Kyläkertomuksia - 9

Total number of words is 1510
Total number of unique words is 844
30.8 of words are in the 2000 most common words
40.4 of words are in the 5000 most common words
46.0 of words are in the 8000 most common words
Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
mieletön: "Minä nöyrrytän itseni Jumalan edessä kaikesta sydämmestä;
hänellä on oikeus..."
"-- Jumalan ja vanhempieni edessä", oikaisi pappi ankarasti.
"Jumalan ja vanhempieni edessä; heillä on oikeus ja valta tehdä kanssani
niinkuin tahtovat, mutta minä olen syntinen ja olen sen ansainnut, ja
vaikka minut helvettiinkin lähettäisivät, tahdon heitä ylistää suuresta
armostaan ja aina olla heidän uskollinen palvelijansa..." hän katsoi
säikähtyneenä ylös. "Oliko se niin?" kysyi hän.
"Minä luulen, että sinulla on rehellinen tarkoitus. Anna itsesi nyt
Jumalan haltuun ja rukoile armoa!"
"Minä annan itseni Jumalan haltuun ja rukoilen armoa", vaikeroitsi Bård
suuressa tuskassaan. Ja taasen kysyi papilta: "Oliko se oikein?" "Nouse
ylös poikani", vastasi tämä. "Ja nyt sinun täytyy pelastaa minut",
rukoili Bård. "Nyt teemme, mitä voimme", vastasi pappi. "Jumala sinua
niin vissisti vapahtakoon kaikista synnistäsi!"
"Mutta", pitkitti hän, "ollakseni varma siitä, että sinulla on totinen
tarkoitus ja että sinä rehellisesti ajattelet, täytyy sinun tässä
kädellä ja suulla luvata minulle, että jos pelastetuksi tulet, niin
annat kolmannen osan kaikesta siitä, jonka äitisi jälkeen tulet perimään
sille kirkolle, jossa pelastetuksi tulet. -- Jumalalle kunniaksi ja
kurjalle sielullesi vapahdukseksi."
"Sen lupaan ... niin totta kuin vapahdetuksi tulen ... niin totta kuin
Jumalan armoa odotan", sanoi Bård.
Pappi istui kirjoittamaan. Hetken kuluttua laski hän paperin Bårdin
eteen ja sanoi: "Tässä olen pannut kokoon lahjoituskirjan; kirjoita sen
alle!" Bård otti kynän ja teki ristin; pappi pisti siihen hänen nimensä.
"Jumalan nimeen sitte", sanoi hän ja nousi.
Ilta oli jo pitkälle kulunut. Pappi pani nutun päälleen, otti vanhan
kirjan, jota Bård suurella ilolla katseli, sillä hän luuli sitä mustaksi
kirjaksi; sitten otti pappi kirkon avaimen ja lyhdyn ja käski Bårdin
seuraamaan. "Alttarin luona olemme varmemmat kuin täällä", sanoi pappi;
Bård näki, että hän oli kalpea. He menivät.
Mutta kun he olivat päässeet jonkun matkaa talosta, tuli kaksi naista
kätköstä esiin ja molemmat seurasivat heitä hiljaa jäljessä. Toinen tuki
toista ja vaikeasti pääsivät he eteenpäin, tie kävi kirkolle päin.
* * * * *
Ilma oli kamala. Kadut tyhjät, huoneet suljetut; myrskyn ulvonnan läpi
kuului suhina ja pauke mereltä aivan kuin joku syvä, korkea ääni. Pappi
tuskin pääsi eteenpäin päällysnutultaan; mutta Bård piteli häntä lujasti
kädestä ja luuli joka seinän takaa näkevänsä paholaisen nahkasiipineen
ja sarvineen. Ei vielä koskaan tie kirkkoon näin pitkältä tuntunut.
Vihdoin he olivat perillä. Pappi pani avaimen ovelle ja väänsi; lukossa
kuului kummallinen huokaus ja sarannat vinkuivat, mutta sisällä oli
kammoittavan hiljaista; kostea, raskas kivi-ilma löi heitä vastaan aivan
kuin kellarista ja jok' ainoa askel herätti kaikua ympärillä holveissa
ja nurkissa aivan kuin olisi useampia astuvia ollut. Täällä tuntui
myrsky olevan kauempana, mutta koleammalta ja raskaammalta se kuului,
aivan kuin ukkosen jylinä vuoriharjun takaa; mutta aukoissa ja tornissa
kuului pitkää ulvontaa. Bård piti lujasti papin kädestä kiinni. Kylmä
hiki valui hänen kasvojaan alas. Mutta hän tunsi, että käsi, josta hän
piti kiini, vapisi.
