Muistelmia matkoilta Venäjällä vuosina 1854-1858 - 15

Total number of words is 3413
Total number of unique words is 2005
20.1 of words are in the 2000 most common words
28.4 of words are in the 5000 most common words
31.9 of words are in the 8000 most common words
Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
Kaikki istuivat he yhdessä pöydässä pää-miehen ylpeästä suvusta alkaen
aina köyhimpään kilin-paimeneen asti. Mutta ravinto oli sangen
eri-lainen eri-arvoisille vieraille. Kuin yläpäässä pöytää syötiin
mehevätä hirven-paistia ja juotiin ranskan-viiniä hopea-maljoista,
täytyi alempana istuvien tyytyä lohen-poikiin, katajan-marja-viinaan ja
olueen puu-maljoista. Ja juuri tämäkin seikka clan-vallasta näyttihen
meidän evestin vieraan-pidossa, sillä hänen juodessansa
kunnioitettavimpien vierastensa kanssa portteria, sampan-kaljaa j.n.e,
kiersi viina-pullo, kyllä ahkerasti, meidän alempana istuvien piirissä,
ja ilman mittäkään pahatta aivotuksetta juohtuu minulle tässä mieleen
eräs pohjais-Savossa hyvin tunnettu viisu, jossa paitse muuta lauletaan
että
"ylä-päässä pöytää vehnäistä syötiin,
ala-päässä vieraita kynsille lyötiin",
jota kuitenkin tällöin ei olisi ollut hyvä ajatellakaan, sillä kaikki
remusivat iloisina ja erosivat pidoista tyytyväisinä. --
Edellisestä voipi moni ehkä luulla minun kaiken aikaa istuneeni
piirikunnan kaupungissa. Näin ei kuitenkaan ollut, sillä minä ajelin ja
oleskelin kylissäkin, niin hyvin Pensan kuin Tambov'an läänissä, sen
verran kuin asiani vaati. Nämä tienoot ovat Venäjän-maan elo-rikkaimpia
ja hedelmällisimpiä, vaan kuitenkin nähtänee surkeampia kyliä ja
köyhempää rahvasta tuskin missään kuin täällä. Olletikin koskee tämä
lause Pensan lääniä, jossa kylien ulko-muoto inholla ja kauhistuksella
täyttää matkalaisen sydämen; Tambov'an läänissä näin sitä vastaan
muutamia sangen kauniita mordvalais-kyliä, joissa tavattiin hyvin-eläviä
ja rikkaitakin talon-poikia. Tämä eri-laisuus kahden vierekkäin olevan
ja yhtä luonnon etuja nauttivan paikkakunnan välillä todistaa paremmin
kuin mikään muu, kuinka sanomattoman painava paikkakunnallisen
hallituksen kelvollisuus eli kelvottomuus on semmoiselle kansalle kuin
täkäläinen, joka ei vähääkään ole tottunut itse itseänsä hallitsemaan.
Monta seikkaa olisi vielä juteltavaa, paitse muuta eräästä
Krasnoslobobsk'issa tapaamastani maa-miehestä, josta sopii sanat
Salmelaisen, Runeberg'in mukaan, laulamassa virressä:
"Kuin lehti kuiva lentävi,
Min tuuli tempasi,
Niin raukka hänkin eksyvi,
Ken maansa hylkäsi."
Vaan aika kultainen kuluvi jutellessa, jonka tähden tällä kertaa jo
tähän lopetan.

Kymmenes Kirja.[21]
Kasan'issa 30 p. marrask. 1858.
Aina Lepechin'in ajoista saakka on oppineiden seassa kulkenut se luulo
että Mordvalaisia, paitse kahta tunnettua murrekuntaa _Ersäläiset ja
Mokschalaiset_, löytyy kolmaskin nim. _Karataijit_. Mainittu venäläinen
akatemikko, joka vuosina 1768 ja 1769 matkusteli useammassa itä-Venäjän
maakunnassa, kirjoittaa tästä asiasta päivä-kirjassansa (Дневньiя
3anиски Пyтeшeствiя j.n.e. painetut Pietarissa V. 1795, I:n osa, siv.
155): "Mordvalaiset jakauvat kahteen murrekuntaan, joista yhtä kutsutaan
Mokschalaiseksi, toista Ersäläiseksi; mutta Mokschalaisissakin löytyy
joku eroitus keskenänsä. Yksiä heistä kutsutaan peri- eli korkeoiksi
Mokschalaisiksi, toista pidetään yksin-kertaisina eli tavallisina
Mokschalaisina, ja koko eroitus heidän välillänsä ovat vaan muutamat
puheen-parret.[22] _Vielä puhuivat meille neljännestäkin laadusta
Mordvalaisia, joita Karataijiksi kutsuvat, ja joita löytyy ainoastaan
kolme kylää Kasan'in piirikunnassa_."
