Kantelettaren tutkimuksia 2 - 02

Total number of words is 3053
Total number of unique words is 1818
17.5 of words are in the 2000 most common words
25.2 of words are in the 5000 most common words
29.1 of words are in the 8000 most common words
Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
isäntä pöydän päästä, toi kauroja kopassa ja pani rahille hevosten
eteen. Sitten tarjosi pojille hevosen selkään viinaa ja "pala päälle",
näyttääkseen että Tahvo todella oli kotona. Kiitokseksi Tahvanan ajajat
vetivät oveen ristin ja tuota kyytiä ulos tuvasta taas ajamaan toiseen
taloon.
Uusi muutos menossa tapahtui, kuin hevosen perään valjastettiin reki,
joten useampia miehiä pääsi samalla hevosella kulkemaan. Porvoon
tienoilla on tässä yhteydessä säilynyt muuan luultavasti alkuperäinen
piirre. Hevonen, joka pantiin reen eteen, kun oli lähdettävä pitkin
kylää "Tapania ajamaan", piti valita nuori, "mulli", jolla ei ennen
oltu ajettu.[43]
Lisäksi liittyi Tapanin ajoon tuo tavallinen joulupukki.[44]
Nurmijärvellä liki Helsinkiä muut pojat istuivat reessä, vaan yksi
hevosen selässä, nurin käännettyyn turkkiin puettuna. Siitä
sanottiinkin, että:
Tapani on takuista tehty,
Sian villoista vuolittu.
Toiset aina kävivät kysymässä lupaa "Tapanin" sisälle tulla. Enimmiten
oli kuitenkin tämä "Tapani" omituiseen olkipukuun laitettuna. Esim.
Tampereen tienoilla oli hänellä olkimatto vyötäisten ympärillä; yläosan
ruumista peitti toinen olkikupu ja päätä koristi olkinen hattu, jatkona
pitkä olkipiiska, joka takana laahusti; kasvoja varjosti vielä naamari.
Janakkalassa Hämeenlinnan tienoilla tiedetään tätä olkiukkoakin
kuljetetun hevosella, mutta Sääksmäellä saivat olkisiin seppeleihin
käärityn Tapani-pojan hänen toverinsa itse vetää kelkassa talojen
väliä; hänen tehtävänsä oli mykkänä hyppiä toisten laulaessa. Viimeksi
kun Tapanin kuljettajain luku supistui yhteen, täytyi hänen itsensäkin
jalan ympäri astua. Esim. Kangasalla kerrotaan "Tapania", joka oli
puettuna oljesta sidottuun hattuun -- niinkuin hattu kuhilaassa --
seuranneen toverin, "kuraattorin", joka edellä astui tupaan ja kysyi:
"saako Tapani tulla sisään?" Luvan annettua Tapani tuvassa itse sekä
lauloi että tanssi. Mutta toisen tiedonannon mukaan, läheisestä
Ylöjärven pitäjästä, johdattaja viritti laulun:
Tanssi sinä taitava Tapani!
Olemme vihdoin tulleet suomalaiseen Tapanin virteen, joka samoin kuin
skandinaavilainen alkaa kuvauksella Tapanin "tallirengin" hevosen
hoidosta. Tapanin ajon yhteydessä esiintyy laulu vasta silloin, kun
tämä yli pihan ratsastuksesta näkyy muuttuneen ympäri kylän
ajelemiseksi. Mutta se säilyy, sisällyksestään huolimatta, vielä
sitten, kun hevosella upeileminen on alentunut nöyremmäksi jalan
käymiseksi. Viimeksi mainittu muutos on tapahtunut monesta
käytännöllisestä syystä, eikä yksistään joulupukin kuljetuksen
sekaannuksesta. "Hämeessä ja seuduilla länteenpäin varsinaisesta
Hämeestä" mainitsee jo Lönnrot nuorten miesten kokoontuneina vaeltaneen
talosta taloon laulutervehdyksellä, jonka jälkeen heitä kestitettiin
oluella, myöhemmin myös viinalla.[45]
Kaikista täydellisin suomenkielinen kirjaanpano Tapanin virttä on,
huomattava kyllä, saatu Marttilan Koskelta Turun läheisyydestä.
Murteellisessa asussaan se tähän muuttamatta painettakoon.[46]
Onk' Tapani koton'?
Tanttais toi taitava Tapani,
Ruake toi Ruatukse' hevosii,
Kaitsi Kiivan konkarei.
Joulu-yälä puhteella jalo,
Joulu-yälä korkialle.
Vei hän hepo lähteellä juamaa';
Eipä hepo vettä juanu',
Eipä piiropää piirannu.
Verestäpä[47] toi vikoja etsei,
Eipä hä' verestä vikoja löynny'.
Näki hän tähren taivahaas',
Tähre' varjo' lähtehees',
Pilkun pilven ravos'.
Vei hä' hepo lähteeltä kotja,
Kaalikkajalka kaivoltansa;
Kuano toin pilviä piteli,
Häntä pitkä maata veti.
Ei toi loimii loimitellu',
Eikä kauroi kaurotellu'.