Kirkon lattiasta ei tahtonut loppua tulla. Tuntui juuri kuin olisivat
polkeneet samaa paikkaa pääsemättä vähääkään eteenpäin. Kylmiä puuskia
huokui heitä vastaan aivan kuin olisi joku keveästi pyyhkäissyt heitä
kädellä, taikka kuin jostakin näkymättömästä kidasta olisi läähätyksiä
tullut. Valkeita lakanoita haamoitti esiin ja kätkeytyivät taas pilarien
ja muurin reunojen taakse; ylhäällä ja ympärillä holvien alla kuului
kuin tukahutettuja siiven räpytyksiä. Kalvakka lyhdyn valo heijasti
epävarmana kauas penkkirivien ylitse ja muodosti pitkiä levottomia
varjoja, jotka siirtyivät paikasta toiseen ja pakenivat ja yhtyivät
viimein tuohon suureen pimeyteen seinien luona. Vihdoinkin he pääsivät
alttarille saakka. Bård veti syvän ja kevennetyn huokauksen. Nyt he
olivat perillä. Tällä pyhällä paikalla varmaankin oli turvassa,
erinomattainkin kun pappi oli mukana. Pappi sytytti kynttilät alttarilla
ja käski Bårdin lankeamaan polvilleen alttarin eteen. Bård teki niin;
papin nuttu puolittain peitti hänet. Pappi kääntyi alttarista ja löi
kädellään suuren kehän ympärilleen ilmaan, teki ristin merkin joka
haaralle ja alkoi sitten rukoilla. Ensin hän rukoili Jumalaa antamaan
anteeksi, että toi alttarin eteen niin syntisen miehen, joka koko
elämänsä iän oli elänyt ilman kuritusta ja uskoa; "mutta nyt hän on
nöyrtynyt ja antanut itsensä sinun valtaasi ja etsii täällä sinun
armoasi; sentähden rukoilen nyt hänen puolestaan ja pyydän, että
äärettömästä armostasi pelastaisit hänet siitä suuresta hädästä, jossa
hän nyt on, sekä olisit meidän molempain luona tällä hetkellä ja
pelastaisit meidät molemmat perkeleen vallasta ja pahoista juonista." Ja
hän rukoili kauan ja kauniisti, rukoili, siunasi ja julisti rauhaa.
Bårdille jok' ainoa sana teki hyvää. Hän melkein rukoili mukana. "Pam
--!" kuului hiljaa ja vienosti ylhäältä tornista; se oli kello, joka
löi; Bård otti sen kuin vastauksena Jumalalta. Mutta kohta sen jälkeen
tornin luukussa kauheasti ulvoi aivan kuin ivalla. Ja myrsky yltyi,
kirkossa humisi ja seinään kuului epävarmaa nakutusta. Pappi otti kirjan
ja alkoi lukea. Se epäilemättä oli musta kirja, sillä Bård ei siitä
ymmärtänyt sanaakaan. Mutta se teki hänelle kuitenkin niin hyvää. Se
kuului niin voimakkaalta; varmaankin se säikähyttäisi paholaista. Mutta
kun aikaa kului, rupesi papin ääni vapisemaan. Varmaankin oli hetki pian
käsissä. Bård painautui mahdollisemman likelle alttaria. "Pam -- pam!"
sävelteli taaskin tornissa; mutta myrsky pauhasi niin että sitä tuskin
kuului. Oli aivan kuin hyvät ja pahat henget olisivat keskenään
taistelleet. "Lue nyt isämeidän", kuiskasi pappi. "Pahin kamppaus
alkaa!" Silloin rupesi Bårdia peloittamaan. Hän luki hiljaa itsekseen;
mutta ei se käynyt; sillä hän luki hullusti. Alkoi taas uudelleen, mutta
sekautui viidennessä rukouksessa. Kuinka siellä ulkona pauhasi Ja ken se
oli, joka seiniin löi? Entä tuo outo suhina ja jupina heidän takanaan?