Muut tutkijat ja matkustajat eivät kuitenkaan tienneet virkkaa mitään
tästä Lepechin'in löytämästä kolmannesta Mordvalais-murrekunnasta, ja se
sekä hänen lauseensa siitä olivat jo joutua unhotuksiin, kuin mainio
oppinut Frähn kirjassansa _Ibn Foszlans und anderer Araber Gerichte über
die Russen älterer Zeit_ eli oikeimmiten tähän kirjaan liitetyssä eri
tutkinnossa Arapialaisten kirjoittajien mainitsemista Venäjän
kansakunnista (kirjan siv. 160) luulee näissä kirjoittajissa löytäneensä
paitse Ersäläisten nimeä, joka on selvä ja epäilemätöin, myös
Karataijienkin nimityksen niinä kansoina, jotka entiseen aikaan asuivat
Venäjän maalla. Ne kaksi Arapialaista, jotka heidät muka tämmöisenä
mainitsevat, ovat Ibn-el-Vardy ja Edrisy, edellinen kirjoittaen
Karataijien nimen _Kerkijan_, ja heidän kaupunkinsa Kerkijana,
jälkimäinen nimittäen heidät _Kerakertija_. Mutta kuin nämä maineet ovat
meidän aikoihin joutuneet toisten arapialaisten kirjoittajien kautta
epä-selvissä ja monesti kopioituissa käsi-kirjoituksissa, on tutkijalla
lupa niissä löytyvät nimet lukea niinkuin hänen aineellensa on
soveljain, ja niin arveluttaa alussa Frähn'iäkin, eikö lienekin Venäjän
vanhan pääkaupungin Kievan itä-maalainen nimi _Küjava, Kijava_ se, jota
mainitut kirjoittajat edellä-olevilla nimillä tarkoittavat. Mutta tämän
ajatuksen hylkää hän pian ja alkaa noudattaa toista, joka on se, että
nämä nimet molemmat ovat oikeastaan luettavat _Keratijan_, ja että ne
kaksi arapialaista kirjoittajaa ovat niillä tarkoittaneet kysymyksessä
olevia Karataijia, jotka lienevät muka olleet sama kansa, jonka Lepechin
sitten löysi Kasan'in piirikunnassa. Tämän päätöksen tekee Frähn,
niinkuin itse sanoo, "etwas zaghaft", ja lisää lopulla: "jedoch ich will
lieber meine Emendation dieses Namens, als etwas hart, und Lepechins
Nachricht, als durch anderer Zeugnis nicht bekräftigt, dahingestellt
seyn lassen."
Näiden tätä kolmatta Mordvalais-murrekuntaa koskevien mietteiden lisäksi
on tähän liitettävä vielä, että Sbojev jo ennen (siv. 145)
osoittamassani kirjassansa sanoo Tetjusch'in piirikunnassa tätä lääniä
löytyvän Karatai-nimisen kylän, jonka asujat ovat tataristuneita
Mordvalaisia, ja että v. Köppen Venäjän-maan kansakunta-kartallansa on
Mordvan värillä merkinnyt tämän kylän, hänelle tulleita
virka-kunnallisia ilmoituksia myöten päättäen sen mordvalaiseksi, vaikka
hän eräässä kirjoituksessa Pietarin Tiede-Akatemian Bulletin'issa
(muistaakseni vuodelta 1843) epäilee Karatailaisten mordvalaisuutta,
eikä luule asiasta muuten selväksi päästävän kuin tutkimalla sitä
itsellä paikalla.
Tämmöinen tutkinto oli minulla jo kauan ollut mielessä ja 18-21 päivänä
t.k. sain sen viimeinkin aikaan. Seuraavat ovat ne tiedot ja päätteet,
joihin se antoi minulle syyn.
Edellä mainitussa Kasan'in läänin piirikunnassa Bogorodskoen volostissa
Volgan oikealla rannalla löytyy noin 80 virstan päässä läänin
pää-kaupungista kolme _Karatai_-nimistä kylää, joista kaksi tännempää
ovat asutut Venäläisiltä (niistä on toinen herran alustaa, toinen
kruunun) ja kolmas tuonnimmainen on se n.k. _Mordvalainen Karatai_,
jonka kruunun alaisia asujia volostin kirjoittaja sanoi olevan noin 500
sielua (s.o. miehen puolta). _Tämän ja 7 virstaa siitä tännempänä olevan
kylän Mensitovan (143 sielua) asujat ovat kielensä puolesta puhtaita
Tataria, mutta uskoltansa Venäläis-kreikkalaisia ja vaatteuksessansa
Mordvalaisia_. Kahdesta jälkimäisestä seikasta eli uskonnon ja
vaatteuksen muutoksesta oli sekä ympäristön Venäläisillä ja paikkakunnan
papilla että asujilla itsellänsäkin se menneistä ajoista peritty maine
yleinen, että näiden esi-isät, jotka olivat olleet Mahometin-uskoisia
Tataria, olivat menneen vuosi-sadan alussa tulleet ristityiksi Kasan'in
piispalta Lukaalta, joka Volgassa heidät kastaessansa oli heidät
nimittänyt Mordvalaisiksi, näin muodoin jo nimityksessäkin luovuttaen
heidät entisistä kieli- ja usko-heimolaisistansa, joiden vaatteuksenkin
he sittemmin hylkäsivät ja alkoivat pukeutua miehet Venäläisiksi ja
naiset lähi-seudun Mordvattarien (ja Tschuvaschittarien) pukuun.