Meni' mä sitt' Ruatukse' tupaa',
Alta orten, päältä parten,
Vastais Ruatus rualtansa,
Tiihakansa tiskiltänsä:
"Jolles sä ääntänsä vähennä,
Kyll' mä sun ikänsä lyhennä'." --
"Ny' on syntyny' Jumalan valta,
Paisunu' paremmi';
Jo mä ny' luavu' Ruatuksesta,
Otan uskon Kiesuksesta,
Parempaahan palvelukseen."
Alta orten, päältä parten,
Vastais Ruatus rualtansa,
Tiihakansa tiskiltänsä:
"Jolles sä ääntänsä vähennä,
Kyll' mä sun ikänsä lyhennä'." --
"Ny' on syntyny' Jumalan valta,
Paisunu' paremmi';
Jo mä ny' luavu' j.n.e."
"Sitten mä ton toreksi uskon,
Jos tua kukko laulanee."
Rupeis kukko laulamaaha',
Laulo kukko kuuretta farttii,
Kananpoika kahreksatta.[48]
"Sitten mä toin toreksi usko',
Jos toi sonni mylvinee."
Oli jo liha syäty, luu kaluttu,
Käsi[49] kenkinä piretty.
Rupeis sonni mylvimää',
Luillansa luhisemmaa',
Jäsenöilläs järskimäähä'.
"Sitten mä ton toreksi usko',
Jos toi veitsenpää vesonee."
Paiskais veitses permantooho',
Veitsenpää rupeis vesomaa',
Vesois kuusi kultaista vessoo,
Kultalehti kunki pääsä.
Olukaine' juavukaine'
Juoksee kohren korkomaata,
Niinkuin reki raitjoos myäre',
Ämmä vanha jäätä myäre',
Kortteli viinaa ja kannu oltta,
Ei tätä joukkoa vähein holtta."
(Seurasi äänettömyys; olutta, viinaa, kaljaa, sahtia tuotiin).
Hyvä oli merkki miälesäni
Tullesani tähän kylää',
Semmenkin tähän talloo',
Semmenkin tähän tupaa':
Tiä musta kotaan menee,
Toinen aitta mäellä,
Kolmais keikku kellariihi'.
Kyll' on oltta kellarisa,
Tammisesa tynnärisä,
Pitäväisen pruntin alla,
Koivusen tapin taka';
Punaset on isänän posket,
Levjät on emänän lanteet;
Kipuras' on koira' häntä,
Solmus' on sian sapara,
Kiiltävä on kissan selkä.[50]
(Ulos mennessä lopuksi):
Ih ha ha ha!"[51]
Tämän ohella on Varsinais-Suomessa vielä muistiinpantu alkusäkeet
hiukan eriävässä muodossa.[52]
Tanssi sie taitava Tapani,
Kaitsi Kiiman konkareita,
Jouluyönä julkisena,
Joulupuhteina jaloina.
Satakunnasta ja Hämeestä löytyy, paitsi mainittuja 1) Topeliusen ja 2)
Lönnrotin muistiinpanoja, 3) B.A. Paldanin talvella 1852 Ikaalisissa
tapaama, 4) A. Meurmanin 24/5 1852 Kangasalta lähettämä, 5) I.J.
Iltasen eli Inbergin v. 1871 kirjoittama, jota sanottiin Akaalla ja
Sääksmäellä lauletun siihen aikaan kuin "Ryssä tuli maahan", 6) yksi
kappale niinkuin molemmat edellisetkin Muinaismuisto-yhdistyksen
omistamissa Reinholmin keräelmissä, mutta ilman paikan- ja
ajanmääräystä sekä 7) J. Mikkolan v. 1887 pikakirjoituksella tekemä
kirjaanpano Ylöjärveltä, samoin kuin kolme ensin mainittua Suomalaisen
Kirjallisuuden Seuran arkistossa.[53] Niissä ilmaantuvat runon säkeet
ovat seuraavat, äänteellisiä ja muita aivan vähäisiä eroavaisuuksia
lukuunottamatta:
Tapanin (3457) eli Tahvanin (2) laulu (2347) eli virsi (5).
_Joulu joukossa tuleepi,
Tanssissa Tapanin päivä_ (12567).
Tapani, jalo Tapani (4).
_Tanssas toi taitava Tapani_ (124567).
Sekä tanssas että taisi (5).
_Oven suusta pöydän päähän_ (4-7).
_Pöydän päästä oven suuhun_ (5-7).
_Puoliyöstä puoliyöhön_ (127).
Tapani se takusta tehty,
Tapani se tallipoika (3).
_Tapanill' on tallirenki_ (127),
_Joka ruokkii Ruoloksen oriita_,
_Kaitseepi Kilan kankareita_ (7).
Oli minulla iso ori,
Jonk' oli lammi lautasilla,
Iso meri keskellä selkää (5).
_Vei hän juomalle hevosen_(2);
(2; 1 V. toi h-sta vedelle; 3 Ajo h-et).
_Läpisäären lähtehelle_
(1; 2 seur. jälkeen; 3 Lamposelle).