Ehkä ne olivat pikkupirut, jotka odottivat häntä telmimään kanssaan tänä
iltana. Ne istuivat kaukana siellä heidän takanaan riveissä tuolien
selkälaudoilla, kuin pöllöt ja kissat; hän luuli näkevänsä heidän
palavat silmänsä, jotka pimeässä hehkuivat keltaisessa tulessa. Huone
oli täynnä noitia jotka väijyivät ja odottivat, jotka teroittivat
kynsiään ja purivat selkäänsä; ne odottivat! ne olivat varuillaan! Hän
luki uudelleen isä meidän, eikä tiennyt menikö se oikein vai väärin. Ja
pappi messusi lakkaamatta, että vinkui ja äänet suikalehtivat pelokkaina
kirkkoa pitkin, tapasivat seinän ja singahtivat takaisin.
Uh, sitä ryskettä! Olikohan paholainen, joka tuli ylös lattian läpi?
Haisipa jo tulikivelle ja palaneelle... Bård löi molemmat kädet
alttariin kiinni. Kummallista! Tuntui juuri kuin olisi kirkko vajonnut;
vajonnut maan alle. Ei; kohdallaan se vielä oli. Ei, kyllä vajosi.
Irtaantui perustuksista, heilui, ajelehti, aivan kuin laiva merellä...
"Pam!" kuului kumisten ja valittaen kaukaa vuorten takaa; "pam! pam!"
"Nyt olkoon Jumala kansamme", sanoi pappi. Hän otti messupuvun päälleen
ja teki ilmassa ristin-merkin. "Rukoile Jumalaa antamaan syntisi
anteeksi, sillä nyt ne tulevat sinua enin painamaan", sanoi hän. Ja Bård
rukoili. Pappi otti kalkin käteensä ja piti sitä edessään; sitten alkoi
hän vapisevalla äänellä laulaa Jesuksesta Kristuksesta, joka ajoi ulos
perkeleitä ja antoi niiden sikolaumassa rynnäistä alas Genesaretin
järveen. Bård ajatteli kauhistuksella syntejään, ensimmäisestä alkaen,
kun hän kadulla leikki tyttöjen kanssa morsiusparia ja tappeli poikain
kanssa sekä harjoitti vallattomuutta kulkevia kohtaan, aina näihin
viimeisiin, kun hän merellä purjehti ja oli raivokas peto, löi ihmisiä
mäsäksi, joi ja vietteli nuoria tyttöjä... Heidän voivotuksensa ja
valituksensa nyt kenties kaikuivat taivaassa kovemmin kuin hänen
rukouksensa.
Kirkon läpi kävi jymähdys, ikäänkuin raskaasta putoamisesta. Bård
kavahti ylös, ja tarttui niin lujasti alttariin, että sormien nenissä
kirvelteli: "nyt hän tulee!" Rytisi ja paukkui, tärisi ja ritisi; hän
tunsi selvään, ettei kirkko seisonut enää perustuksillaan... Ja
lattiassa hänen allaan ja seinissä ylt' ympäri raastivat kynnet; ruumiit
alhaalla holveissa jymähtelivät raskaasti kirstujen kansiin; ne
odottivat vieraita! Bård otti papin nutusta kiinni, mieletönnä kauhusta.
Huone pimeni, kynttilät paloivat sinertävässä ja keltaisessa liekissä;
nyt alkoi kirkko täristä, lehtereissä kuiskailtiin ja suhistiin; suuri
valaskala, tulisilmäinen, kelloitti kuorinoven edessä ja aukasi kitansa
nielläkseen häntä; se oli paholainen! Se oli paholainen! hän kasvoi
kasvamistaan ja rumeni rumenemistaan; hänellä oli pitkät käsivarret,
jotka ryömivät ja venyivät lattiaa pitkin aina likemmäksi ja likemmäksi
kurottaen kiinni hänen jalkoihinsa; huoneessa kolisi ja jymisi juuri
kuin kirstun kantta olisi kiinni naulattu... "Pakene pois sinä paha
henki!" huusi pappi kuoleman tuskassa, "tämä mies on antanut itsensä
Jumalan haltuun!" --
Hirveä huuto kuului ja kiirehtäviä, epävarmoja askeleita. "Minä
_tahdon_! -- minä tahdon olla hänen luonaan! Minut paholainen ottakoon,
ei häntä!" huudettiin siellä ja kaksi naista tunkeutui alttarin luokse.
