entisiä armaita, onnellisia
aikoja, milloin sai elää rakastajan ja rakastetun ihanaa elämää, jonka
aurinko, Lyylin puhdas sielu, säteili hänen ihanista silmistään
lämmittäviä, sulostuttavia säteitään.
Eräänä Elokuun iltana tapaamme Hanneksen taas istumassa lemmittynsä
haudalla ajatuksiinsa vaipuneena. "Lyyli!" kuiskasi hän. "Sinä menit
minua ennen pois, mutta kau'an ei tarvinne varrotaksesi armastasi, hän
tulee pian perässäsi. Meidän ei sallittu täällä maailmassa omistaa
toisiamme, mutta tuon synkän haudan tuolla puolen tapaan sinun yhtä
puhtaana tahi puhtaampanakin, kuin täällä. Puhdas rakkaus on kuin hieno
sade, joka kuivilla kesillä virkistää luonnon ja saattaa kaikki uuteen
eloon. Se kirkastaa kiiltävillä helmillänsä kukkasten lehdet ja terät.
Rakkaus jalostuttaa aatteet, se puhdistaa sydämet, virkistää sielun ja
tappaa itsekkäisyyden. Se on Jumalasta alkuansa ja sitä hän suvaitsee
ja siunaakin. Rakkaus on i'ankaikkisuuden onnellisuuden loistoa. Maassa
se puhtaanakin on vielä himmeää, mutta haudan tuolla puolen on se
i'ankaikkisesti kirkas ja loistava.
"Oi! jospa jo pian minunkin lakastunut ruumiini kannettaisiin tänne ja
peitettäisiin multaan. Silloin vapautettu henkeni kohoisi ikuisiin
rauhan majoihin, jättäen tämän surkean maailman."
Niin huokaili Hannes aavistamatta, että toivonsa piankin tuli
täytetyksi. Hän kävi yhä heikommaksi ja lakastui kuin kukkanen, joka
myrskyn kestettyään on jälleen kohottanut päänsä ihailemaan ilmaa, joka
ei enää kuitenkaan ole sovelias hänen elämällensä. Hän oli uhrannut
elämänsä armaansa ja isänmaansa tähden, mutta joita kumpaistakin oli
onnettomuus kohdannut.
Kolme päivää siitä, kun tapasimme Hanneksen Lyylin haudalla, vaipui hän
vuoteelleen, josta ei enää noussut. Isännälle, joka kyyneleitä
vuodattaen pyysi häneltä anteeksi petostansa ja kavaluuttansa, lausui
hän: "Maailma ei ole toteuttanut minun toiveitani eikä kuvitelmiani,
mutta siitä en syytä teitä. Se on maailman yleinen tapa ja te olette
vaan olleet välikappaleena sen täyttämisessä. Minä, kukatiesi, olen
toivonut liikoja ja sen tähden saanut katkeruutta kärsiä. Maailma ei
ole onnellisuuden eikä rauhan kotimaa; maailmassa ei ole enää
paratiisia, sen olen jo aikoja sitte huomannut. Ne kaikki ovat maailman
ulkopuolelta toivottavat ja etsittävät. Minä suon sydämestäni anteeksi
teidän rikoksenne, jotka olette minua vastaan tehnyt, jos niitä on ja
pyydän teitä tekemään samoin minulle. Minä rukoilen puolestanne,
ett'ette enää lankeisi syntiin, josta tuskalla olette irralleen
päässyt."
Itkeville vanhemmilleen lausui hän: "Minä olen osani jo maailmassa
toimittanut, vaikka en osaksikaan velvollisuuksiani täyttänyt. Elkäätte
surko, että pääsen täältä parempaan elämään."
Kau'an ei hänen enää tarvinnut kärsiä tuskia. Parin päivän perästä
loppui hänen monivaiheinen, vaikka lyhyt elämänsä. Seuraavana
Sunnuntaina saatettiin hänen ruumiinsa viimiseen lepokammioonsa,
armaansa rinnalle, lepäämään. Isäntä lausui:
"Levätkäätte rauhassa! Maailma on taistelutanner, jossa usein vääryys
totuuden polkee, mutta hauta sovittaa kaikki ja haudan tuolla puolen ei
ole vääryydellä eikä kavaluudella mitään valtaa."
* * * * *
Monta vuotta on jo vierähtänyt sitte, kun Lyyli ja Hannes kannettiin
maan mustaan poveen lepäämään. Jos, ystäväni, satut kulkemaan sen
kalmiston ohitse kesä-iltana, niin aukaise rautaristikkoinen portti ja
astu tuohon hiljaiseen rauhalaan! Käy sitte suoraan kalmiston perälle,
niin saavut heidän hautakummullensa. Siinä kasvaa vahvaa ruohoa ja sen
seassa pari ruusupensasta ja monen laisia kukkia; aivan lähellä
levittää pihlaja suloista tuoksuansa. Iltatuulen henkiessä kumartelevat
ruohot ja kukat maata kohden. Ne tahtovat lausua: "Ihmislapsi! Sitte
vasta olet onnellisuuden saavuttanut, kun olet sydämesi puhtaana tuonne
maan kylmään poveen säilyttänyt. Te'e se!" Ruusut seisovat totisina,
ikään kun siskoonsa surren. Ne eivät taivuttele itsiään. Jos tahdot
ymmärtää, mitä ne sanovat, niin astu lähemmäksi, haista niiden suloista
hajua ja ihaile niiden kauneutta ja puhtautta! Pihlajassa humisee tuuli
niin surullisesti, mutta kuitenkin suloisesti. Pieni lintu istuu sen
oksalla ja laulaa. Mitä se laulaa? -- Se laulaa lempeä, se laulaa
rakkautta; rakkautta, joka ikuisilla siteillä yhdistää sydämet
toisiinsa; rakkautta, joka kohoaa yli katoovaisuuden, rakkautta, joka
säteillään lämmittää kylmää maailmaakin.


You have read 1 text from Finnish literature.
  • Parts
  • Paavolan kauhu: eli Rikkaus ja rakkaus - 1
    Total number of words is 3644
    Total number of unique words is 1978
    24.2 of words are in the 2000 most common words
    33.9 of words are in the 5000 most common words
    39.6 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Paavolan kauhu: eli Rikkaus ja rakkaus - 2
    Total number of words is 3762
    Total number of unique words is 1695
    25.1 of words are in the 2000 most common words
    35.7 of words are in the 5000 most common words
    41.0 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Paavolan kauhu: eli Rikkaus ja rakkaus - 3
    Total number of words is 3722
    Total number of unique words is 1883
    23.7 of words are in the 2000 most common words
    33.5 of words are in the 5000 most common words
    38.8 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Paavolan kauhu: eli Rikkaus ja rakkaus - 4
    Total number of words is 1238
    Total number of unique words is 734
    29.6 of words are in the 2000 most common words
    40.0 of words are in the 5000 most common words
    42.8 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.