Olavi Maununpoika Pariisissa ja Suomalaisten opinkäynti ulkomailla keski-aialla - 4

muuta Suomen miestä, joiden myöhemmistä oloista ei tietoa ole, -- ja
Suomen pappien joukossa taas tavataan monta, jotka kantavat
Maisteri-nimen [Wallenius, de Fennis summos in Philos. honores ante
conditam acad. Ab. adeptis, Turku 1810; ja Jac. Hällstén, Fala quae
fuerunt literarum in Fennia Medio aevo, Helsinki 1837, antavat sen
aikaisten tietojen mukaan luettelon Suomen muinaisista Maistereista],
vaikk'ei käy selville saada, missä Yliopistossa ovat sen ansainneet.
Sillä Pariisi, Prag ja Leipzig eivät enää olleet ainoat oppipaikat,
missä Suomen miehet hakivat sivistystään. Köln, jossa vanhastaan oli
löytynyt Jumaluusopillinen akatemia, oli jo v. 1388 saanut
Yliopistonsa. Vähää myöhemmin, v. 1391, syntyi Erfurtissa samanlainen
laitos, ja kaikkien lähinnä Suomenmaata oli Rostokin v. 1419 perustettu
Yliopisto, joka kuitenkin vielä sata vuotta myöhemmin kutsuttiin
paljastaan Gymnasioksi. Jos tähän lisäämme Löwen'in Yliopiston vuodelta
1426 ja Greifswaldin vuodelta 1456, niin on luultavasti lueteltu kaikki
ulkomaiset oppilaitokset missä meikäläisten oli tapa käydä. Vihdoin oli
Sten Sture vanhempi v. 1477 laittanut jonkunmoisen Yliopiston Upsalaan,
joka lähisyytensä tähden olisi Suomalaisille ollut kyllä mukava
oppipaikka. Mutta siinä ei nä'y annetun korkeampaa oppia kun
Bakkalario-arvoon, ja jos saamme luottaa erään Suomalaisen lauseesen,
joka v. 1514 sieltä lähti Leipzigiin, oli Upsalassa käynti siihen
aikaan paljas aian-hukka, muka "opettajien hajallisuuden tähden"
(propter magistrorum discontinuitatem). [Ks. Grönblad, Nya källor, siv.
628: kirje Jasper Juhananpoialta. Hän on jo Upsalassa tullut
Bakkalarioksi, mutta kuitenkin katsoo tarvitsevansa kolme vuotta
Maisteriksi tullakseen: "Item proposueram continuare studium in eo loco
(universitate Lipczica) pro magisterio per triennium".]
Toiselle puolelle Itämerta oli siis vielä jokaisen lähteminen, joka
tahtoi yletä tiedossa ja taidossa, ja tämmöiset menot tulivat monelle
köyhälle Suomen poialle kyllä tyyriiksi. Asian tarve kuitenkin keinot
keksi. Ne jotka tämmöisten oppimahojen perästä olivat nousseet Suomen
kirkon korkeihin virkoihin, koettivat kiitettävällä hellyydellä auttaa
ja edistää köyhiä nuorukaisia, jotka samaa opin-tietä astuivat, ja
kirkollisista saatavista näyttää joku määrä olleen säättynä näiden
oppilaisten avuksi. [Ks. Porthan, Chron. Ep. siv. 399: Lohjasta,
Vihdistä ja Kyrksletistä ko'ottiin niinkutsuttu opistolaisvoi (Student
smöret).] Sulattavaa on lukea muutamia kirjeitä, joilla nuo
kotimaastansa eroitetut nuorukaiset kiittävät Turun hengellisiä isiä
heidän lähettämistä anteistaan. "Niinkuin öljy lievittää ja vahvistaa
ruumiin jäseniä, kun ne taudista ovat toipumallansa, niin teidän
suosiollinen lahjanne on nuorta henkeäni iloittanut, virvoittanut ja
vahvistanut sekä kukoistamaan saanut". Kerrankin muka, kun Jumala suopi