Toinen oli Gunhild, kamalan näköisenä, ontot posket sinertävinä ja tukka
suortuvissa veristävillä silmillä; toinen oli Anna, kalpeana kuin
kuollut. Papin-kasvot jäykistyivät ja silmät pistivät esiin, kuin kaksi
tulikeihästä; hän kuroitti kalkkia ja kirjaa heitä kohden, siunasi ja
kirosi niin että ilma heidän ympärillään musteni; "pois paetkaa te
perkeleet naisen hahmossa!" Eikä he päässeet tulemaan Bårdin luokse.
Silloin vaipui Gunhild maahan, kaatui puoleksi taaksepäin ja nojasi
raskaasti Annaan. Mutta Anna ei jaksanut enää. Hän laski hänet varovasti
maahan, vaipui itse polvilleen hänen viereensä ja alkoi lukea isä
meidän, -- puoleksi houreissaan, mutta myöskin näyttääkseen papille,
että he olivat ihmisiä, eivätkä noitia. Silloin jäi pappi neuvottomana
seisomaan. Hän ihastui ja ihmetteli samalla. Kun Anna tuli kolmanteen
rukoukseen, alkoi kello lyödä kahtatoista. Ja samalla kuin isämeidän
päättyi, kumisi viimeinen lyönti. Keskiyö oli ohitse. Pappi huokasi
syvään, nojautui vavisten alttaripöytään ja pyyhki hikeä otsaltaan.
"Pelastettu!" sanoi hän. Bård ryömi polvillaan esiin ja puristi hänen
käsiään --: "Kiitos! Jumala sinua ijankaikkisesti tästä siunatkoon."
Gunhild vavahti ja suoristi itsensä: "Pelastettu --?" kuiskasi hän.
"Jumalalle olkoon kiitos ja kunnia..." Hän kaatui raskaasti taaksepäin.
Kun Bård häntä lähestyi, oli hän päättänyt. --
Molemmat nuoret kumartuivat polvillaan hänen ylitsensä. Pappi seisoi
takana näyttäen valkeata. Ja hän sanoi: "Saiko äiti nyt antaa sielunsa
lapsen edestä? Sitä emme tiedä. Mutta Jumalan tuomiot ovat kaikki
oikeat; Hänelle olkoon kiitos ja kunnia. Amen."
Loppu.

You have read 1 text from Finnish literature.
  • Parts
  • Kyläkertomuksia - 1
    Total number of words is 3762
    Total number of unique words is 1866
    25.7 of words are in the 2000 most common words
    35.1 of words are in the 5000 most common words
    40.8 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Kyläkertomuksia - 2
    Total number of words is 3983
    Total number of unique words is 1692
    29.6 of words are in the 2000 most common words
    41.4 of words are in the 5000 most common words
    47.6 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Kyläkertomuksia - 3
    Total number of words is 3915
    Total number of unique words is 1691
    29.4 of words are in the 2000 most common words
    40.2 of words are in the 5000 most common words
    45.5 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Kyläkertomuksia - 4
    Total number of words is 3871
    Total number of unique words is 1796
    28.7 of words are in the 2000 most common words
    39.9 of words are in the 5000 most common words
    45.7 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Kyläkertomuksia - 5
    Total number of words is 3866
    Total number of unique words is 1727
    28.2 of words are in the 2000 most common words
    38.4 of words are in the 5000 most common words
    44.7 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Kyläkertomuksia - 6
    Total number of words is 3942
    Total number of unique words is 1807
    27.8 of words are in the 2000 most common words
    38.6 of words are in the 5000 most common words
    45.0 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Kyläkertomuksia - 7
    Total number of words is 3951
    Total number of unique words is 1658
    30.4 of words are in the 2000 most common words
    41.8 of words are in the 5000 most common words
    47.6 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Kyläkertomuksia - 8
    Total number of words is 3956
    Total number of unique words is 1615
    28.5 of words are in the 2000 most common words
    39.1 of words are in the 5000 most common words
    44.2 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Kyläkertomuksia - 9
    Total number of words is 1510
    Total number of unique words is 844
    30.8 of words are in the 2000 most common words
    40.4 of words are in the 5000 most common words
    46.0 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.