_Kaivolle kadikkaseljän_ (2; 1 -selle).
Talutin ma orkkoo juomaan,
Piirotellen piirtokuonoo,
_Kaviot ton kiviä kalvoi,
Harja ton pilviä halkoi_ (5).
_Eipä toi hepo vettä juonut_ (67).
_Hepo kuorsui, lähde läikkyi_.
(67; 1-2 l. l. h. k.)
"_Mitäs kuorsut korpin ruoka_?
(2; 1 koiran, 7 konnan.)
Valitset variksen palaa (7).
_Hirnut Hiisien hevonen_" (1; 2 ihmisen).
_Lähdin maahan rattahista
Katsomahan maan vikoja,
Ei ollut maassa maan vikoja,
Eikä vedessä veden vikoja_ (2).
_Iskin silmäni itähän_ (12).
_Katsoin päin luotehesen_ (2).
_Näin tähden taivahalla_ (12; 356 Näki).
_Pilkan pilvien raossa_ (26; 1 Pilkun; 3 Pienen p. pilven raos).
Syrjän pilven pilkkosen alla,
Pumpuaisten lähtehellä (5).
_Menin Ruotuksen tallihin,
Levittelin verkalointa_ (2).
_Menin Ruotuksen tupahan_ (12).
_Seisahtelin oven suussa,
Pysähtelin partten päässä_ (2).
_Västas Ruotus rualtansa_ (2; 1 R. haastoi).
_Tiivas tiskinsä nojalta_ (1; 2 Timo).
"_Pese kättä, käy rualle,
Ruoki Ruotuksen hevosta!" --
"En sinä pitkässä ijässä,
Ruoki Ruotuksen hevosta,
Kaitse Kiivan kankarita_." (2).
"_Jo ma nyt luovun Ruotuksesta,
Otan uskon Jeesuksesta_ (1 runon lopussa).
Pois ma ruovun Ruotuksista.
Annan uskon keskuksista,
Päästin pyhälle pojalle,
_Paremmalle palvelukselle_" (5 runon alussa).
_Ruotus kunnoton kuningas_ (6; 4 Ruotospa toi).
_Ihan ilkeä isäntä_. (6; 4 Ilon i-n; vrt. 7 ihana i.)
"_Sitte mä sen todeksi uskon_ (2; 1 Siis mä ton; 467 sanas).
_Jos toi härkä mylvineepi_ (1246).
_Joka on luina laattialla_ (12).
Joka oli viisi vuotta maassa maannut (3).
_Liha syöty, luu jätetty_, (246; 13 luut lusittu).
_Kesi kenkinä pidetty_" (1246; 3 k-ksi tehty).
_Rupespa härkä mylvimähän_ (16; 3 H. r. möyrimään).
Luillansa luhisemahan,
Kynsin maata kaappimahan (1; vrt. kukko).
_Mylvi kolmelta sanalta_ (6).
Mylvipä toi kahdeksan sanaa.
Sanan puoli yhdeksättä (4 härkä kukon jälkeen).
-- -- --
_Jos toi kukko laulaneepi_ (12467).
_Höyhenillänsä höyhkäjääpi_ (7).
_Joka on paistina vadissa_ (124; 67 Jonk' on liha).
_Höyhenet tulipalossa_ (467).
Kuin on voilla voideltuna,
Jäsenille järköitetty,
Höyhenille höykytetty (1).
Höyhenillä höyhkenillä,
Jäsenillä järkkäneillä,
Luitansa lutistelee,
Isännän ilolliseksi,
Emännän elolliseksi (2).
_Rupespa kukko laulamahan,
Kukko kuudelta sanalta,
Kananpoilca kahdeksalta_ (16).
Laulopa toi kuusi sanaa,
Sanan puoli seitsemättä (4).
-- -- --
_Jos toi veitsenpää vesonee_
(4 vesone; 2 vesonne; 1 vesoisi;
7, ennen kukkoa, puukonpää vesoileepi).
Kuin on lyöty laattiahan (1).
_Joll' on vuosi vuoleskeltu_ (47; 2 Jot' on).
_Kaksi kannettu tupessa_ (2; 4 viisi, 7 pidetty).
Vesonnee kuusi vesoa,
Lehtiveson seitsemännen (2; 6 seitsemän, -- an kahdeksanneksi).
Vesopa toi yhdeksän vesaa,
Vihdasvesan kymmenennen (4).
_Rupespa veitsenpää vesohon,
Vesos kuudelta vesalta,
Kultalehti kunkin päässä_ (1).
_Meneppä kemppi kellarikin_ (24567).
_Tuoppas oltta tuoppisella_ (456; 2 tuopi täynen).
_Kanna kaksikorvasella_ (5 kahdella korvosella; 6 kaksivantehella).
_Annappa tuopin totta tehdä_ (23457).
_Viisivantehen vipata_
(47; 6 vipataan, 5 vipotella, 2 vikoja, 3 vissist).
Kaksikorvan kallistella (4).
Viinakupin kuljeskella (4-7).
Leipäpytkyn pyörähdellä (67).
Lihaa leipää lautasella.
Ihahaa! (5).