Tässä kertomuksessa ei, minun katsoessani, ole mitään, joka potkisi
toden-mukaisuutta vastaan. Sen jumalisen piispan keino eroittaaksensa
uudet taivaan-valtakunnan-kokelaat pimeydessä vaeltavista
heimolaisistansa ei tunnu ensinkään oudolta sille, joka vähänkään tuntee
pappis-vallan historiaa; vasta-käännettyjen taipuvaisuus kieltää entisen
nimensä, ja ottaa nimen kansalta, joka sivistyksessä ja itse-tunnossa
seisoi heitä alempana ja mahtoi ollakin heiltä halveksittu, tämä notkeus
on selitettävä josta-kusta paikkakunnallisesta ulkonaisesta
ahdistuksesta, joka niinä aikoina ei liene ihmeteltävä, vaikka Venäjän
hallitus yleisesti on harvoin käyttänyt jyrkkää väki-valtaa uskon
asioissa. Aikaa voittaen, kahden kolmen mies-polven kuluttua, unohti
kansa entisen uskonsa ja sen tavat ja tottui vähitellen uuteen uskoon ja
sen menoihin niin, että esim. Karatain nykyinen pappi kiitti
seurakuntalaisiansa hyviksi kristityiksi, sanoi heidän, vaimojenkin,
ahkerasti käyvän kirkossa, eikä luullut peri-Venäläisten paremmin
pitävän paastoa kuin nämä hiljaiset ja ahkerat vasta-ristityt sen
pitävät.
Mutta mikä isien perinnöstä ei ole unhottunut heiltä, se on _kieli_.
Miesten sanoi pappi kaikkien hyvästi tulevan toimeen Venäjän kielessä,
mutta vainoista kuului harva vielä ymmärtävän tätä kieltä enemmän kuin
kaikkein tavallisimmat sanat, ja näin on heidän kielensä omassa
keskuudessansa vielä ainakin puhdas Tatarin kieli. Ja tässä onkin suurin
ja selvin todistus heidän peri-juurestansa, joka ei voi olla muu kuin
tatarilainen. Sillä se, joka johdattaa mieleensä, muita yhdenlaisia
näytteitä mainitsematta, kuinka esim. Aunuksen ja Novgorod'in läänien
Vepsäläiset, Pensan, Tambov'an ja monen muun läänin Mordvalaiset, eläen
pienissä saarekkeissa keskellä paksua vieras-sukuista kansastoa, joka
kaikessa on heitä väkevämpi, ovat monia monituisia vuosi-satoja
säilyttäneet äitin-kielensä ja luultavasti vielä kauvan eteenkin-päin
niin tekevät, sen on vaikea suostua niiden luuloon, jotka päättävät
kysymyksessä olevia Karatailaisia tataristuneiksi Mordvalaisiksi. Eikä
tämmöistä tiedetä muualla tapahtuneen, että Mordvalaiset olisivat muka
muuttuneet Tatariksi; miksi olisi se juuri tapahtunut näissä kahdessa
kylässä? Tässä suotakoon minun myös mainita se yksin-kertainen luuloni,
että kielten ja kansakuntien tutkijat (niiden seassa meidän
Castrénimmekin) liian useasti ja varomattomasti ovat kietoutuneiden
vyyhtien selvittämiseksi tutkinnoissansa käyttäneet lausetta: se ja se
kansakunta on muuttunut siksi ja siksi. Sekauntua voipi kaksi eli
kolmekin kansaa yhdeksi, varsinkin jos kova ja kestävä ulko-nainen paino
sekaannukseen on syynä, niinkuin Englannin kansan esi-merkki näyttää.
Vaan tämmöistä syytä ei näillä itäisillä kansakunnilla ole koskaan ollut
luopua äitin-kielestänsä, ja juuri näiden sitkeä kestäväisyys todistaa,
että kansa voipi muuttua elämän-laadussa, uskossa, tavoissa, mutta
riippuu kielessänsä kiini kuin hengessänsä, ja vasta sen kuoltua on
kansakin kuollut. Mutta kuoltuansakin, missä tämmöinen onnettomuus on
tapahtunut, muistuu asujanten entinen kieli paikkojen nimissä tutkijan
johdoksi. Niin on koko pohjais-Venäjä täynnä suomalaisia jokien, järvien
ja muiden paikkojen nimiä seuduilla, joista Suomalaiset jo
vuosi-tuhannen takaperin ajoivat karjansa toisille laitumille; samoin
ovat keski-Venäjän itä-osassa tienoissa, joissa Venäläiset tiettävästi
ovat elelleet jo jonkun puoli-tuhatta vuotta, vetten nimet melkein aina
Mordvan-kielisiä. Jos nyt nämä Karatailaiset olisivat ennen olleet
Mordvan kansaa ja sittemmin muuttuneet Tatariksi, niin olisi heidän
entisestä kielestänsä samoin pitänyt jäädä jälkiä edes paikkojen nimissä
heiltä asutussa tienoossa. Mutta niin ei kuitenkaan ole, sillä ne ovat
enimmiten tatarilaista peri-juurta ja itse nimikin Karatai, jota
luullulle kolmannelle Mordvalais-murrekunnalle on annateltu, ja joka on
sen paikan nimi, jossa tämän luullun sammuneen murrekunnan viimeiset
jäännökset löytyvät, on puhdas tatarilainen nimi, merkitsevä Suomeksi:
_musta-mäki_.
Ei taidakaan siis olla epäilemistä, että tämmöisen kolmannen
Mordvalais-murrekunnan löytyminen ei olisi ilmasta temmattu. Lepechin
kuuli siitä puhuttavan kaukana paikalta ja oli muutenkin
kansakunnailisissa ja kielellisissä tutkinnoissansa niin heikko, että on
päivä-kirjassansa vetämät lauseet Tschuvaschin ja Mordvan kielillä
melkein aina tuntemattomiksi turmellut. Mitä taas Frähn'in löytöön ja
sen todistuksiin tulee, ovat jälkimäiset niin heikot, että hän niinkuin
rehellinen tutkija itse on ensimäinen, joka niiden pitäväisyyttä
epäilee.
