Kapina - 02

Total number of words is 3350
Total number of unique words is 2102
19.0 of words are in the 2000 most common words
28.6 of words are in the 5000 most common words
35.0 of words are in the 8000 most common words
Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
viileän siimeksiset laaksot. Nämä vuoret muodostavat laajan kehän,
jonka keskellä on suunnattoman avara, englantilaista puutarhaa
muistuttava alanko. Monet pensasaidat, jotka ympäröivät epätasaisesti
jaettuja, tiheään esiintyviä, puiden suojaamia perintötiloja,
painavat tähän vihreään ruohomattoon leiman, joka Ranskan maisemissa
on harvinainen. Ja sen moninaisessa vaihtelevaisuudessa piilee
runsaasti kauneuden salaisuutta, jonka vaikutus on kyllin voimakas
valtaamaan kylmimmätkin mielet.
Tuona hetkenä tätä seutua elähytti sellainen ohimenevä hohde, jolla
luonto joskus kaunistaa kuolemattomia tuotteitaan. Partiojoukon
kulkiessa laakson poikki oli nouseva aurinko hitaasti hajoittanut
ne valkoiset ja ohuet usvat, jotka syyskuun aamuina liitelevät
niityillä. Sinä hetkenä, jona sotilaat kääntyivät, näytti näkymätön
käsi poistavan tästä maisemasta viimeisen verhon, -- tuollaiset ohuet
pilvenhattarat, jotka näyttävät harsokankaalta, kun tämä jalokiviä
peittäen kiihoittaa uteliaisuutta. Koko taivaanrannalla, johon
upseerit suuntasivat katseensa, ei nyt näkynyt ohuintakaan pilveä,
jonka hopeahohde olisi osoittanut, että tämä ääretön sinikupu oli
taivaanlaki. Se näytti pikemmin silkkikatokselta, jota kannattivat
epätasaiset vuorten sakarat ja joka näytti olevan pingoitettu
yläilmoihin suojaamaan tuota komeata ketojen, niittyjen, purojen ja
lehtojen muodostamaa yhteisryhmää.
Upseerit eivät ollenkaan kyllästyneet katselemaan tätä avaraa
näköalaa, joka uhkui maaseudun monipuolista kauneutta. Toiset
epäröivät kauan ennenkuin pysäyttivät katseensa noihin hämmästyttävän
vaihteleviin metsikköihin, joiden väririkkautta muutamat kellastuneet
pensaat lisäsivät vakavin pronssivivahduksin ja jotka selvästi
erosivat epäsäännöllisesti mutkittelevien ojien leikkaamista
smaragdivihreistä niityistä. Toiset upseerit taas kohdistivat
huomionsa siihen vaihteluun, mitä tarjosivat punervat vainiot, joilla
niitetty tattari kohosi keilanmuotoisina kuhilaina muistuttaen
sotamiesten leiripaikassa pystyttämiä pyssykartioita; ne erosivat
toisista pelloista, jotka ruiskuhilaineen hohtivat kullalle.
Siellä täällä esiin pistävät tummien tiilien peittämät katot, joiden
torvista tuprusi ilmoille valkeata savua, ja Couësnon-laakson
mutkittelevien purojen hopeajuovat lumosivat silmää, synnyttämällä
tuollaisia näköhäiriöitä, jotka tuntemattomasta syystä saattavat
mielen epäröiväksi ja haaveilevaksi. Viileiden syystuulahduksien
hyvät tuoksut ja metsien voimakkaat lemut kohosivat kuin
suitsutussavu ilmoille, huumaten tämän kauniin seudun ihailijat,
jotka haltioittuneina katselivat sen outoja kukkia, sen rehevää
kasvullisuutta ja vihannuutta; tämä kilpaileekin naapurimaan
Englannin vehmauden kanssa. Muutamat nautaeläimet vilkastuttivat
vielä tätä jo itsessään vaihtelevaa näkyä. Linnut lauloivat, ja
niiden äänet panivat laakson ilmassa väräjämään vienon, hiljaisen
sävelmän.
Vaikka mielikuvitus tarkkaavaisena täysin kykenisikin eteensä
loihtimaan nuo runsaat varjon ja valon vaihtelevat asteet, vuorten
autereiset ääripiirteet, ne eriskummaiset kaukonäyt, jotka syntyvät
puuttomista paikoista, jokien levenemisistä ja etäisistä siroista
polvista; vaikka muisto ikäänkuin värittää tämän luonnoksen, joka on
yhtä haihtuva kuin se hetki, jona se on syntynyt, niin saavat näitä
kuvauksia harrastavat henkilöt ainoastaan puutteellisen käsityksen
siitä lumoavasta näytelmästä, joka valtasi nuorten upseerien vielä
vaikutelmille alttiin mielen.
Ajatellessaan, että nuo poloiset sotapalvelukseen kutsutut vastoin
tahtoaan lähtivät kotiseudultaan ja luopuivat rakkaiksi käyneistä
tavoistaan, mennäkseen kentiesi kuolemaan oudoille seuduille,
antoivat nuoret upseerit heille ehdottomasti anteeksi heidän
vitkastelunsa, jonka hyvin ymmärsivät. Vieläpä he, osoittaen
sotilaille ominaista jalomielisyyttä, salasivat suvaitsevaisuutensa
teeskennellen haluavansa tarkastaa tämän kauniin seudun
taisteluasemia.
