Muistelmia matkoilta Venäjällä vuosina 1854-1858 - 21

muinainen, koko valtakunnan painavin tehdas-paikka ja Pietarin rinnalla
sen vahvin kauppa-kaupunki, joissa omaisuuksissa siitä joka haaralle
tehtävät rauta-tiet pian tulevat sitä vielä enemmän kohottamaan; samalla
on se myös talvi-istuin rikkaammalle ja sivistyneemmälle aatelille, eli
oikeammin sille osalle aatelia, joka ei rakasta hovin hehkua ja Pietarin
kaupungin ulko-maalaista koreutta, ja sen opisto, sen isän-maatansa
rakastavat kirjan-kustantajat, sen Maecenatit vetävät maan paraimman
kirjallisen tiedon ja taidon sinne. Kaikki nämä seikat yhteen luettuna
tekevät, että Venäläinen joka haaralta laajaa valtakuntaansa hartaalla
kunnioituksella luopi ajatuksensa Moskovaan ja sen Kreml'iin päin,
toivoo sieltä kansallensa sivistystä ja kielellensä ruokkoa, ja
keskustelemuksissa valtakunnan painavista asioista odottaa ensimäistä
ääntä Moskovasta.


Viiteselitykset:

[1] Sanaa _lanko_ käytetään täällä sen pipliällisessä merkityksessä:
sukulainen, heimolainen. Toinen pipliässä löytyvä sana, jota rahvaan
kielessä en ole muualla kuin täällä kuullut, on _hamaan_, esim. hän
meni hamaan Pietariin asti.
[2] Koko Neva on 67 virstaa pitkä. Nämä ja enimmät seuraaviakin
ilmoituksiani ovat otetut Stuckenberg'in tekemästä: _Hydrographie
des Russischen Reiches_, I Theil, S:t Ptburg 1844, ja saman tekijän
kirjasta: _Beschreibung aller im Russischen Reiche gegrabenen und
projectirten Canäle_, 1841.
[3] _Pitkä-silmäksi_ kutsutaan yli koko Viron ja Inkerin-maan sitä
kalua, jolla meillä on muukalainen _kiikarin_ nimi, eli se vielä
hankalampi, uudesta tehty sana _kurkistin_.
[4] Tämä toivo on ilokseni viime vuosina toteutunut. Suomen hallitus,
niinkuin kuulen, on ostanut Aunuksen kaupungissa maan kirkon
ja pappilan siaksi ja määrännyt 500 hopea-rupl. vuosi-palkaksi
varsinaiselle papille tässä maassa.
[5] Europan rauhan-tekijä.
[6] Sanaa _ihminen_ ei löydy tässä murteessa; sen siaan käytetään,
niinkuin tässä, sanaa _mes_ (mies).
[7] Ojatilla kutsutaan pääskeä _sarak-linduiseksi_.
[8] Lukematta Siperian Tatarilaisia, joiden määrää en tiedä ilmoittaa,
nousee tämän kansan luku Venäjän valtanunnassa Baschkirien (392 tuh.),
Meschtschrakien (80 tuh.) ja Kirgisien (82 tuh.) kanssa, jotka puhuvat
saman kielen murteita, noin 2 miljonan paikoille.
[9] Suomen Yli-opiston Konsistoriolle.
[10] Tschuvaschit maksavat niinkuin monet muutkin itäiset kansat
vaimoistansa _kalym'iksi_ kutsutun naima-rahan.
[11] Tiettävästi keritään rekruuttein hiukset lyhyksi, heti otettua.
[12] _Laschman'iksi_ kutsutaan kruunun-metsissä puun-hakkaajaa.
[13] Ohitse mennessä saan sanoa, että tämä on karjan-huoneen
suomaIainen nimi, ja että sana _läävä_, jota meidän nykyiset
kirjoittajat ovat ruvenneet niinkuin monta muutakin uutta sanaa vaan
outoutensa tähden käyttämään, tulee venäjän sanasta хлевь (= navetta).
[14] Suomen Yli-opiston Konsistoriolle.
[15] Tätä kirjoittaessani en vielä tuntenut berliniläisen oppineen
_Lepsius'en_ esittämää _yleistä aapistoa_, jota kielen-tutkijat nyt