Josko meidän Suomalaisten siis näin muodoin täytyykin (eikä tuo kovin
vaikea lienekään) luopua välittömästä heimolaisuudesta Karatailaisten
kanssa, niin voipi se olla meille lohdutukseksi, että tämänkin
epä-selvän asian Venäjän kansa-tieteessä, niinkuin monta muuta
suurempaakin ja painavampaa, selitti Suomalainen mies. Tämä onkin ainoa
matka, josta tällä kertaa voin ylistettävälle Konsistoriolle kertoa.
Koko talven olen tässä kaupungissa järestellyt entisiä kokoelmiani, ja
nyt loppupuolella talvea myös valmisteilut itseäni tulevalle matkalleni
Voguulin kielen tutkintohon, jolle olen aikonut lähteä jo tulevassa
kuussa eli Toukokuun alussa. Suurena apuna näissä valmisteluissani
olisivat minulle, jos niitä joutaisin käyttämään, eräät
käsi-kirjoitukset tällä kielellä, jotka minulle lainaksi lähetti
Pietarin Tiede-Akatemia herra akatemikko Schiefner'in huolen-pidosta.


Matka Siperiassa v. 1858.

Ensimäinen Kirja.
Pelym'in kirkolla, Pietarin päivänä 29:nä p. kesäk. (11 p. heinäk.)
1858.
Touko-kuun 27 päivänä nähtiin Kasan'in kaupungista Siperian tielle
lähtevän uutuuttansa hohtavan, niinellä katetun matka-tarantassin
kevyintä laatua, Paitse pukilla istuvaa Tataria, joka alinomaisella
äänessä-olemisella kiiruhti muutenkin joutuisata troikaansa, löytyi
tarantassissa kolme henkeä, joista kaksi nähtävästi oli ystävätä
saattamaan lähteneitä kaupunkilaisia, vaan kolmas pukemuksestansa ja
muusta tunnettiin matka-mieheksi. Tullin takana viheriäisessä heinikossa
vielä muutamia hetkiä saattajien kanssa vietettyänsä ja eräillä lasilla
vaahtoavata viinaa sydäntään vahvistettuansa, nousi matka-mies yksinänsä
tarantassiin, joka, viimeiset jää-hyväiset otettua, alkoi lentää
eteenpäin.
Ja näin jäi minulta, joka täten läksin matkalle Voguulien kylmille
soille, taakseni ne lihavat leipä-maat, joissa kaksi edellistä vuotta
olin viettänyt. Loppumatoin musta-multainen pelto-lakeus näissä muuttui
nyt hieta-kankaaksi, tammi, lehmus ja vaahder petäjäksi, kuuseksi ja
koivuksi, arbuusit, omenat ja kurkut nauriiksi, mansikaksi ja
puolukaksi. Tämä muutos ei ollut minusta outoa; kaikki nämä uudet
esineet olivat vanhoja tuttuja, joita nähdessäni eli ajatellessani
pohjaa rakastamaan tottunut sydämeni iloitsi. Iloitsemisen aine oli
minulla sen suurempi, kuin nyt sain myös erota näkemästä orjuutta, joka
mainitussa lihavuuden maassa kaiken elämisen myrkyttää ja kaiken luonnon
rikkauden muuttaa surkeaksi köyhyydeksi. Kasan'in läänistä pohjaan päin
ei nim. orja-talon-poikia löydy kuin lumeksi vaan joitakuita kyliä;
kaikki muut ovat kruunun-talon-poikia, ja kokemuksesta ennen
matkaamissani tienoissa tiesin edellisten ja jälkimäisten välillä olevan
eroituksen niinkuin yön ja päivän välillä.
Eikä tämä kokemukseni täälläkään epäytynyt, sillä harvoin nähtäneen
Venäjällä ja muissakaan maissa paremmin rakettuja kyliä kuin Siperian
tien varrella nähdään Vätkan jo Perm'in lääneissä. Kaksin-kertainen
pytinki talon-pojalla ei täällä ole mikään harvinainen kohtaus, vaan
yksin-kertaisessakin on hänellä useampia kamari-huoneita, joiden
maalatut lattiat, monet pyhäin-kuvat ja arkuilla pinotut seinämet
todistavat hyvää toimeen-tuloa ja rikkauttakin. Kevyempi elämä vaikuttaa
taas ihmisen mielessäkin keveyttä ja lempeyttä, ja niin ovat näiden
tienotten asujat paljoa nöyremmät, yksin-kertaisemmat ja
hyvätahtoisemmat kuin kansa keski-Venäjällä.
Kauniilla ilmalla, hyvillä teillä ja nöyrällä kohtelulla kulki matkani
sangen ihanasti eteenpäin. Ainoa vastus oli minulla Malmysch'in
kaupungissa siinä olevan posti-talon pitäjästä, joka näytti katsovan
kaikkia matkustavia luoduiksi ainoastaan hänelle hyötyä kartuttamaan.