Mutta Hulot, jota kai on paras sanoa päälliköksi, jos ei tahdo
hänelle antaa tuota jotenkin epäsointuisaa arvonimeä "puoliprikaatin
komentaja", oli niitä sotureita, jotka eivät uhkaavan vaaran hetkenä
viehäty maiseman kauneudesta, vaikkapa heidän edessään olisi itse
maallinen paratiisi. Hän pudisti siis paheksuen päätänsä ja rypisti
paksuja tummia kulmakarvojaan, jotka saattoivat hänen kasvonsa
ankaran näköisiksi.
-- Miksi hiidessä he eivät tule? -- hän kysyi toistamiseen kaiuttaen
sodan melussa vahvistunutta ääntänsä. -- Onkohan kylässä joku suopea
Neitsyt Marian kuva, jota hyväilevät?
-- Kysyt miksi? -- vastasi eräs ääni.
Kuullessaan näiden sanojen kaiun, joka tuntui lähtevän sellaisesta
paimentorvesta, millä näiden laaksojen asukkaat kokoavat
karjalaumojaan, päällikkö kääntyi äkkiä kuin olisi saanut
miekanpiston ja näki parin askeleen päässä eriskummaisemman henkilön
kuin kukaan Mayenneen kutsutuista tasavallan suojelijoista.
Tällä lyhyellä, tanakalla, hartevalla, oudolla miehellä oli melkein
yhtä iso pää kuin härällä, jota hän vielä monella muullakin tavalla
muistutti. Leveät sieramet saattoivat hänen nenänsä vielä lyhyemmän
näköiseksi kuin se olikaan. Paksujen huulten lomitse esiin välkkyvät
lumivalkoiset hampaat, suuret, pyöreät mustat silmät uhkaavine
kulmakarvoineen, hänen riippuvat korvansa ja punainen tukkansa
olivat vähemmin ominaisia kauniille kaukaasialaiselle rodullemme
kuin ruohonsyöjille. Lisäksi tältä lakittomalta päältä puuttuivat
kaikki muutkin sivistyneen ihmisen tuntomerkit, joten se näytti yhä
kummallisemmalta. Auringon ruskettamat kasvot, joiden kulmikkaat
piirteet vivahtivat näiden seutujen maaperää peittävään graniittiin,
olivat tämän omituisen olennon ruumiin ainoa näkyvä osa. Kaulasta
lähtien hän oli puettu punaisesta palttinasta tehtyyn mekkoon, joka
oli vielä karkeampi kuin köyhimpien rekryyttien housukangas.
Tämä mekko, jonka kansantieteeseen perehtynyt henkilö olisi tuntenut
gallialaisten _sagaksi_, ulottui vyötäisiin, missä se kömpelösti
veistettyjen puupalikkain avulla, joista muutamissa vielä oli
jäljellä kaarna, kannatti kahta vuohennahasta tehtyä pussinmuotoista
housunlahjetta. Nämä vuohennahat, jotka peittivät hänen säärensä
ja reitensä, tekivät mahdottomaksi eroittaa ihmisruumiin muotoa.
Suunnattoman jykevät puukengät peittivät hänen jalkansa. Hänen
pitkät kiiltävät hiuksensa muistuttivat vuohennahkojen karvoja ja
valuivat alas molemmin puolin kasvoja, ollen jakauksella keskeltä,
kuten niiden keskiaikaisten kuvapatsaiden tukka, joita vielä näkee
muutamissa tuomiokirkoissa. Sellaisen nystyräsauvan asemesta, jota
rekryytit kantoivat olallaan, hän piti pyssyn tavoin rintaansa
vasten painettuna isoa piiskaa, jonka taitavasti punottu nahkaletku
näytti olevan tavallisia piiskansiimoja kahta vertaa pitempi. Tämän
jyrkeän olennon äkillinen ilmaantuminen näytti olevan helposti
selitettävissä. Muutamat upseerit luulivat ensi katseella tätä outoa
miestä yhdeksi niistä asevelvollisista, jotka kääntyivät joukkoon
päin huomatessaan sen pysähtyneen. Mutta miehen esiintyminen
hämmästytti tavattomasti päällikköä, ja vaikka hän ei ollenkaan
näyttänyt pelästyneeltä, vetäytyi hänen otsansa kuitenkin ryppyihin.
Ja miteltyään katseillaan outoa miestä, hän toisti koneellisesti ja
kuin synkkiin ajatuksiin vaipuneena:
-- Niin, miksi he eivät tule? Tiedätkö sinä sitä?
-- Sentähden, -- vastasi synkkä mies ääntäen tavalla, joka osoitti,
että hänen oli hyvin vaikea puhua ranskaa, -- sentähden, että tuolla
-- (ja näin sanoen hän viittasi karkealla leveällä kädellään Ernée'ta
kohti) -- tuolla on Maine ja siellä päättyy Bretagnen alue.
Sitten hän voimakkaasti polki maata jalallaan, viskaten raskaan
piiskanvartensa päällikön jalkoihin. Se vaikutus, jonka tuon oudon
miehen lyhyenponteva puhe teki tässä kohtauksessa läsnäolleisiin,
oli jotenkin sama kuin minkä tuottaa tam-tam-rummun täräys keskellä
musiikkikappaletta.