heidän palata tästä maan-pakolaisuudestansa isänmaahan, uudistettuina
tiedoissa ja hyvissä avuissa, lupaavat itse teoissaan osoittaa syvää ja
harrasta kiitollisuuttansa. Sillä välin he tavallisesti pitävät
velvollisuutenaan antaa hyväntekijöillensä milloin mitäkin uutisia
maailman menoista ulkomailla. Yksi kertoo, mitä hän on kuullut muista
ulkomailla oleksivista kansalaisista, toinen taas antaa tiedon
kauheasta maanjäristyksestä Turkinmaalla tai muusta merkillisestä
tapauksesta, jos kohta uutinen sattuu olemaan jo kolmen vuoden vanha,
-- ja joka ei mitään uutta tiedä, lupaa kirjoittaa, niinpian kuin tulee
saamaan jotakin luotettavaa asiaa onkehensa (Ks. Grönblad, Nya källor,
sivv. 557, 561, 624, 626-632). Kirjeet luultavasti tulivat Kansalaisten
kauppahaaksilla meren yli Suomeen, missä ne luettiin ei suinkaan
vähemmällä lemmellä kuin matkustavaisten maanmiesten lähetykset
nyky-aikana.
Mutta jo on aika lopettaa; kuitenkin tahdon vielä lisätä ainoan
viimeisen muistutuksen. Me nykyajan Suomalaiset, jotka asumme 19:nnen
vuosisadan päivä-rinteellä, taivumme niin ylen helposti pitämään
halpana ne riennot ja pyrkimiset, jotka elähyttivät esi-isiämme neljä
sataa vuotta takaperin. Semmoinen taipumus meissä tulee paljon
ajattelemattomuudesta. Muistaman pitää, että jokainen aikakausi
Suomenkin historiassa on täyttänyt omituisen siansa, ja Suomen
keski-aialla on ollut varsinaisena tehtävänä siirtää meidänkin kansamme
sivistyneen maailman keskuuteen. Tämä tapahtui isoksi osaksi
sen-aikaisen opin, s.o. kirkollisen opin kautta, emmekä siis ihmetellä
voi, että tämä keski-aikamme on niin erinomaisen kirkollinen. Kuinka ne
miehet, jotka tällä tiellä johdattivat Suomen kansaa, saivat
aian-mukaisen kasvatuksensa ulkomailla, siihen olen tässä koettanut
antaa muutamia vähiä selityksiä.



Todistus-kappaleita.

1.
Otteita Englantilais-kansakunnan tilikirjasta vv. 1425-1401 välillä
Ranskan valtio-arkistossa (Archives de l'Empire), Section
administrative, H 2587.
Lehti 3, jälki-sivu.
"Anuo dnj milCCCC vicesimo sexto congregata nacione anglicana ut moris
est in die s:ti Mathei apostoli (Syysk. 21 p.) in s:to mathurino ad
eligendum receptorem, fuit electus concorditer mgr Jacobin Petrj aliter
(?) [käsikirjoituksessa seisoo: alr. tai als.] de rode."
Muist. Prokuratorina oli silloin Bernardus Emeda.
Lehti 4, esi-sivu.
'Anno Domini MCDXXVII s. usum romanum (?) sequuntur determinantes.
Primo determinavit Dns Johannes de reym sub magistro bernardho de emeda
cuius bursa X s., pro stol. I. X s.
Item Dns Henricus nycholai aboens. dyoces. sub eodem cuius bursa ...
X s., pro stol. L s.
Item Dns gregorius haffuerlandh dioces. aboens. sub eodem cuius bursa
... VIII s., pro stol. L s.
Item Dns olauus magni dyos. aboens. sub eodem cuius bursa ... VIII s.,
pro stol. L s.
Item Dns seuerinus holt dyos. aboens. sub eodem cuius bursa ... VI s.,
pro stol. XL s.