Näköjänsä ikäskuin olisi hän kerrallansa syönyt kokonaisen sian, oli hän
tapojansa niin hävitöin ja pöyhkeä, että jo useamman kuin yhden
matkalaisen sormia luulen syyhyttäneen lämmittämään hänen suuria
korvallisiansa. Annettuani hänen jonkun ajan levitellä suuruuttansa,
otin paperini esiin, ja nähtyänsä erään niistä muuttui se paksu teikari
yhtä kumartelevaksi narriksi kuin siihen asti oli ollut pöyhistelevä
herra. Seitsemän virstaa toisella puolen Malmysch'in kaupunkia on lossi
Vätka-joen yli, jonka kevät-tulvasta paisunut vesi peitti koko
ympärystän niin lavealta, että lossilla oli nyt kulkea ei vähemmän kuin
14 virstaa. Minun tullessani paikalle olivat kaikki lossit toisella
puolen, ja vaikka pylvääsen lyöty kuvernöörin kuuluutus ilmoitti, että
lossi-miehet kovan rangaistuksen haastolla olivat velvolliset
viivyttämättä kaikkia yli-saattamaan, täytyi minun odottaa kuusi tuntia
rannalla ennenkuin yksi lossia palasi toiselta puolen, jonne toiset
kaksi vielä olivat jääneet lopettelemaan sitä kestiä, jonka erään
rikkaan Siperialaisen antama juoma-raha heille oli odottamattomasti
saattanut. Odottaessa kokoutui rannalle kolmatta kymmentä henkeä
useammista säädyistä, kansoista ja uskoista. Siinä oli kaksi nuorta
sota-miestä, lasketut sota-palveluksesta ja nyt kotiinsa matkalla, jotka
muutamille talon-pojille tekivät sen kunnian että herroiksi
tutkistelivat mitä hyvää heillä oli eväs-laukuissansa, eivätkä
ylen-katsoneet heidän tupakka-massiansakaan (täällä pohjais-Venäjällä
ovat asujat ahkeroita tupakan-polttajia, Siperiassa nähdään useasti
vaimojakin kärsä suussa). Siinä oli eräs takku-partainen vanha
jouto-mies, joka kaikille valitti onnettomuuttansa; hän oli mm. eileisnä
päivänä tullut kumppalin kanssa Malmysch'iin, jossa iltaa viettääksensä
olivat päättäneet virvoittaa itseänsä viina-kullalla; tämä oli voittanut
takku-parran ja kellistänyt hänen kadulle, josta hän seuraavana aamuna
löysi itsensä, vaan ei löytänytkään kumppalia eikä taskussansa olleita
rahoja eikä jalassansa olleita saappaita, jotka tavarat lietsuun
lähtenyt kumppali oli häneltä kysymättä lainannut. Edellensä oli siinä
puoli-kymmentä ämmää, jotka, kotoisin kaukaa pohjaisesta osasta Perm'in
lääniä, olivat tehneet pyhä-retken Kasan'iin siellä löytyvän kuuluisan
jumalan-emon tykö. Toisia pyhä-retken tehneitä oli talon-poikainen
porvari Tomsk'ista, joka vaimonsa ja kahden lapsen kanssa oli mennä
vuonna kulkenut Kiev'iin, jonka pyhät paikat ovat hyvin suuressa arvossa
kaikilla oikea-uskoisilla ja jossa rukoilemista pidetään hyvin
tehollisena. Mies lateli kertomuksia Kiev'in pyhien ihme-töistä, joita
toiset kernaasti kuuntelivat, ja kaupitsi pyhää vettä ja jumalan-kuvia,
joita ostamaan kuitenkaan ei kellään näkynyt rahaa ylettyvän. Paras
voitto hänen neli-tuhans-virstaisesta matkastansa oli minun katsoessani
puoli-kymmentä omena-puun tainta, joille hän telegansa perällä oli
laittanut varsinaisen multa-penkin ja joista hän näkyi pitävän suuren
huolen. Vielä oli siinä muutamia Tataria, joista kaksi oli kasanilaista,
huonoa tavaraa kaupalle lähtenyttä Mahometiläistä, ja kaksi Vätkan
Tataria, Venäjän uskoon ristityitä, jotka jälkimäiset näyttivät olevan
yö-lipakon tilassa sen puolesta, että heidän kansalaisensa Tatarit
nähtävästi ylen-katsoivat heitä, ja uskolaisensa Venäläiset taas eivät
näyttäneet heihin vielä mieltyneen. -- Kaikki nämä matkamiehet pääsivät
viimeinkin päivän valetessa toiselle puolelle, ja hajosivat siinä taas
jokainen tavallaan matkaansa pitkittämään.
Merkittävistä paikoista on tällä matkalla ensimäinen _Perm'in_ kaupunki,
joka on saman-nimisen läänin pää-kaupunki ja sangen hyvästi rakettu.
Vaan tämä onkin sen suurin merkillisyys, sillä vaikka se on Kama-joen
varrella ja sen kautta yhteydessä Kasan'in kanssa (johon Perm'istä tulee
560 virstaa) kuin myös koko Volgan vesikunnan kanssa, on sen liikunto
mitätöin, ja asujien määrä ei ole jaksanut nousta enempään kuin noin 14
tuh. henkeen. Satunnaisesti tulin Perm'issä tuntemaan erään maa-miehen
ja Kuopiolaisen, herra M--uksen. Hän oli yksi sitä suurta
maan-mittari-tulvaa, joka noin 20 vuotta takaperin Suomesta virtasi
Venäjälle leipää ja onnea etsimään. Että useampi näistä onnen-etsijöistä
onnistui onnettomasti eli vähintänsäkin hyvin keskin-kertaisesti, on
tunnettu asia; vaan joillakuilla oli myös tilaisuus kavuta ylemmäksi
tavallista "lanttua," joilla Venäjällä on sangen vähäinen arvo, ja näitä
harvoja on herra M--uskin, joka tätä nykyä on kruunun-maiden mittauksen
päällikkö Perm'in läänissä. Koto-maan ja sen kielet oli herra M.