Sana _puhe_ ei vastaa sitä vihaa ja kostonhimoa, jota ilmaisivat
miehen ylpeät eleet, karut sanat ja hurjaa ja armotonta tarmoa
uhkuva ryhti. Tämän miehen karkeapintaisuus, -- hän näytti kirveellä
veistetyltä möhkäleeltä, -- hänen nystermäinen ulkomuotonsa, hänen
piirteisiinsä painunut typeryyden ilme saattoivat hänet jonkunmoisen
villi-ihmisten puolijumalan näköiseksi. Hän seisoi siinä juhlallisena
kuin profeetta ja näytti Bretagnen hengeltä, tuon maan, joka heräsi
kolmivuotisesta unesta alkaakseen uudelleen sodan, jossa voitotar ei
koskaan näyttäytynyt ilman kaksinkertaisia suruharsoja.
"Onpa siinä aika tarhapöllö!" tuumi Hulot itsekseen. "Hän näyttää
minusta sellaisten henkilöiden lähetiltä, jotka aikovat ryhtyä
neuvotteluihin pyssynlaukauksilla."
Puolittain mutistuaan nämä sanat partaansa päällikkö siirsi katseensa
miehestä maisemaan, maisemasta sotilaihin, sotilaista tien huimaaviin
jyrkänteisiin, joiden harjoja korkeat bretagnelaiset värihernepensaat
reunustivat. Sitten hän taas äkkiä katsahti outoon mieheen, ikäänkuin
kuulusteli häntä silmäyksellään ja virkahti lopuksi äkkiä:
-- Mistä sinä tulet?
Hänen kärkkäästi tutkiva katseensa koetti samalla arvata näiden
tutkimattomien kasvojen salaisuuden; ne olivat tällävälin saaneet
tuollaisen typerän ja velton ilmeen, joka laskeutuu moukan
piirteisiin hänen ollessaan toimettomana.
-- _Garsien_ maasta, -- vastasi mies vallan levollisesti.
-- Nimesi?
-- Marche-à-Terre.
-- Miksi käytät vastoin lain kieltoa tällaista chouani-nimeä?
Marche-à-Terre -- antakaamme hänelle tämä nimi, koska hän sen itse
mainitsi -- katsoi päällikköön niin täysin uskottavan typerästi, että
soturi luuli, ettei tuo mies ollut ymmärtänyt hänen puhettaan.
-- Kuulutko Fougères'n nostoväkeen?
Tähän kysymykseen Marche-à-Terre vastasi lauseella: _En tiedä_, jonka
toivoton värittömyys pysäyttää jokaisen keskustelun. Hän istuutui
tyynesti tienviereen, otti esiin mekostaan muutaman palan ohutta
ja mustaa tattarileipää, tuota kansallisruokaa, jonka surkeata
maukkaisuutta ainoastaan bretagnelainen ymmärtää, ja alkoi typerän
välinpitämättömänä syödä.
Hänen elkeensä todistivat niin täydellistä älyn puutetta, että
upseerit vuoroin vertasivat häntä tässä hänen asennossaan niihin
nautaeläimiin, jotka kävivät laakson rehevillä laitumilla, Amerikan
villi-ihmisiin ja Hyväntoivon-niemen alkuasukkaaseen. Tämän ryhdin
pettämänä ei päällikkökään enää kiintynyt epäluuloonsa, mutta kun hän
varmuuden vuoksi loi viimeisen tutkivan katseen tuohon mieheen, jota
pelkäsi tulevan verilöylyn enteeksi, huomasi hän vieraansa tukan,
mekon, vuohennahan olevan täynnä okaita, repeytyneitä lehtiä, oksien
ja sinivatukkain katkeimia, mikä pani ajattelemaan, että tuo chouani
oli tehnyt pitkän kierroksen viidakoissa. Hulot iski merkitsevästi
silmää vieressään seisovalle ajutantilleen Gérardille, puristi
kovasti hänen kättänsä ja sanoi puoliääneen:
-- Olemme lähteneet villoja noutamaan, mutta joudumme palaamaan
kerittyinä kotia.
Upseerit katselivat toisiaan ihmeissään ja vaieten.
Lienee paikallaan tässä hieman poiketa kertomuksen kulusta, jotta
Hulot'n levottomuus selviäisi muutamille kotonakököttäjille, nämä
kun epäilevät kaikkea, kun eivät itse koe mitään, ja he kun voisivat
kieltää, että on ollut olemassa miehiä sellaisia kuin Marche-à-Terre
ja länsimaakuntien talonpojat, jotka siihen aikaan toimivat ylevästi.
Sana _gars_, joka äännetään _gaa_, on jäännös keltin kielestä.
Ala-Bretagnen murteesta se on siirtynyt ranskan kieleen, ja nykyisen
ranskan sanoista se enimmin muistuttaa muinaisuutta. _Gais_ oli
geelien eli gallialaisten pää-ase; _gaisdé_-sanan merkitys on
_aseistettu, gars_-sanan urho, _gas_-sanan _voima_. Se vivahtaa
latinalaiseen sanaan _vir_, mies, _virtus_-sanan vartaloon, joka
tietää kuntoa, rohkeutta.