Item Dns benedictus olaui dyos. aboens. sub eodem cuius bursa ... VI
s., pro stol. XL s.
-- -- -- -- --
Sequuntur licenciati -- -- -- -- --
Item licentiatus et dns conradus henrici dyos. aboens. sub Johanne
Johannis cuius bursa ... VIII s.'
Lehti 4, jälki-sivu.
'Sequuntur nomina incipientium -- -- -- -- --
-- -- -- Item Dns conradus henrici dyos. aboens. sub eodem (mgro Joh.
Joh:is) cuius bursa ... VIII s.'
Lehti 5, esi-sivu.
'Sequuntur misie facte et receptoria m:ri jacobi petri de Abo.
Primo in die electionis ejus pro prandio nacionis III lb. -- -- --
In festo s:ti Edhmundi in distributionibus et aliis in missa ... XII s.
In prandio nacionis post missam V libr. XVI s. III d.'
Lehti 6. esi-sivu ja jälki-sivu, on Bernardo Emedan tilit, joka
valittiin Receptoriksi v. 1427 Matheus'en päivänä. Siinä luetellaan
ensin Licentiatina ja sitten Incipientinä: Seuerinus holt, Olauus
magnj, Benedictus olauj ja Henricus nycolai, kaikki "sub mgro Jacobo
Petri".
Lehti 15, jälki-sivu. Vuodelta 1432: -- -- -- -- --
'Item Determinauit Dns Jo. Magnj aboens. dios. cuius bursa IIII s. et
pro stol. egita(?) ab eodem recepi pro toto XXXXX s. paris.'

2.
Otteita Saksalais-kansakunnan pöytäkirjasta Pariisin Yliopistossa
vuosien 1424 ja 1465 välillä, joka säilytetään Opetus-ministeristön
Arkistossa Pariisissa, kokouksessa: Registres de l'ancienne Universté
de Paris: I serie, numerona 8, nimellä: Conclusions de la nation
d'Angleterre ou d'Allemaqne.
Lehti 50, jälki-sivulla, vuonna 1433.
'Procuratio M. Olauj Magnj De regno suec. Ciuitatis aboens.
ffacta congregatione venerate nacionis anglicane apud sanctum maturinum
in octava sancti martini episcopi et confessoris super duobus
articulis, p[rimus] super electione procuratoris et super
supplicationibus et injuriis. Electus fuit concorditer in procuratorem
mgr Olauus Magnj, Qui supplica:t vt in agendis nacio dignaretur eum
dirigere prorogando (?) sibi auxilium assistentiam et fauorem, quod
fuit concessum. Item mgr albertus Worden procurator antiquus
supplicabat, ut haberetur gratus auoatus et recommendatus -- -- --
concedebatur supplicatio'.
Lehti 51, esi-sivulla, vuosina 1433-4.
'Continuatio eiusdem:
ffacta congregatione nationis apud sanctum maturinum XVI decembr.
-- -- -- continuatus fuit procurator antiquus -- -- --
Continuatio eiusdem apud sanctum maturinum in octava epiphanie.
Continuatio eiusdem M. Olaui Mag. ap. st. mat. ipso die scolastice.
Continuatio eiusdem M. Olauj Magnj apud st. mat. decima die Marcii.'
Lehti 51. jälki-sivulla, vuonna 1434.
'ffacta congregatione nationis apud sanctos cosmam et damiam septima
die Aprilis -- -- -- continuatus fuit antiquus procurator -- -- --
Continuatio eiusdem apud st. matur. die quarta mensis Maij.
Continuatio ejusdem sexta die Junii apud s:tum Maturinum.
-- -- -- -- --
M. Olauus Magnj Dyoc. aboens. de Regno Swechie. ffacta fuit congregatio
apud sanctum maturinum jn crastino b:ti ludouii super tribus articulis,
primus ad eligendum procuratorem nouum vel continuandum antiquum Et quo
ad hunc articulum continuatus fuit antiquus videlicet M. Olauus Magnj'.