ovat ruvenneet käyttämään kirjattomia kieliä edes-asettaessaan ja jonka
minäkin olen päättänyt omakseni ottaa. Se löytyy laveasti esiteltynä
kirjoissa: "_Das allgemeine linguistische Alphabet_. Grundzüge der
Uebertragung fremder Schriftsysteme und bisher noch ungeschriebener
Sprachen in europäischen Buchstaben. Von R. Lepsius. Berlin, 1855."
[16] Suomen Yli-opiston Konsistoriolle.
[17] Kirjasessa: Oб Этногрфической Kapте Eврoneйскoй Poссии,
C. Пeтеpбypг. 1852. Castrénin nykyjään ulos-annetussa kirjassa
_Ethnologiska Föreläsningar öfver Altaiska Folken_ ilmoitetaan tämän
kansan määrä, saman tekijän vanhempia töitä myöten, 100 tuhatta henkeä
vähemmäksi.
[18] Castrén'in edellä-mainitussa työssä sanotaan Mokschalaisten
elävän idän puolella, Ersäläisten lännempänä, joka on ihan väärin;
lännimmäiset Mordvalaiset löytyvät Tambov'an läänissä ja ne tiedän
omasta käymästäni heidän kylissänsä puhtaiksi Mokschalaisiksi.
Samassa työssä luetaan niiden läänien joukkoon, joissa tätä kansaa
löytyy, Wätkankin lääni, vaikka siinä oikeutta myöten ei löydy yhtään
Mordvalaista, eikä heidän tiedetä koskaan näin kauas pohjaiseen päin
ulottuneen.
[19] Tiettävästi kutsuttiin Uraali-jokea ennen tätä kapinaa Jaik'iksi,
ja sen seuduissa syttyi se ensin.
[20] Nim. leikkaa tukkia sota-miehiksi otettavilta.
[21] Suomen Yli-opiston Konsistoriolle.
[22] Tällä lauseella ei ole vähintäkään perää, sillä josko Mokschan
kielessä löytyykin joita-kuita hienompia eroituksia, ovat ne
paikkakunnalliset ei säädylliset eli kansakunnalliset, niinkuin
Lepechin näyttää arvelevan koska Mordvan kansaa ei löydy muina kuin
yhtenä talon-pojan säätynä, jonka jäsenet kaikki ovat yhtä korkeoita ja
yhtä alku-peräisiä.
[23] Sana _kylä_, puhuttaissa Voguulien mökki-ryhmistä, antaisi ehkä
väärän ymmärryksen niistä, jonkatähden tässä käytämme voguulilaista
sanaa _paul_, myös tämän seudun Venäjän kieleen otettu ja kaikilla
kartoillakin käytetty.
[24] Suomen Yli-opiston Konsistoriolle.
[25] Nimet _Sosva ja Losva_ ovat epäilemättä syrjäniläiset ja
Syrjäniläisten kautta, joka kansa tämän maan teki tutuksi Venäläisille,
tulleet Venäjän kieleen. Sana _va_ merkitsee nim. edellisten kielessä
vettä ja on päätteenä useammassa joen-nimessä Syrjänein ja Permiläisten
maassa, niinkuin esim. nimissä: _Kosva, Lisva, Koiva, Jaiva, Vilva,
Seiva, Usva, Kolva_ j.n.e. Voguulin kielessä kutsutaan kummaistakin
Sosvaa ilman eroituksetta _Tayt_, ja Venäjäksikin ottaa eteläinen Sosva
Losvan kanssa yhdyttyänsä tämän alku-peräisen nimensä takaisin, sillä
siitä lähtien kutsutaan sitä _Tavdaksi_.
[26] Herra Regulyn kartalla _Ethnographisch-geographische Karte des
nördlichen Ural-Gebiets, entworfen aus einer Reise in den Jahren
1844-1845 von Anton v. Reguly, S:t Petersburg_ 1846, joka yleisesti
on sangen tarkka, on tämä nimi kirjoitettu _Taplia_, niinkuin eräissä
muissakin voguulilaisissa nimissä on kummallinen puustavien l:n ja s:n
vaihdos, esim. _Maslau_ pitää olla _Massau, Lepliä_ pitää olla _Lepsje_
j.n.e., joka on sitä ihmeellisempi kuin herra R. on itse paikoilla
ollut ja Voguulien suusta oikeat nimet kyllä kuullut.