Tätä pientä tieteellistä tutkielmaa puolustanee sanan kansallinen
luonne. Ehkä se lisäksi on omansa jälleen saattamaan arvoon
eräiden henkilöiden mielessä sanat sellaiset kuin _gars, garçon,
garçonnette, garce, garcette_ [poikanen, poika (nuorukainen),
riehakka tyttö, tyttö-letukka, tyttönen. _Suom_.], jotka, joskin
ovat yleisesti säädyttöminä karkoitetut seurustelukielestä, ovat
sotaisaa syntyperää. _"C'est une fameuse garce!"_ (Onpa tuo
mainio tyttö-heilakka!) on varsin vähäksi arvattu kohteliaisuus,
joka lausuttiin rouva de Staëlille eräällä pienellä Vendômen
paikkakunnalla, jossa hän vietti muutaman päivän maanpakolaisena.
Bretagne on se Ranskan maakunta, johon gallialaiset tavat ovat
painaneet selvimmän leimansa. Niitä tämän maakunnan osista, joissa
jylhän alkuperäisten esi-isiemme villi elämä ja taikauskoinen mieli
meidän päiviimme asti on pysynyt eleillä, mainitaan "_Garsien_
(reimapoikien) maaksi". Kun jollakin paikkakunnalla asuu joukko
senkaltaisia luonnonihmisiä, jommoinen esiintyi äskeisessä
kohtauksessa, on seudun väellä tapana sanoa: Sen tai sen pitäjän
_garsit_ Ja tämä klassillinen nimi on ikäänkuin palkinto siitä
uskollisuudesta, jolla he koettavat ylläpitää gallialaisen kielen ja
gallialaisten tapojen perinnäisyyttä.
Heidän elintavoissaan ilmeneekin syviä jälkiä muinaisaikojen
uskonnosta ja taikauskosta. Näillä seuduilla kunnioitetaan
vielä läänitysoloja. Siellä tapaa muinaistutkija vielä druidien
muistomerkkejä, ja nykyaikainen sivistynyt ihminen kammoksuen
ajattelee tunkeutumista näiden koskemattomien korpien syvyyksiin.
He olivat uskomattoman julmia, raa'an itsepäisiä, mutta pitivät sen
ohella uskollisesti tehdyn valansa; heiltä puuttuivat täydellisesti
meidän lakimme, tapamme, pukumme, uudet rahamme, kielemme, mutta
samalla he olivat yksinkertaisen patriarkaaliset ja sankarillisen
hyveiset, ja kaikki nämä mainitut ominaisuudet yhdessä saattoivat
nämä maaseutulais-asukkaat henkisiltä kyvyiltään köyhemmiksi
kuin Pohjois-Amerikan mohikaanit ja muut punaihoiset, mutta yhtä
voimakkaiksi, yhtä viekkaiksi ja yhtä taipumattomiksi kuin he.
Sen aseman vuoksi, joka Bretagnella on keskellä Europpaa, on
paljon mielenkiintoisempaa tehdä siitä havaintoja kuin Kanadasta.
Vaikka Bretagnea ympäröivät joka taholla valonlähteet, ei niiden
hyväntekevä vaikutus saavuta sitä, ja tämä maa on jäätyneen hiilen
kaltainen, joka asetettuna keskelle hehkuvaa takkavalkeaa pysyy
mustana. Muutamien suurten henkien ponnistukset voittaakseen
yhteiskuntaelämälle ja varallisuudelle tämä kaunis osa Ranskaa,
jossa piilee niin paljo tuntemattomia aarteita, jopa hallituksenkin
yritykset, kaikki on rauennut näiden asukkaiden saamattomuuden
tähden, jotka ovat piintyneet ammoisista ajoista periytyneihin
kuluneihin tapoihin.
Tämä surkea seikka saa selityksensä toiselta puolen maanlaadusta,
joka on kuilujen, purojen ja tulvien uurtamaa, rämeiden ja järvien
peittämää; tässä maassa on runsaasti pensasaitoja, jotka vallitusten
tavoin ikäänkuin tekevät joka pellon linnoitukseksi, mutta se on
vallan vailla teitä ja kanavia. Toiselta puolen selittää tämän
seudun surkeita oloja sikäläisen kansan tiedottomuuden tila, joka on
syynä siihen, että se niin halveksii uudenaikaista maanviljelystä,
ja panee sen alttiiksi ennakkoluuloille, joiden tuottamat vaarat
selviävät kertomuksemme kulusta. Tämän maan eriskummainen laatu ja
sen asukasten taikausko ehkäisevät yksilöiden lähentymistä toisiinsa
ja sen terveellisen vaikutuksen, joka johtuu ajatusten vertailusta ja
vaihtamisesta.
Siellä ei ole kyliä. Ne kurjat hökkelit, joita sanotaan asunnoiksi,
ovat harvat ja rakennetut hajalle sinne tänne. Joka perhe asuu siellä
kuin erämaassa. Ainoat tunnetut tilaisuudet, joissa pitäjän asukkaat
ohimennen kohtaavat toisensa, ovat kirkossakäynti sunnuntaisin sekä
kirkolliset juhlat. Nämä hiljaiset kokoukset, joita johtaa pappi,
tämän jäykän rahvaan ainoa ohjaaja, kestävät ainoastaan muutaman
tunnin. Kuultuaan tämän sielunpaimenen jylisevän äänen, talonpoika
palaa viikoksi epäterveelliseen asuntoonsa; siitä hän poistuu työhön,
ja siihen hän astuu jälleen nukkumaan.