ennättänyt unhottaa niin tarkoin, että meidän kanssa-puhe tapahtui
venäjäksi, joka surkea ja luonnotoin seikka kävi vastoin mieltäni,
vaikka hän kyllä saneli suosiollisia sanoja venäjästäni. Näitä hänen
suosio-puheitansa ei ollut vähin se, kuin hän, kysyttyänsä nykyisen
virka-arvoni, laski luvun, että minä noin kahden-kymmenen vuoden sisään
olisin -- kenraali, arvo, jonka hän toivoi käsittävänsä noin kahdeksan
vuoden kuluttua, vaan jota minä en unessakaan ollut voinut haaveksia
itselleni. Suomalaisen lukijan ymmärtää tätä seikkaa on sanottava, että
Venäjällä huolimattomammassa puheessa kutsutaan kenraaliksi muitakin
virka-miehiä, joilla on kenraalin arvo. Herra M. antoi minulle hyviä
neuvoja, kuinka arvo-porrasta olisi kevyin kavuta ylös, ja hänen vilkas
ja notkea luonteensa todisti, ett'ei tämä kapuaminen vielä ollut
väsyttänyt häntä. Muuten oli hän nainut venakon Perm'issä ja, niinkuin
eräs syrjäinen minulle sanoi, uskonsa muuttanut siksi uskoksi, johon
hänen lapsensakin olivat kastetut.
Perm'iin tullessa kulkee maan-tie noin 300 virstan pituudelta Votjakkien
maan kautta. Useammassa kuin yhdessä kertomuksessa tästä kansasta
nähdään siitä paitse muuta mainittavan sekin, että se kaikista Venäjällä
löytyvistä Suomi-peräisistä kansoista enimmän olisi Itä-meren
Suomalaisten näköinen muussakin, mutta varsinkin siinä, että sillä muka
olisi valkeat hivukset. Tätä lausetta ei minun katsastamukseni
vahvistanut, sillä "liina-tukkaa" en tässä kansassa nähnyt yhdelläkään
ainoalla, vaan on heidän näkönsä aivan yhden-lainen kuin Tscheremissien,
s.o. musta suora-hivuksinen tukka ja kalvas iho-karva. Heidän kieltänsä
ei minulla ollut aikaa ruveta tutkimaan, vaikka kyllä teki mieleni sitä
tekemään, joka työ, tehtynä suomalaisesta katsannosta, ei suinkaan olisi
liika-nainen, kuin tästä kielestä ei löydy muuta selitystä kuin
Wiedemann'in, uuden testamentin käännöksestä kyhätty, kieli-oppi.
Perm'iin asti on maan-tie juossut aivan pohjaiseen päin; tästä eteenpäin
kääntyy se ei ainoastaan itään, vaan itä-eteläänkin päin Uraalia kohti
kulkemaan, ja leikkailee tällä matkallansa muutamin paikoin
_Baschkirien_ maan pohjaisimpia reuneita. Niin on esim. ensimäinen
posti-paikka Perm'istä Kungur'iin päin baschkiriläisessä kylässä, ja
siitäkin eteenpäin tavataan heitä aina Jekaterinenburg'ia myöten.
Ulko-näössä, kielessä, uskossa ja tavoissa on tämä kansa aivan yhtä kuin
näiden tienotten Tatarit, jo jotenkin väkevä kuvastus-aistin eli, joka
on uskottavampi, vähä tieto Baschkiristä on niillä kirjoittajilla ollut,
jotka heitä päättävät joko suorastaan Suomalaisiksi eli tataristuneiksi
Suomalaisiksi. Suomalaista ainetta ei heissä näy olevan ensinkään, mitä
ruumiin-rakennukseen ja näköön tulee; kielen taas vakuuttivat niin
Baschkirit kuin täällä tavattavat Tatarit heillänsä olevan aivan yhden,
joka kyllä näkyi siitäkin, että he keskenänsä (s.o. Baschkir Tatarin
kanssa) puhuivat sillä, ei Venäjäksi, niinkuin Tatari puhuu Tschuvaschin
kanssa, eli Ersäläinenkin Mokschalaisen kanssa.
Maa Perm'istä Jekaterinenburg'iin asti ei ole niin metsäistä kuin
Perm'in ja Kasan'in väli, vaan näyttää olevan sen lihavampaa
leipä-maata. Vahvoja kyliä on tiheässä, ja tiellä tulee ja menee
alinomaa kaiken-laisia matka-miehiä ja kuormia. Tämän liikunnon
vaikuttavat Uraalin vuori-tehtaat. Uraali itse alkaa Europasta
matkaavalle tuntua noin 250 virstan päässä Perm'istä, tuntua siten, että
tie muuttuu mäkiseksi ja että hän ympärillänsä näkee sankan metsän
peittämiä mäen-selänneitä. Niistä ei kuitenkaan yksikään ole korkeampi
Suomessa tavattavia mäkiä, ja maan-tie ei ole juuri mäkisempää kuin mitä
meillä esim. Heinolan ja Mikkelin välillä olevalla maantiellä tavataan.