-- -- -- -- --
Lehti 53, esi-sivulla.
'Electio Mgri Olaui Magnj.
Anno d:nj MCDXXXV die XXIII septembris congregata fuit nacio in
collegto nauorre super duobus articulis, primus ad eligendum
procuratorem et electus fuit concorditer M. Olauus Magnj dyoc. Aboens.
de regno Suechie. 2:us articulus fuit con:nis super supplicationibus,
et quod ad istum supplica:t antiquus procurator, haberetur (?) gratus
etc. et concessa est eius supplicatio. Supplica:t etiam procurator
nouus ut daretur consilium auxilium etc. in agendis, concessa est et
sua supplicatio.
21 Octobr. continuatus fuit idem procurator M. Olauus Magnj.
Eodem anno XIX nouembr. congregata fuit nacio jn vico stuuae (Sanctae
Genoueae?) super tribus articulis, primus ad disponendum de officio
procuratoris et quod ad istum articulum continuatus fuit procurator
antiquus M. Olauus Magnj'. -- -- --
Lehti 53, jälki-sivulla.
'Sequitur substitutio Mgri roberti essench de Zwoll in procuratorem,
traiectens. dyoces.
ffacta fuit congregatio nationis anglicane apud sanctum julianum
pauperem anno MCCCCXXXV XVI die decembris super duobus articulis,
primus erat super substitutione alterius procuratoris, 2:us super
supplicationibus et injuriis. Quantum ad primum articulum mgr olauus
magnj antiquus procurator electus est in die continuationis sue in
rectorem, ideo nationi proposuit ut substitueret alium procuratorem et
concorditer substitutus est mgr robertus esscench in procuratorem de
Zwoll oriundus nullo contradicente'. -- -- --
Lehti 54, jälki-sivulla.
'Anno d:nj MCDXXXVI die XXIIII septembr. congregate fuit natio
anglicana in collegio nauarre super duobus articulis. Primus erat ad
eligendum procuratorem et receptorem nouos uel continuandos antiquos
-- -- -- -- -- Quoad primam partem primi articuli electus fuit
concorditer in procuratorem nationis M. Olauus Magnj Archidia:nus
eccle. aboens. in regno Suechie.' -- --
Lehti 55. esi-sivulla.
'ffacta fuit congregatio nationis anglicane anno eodem 22 die mens.
octobris apud s:tum maturinum -- -- -- Continuatus fuit procurator
antiquus'. -- -- --
Lehti 55, jälki-sivulla.
'Continuatio eiusdem M:i Olauj. ffacta fuit congregatio nationis
anglicane eodem anno sive MCDXXXVI XXIX die nouembris -- -- --
continuatus fuit procurator antiquus. -- -- --
Procuratio M:i Alberti Vorden. ffacta fuit congregatio nationis apud
s:tum maturinum die XIXa decembris ad eligendum nouum procuratorem uel
continuandum antiquum, et quantum ad hoc electus fuit concorditer mgr
albertus Vorden natus de campis bacca:us jn theo:a, qui supplica:t in
agendis daretur sibi auxilium, consilium, assistentia et fauor, quae
supplicatio fuit concessa'.

3.
Otteita Englantilais-kansakunnan tili-kirjasta vv. 1425-1461 välillä
Ranskan valtio-arkistossa (samasta, josta N:o 1).
Lehti 18, jälki-sivu.
ffacta fuit computatio per dominum receptorem XIII die mensis junij jn
collegio de auemoria cuius receptorium jn singulis ascendit usque ad
summam XVI lbrarum et VI s. misia vero ascendit usque ad summam XVII
Ibrarum XVIII s. et VIII d., et sic misia sua excedit receptorium per
summam XXXII s. et VIII d. Qui quidem computus fuit gratus auoatus et
recommen[da]tus nacioni et conscribitur receptor huius causa gratus
etc., et dedit idem receptor duobus bedellis ex conclusione I francum,
Et pro prandio nacionis exposuit eodem die vnum francum et sic nacio
debet receptori quatuor francos et VIII d. Jn cuius rei testimonium Ego
olauus magni protunc dicte nacionis procurator hanc scripturam propria
manu scripsi et signum meum manuale apposui Anno Dnj medXXXIIII, die
quo supra ... Olauus magni.