_Kyllä on oltta kellarissa,
Tammisessa tynnyrissä,
Koivuisen tapin takana_ (7).
_Olut alla, vaksi päällä,
Keskellä mesi punainen_ (2; 7 Vaksi a v. p. M. makonen k.)
Voi voi muori kulta!
Jos mun nälkäni näkisit,
Juostenpa aittahan menisit,
Tepotellen kellarihin (4).
_Isännän ma ensin kiitän_[54] (23457; 6 sitten).
_Jok' on suosta suojan tehnyt_ (2-7).
_Pannut penkit pensahista_ (4-7; 2 penkin; 3 pensahille).
Alentanut ansahille (3).
_Asettanut ankarasti_ (46: 2 ankaralle; 7 ahkeralle).
_Pannut paikalle hyvälle_ (26; 7 parahalle).
_Hirret noi hirmuilta mäiltä_
(5; 4 vetänyt h. h. mäeltä; 6 h. tuonut h-uisista mäistä).
Painut marjun kankahilta (5).
_Malat vuorilta kovilta_ (4).
_Tuohet viljalaitumilta_ (4; 6 koivuvehmahista)
Isäntää mä vielä kiitän,
Joka on ohrat aitasta tuonut (3).
_Emännän mä sitten kiitän_ (23457; 6 ensist).
_Jok' on ohrist' olven pannut_ (2456; 37 tehnyt).
_Makujuoman mullahista_ (2-7).
Olut alla, vaksi päällä,
Keskellä mesi punainen (2).
Jumala antakoon tulevanakin vuonna
ohrat ja rukiit menestyvän,
että saadaan oltta ja viinaa (4).
Näin on käynyt lauluni laadullensa
ilovirttä veisaten;
tulevana vuonna ohria kasvaa
kuin kumurikkiä ja hyvin siunatun pitkiä (7).
_Laulanpa mä tähän talohon
Tallihin hyvät hevoset,
Hevosille hyvät varsat_ (3).
_Toivotan mä tähän talohon_ (4; 3 laulanpa).
_Tammen keskelle pihaa,
Oksat oltta juoksemahan,
Vitsat viinaa tiukkumahan_ (34).
(Vaan jos ei mitään anneta talossa):
_Toivotan mä tähän talohon,
Kuivan kuusen keskelle pihaa,
Oksat k-- juoksemahan,
Lutvut p-- pruiskimahan_ (4).
_Isäntä hirtehen, emäntä ortehen_ (45).
_Veriveitsi pöydän päähän_ (45).
I. h. e. o. Poika korpehen, kontti selkähän,
Piru konttihin, korvat pystyhyn (h).
"Silmään pistävä", huomauttaa Borenius,[55] "on suomalaisen virren
yhtäläisyys mainittujen, varsinkin kaukaisempien kansojen laulujen
kanssa, joissa legendalaulun alkuperäinen muoto on säilynyt paremmin
kuin ruotsalaisessa." Tapanin irtisanomisen palveluksestaan sekä
Ruotuksen käskyn käymään ruualle tapaammekin taaksepäin mennen vasta
englantilaisessa Tapanin laulussa. Mutta toiselta puolen on
suomalaisessa virressä piirteitä, jotka sen liittävät läheisesti
skandinaavilaiseen, niinkuin Tapanin esiintyminen tallirenkinä ja
hevosten juottaminen; vieläpä nimenomaan ruotsalaiseen muodostukseen,
jossa Tapanin laulajat lopuksi pukevat runoon sekä kerjuunsa että
kiitoksensa. Tämä ei ole muuten selitettävissä kuin olettamalla, että
laulu Ruotsissakin on aikoinaan ollut paljoa täydellisempi. Kysymyksen
alaiseksi vaan jää, ovatko kukkojutun rinnalla esitetyt härän ja
veitsen ihmeet jo Ruotsissa muodostuneita, vai vasta Suomen puolella
lisättyjä. Kuivan puun vesoittumisen olemme vendiläisen laulun
yhteydessä huomanneet; muutamissa Varsinais-Suomen suorasanaisissa
tarinoissa tavataan myös tämä piirre.[56] Härkä kukon rinnalla
esiintyy, niinkuin saamme nähdä, vielä virolaisessa Luojan surma-runon
muodostuksessa, joka on riippumaton suomalaisesta, vaan mahdollisesti
yhteisestä alkulähteestä johtuva. Suomalaisessa runossa on kuitenkin
härän kuvaus siinä määrin kukon kuvauksen jäljittelyä -- sanojen
mylviminen, luilla luhiseminen ja kynsin maata kaappiminen -- että sen
hyvin voi ajatella ihan itsenäisesti Suomen puolella lisätyn kolmiluvun
täydentämiseksi.
Mutta olkoonpa suomalainen runo niissäkin kohdin mukaelma kadonnutta
ruotsalaista, joka vuorostaan on muodostunut alkuperäisemmästä
tanskalaisesta j.n.e., niin on se sittenkin esitystavaltaan kaikkia
esikuviansa paljoa täyteläisempi ja runollisempi. Vanha runomittamme
kertoineen on nähtävästi vaatinut Suomen runottarelta verrattain
itsenäistä työtä.