Ja tätäkään ei kestä oikeettain enemmän kuin kaksi holli-väliä, s.o.
noin 40 eli 50 virstaa. Kauniimpata maata tavattanee harvassa
pohjaisessa tienoossa kuin nämä Uraalin tienoot ovat: mäki itse
mustan-tumma jylhä metsä, laaksot milloin kaunis pelto milloin (ja
useammin) luonnollinen niitty, jossa siellä täällä seisoo monen-laisia
lehti-puita ikäskuin istutetut joukottain niinkuin englannilaisessa
puistossa; ja kaiken tämän läpi juoksee laakson pohjassa kirkas puro eli
joen-alku, paikoin myllyä paikoin rauta-tehdastakin käyttävä. Noin 34
virstan päässä ennenkuin Jekaterinenburg'iin tullaan seisoo eräällä
mäellä maan-tien vieressä kivi-pylväs, muistoksi silloisen
perintö-ruhtinan, nykyisen keisarimme, käynnistä täällä v. 1837; sama
patsas kuuluu myös olevan vesi-jaon merkki, sillä tästä itään päin
lähtevät jo vedet Irtysch'iin juoksemaan. Patsas on niin-muodoin
luettava Europan ja Aasian raja-merkiksi, ehkä Venäläistä lukua myöten
koko Perm'in lääni kuuluu Europaan, ja sen itäinen raja on vielä paria
sataa virstaa idempänä.
_Jekaterinenburg'in_ kaupunki (noin 360 virstaa Perm'istä), Pietari
Ensimäisen perustama Iset-joen varrelle, joka joki laskee Tobol'iin, on
tavallinen lepuu-paikka niille, jotka Venäjältä matkaavat Siperiaan. Ja
sen hyvissä maja-taloissa voipikin matkalainen löytää kaiken tavallisen
toimeen-tulon, ilman jotta hänen on Kasan'ista erottuaan täytynyt kitua;
sillä Perm'kin on tässä katsannossa vielä hyvin kehnosti varustettu.
Vaan muutenkin, rakennusten, liikunnon ja väki-lukunsakin (16 tuh.)
puolesta on Jekaterinenburg, vaikka vaan piirikunnan kaupunki, paljon
etevämpi mainittua läänin-kaupunkia ja sitä ei kukaan kieltäne, että
matkalainen Moskovasta lähdettyänsä ei ole nähnyt niin kaunista
kaupunkia kuin se on, sillä Kasan'issakaan, ehkä se on monta vertaa
suurempi edellistä, ei ole yhtään osaa, jonka voisi tämän rinnalle
vetää. Jek. on mm. koko Uraalin vuorikunnan pää-kaupunki, ja semmoisena
vuori-hallituksen ja vuori-opiston olo-sia. Paitse tätä löytyy siinä
kuuluisa kivi-kalujen tehdas, höyry-konetten tehdas, jonka enimmät teot
menevät Siperiaan, ja myntti-paja, jossa kaikki Venäjän vaski-raha
lyödään. Kaikki nämä laitokset tarvitsevat suuren joukon tieteellisesti
sivistyneitä virka-miehiä, ja näiden kuin myös saksalaisten porvarien
vaikuttama lienee se sivistyksen ja menestyksen näkö, joka kaupungilla
on. Kadut ovat europalaisesti kivetyt ja sonnalle eivät haise
syrjässäkään olevat kaupungin osat, kaksi etua, jotka venäläisessä
kaupungissa sanomattoman suurta edistystä todistavat. Mainittuja
saksalaisia virka-miehiä ja porvaria vasten löytyy täällä myös sievä
luteerilainen kirkko, ja kuin minun olo-päiväni paikalla sattui olemaan
sunnuntai, sain minäkin kuulla kelvollisen selityksen uskoni asioissa,
jonka-laista kaualle aikaa en ollut kuullut.
Jekaterinenburg'ista eteenpäin muuttuu luonto yht'äkkiä. Maa on nyt
paikoin hiekka-sekaista savikkoa paikoin vetelätä suota, ja yleisesti
tasainen kuin lauta. Turhaan etsiskelee silmä enää sitä mehevätä
viheriäisyyttä ja sitä monen-laatuista kasvikuntaa, johon oli tottunut
Uraalilla; hongikko, kanervikko, pajukko ovat täällä enimmäksi osaksi
vallanneet maan. Tobolsk'in lääniin tultua muuttuu maan-tiekin
huonommaksi; ja kuin minun matkatessani, niiden kaunisten ilmojen
perästä, joilla koko matkan olin kulkenut, mainittuun lääniin päästyäni
vielä alkoi vastaani tuulla kylmä pohja-tuuli sateen kanssa, niin tiesin
kyllä ja tunsin nyt olevani Siperiassa.
Mutta paitse tätä luonnon satunnaista muistutusta nyt oltavan siinä
maassa, johon kokonainen suuri valtakuuta lykkää rikoksensa ja
paha-tekonsa, ei matkustajan tarvitse olla kovin tarkka-silmäisen sen
muustakin havaitaksensa. Se orjallinen nöyristeleminen, jolla täkäläiset
asujat kohtelevat kaikkia herras-miehiä ja joka loukkaa ja inhoittaa
outoa, todistaa heillä olevan tuoreessa muistissa, että herroilla on
voimallinen liittolainen ja toveri, nim. keppi. Se ala-kuloisuus, joka
näytäiksen useamman katsannossa, osoittaa että mieli on raskas joko
ikävästä eli häpeästä eli oman-tunnon vaivoista eli kaikesta yhteensä.