Lehti 19 esi-sivu.
ffacta fuit computatio per dominum receptorem ipso die beati Mathei
(Syysk. 21 p.) in collegio de auemaria Cuius receptorium post
nouissimam computationem extendit se vsque ad summam IIII lbrarum
paris. et IX s., misia vero extendit se ad summam II lbrarum XVI s. et
vnius albi, que cum prioribus IIII franc. et II alb. eidem receptori ex
resta prioris computi debit. faciunt VI lbr. paris. et III alb. et
defalcatis defalcandis remanet nacio obligata eidem receptori in summa
II franc. Qui reeeptor vna cum computo fuit gratus etc. Jn cuius
testimonium Ego Olauus magnj protunc procurator dicte nacionis signum
meum manuale huic scripto de nacionis uice apposui Anno quo supra ...
Magnj.
Lehti 19 jälki-sivu.
'Receptoria magistri Olaui magnj dyoc. aboen, de Regno Swechie.
Anno dnj mcdXXXIIII ipso die beati mathei apostoli et evangeliste
ffacta fuit congregatio nacionis anglicane super electione receptoris
et electus est M. Olauus magnj. Qui ab antiquo receptore vel recepis
praeter claues et libros nacio vero mansit obligata antiquo receptori
magistro alberto de Worden in duobus francis sicut cauetur in scripto
computato quod habetur in altera parte folii eiusdem reuertendo etc.'
Lehti 20, esi-sivu.
'Je Jaquet Derpy Espicier confesse auoir en et Recude maistre olawa
Magni Receueur de la nacion dalemaigne la somme de vint sept solz deux
deniers paris, qui deubz mestoient pour cire ouuree en cierges pointes
pour flambeaux de bougie pour le jour de la purification en ceste
presente année pour jcelle nacion. De laquelle somme de XXVII s. II d.
je me tiens a bien paie et en quitte ledit Receueur et laditte nacion.
Tesmoing mon seing manuel cy mis. le 6:e jour de feur:r. lan
CCCCXXXIIII.' ... Derpy. [Nykyisen aian-laskun jälkeen pitäisi oleman
v. 1435. Oli näet. muutamissa kohdissa tapa aloittaa vuotensa Maarian
päivistä. Maalisk. 25 p.]
Lehti 21, esi-sivu.
'Receptoria mgri alberti Worden bacea.i in theologia traiectens. dioc.
nati de campis.
ffacta congregatione nacionis anglieane die S:ti Mathei apostoli
(Syysk. 21 p.) Anno dnj mCCCCXXXV in camera dnj procuratoris propter
electionem noui receptoris et aliis punctis, electus fuit concorditer
nemine discrepante mgr albertus Worden baccalarius in theologia
traiectens. dioc. natus de campis qui fecit misias et receptas
sequentes et nullas pecunias recepit ab antiquo receptore mag:ro olauo
magni sed mansit obligata nacio antiquo receptori in summa II lib. XVI
s. III d. et I dirpl.'
Lehti 21, jälki-sivu, ja lehti 22, esi-sivu. -- -- -- -- --
-- -- -- Ola. magnj loco Alberti Worden.
'Nota. die marcii XVIII m. Albertus Worden receptor nacionis anglicane
cepit a nacione licentiam rece:di ad partes et obtinuit. Jn cuius locum
subrogatus fuit m. Olauus magnj qui suo tempore recepit que secuntur'.