Suomen länsimurteen alalta on vielä mainitsematta vähäinen katkelma
Etelä-Pohjanmaalta joka on säilynyt Ajoksen loitsun jatkona:[57]
Hiiden hihti, hiiden huhti,
Hiiden helvetin hevonen,
Näki tähden taivahasta,
Ja pilkan pilven raosta.
Itäsuomen runoalueella on Tapanin virrestä ainoasti yksityisiä säkeitä
säilynyt. Pohjois-Hämeessä on Hevosen pihallepäästö-sanoihin joutunut
piirre Ruotuksen hevosen ruokinnasta:[58]
Ruoki Ruotuksen hevosta,
Katso Kiiskon konkaria,
Metsäilveksen iholle,
Metsäuuhen untuvalle.
Samoilla seuduin ilmaantuu se myös Tallirengin sanoissa:[59]
Syötä syöttäjä hevosta,
Katso Kiivan kankaria,
Seiso yöt suka käessä,
Päivät kampa kainalossa.
Sukimisen kuvaus, johon se on liittynyt, on yleinen ei ainoastaan
hevosen, vaan myös karjan luvuissa.[60] Yhdistyksen on nähtävästi
aiheuttanut Hevosen synnyssä avuksi pyydettynä pyhimyksenä esiintyvä
Tahvanus. Esim. mainitussa itäpohjanmaalaisessa kappaleessa, jossa hän
on nimenomaan "jumala", rukoillaan:
Yöt seiso suka käessä,
Päivät vihko kainalossa;
Sui ilveksen iholle,
Kampoa kalan evälle.
Toisen säeparin Tapanin virren alusta on Ilamantsin kuuluisin laulaja
Simana Sissonen Mekrijärvellä muutamassa runon katkelmassa
tallentanut:[61]
Kovin korskui konnan ruuna,
Pätisi pahan oronen.
Virkki vanha Väinämöinen:
"En huoli hevosiani,
Sure en sukkajalkojani,
Piä en piiskasta lukua,
Huolta en kanna kannuksista."
Eräässä Etelä-Savosta löydetyssä lorussa huomataan Tapanin nimi ynnä
viittaus Tapani-pojan puettamiseen.[62]
Tahvana takuista tehty,
Sysistä, pärehen päistä.
Ruotuskin tulee vielä esille kuninkaana ja kauniin Katrinan kosijana
runossa, joka päällekirjoituksella "Katrin parannus" on luettavana
Kantelettaressa (III. n:o 3). Tässä painetussa on kosija tosin nimetön,
mutta kansanrunon toisinnoissa, joita on saatu Itä-Pohjanmaalta, Suomen
Pohjois-Karjalasta, Savosta, jopa Vermlannista, hän on säännöllisesti:
_Ruotus kunnotar kuningas, Ruotuksen, Ruotusten tai Ruotoloin
kuningas_.[63]
Että Tapanin virsi on aikoinaan ollut Itä-Suomessa tunnettu, todistaa
kuitenkin paraiten sen olemassa olo sekä Venäjän-Karjalassa että
Länsi-Inkerissä, joihin molempiin paikkoihin se on voinut kulkeutua
ainoasti Suomen Karjalan kautta.
Eteläisin venäjänkarjalaisista kappaleista on Europaeusen Repolassa
kirjaanpanema,[64] johon paitsi Joukahaisen nimeä on sekaantunut
sukataika Lemminkäis-runoista.
Tuopa nuori Joukahainen
Oli hevon juotannossa,
Katsonnossa konkarinsa,
Keksi tähen taivoselta,
Pilk[an] pilvien lom[alta].
"Itse Ruotus juotto'ose,
Katso'ose konkaria,
Tämän päivyen perästä.
Nyt meill' on parempi valta,
Nyt meillä Jumala syntyi."
Pisti puukon pöytähänsä,
Suan seinähän sivalti,
Painoi harjan patsahasen:
"Äsken on toet totesi,
Valehettomat vakasi,
Kuin veitsi vesottunevi,
Suka hurmehin tulevi,
Harja verta vuotanevi."
Jo veitsi j.n.e.
"Äsken j.n.e.
Kuin on härkä ammunevi,
Jok' on syöty mennä vuonna,
Kesä(!) kenkinä pietty,
Nahka talven tallailtu."
Rupei härkä ammumahan,
Pääpässi pölöttämähän.
"Jo nyt on toet totesi,
Valehettomat vakasi."
Toinen kappale on Aunuksen ja Vienan läänin rajoilta Akonlahdesta
Lönnrotin löytämä.[65] Niinkuin mainittu, on se Luojan virren loppuun
irtonaisesti kiinnitetty. Toimivaa henkilöä nimittämättä se alkaa
säkeillä:
Juotti Ruojuksen hevosta,
Katon (!) Kiiv[an] konkaria.
Muuten se ei sanottavasti eroa edellisestä. Suka ja harja on siitä
kuitenkin pois jätetty:
Kuin veitsi vesottunevi,
Kuin vesot lehittynevi.