Se hiljaisuus kylissä ja laulamattomuus, jonka Venäjältä tuleva
matkalainen pian havaitsee, ilmoittaa, että laulu ei voi keventää
täman-laatuista mielen raskautta, ja että Venäläinen täällä ei ole se
You have read 1 text from Finnish literature.
Next - Muistelmia matkoilta Venäjällä vuosina 1854-1858 - 16
  • Parts
  • Muistelmia matkoilta Venäjällä vuosina 1854-1858 - 01
    Total number of words is 3418
    Total number of unique words is 2039
    19.7 of words are in the 2000 most common words
    27.6 of words are in the 5000 most common words
    32.1 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Muistelmia matkoilta Venäjällä vuosina 1854-1858 - 02
    Total number of words is 3549
    Total number of unique words is 2024
    20.3 of words are in the 2000 most common words
    29.1 of words are in the 5000 most common words
    33.0 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Muistelmia matkoilta Venäjällä vuosina 1854-1858 - 03
    Total number of words is 3452
    Total number of unique words is 2038
    19.5 of words are in the 2000 most common words
    27.7 of words are in the 5000 most common words
    32.8 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Muistelmia matkoilta Venäjällä vuosina 1854-1858 - 04
    Total number of words is 3518
    Total number of unique words is 1975
    19.7 of words are in the 2000 most common words
    28.6 of words are in the 5000 most common words
    33.0 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Muistelmia matkoilta Venäjällä vuosina 1854-1858 - 05
    Total number of words is 3670
    Total number of unique words is 1984
    21.6 of words are in the 2000 most common words
    30.1 of words are in the 5000 most common words
    34.7 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Muistelmia matkoilta Venäjällä vuosina 1854-1858 - 06
    Total number of words is 3593
    Total number of unique words is 2025
    19.8 of words are in the 2000 most common words
    27.6 of words are in the 5000 most common words
    31.9 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Muistelmia matkoilta Venäjällä vuosina 1854-1858 - 07
    Total number of words is 3478
    Total number of unique words is 2016
    20.0 of words are in the 2000 most common words
    28.9 of words are in the 5000 most common words
    35.1 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Muistelmia matkoilta Venäjällä vuosina 1854-1858 - 08
    Total number of words is 3499
    Total number of unique words is 2033
    20.0 of words are in the 2000 most common words
    28.4 of words are in the 5000 most common words
    32.6 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Muistelmia matkoilta Venäjällä vuosina 1854-1858 - 09
    Total number of words is 3627
    Total number of unique words is 2011
    21.3 of words are in the 2000 most common words
    29.2 of words are in the 5000 most common words
    35.0 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Muistelmia matkoilta Venäjällä vuosina 1854-1858 - 10
    Total number of words is 3485
    Total number of unique words is 2049
    19.2 of words are in the 2000 most common words
    27.2 of words are in the 5000 most common words
    31.8 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Muistelmia matkoilta Venäjällä vuosina 1854-1858 - 11
    Total number of words is 3470
    Total number of unique words is 1931
    19.9 of words are in the 2000 most common words
    28.8 of words are in the 5000 most common words
    33.3 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Muistelmia matkoilta Venäjällä vuosina 1854-1858 - 12
    Total number of words is 3541
    Total number of unique words is 2010
    20.1 of words are in the 2000 most common words
    29.8 of words are in the 5000 most common words
    34.3 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Muistelmia matkoilta Venäjällä vuosina 1854-1858 - 13
    Total number of words is 3523
    Total number of unique words is 2007
    20.4 of words are in the 2000 most common words
    28.5 of words are in the 5000 most common words
    33.3 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Muistelmia matkoilta Venäjällä vuosina 1854-1858 - 14
    Total number of words is 3545
    Total number of unique words is 2014
    21.1 of words are in the 2000 most common words
    28.9 of words are in the 5000 most common words
    33.4 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Muistelmia matkoilta Venäjällä vuosina 1854-1858 - 15
    Total number of words is 3413
    Total number of unique words is 2005
    20.1 of words are in the 2000 most common words
    28.4 of words are in the 5000 most common words
    31.9 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Muistelmia matkoilta Venäjällä vuosina 1854-1858 - 16
    Total number of words is 3601
    Total number of unique words is 2013
    20.9 of words are in the 2000 most common words
    29.3 of words are in the 5000 most common words
    33.9 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Muistelmia matkoilta Venäjällä vuosina 1854-1858 - 17
    Total number of words is 3617
    Total number of unique words is 1999
    20.6 of words are in the 2000 most common words
    28.3 of words are in the 5000 most common words
    32.7 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Muistelmia matkoilta Venäjällä vuosina 1854-1858 - 18
    Total number of words is 3576
    Total number of unique words is 2001
    18.3 of words are in the 2000 most common words
    26.9 of words are in the 5000 most common words
    32.2 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Muistelmia matkoilta Venäjällä vuosina 1854-1858 - 19
    Total number of words is 3562
    Total number of unique words is 2010
    20.5 of words are in the 2000 most common words
    28.7 of words are in the 5000 most common words
    32.5 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Muistelmia matkoilta Venäjällä vuosina 1854-1858 - 20
    Total number of words is 3526
    Total number of unique words is 2001
    20.1 of words are in the 2000 most common words
    28.4 of words are in the 5000 most common words
    33.3 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Muistelmia matkoilta Venäjällä vuosina 1854-1858 - 21
    Total number of words is 721
    Total number of unique words is 526
    21.8 of words are in the 2000 most common words
    27.5 of words are in the 5000 most common words
    30.4 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.