-- -- -- -- --
'Item exposui per manus magistri roberti esschine magistro olauo magni
ambassatori nacionis et universitatis ad regem sex francos et duodecim
s.. VI fr. XII s.' -- -- -- -- --

4.
Otteita Englantilais-kansakunnan tili-kirjasta vv. 1425-1461 välillä
Ranskan valtio-arkistossa, Section administrative, H 2587, sekä
seuraavasta tilikirjasta H 2588.
Lehti 72 (62) [Lehtiin on itse kirjassa merkitty väärä
numero-järjestys; olen siis pannut sulkujen väliin oikean numeron],
jälki-sivu. [Syysk. 1449--Syysk. 1450]:
'Sequuntur nomina licentiatorum istius anni -- -- -- -- --
-- -- -- Dnus Andreas Monachi Dyoces. Aboens. cuius burs 4 s. I lib.'
Lehti 76 (66), esi-sivu. [Syysk. 1450--Syysk. 1451] Bakkalariojen
joukossa:
'Dnus Henricus frees aboens. dyoces. cuius bursa VIII s. II lib.
Item pro stolis ... II lib.'
Lehli 85 (75). jälki-sivu:
'Sequuntur ea quae exposita sunt per mgrum Jacobum gray receptorem
nationis anglicane anno 1451 post primum computum' -- -- -- -- --
-- -- -- Item pro mag:o henrico fres ... V s.'
Lehti 116 (106). esi-sivu. [Syysk. 1455--Syysk. 1456] Bakkalariojen
joukossa:
'Dns magnus nicolaij dyoc. aboen. cuius bursa VIII s. IIII lib. X s.'
Lehti 37. jälki-sivu. [Syysk. 1468--Syysk. 1469] Bakkalariojen
joukossa:
'Dns Heinricus Kanuti dyoces. aboens. cuius bursa valuit VII s. III
lib. XV s.'
Lehli 43, esi-sivu. [Syysk. 1469--Syysk. 1470] Licentiatien joukossa:
'Dns henricus Canutj dioc. aboens. cuius bursa valuit VII s. I lib.
XV s.'
Lehti 50, jälki-sivu. [Syysk. 1471--Syysk. 1472] Licentiatien joukossa:
'D. Jo. Danielis dioc. aboensis cuius bursa valuit IIII s. I lib.'
Lehti 53, esi-sivu. [Syysk. 1472--Syysk. 1473] Bakkalariojen joukossa:
'Dns laurentius Michaelis Dioces. Aboens. cuius bursa valuit VII s. III
lib. XV s.' -- -- -- -- --
Conrardus suart Dioces. Aboens. cuius bursa valuit VII s. III lib.
X s.'
Lehti 94, esi-sivu. [Syysk. 1484--Syysk. 1485] Bakkalariojen joukossa:
'Dns Jo:s olaui de suecia dyoc. aboens. cuius bursa valuit V s. II lib.
XV s.'
Lehli 99, esi-sivu. [Syysk. 1485--Syysk. 1486] Bakkalariojen joukossa:
'heruidus korke dyoc. aboens. cuius bursa valuit XIII s. VI lib. XV s.'
Lehli 99. jälki-sivu. [Samalta vuodella]:
'Sequuntur recepta post primum computum et primo a licentiatis
Dnus Johannes Olaui de Swecia dyoc. aboens. cuius bursa valuit V s.
I lib. V s.'
Lehti 100, esi-sivu. [Samalta vuodella]:
'Sequuntur nomina incipientium -- -- -- -- --
-- -- -- Dns Johannes Olaui de Swecia cuius bursa valuit V s. I lib.
V s.'
Lehli 104, esi-sivu. [Syysk. 1486--Syysk. 1487] Incipientien joukossa:
'Dns Arvidus Korke cuius bursa val. XIII s. III li. V s. et ab eodem
pro jocundo aduentu et cappa rectoris II lib.'