Sitä vastoin on härän jälkeen lisätty vielä kolmannen ihmeen vaatimus,
nähtävästi Kilpakosinta-runon vaikutuksesta:
Kuin nosse(!) halli haukkumahan,
Linnan lussi luukkamahan.
Tapanin nimeä ei ole Latvajärven Arhipankaan toisinnossa tallella,
vaikka siinä alkuosa virttä on erittäin eheänä säilynyt. Myöhempiä
lisäyksiä tässä ovat: marhaminnan maahan heittäminen Itkevän purren
runosta, joka alkaa Väinämöisen hevosen etsinnällä; Ruotuksen istuminen
pöydän päässä paitasillaan Katrin ja Hannuksen runosta;[66] sekä
loppusäkeet, jotka kuuluvat edempänä esitettävään Viron orjan virteen.
Ruotus oli ennen semmoinen mies, että koko maailma häntä palveli. Pani
kerran palvelijansa hevosta juottamahan.
"Menes oro juottamahan,
Laukki laineuttamahan,
Avennosta talvisesta." --
Eipä juo heposen varsa. --
Katsoi kerran kaivohonsa,
Toisen kerran päänsä päälle,
Keksi tähen taivoselta,
Pilkan pilvien raolta.
Nousi oron --
Nousi laukon lautaselle.
Ajoi juoksulla kotihin,
Samolla pihalle saapi,
Heitti maahan marhaminnan,
Hietahan helyt heposen,
Pian pistäkse tupahan.
Ruma Ruotus paitulainen,
Syöpi, juopi pöyän päässä,
Päässä pöyän paioillahan
Aivin aiminaisillahan.
Sanan virkkoi, noin nimesi:
"Tämän päiväsen perästä
Ruoki en Ruotuksen hevosta,
Katso en --[67] kankaria;
Itse Ruotus ruokkikohon,
Katsokohon kankaria.
Jo meill' on parempi valta,
Jo on tähti taivahalla,
Pilkka pilvien raossa.
Pahoin maksoit orjan palkan,
Raatajan rahanalaisen,
Lyhyellä kyynärällä,
Saralla venytetyllä."
Ihmeet tästä kappaleesta kokonaan puuttuvat, mutta härästä yhdessä suan
kanssa Arhippa lauloi Lemminkäisen surma-virressä.[68]
Niinkuin on mainittu, hän Castrénille esitti Tapanin virren aivan
erikseen. Kuitenkin on juuri Arhippa paraiten valmistanut Lönnrotin
yhteensovitusta siirtämällä pöydän päässä istuvan Ruotuksen myös
Saunanhakuvirteen. Tässä hän lisäksi on säilyttänyt Tapanin nimestäkin
jäljen säkeessä:
On talli Tapomäellä.
Tapanin virren liittymisen toiselta puolen. Lapsenetsintä-virteen on
tehnyt kiinteämmäksi eräs Uhtuenpuolinen runo, jossa lapsen katoamisen
yhteydessä ilmaantuvat seuraavat säkeet:[69]
"Mitä hirnut Hiitten ruuna,
Päriset pahan hevonen?"
"Sitä hirnun Hiitten ruuna,
Vietiin poika polviltasi."
Että Lönnrot on osannut oikeaan, kun Cajanin kirjaanpanoa noudattaen
asetti Tapanin virren mainittujen Luojan virren kappaleiden väliin,
todistavat osaltaan myös Varsinais-Inkerin toisinnot. Hevaan puolella
myöhemmin löydetyssä viidessä kappaleessa se aivan säännöllisesti
seuraa Saunanhaku-virttä. Painettakoon siitä rinnan kolme toisiaan
täydentävää kirjaanpanoa.[70]
A. (Saunanhaku edellä; sam. B, C).
Tahmana hengoisten herra,
Ruokki Ruotuksen heposta,
Yöt seisoi suka piossa,
Päivät kampa kainalossa.
Meni juotolle hevosta,
Jortanaisesta joesta,
Heraisesta lähtehestä.
Ei juo oro joesta,
Laki ei vettä lainehesta.
Tahmana hengoisten herra:
"Miks' et juo oro joesta?"
Oro kielillen panihen:
"Sill' en juo joesta vettä,
Kuun kuva jokehen paistoi,
Päivän tähti lainehesen;
Rannat on täynnä käärmehiä,
Pohja mustia matoja;
Huuhtoit huorat huntujansa,
Ripakat rapakkojansa,
Renkimiehet reppujansa."
Tahmana hengoisten herra
Sanoin laati, suin läkäsi:
"Äsken lie toet sanasi,
Vanamoittavat (!) valasi.
Iske veitsi pöyän päähän;
Kun veitsenpää vesoittuu
Vesasin kultaisin,
Lehin hopeaisin."
Iski veitsen pöyän päähän,
Ja veitsenpää vesoittui j.n.e.
Tahmana hengoisten herra:
"Et sinä Jumala mulle!
Jo mulle Jumala syntyi
Tänä huomenna varain,
Heinille lumekkahille,
Kakroille jääkkähille,
Oron suuren soimen luokse,
Kaaron karsinan etehen."