Jos joku vieras käy häntä tervehtimässä, ei se ole kukaan muu kuin
tuo sama pappi, koko seudun sielu. Tämän papin ääni oli ollut
kyllin voimakas nostamaan tuhansia miehiä tasavaltaa vastaan ja
aikaansaamaan sen, että nämä Bretagnen osat viisi vuotta ennen sitä
aikaa, josta kertomuksemme alkaa, tuottivat joukottain sotureita
ensimäiseen chouan-sotaan.
Veljekset Cottereau, nuo uhkarohkeat salakuljettajat, joista tämä
sota sai nimensä, harjoittivat vaarallista ammattiansa Lavalin ja
Fougères'n välillä. Mutta näiden seutujen kapinaliikkeessä ei ollut
mitään jaloa, ja täydellä syyllä saattaa sanoa, että Vendée muutti
rosvoretken sodaksi, ja Bretagne sodan rosvoretkeksi. Ruhtinaiden
karkoitus, uskonnon tukahuttaminen olivat chouaneille ainoastaan
rosvoamisen verukkeina, ja tämän kansalaissodan tapahtumat kuvastavat
jossakin määrin sitä hurjaa raakuutta, joka on ominainen tämän seudun
tavoille.
Kun sitten oikeat kuningasvallan puolustajat tulivat kokoamaan
sotilaita tämän tietämättömän ja sotaisan väestön keskuudesta, koetti
tämä tosin, vaikka turhaan, kohottamalla valkoisen lipun luoda
jonkunmoista ylevyyttä niihin hankkeisiin, jotka olivat saattaneet
chouan-liikkeen vihatuksi; ja nämä chouanit tarjoavat muistamista
ansaitsevan esimerkin siitä, kuinka vaarallista on kiihoittaa
kapinaan maan sivistymättömiä joukkoja.
Kuvaus siitä Bretagnen laaksosta, joka ensin avautuu sinne saapuvan
matkustajan katseille, nostoväen joukosta ja Pèlerine-vuoren huipulle
ilmaantuneesta _garsista_ luo tarkan pienoiskuvan tästä maakunnasta
ja sen väestöstä. Näiden seikkojen perustuksella saattaa henkilö,
jolla on harjaantunut mielikuvitus, muodostaa itselleen käsityksen
tämän sodan näyttämöstä ja välikappaleista; sillä mainitut seikat
tarjoavat siihen aineksia.
Näiden ihanoiden laaksojen kukoistavat pensasaidat piiloittivat
silloin vihollisia. Joka pelto oli linnoitus, joka puu sisälsi
ansan, joka raidan kanto kätki sotajuonen. Koko maa oli yhtä ainoata
taistelukenttää. Tuhoa tuottavat pyssyt odottivat tienristeyksissä
sinipukuisia sotureita, joita nuoret neitoset ajattelematta
vilpillisyyttään nauraen houkuttelivat pyssyn ylettyville. Nämä
neitoset pyhiinvaelsivat isiensä ja veljiensä seurassa madonsyömien
Marian-kuvien luo kysymään uusia juonia ja anomaan anteeksiantoa
pyhältä Neitsyeltä. Näiden tietämättömien olentojen uskonto tai
oikeammin epäjumalanpalvelus esti heidät tuntemasta tunnonvaivoja
murhateoistaan.
Niin pian kuin taistelu oli alkanut, muuttui kaikki tässä maassa
vaaralliseksi: melu ja hiljaisuus, lempeys ja ankaruus, kotiliesi ja
valtatie. Mutta kaiken tämän viekkauden alla piili vakaumusta. Nämä
raakalaiset palvelivat Jumalaa ja kuningasta samalla tavalla kuin
mohikaanit käyvät sotaa. Mutta jotta tämän taistelun kuvaus olisi
kaikinpuolin tarkka ja tosi, on historioitsijan velvollisuus lisätä,
että koko seutu jälleen muuttui hymyileväksi ja ystävälliseksi
sinä hetkenä, jona Hoche sai rauhan solmituksi. Ne perheet, jotka
vielä edellisenä päivänä olivat toisiaan raadelleet, söivät silloin
vaaratta saman katon alla illallista.
Siitä hetkestä alkaen, jona Marche-à-Terren vuohennahat saattoivat
Hulot'n aavistamaan salaista vilppiä, heräsi hänessä vakaumus, että
se onnellinen rauha oli rauennut, jonka Hoche nerollisuudellaan
oli aikaansaanut ja jonka jatkuminen hänestä näytti mahdottomalta.
Näin sota leimahti uudelleen ilmiliekkiin ja epäilemättä entistään
hirvittävämpään kolmivuotisen lepoajan jälkeen. Vallankumous, joka
9:nnen termidorin jälkeen oli saanut lievemmän muodon, oli kenties
saava hirmuhallituksen luonteen, mikä sai järkevät ihmiset sitä
vihaamaan. Englantilainen kulta oli nyt, kuten aina ennenkin,
yllyttänyt riitaisuuksia Ranskassa. Tasavalta, jonka nuori Bonaparte,
ilmeisesti sen suojelushenki, oli jättänyt oman onnensa nojaan, ei
näyttänyt kykenevän vastustamaan niin useita vihollisia, joista
hirvittävin oli viimeinen, kansalaissota. Tämä, jota tuhannet pienet
yksityiskapinat ennustivat, sai aivan uuden vakavan luonteen sinä
hetkenä, jona chouanit päättivät hyökätä näin vahvan suojelusjoukon
kimppuun.