Lehti 113, jälki-sivu. [Syysk. 1488--Syysk. 1489] Bakkalariojen
joukossa:
'Dns Laurencius ... dioces. Abboens. de regno dachie cuius bursa valuit
novem ... I lib. VI s.
Dns Paulus Linguonis dyoces. abboens. cuius bursa valuit quattuor s.
I lib. VI s.'
Lehti 114. esi-sivu. [Samalla vuodelta]:
'Sequuntur nomina duorum baccalariorum -- -- -- -- --
-- -- -- Dns henricus de svecia d. aboens. cuius bursa valuit
4 s. II lib. X s.
Sequuntur nomina licentiatorum -- -- -- -- --
-- -- -- Dns. Laurentius Ragualdj aboens. d. cuius bursa valuit
VIIII s. II lib. V s.'
Lehti 114, jälki-sivu. [Samalla vuodella]:
'Sequuntur nomina magistrorum huius anni -- -- -- -- --
-- -- -- Mgr Laurentius Ragualdj d. aboens. cuius bursa valuit VIIII s.
II lib. V s. et idem pro jocundo aduentu et cappa dni rectoris II lib.'
Lehti 118, esi-sivu. [Syysk. 1489--Syysk. 1490] Licentiatien joukossa:
'Dnus Heynricus de swecia Dyo. aboens. cuius bursa valuit 4 s. I lib.
-- -- -- -- --
-- -- -- Dns Paulus Linguonis Dyo. aboens. cuius bursa valuit
4 s. I lib.'
Lehti 118, jälki-sivu. [Samalla vuodella]:
'Sequuntur nomina magistrorum huius anni -- -- -- -- --
-- -- -- Magist:r Paulus Linguonis Dio. Aboens. cuius bursa valuit
4 s. I lib. et pro jocundo aduentu et cappa rectoris I lib.
-- -- -- Magist:r Heinricus nicolai Dyo. aboens. cuius bursa valuit
4 s. I lib. et pro jocundo aduentu et cappa rectoris I lib.'
5.
Otteita Leipzigin Yliopiston jäsenkirjasta; kirjain a merkitsee
kesä-jaksoa (semestre aestivum), kirjain b talvi-jaksoa (semestre
hiemale).
1409 b. Saluo de abo.
1410 a. iohannes mathye de abo.
1415 b. Heynricus andree de abo.
1414 a. Mgr Johannes de Wyborg pragensis.
Karolus bonde de abo.
Jacobus Rode de abo.
Johannes Hugemvalt de abo.
heinricus lenpe de abo.
1415 b. Thordo thordonis.
1419 b. Hugo Stenonis de Swecia.
1422 b. Thomas de abo.
1424 b. Petrus Brant de swecia.
Andreas Horn de Swecia.
1424 a. Jacobus Tirpe de swecia.
1437 a. Tordo bonde.
1438 a. Thomas nicolai de abo.
Magnus petri de abo.
Magnus Zimonis de abo.
Kanutus benekini de abo.
Gelacus gotschalk de abo.
Nicolaus swert de abo.
1438 b. Petrus magni de abbo.
Cunradus bicz de abbo.
1439 a. Petrus branth de swecia.
1441 b. gherhardus lathanj de swecia.
Jacobus wasman de swecia.
1446 a. Johannes lassahan de Swecia.
Ingemundus wesman de swecia.
1469 a. Johannes ganszow De Swetia.
1475 b. Dominus petrus haquini swecus de abiszker.
1483 a. Johannes de wyborgk baccalarius.
Petrus de Obo.
1488 a. laurencius de findlandia.
1490 a. Albertus Glöb de wiborgia.
1509 a. Johannes Driwer de swecia.
1514 a. Jaspar Joannis de abo.
Petrus Brasko de lewcopia regni Schwetie.
1516 a. Olauus Phase de Schuecia.
1545 a. Raynaldus Olauj Phace Suecus.
b. Nicolaus Krume Suecus.
1573 a. Christianus Micaelis Agricola Aboensis in Suecia.