B.
Maaria pyhäinen vaimo,
Meni huuhtoi huntujansa
Jortanaisessa joessa,
Kultaisessa lähtehessä.
Tahvana oli heposen herra
Meni juotulle heposen
Jouluhuomenna varain.
Ei juo oro joesta j.n.e.
Tahvana oli heposen herra
Sanoin laati ruunallensa:
"Mitäpä kruosuat korpi (!) ruuna,
Hirnut Hiien maan heponen?"
Oro kielille paneli,
Läkinöille luottelihen:
"Siitä mä kruosuan j.n.e.
Tänä huomenna varain
Huora huuhtoi j.n.e.
Joki on mustaa matoa,
Reunat kyitä käärmehiä."
C.
Mentiin juotolle j.n.e.
Eivät juo joesta j.n.e.
Oronen kielelle paneli j.n.e.
"Jo meillä Jumala syntyi
Läävähän heposen luokse."
Akka sanoi: "ei oo tosi!
Kukon keität riehtelällä."
Pantiin kukko riehtelälle,
Kukko lauloi: Jumal syntyi!
"Ei oo viel' toeksi sanat!
Iske veitsi kannen päähän."
Siitä veitsenpää vesottui.
Siitä vasta uskottihin,
Että meillä Jumala syntyi.
Keski-inkeriläinen Tapanin virren muodostus on ilmeisesti ollut
edelläkäyvän Saunanhaku-virren vaikutuksen alainen. Tästä ei ole
ainoastaan otettu kuvaus syntymisestä seimen luona, myös tähden kuva
vedessä on saanut toisenlaisen merkityksen. Se ei enää käännä katsetta
ylös taivaalle, vaan alas joen pohjaan -- Jordanin joki on muista
runoista ensin lähteen rinnalle ja sitten sen sijalle tullut -- ja
täällä se valaisee sitä saastaa, joka pahaksi naiseksi kuvaillun
Neitsyt Maarian vaatteen pesusta on ikään kuin käärmeinä keräytynyt.
Viimeksi mainitun liitteen myöhäsyntyisyys käy selville siitä, että se
on lainattu loitsurunoista. Sekä Inkerinmaalla että Suomen puolella,
vieläpä Venäjän-Karjalassa esiintyy pahojen naisten pesu Raudan syntyyn
kuuluvana aiheena, esim. Länsi-Inkerissä:[71]
Et sä siisiks suuri ollut,
Et sä suuri, etkä pieni,
Kun sä jokena juoksit,
Kylän peltojen perätse,
Kylän aitojen alatse.
Huuhoit huurat huntujansa,
Pahat naiset paitojansa,
Ripakot rapakkojansa.
Loitsurunoista saatu on myös hevosen sukimisen piirre, nimittäin
Hevosen synnystä, johon jo Suomen puolella olemme nähneet Ruotuksen
hevosen ruokinnan liittyneen. Varsin alkuperäinen sitä vastoin on
kukon lause: "Jumala syntyi", jonka vastine löytyy vanhimmassa
englanninkielisessä laulussa, niinkuin jo Borenius on huomauttanut.[72]
Saunanhaku-virteen liittyneenä tavataan Tapanin virsi myös yhdessä
Soikkolan kappaleessa.[73] Siinä Neitsyt Maaria lapselle nimen
laadittuaan kehoittaa Tahvanaa:
"Mene selville sepille,
Takosille tarkkesille,
Teetä suuhun kultasuitset,
Teetä päähän kultapäitset,
Selkähän sotisatula."
Tahvana heposen herra.
Otti senen kuullaksehen,
Meni j.n.e.
Samoin Tahvana käsketään menemään hevosta juottamaan; vaan hevonen ei
ota juodakseen, sanoen syyksi että kuu eli päivän tähti ei paista
jokeen, jonka pohjassa on mustia matoja.
Toisessa katkelmantapaisessa Jumalan poika itse juottaa hevosta
Jordanista, missä paha nainen on paitojaan huuhtonut.[74]
Selvästi siis huomaa, että runo on Hevaalta päin Soikkolaan kulkenut ja
tiellä turmeltunut.
Mutta toiselta puolen on Tapanin virsi Soikkolassa säilynyt osaksi
vanhemmassakin muodossa kuin Hevaalla, niinkuin seuraavasta kappaleesta
näkyy:[75]
Tahvana hovusten herra,
Hovusten herra, hevosten herra,
Ruotus kultainen kuningas,
Ruokki Ruotuksen hevosta,
-- kiima (!) konkaria,
Yöt seisoi suka käessä,
Päivät päitset kainalossa.
Sualla suki hevosta,
Kammallansa kampaeli,
Koreaksi kuonon päältä,
Haveaksi harjan päältä,
Sileäksi seljän (!) päältä,
Lakeaksi lautasilta.
Koreat rihmat kuonon päällä,
Haveat rihmat harjan päällä,
Sileät rihmat seljän päällä,
Lakeat rihmat lautasilla,
Tahvana hovusten herra,
Ruotus kultainen kuningas,
Tuli ulkonta tupahan:
"Jo meille Jumala syntyi.