Tällaiset ajatukset alkoivat pyöriä Hulot'n mielessä, joskin paljon
hajanaisempina, kun Marche-à-Terren ilmaantuminen hänen mielestään
viittasi taitavasti valmistettuun väijytykseen. Sillä aluksi hän oli
ainoa, joka aavisti uhkaavaa vaaraa.
Se vaitiolo, joka seurasi päällikön Gérardille lausumia ennesanoja,
ja joka päätti edellä kuvatun kohtauksen, palautti Hulot'lle hänen
kylmäverisyytensä. Tuo vanha soturi oli melkein horjahtanut, eikä hän
voinut karkoittaa niitä pilviä, jotka peittivät hänen otsansa, kun
hän ajatteli, että häntä jo ympäröivät sellaiset sodan kauhut, joita
ihmissyöjätkin olisivat inhonneet. Hulot'n molemmat ystävät, kapteeni
Merle ja ajutantti Gérard koettivat turhaan selittää päällikkönsä
kasvoissa kuvastuvaa pelkoa, joka heille oli jotain vallan outoa,
ja katselivat Marche-à-Terreä hänen tienvieressä syödessään
kannikkaansa, voimatta löytää vähintäkään yhteyttä tuon eläimellisen
olennon ja pelottoman päällikkönsä levottomuuden välillä.
Mutta Hulot'n kasvot selkenivät pian. Hän surkutteli tasavallan
vastoinkäymisiä, mutta samalla hän iloitsi siitä, että sai taistella
sen puolesta, ja iloiten hän itselleen antoi sen lupauksen,
ettei antautuisi chouanien peijattavaksi ja että paljastaisi sen
salaperäisen viekkaan miehen, jota he suvaitsivat käyttää aseenaan
häntä vastaan.
Ennenkuin teki päätöksen, hän rupesi tutkimaan sitä asemaa, jossa
hänen vihollisensa aikoivat hänet yllättää. Huomatessaan että tie,
jolla hänen oli ryhtyminen taisteluun, johti kohtalaisen syvään,
mutta metsien ympäröimään kuiluun, johon useat polut päättyivät,
hän rypisti tuuheita tummia kulmakarvojaan ja sanoi molemmille
ystävilleen kumealla ja mielenliikutuksesta värähtelevällä äänellä:
-- Olemme joutuneet kirottuun ampiaispesään.
-- Mitä siis voitte pelätä? -- kysyi Gérard.
-- Pelätä?... huomautti päällikkö. -- No niin, pelkäänpä todellakin.
Olen aina pelännyt, että minut ammutaan kuin koira jossakin
metsäpolun mutkassa, ilman edelläkäypää varoitusta.
-- Joutavia! -- virkkoi Merle nauraen. -- Varoitushuuto olisikin
siinä tapauksessa tarpeeton.
-- Uhkaako meitä siis todella vaara? -- kysyi Gérard, ihmetellen yhtä
paljon Hulot'n kylmäverisyyttä kuin hänen hetkellistä pelkoaan.
-- Vaiti! -- sanoi päällikkö; -- olemme suden kidassa, ja siinä on
pimeä kuin leivinuunissa, mutta siihen on saatava valoa. Onneksi on
meillä hallussamme tämän ylängön huippu.
Hän antoi sille voimakkaan lisänimen ja jatkoi:
-- Lopulta kai kuitenkin kaikki minulle selviää.
Päällikkö viittasi luokseen molemmat upseerit, ja kaikki kolme
ympäröivät Marche-à-Terren. Tämä nuori mies oli luulevinaan, että
häiritsi heitä, ja nousi äkkiä.
-- Pysy alallasi, roisto! -- huusi hänelle Hulot, tuupaten hänet
takaisin samalle penkereelle, missä hän sitä ennen oli istunut.
Ja tästä hetkestä ei päällikkö lakannut tarkkaavasti pitämästä
silmällä tuota näennäisesti huoletonta bretagnelaista.
-- Ystäväni, -- hän puoliääneen virkkoi molemmille upseereille --
on aika mainita teille, että asiat tuolla alhaalla ovat huonosti.
Direktorio on lainsäätävässä kokouksessa tapahtuneen mellakan
johdosta luudallaan sotkenut meidän tunkiotamme. Tämän hallituskunnan
jäsenet -- tai oikeammin sanoen vekkulinuket, ovat juuri menettäneet
oivan miekan: Bernadotte luopuu johdosta.
-- Kuka astuu hänen sijalleen? -- kysyi Gérard vilkkaasti.
-- Milet-Mureau, muuan vanha pölkkypää. On varsin arveluttavaa
näihin aikoihin antaa ohjat tyhmyreille! Rannikolla leimahtelevat
englantilaisten merkkitulet. Kaikki nuo vendéelaiset ja chouanit ovat
liikkeellä kuin ilmassa surisevat kovakuoriaiset, ja ne henkilöt,
jotka nytkyttävät noita tanssinukkeja, ovat hyvin osanneet valita
hetken, jona me sorrumme.
-- Kuinka? -- sanoi Merle.