1578 a. Olaus Kruse Suecus.
Laurentius Fortelius Suecus.
1579 b. Achatius Todt Suecus.
Ericus Scepper Suecus.
1585 a. Joannes Benedicti Montanus Suecus.
1588 b. Georgius Laurencij Finlandius.
1595 a. Nicolaus Boije Suecus.
1598 a. Daniel Theodori Fabrivillensis Suecus.


Viitteet:

[1] Päälähteinä: Egassius Bulaeus (du Boulay), Historia Universitatis
Parisiensis, IV ja V osa; painettu Pariisissa 1670. -- Crevier,
Histoire de l'Université de Paris; painettu 1761. -- Charles Thurot,
de l'organisation de l'enseignement dans l'Université de Paris
au Moyen-age. Paris et Besançon 1850. -- Englantilais- eli
Saksalais-kansakunnan tilikirjat Ranskan valtioarkistossa: Section
Administrative H 2587, 2588. -- Saman kansakunnan pöytäkirjoja
Opetusministeristön Arkistossa Pariisissa: Registres de l'ancienne
Université de Paris, I serie, N:o 8.
[2] Ks. Bulaeus, IV siv. 953.
[3] Ks. Bulaeus, IV siv. 394; Crevier II siv. 483. Johannes Petri
Canonicus Aboensis valittiin Rehtoriksi Kesäk. 23 p. 1366, mutta
ennenkuin hänen virkansa kolme kuukautta olivat kuluneetkaan, valittiin
jo Syysk. 16 p. toinen hänen siaansa. Rauskalaiset kirjaniekat
arvelevat, oliko hän sillä välin kuollut vai äkisti palannut
kotimaahansa. Ett'ei hän Pariisiin kuollut vaan tuli Turun pispaksi,
näemme Juusten'in kronikasta: "Decimus quartus D. Johannes Petri, qui
fuit Rector Universitatis Parisiensis". Porthan, joka ei ole nähnyt
Bulaeus'en teosta eikä nähtävästi Crevier'inkään äsken viitattua
paikkaa, luulee Juusten'in erehtyneen, ja arvelee Johannes-pispan
olleen ei Rehtorina vaan Regentti-maisterina. Ei ole epäilemistäkään,
että Porthan on väärässä. -- Juhana Pietarinpoian virkavaikutuksesta
Pariisissa mainitaan, että hänen toimellansa saatiin Parlamentilta
sääntö, joka kielsi Genoveva-vuoren teurastajat saastuttamasta
Opisto-seutujen ilmaa, terveydelle ja puhtaudelle vahingoksi.
[4] Ks. Bulaeus, V siv 920: "Petrus Roodh de Aho nat. Ang.".
[5] Upsalan kollegio oli ollut "in vico Serpentis", s.o. Rue Serpente.
-- Skaran huone mainitaan vielä 1466 "in vico Brunelli supra scholas
Decretorum" ja nimitetään myös "Domus ad imaginem nostrae Dominae".
Vicus Brunelli on Clos-Bruneau, lähellä Rue du Mont Saint-Hilaire ja
Rue des Carmes. Siinä olivat Oikeustieteen koulut sekä muutamia
taidettenkin kouluja, mitkä eivät mahtuneet Pahnakadun varsiin. Vertaa:
Thurot, siv. 128; Crevier, II siv. 451.
[6] Ks. Thurot, slv. 81: "un Finlandais, Jacques Pierre Roodh" -- --.
Viitataan Englantilais-kansakunnan pöytäkirjoihin. Niissä luultavasti
seisoo: _Jacobus Petrj_, ja Genitivossa: _Jacobj Petrj._ Hyvin
mahdollista on, että Bulaeuskin on Rehtori-luettelossaan erehtynyt
kirjoittaen _Petrus Roodh_, kun piti oleman _Jacobus Petri Roodh_.
[7] Englantilais-kansakunnan tilikirjojen mukaan.