-- Meidän sotajoukkomme ovat lyödyt joka taholla, -- jatkoi Hulot
yhä enemmän hiljentäen ääntään. -- Jo kaksi kertaa chouanit ovat
kaapanneet kirjeet ja minulle saapuivat viime tiedot ja määräykset
ainoastaan pika-airutta myöten, jonka Bernadotte lähetti sinä
hetkenä, jolloin erosi ministeristöstä. Onneksi ovat ystäväni
kirjeissään kertoneet minulle tästä sekasotkusta. Fouché on saanut
tietoonsa, että tuo tyranni Ludvig XVIII on Parisissa olevien
pettureiden kehoituksesta lähettänyt johtajan sisäasioita valvoville
kätyreilleen. Luullaan Barras'n pettävän tasavaltaa. Pitt ja
ruhtinaat ovat lähettäneet tänne erään edellisen hallitusmuodon
kannattajan, jäntevän ja etevän miehen, joka yhdistämällä
vendéelaiset ja chouanit kukistaa tasavallan. Tuo mies on astunut
maihin Morbihanissa -- tämän olen minä ensimäisenä saanut tietää
Parisin veitikoilta. Hän on ottanut nimen "Gars". -- Sillä kaikki
nuo heittiöt -- (näin hän sanoi osoittaen Marche-à-Terreä,)
ottavat nimiä, jotka tuottaisivat kunnialliselle isänmaanystävälle
vatsanväänteitä, jos hän niitä rupeaisi käyttämään. Tuo mies on
paraikaa näillä seuduilla. Tämän chouanin ilmestyminen -- (hän
osoitti taas Marche-à-Terreä) -- todistaa minulle, että hän on
kintereillämme. Mutta eipä vanhaa kettua niin helposti petetä, ja
teidän tulee auttaa minua mitä pikimmin kokoamaan porsaani pahnaan.
Olisinpa aika hölmö, jos menisin siihen ansaan, jonka minulle
virittää tuo Lontoosta muka takkejamme toimittamaan tullut herrasmies.
Kuullessaan nämä salassa pidetyt ja vakavat asianhaarat, nuo molemmat
upseerit, jotka tiesivät, ettei heidän päällikkönsä koskaan turhasta
säikähtänyt, kävivät vakavan näköisiksi kuin soturit ainakin suuren
vaaran uhatessa, jos ovat karaistuneet ja tottuneet arvostelemaan
asioita laajemmalta näkökannalta.
Gérard, jonka lakkautettu arvo lähensi johtajaansa, tahtoi vastata
ja lähemmin tiedustella kaikkia valtiollisia uutisia, joista osa
ilmeisesti oli salattu; mutta Hulot'n antama merkki sai hänet
vaikenemaan. Ja kaikki kolme alkoivat katsella Marche-à-Terreä.
Tämä chouani ei näyttänyt vähääkään välittävän siitä, että huomasi
olevansa noiden miesten valvonnan alaisena, jotka olivat yhtä
hirvittävät älyltään kuin ruumiillisilta voimiltaan. Seikkailun alku,
joka herätti melkein romantillista mielenkiintoa, kiihoitti suuresti
molempien upseerien uteliaisuutta, joista tämänlainen sota oli jotain
uutta. Sentähden he alkoivat siitä laskea pilaa. Mutta heti alussa
Hulot katsoi heihin vakavana ja sanoi:
-- Tuhat tulimaista! älkää tupakoiko ruutitynnyrin ääressä,
kansalaiset. Ennenaikainen rohkeus on samaa kuin jos kantaisi vettä
seulassa. -- Gérard, -- hän sitten jatkoi kuiskaten ajutanttinsa
korvaan, -- lähestykää huomiota herättämättä tuota roistoa; ja jos
hän tekee pienimmänkin epäilyttävän liikkeen, lävistäkää hänet
miekallanne. Minä puolestani lähden ryhtymään keskusteluun, jos oudot
miehemme tahtovat siihen yhtyä.
Gérard nyökäytti lyhyesti päätään osoittaaksensa tottelevaisuuttaan.
Sitten hän alkoi katsella tuon laakson näköaloja, joihin lukija jo
on tutustunut. Näytti siltä, kuin olisi hän tahtonut katsella niitä
entistään tarkemmin, ja hän asteli ikäänkuin ajatuksiin vaipuneena ja
vapaasti edestakaisin. Mutta luonnollisesti maisema kaikkein vähimmin
kiinnitti hänen huomioansa. Marche-à-Terre taas salasi täydelleen,
huomasiko sen vaaran, joka upseerin menettelyn puolelta häntä uhkasi.
Kun näki hänen siinä leikkivän piiskansa letkulla, olisi luullut
hänen onkivan kaloja maantien ojasta.
Sillävälin kuin Gérard täten koetti asettua vartija-asemaan chouanin
eteen, sanoi päällikkö hiljaa Merlelle:
-- Antakaa kersantille kymmenen luotettavaa soturia ja asettakaa
heidät ylemmäksi meistä, siihen kukkulan huipun kohtaan, missä tie
laajenee ylätasoksi, ja mistä näette pitkältä Ernéehen johtavaa
tietä. Valitkaa sellainen paikka, missä tienvieressäni kasva metsää
ja mistä kersantti voi pitää silmällä lähiseutua. Kutsukaa luoksenne
Clef-des-Coeurs, hän on älykäs poika... Ei tässä ole mitään nauramista
-- tuho meidät perii, ellemme pidä varaamme.
Sillävälin kuin Merle täytti tämän käskyn niin nopeasti, että sen
tärkeys kävi ilmeisen selväksi, päällikkö heilutti oikeaa kättään
vaatien syvää hiljaisuutta sotilailta, jotka jutellen ja leikkiä
laskien ympäröivät hänet. Toisella kädenliikkeellä hän käski tarttua
aseisiin.
Kun hiljaisuus oli aikaansaatu, hän loi katseensa toisesta
You have read 1 text from Finnish literature.
Next - Kapina - 03
  • Parts
  • Kapina - 01
    Total number of words is 3178
    Total number of unique words is 2047
    18.7 of words are in the 2000 most common words
    26.6 of words are in the 5000 most common words
    31.8 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Kapina - 02
    Total number of words is 3350
    Total number of unique words is 2102
    19.0 of words are in the 2000 most common words
    28.6 of words are in the 5000 most common words
    35.0 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Kapina - 03
    Total number of words is 3382
    Total number of unique words is 1978
    20.6 of words are in the 2000 most common words
    29.9 of words are in the 5000 most common words
    35.8 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Kapina - 04
    Total number of words is 3463
    Total number of unique words is 1938
    22.7 of words are in the 2000 most common words
    32.1 of words are in the 5000 most common words
    37.0 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Kapina - 05
    Total number of words is 3361
    Total number of unique words is 1921
    22.0 of words are in the 2000 most common words
    31.5 of words are in the 5000 most common words
    37.0 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Kapina - 06
    Total number of words is 3490
    Total number of unique words is 1985
    21.9 of words are in the 2000 most common words
    32.2 of words are in the 5000 most common words
    38.6 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Kapina - 07
    Total number of words is 3503
    Total number of unique words is 1890
    22.1 of words are in the 2000 most common words
    31.2 of words are in the 5000 most common words
    37.7 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Kapina - 08
    Total number of words is 3622
    Total number of unique words is 1773
    24.1 of words are in the 2000 most common words
    34.3 of words are in the 5000 most common words
    39.6 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Kapina - 09
    Total number of words is 3509
    Total number of unique words is 1868
    23.2 of words are in the 2000 most common words
    32.9 of words are in the 5000 most common words
    39.0 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Kapina - 10
    Total number of words is 3512
    Total number of unique words is 1914
    23.4 of words are in the 2000 most common words
    33.4 of words are in the 5000 most common words
    38.8 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Kapina - 11
    Total number of words is 3513
    Total number of unique words is 1913
    21.6 of words are in the 2000 most common words
    31.0 of words are in the 5000 most common words
    36.3 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Kapina - 12
    Total number of words is 3547
    Total number of unique words is 1877
    22.9 of words are in the 2000 most common words
    33.1 of words are in the 5000 most common words
    38.8 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Kapina - 13
    Total number of words is 3505
    Total number of unique words is 1875
    22.1 of words are in the 2000 most common words
    32.9 of words are in the 5000 most common words
    39.0 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Kapina - 14
    Total number of words is 3557
    Total number of unique words is 1898
    24.0 of words are in the 2000 most common words
    34.5 of words are in the 5000 most common words
    39.9 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Kapina - 15
    Total number of words is 3441
    Total number of unique words is 2049
    20.0 of words are in the 2000 most common words
    28.9 of words are in the 5000 most common words
    34.8 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Kapina - 16
    Total number of words is 3559
    Total number of unique words is 1957
    22.7 of words are in the 2000 most common words
    32.3 of words are in the 5000 most common words
    39.4 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Kapina - 17
    Total number of words is 3501
    Total number of unique words is 2017
    21.9 of words are in the 2000 most common words
    31.3 of words are in the 5000 most common words
    37.9 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Kapina - 18
    Total number of words is 3430
    Total number of unique words is 2044
    21.6 of words are in the 2000 most common words
    31.8 of words are in the 5000 most common words
    37.4 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Kapina - 19
    Total number of words is 3539
    Total number of unique words is 1999
    22.5 of words are in the 2000 most common words
    33.0 of words are in the 5000 most common words
    38.4 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Kapina - 20
    Total number of words is 3586
    Total number of unique words is 1756
    24.6 of words are in the 2000 most common words
    34.9 of words are in the 5000 most common words
    40.2 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Kapina - 21
    Total number of words is 3608
    Total number of unique words is 1903
    23.5 of words are in the 2000 most common words
    33.1 of words are in the 5000 most common words
    37.5 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Kapina - 22
    Total number of words is 3506
    Total number of unique words is 1929
    22.7 of words are in the 2000 most common words
    33.0 of words are in the 5000 most common words
    38.8 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Kapina - 23
    Total number of words is 3519
    Total number of unique words is 1916
    25.0 of words are in the 2000 most common words
    35.0 of words are in the 5000 most common words
    40.4 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Kapina - 24
    Total number of words is 3602
    Total number of unique words is 1886
    23.4 of words are in the 2000 most common words
    32.3 of words are in the 5000 most common words
    37.1 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Kapina - 25
    Total number of words is 3626
    Total number of unique words is 1796
    25.0 of words are in the 2000 most common words
    35.1 of words are in the 5000 most common words
    40.7 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Kapina - 26
    Total number of words is 2374
    Total number of unique words is 1378
    26.0 of words are in the 2000 most common words
    37.3 of words are in the 5000 most common words
    42.8 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.