Jouluyöllä onnisella,
Tallihin hevosten taaksi,
Kakurille jäykähille."
(Tahvana tasainen poika
Meni oroa juottamahan,
Ja tammaa taluttamahan.
Eipä oro vettä juonut,
Eikä laukku lainaellut,
Kuin keksi kuvan joesta,
Tähen merkin taivahasta).[76]
Tuli oroa juottamasta,
Ja tammaa taluttamasta.
Tahvana tasainen poika,
Tahvana juua tahtoo,
Tahvanan kulkku kuivettuu.
Tuokoa tuopilla olutta,
Pikarilla pienikkestä.
Olut kiehui astiassa,
Tammisessa astiassa,
Tammisen tapin takana,
Hiiva alla, vaahto päällä,
Keskessä olut punainen.
Siinä ei ole yksistään Ruotuksen nimi tallella, vaan hänen
kuninkuutensakin, joka ei länsisuomalaisissakaan kirjaanpanoissa ole
säilynyt, vaikka se itäsuomalaisista Katrinan kosinnan kappaleista
You have read 1 text from Finnish literature.
Next - Kantelettaren tutkimuksia 2 - 03
  • Parts
  • Kantelettaren tutkimuksia 2 - 01
    Total number of words is 3256
    Total number of unique words is 1875
    20.9 of words are in the 2000 most common words
    29.7 of words are in the 5000 most common words
    35.2 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Kantelettaren tutkimuksia 2 - 02
    Total number of words is 3053
    Total number of unique words is 1818
    17.5 of words are in the 2000 most common words
    25.2 of words are in the 5000 most common words
    29.1 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Kantelettaren tutkimuksia 2 - 03
    Total number of words is 3094
    Total number of unique words is 1692
    19.2 of words are in the 2000 most common words
    27.2 of words are in the 5000 most common words
    32.5 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Kantelettaren tutkimuksia 2 - 04
    Total number of words is 3137
    Total number of unique words is 1699
    19.9 of words are in the 2000 most common words
    27.9 of words are in the 5000 most common words
    32.8 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Kantelettaren tutkimuksia 2 - 05
    Total number of words is 3064
    Total number of unique words is 1704
    18.4 of words are in the 2000 most common words
    25.8 of words are in the 5000 most common words
    30.3 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Kantelettaren tutkimuksia 2 - 06
    Total number of words is 3034
    Total number of unique words is 1634
    20.3 of words are in the 2000 most common words
    28.3 of words are in the 5000 most common words
    34.3 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Kantelettaren tutkimuksia 2 - 07
    Total number of words is 3016
    Total number of unique words is 1670
    19.3 of words are in the 2000 most common words
    26.6 of words are in the 5000 most common words
    31.7 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Kantelettaren tutkimuksia 2 - 08
    Total number of words is 3301
    Total number of unique words is 1877
    21.9 of words are in the 2000 most common words
    30.8 of words are in the 5000 most common words
    35.3 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Kantelettaren tutkimuksia 2 - 09
    Total number of words is 3292
    Total number of unique words is 1978
    19.9 of words are in the 2000 most common words
    27.5 of words are in the 5000 most common words
    32.5 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Kantelettaren tutkimuksia 2 - 10
    Total number of words is 3270
    Total number of unique words is 1965
    16.7 of words are in the 2000 most common words
    24.2 of words are in the 5000 most common words
    28.2 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Kantelettaren tutkimuksia 2 - 11
    Total number of words is 3046
    Total number of unique words is 1639
    15.6 of words are in the 2000 most common words
    22.3 of words are in the 5000 most common words
    27.0 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Kantelettaren tutkimuksia 2 - 12
    Total number of words is 2999
    Total number of unique words is 1566
    18.5 of words are in the 2000 most common words
    26.6 of words are in the 5000 most common words
    31.8 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Kantelettaren tutkimuksia 2 - 13
    Total number of words is 3329
    Total number of unique words is 1982
    20.5 of words are in the 2000 most common words
    29.4 of words are in the 5000 most common words
    34.4 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Kantelettaren tutkimuksia 2 - 14
    Total number of words is 3179
    Total number of unique words is 1819
    21.9 of words are in the 2000 most common words
    29.2 of words are in the 5000 most common words
    34.3 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Kantelettaren tutkimuksia 2 - 15
    Total number of words is 3211
    Total number of unique words is 1790
    16.5 of words are in the 2000 most common words
    23.5 of words are in the 5000 most common words
    28.0 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Kantelettaren tutkimuksia 2 - 16
    Total number of words is 3128
    Total number of unique words is 1854
    16.6 of words are in the 2000 most common words
    23.0 of words are in the 5000 most common words
    26.9 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Kantelettaren tutkimuksia 2 - 17
    Total number of words is 3143
    Total number of unique words is 1706
    18.0 of words are in the 2000 most common words
    26.1 of words are in the 5000 most common words
    30.0 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Kantelettaren tutkimuksia 2 - 18
    Total number of words is 1143
    Total number of unique words is 751
    24.9 of words are in the 2000 most common words
    31.4 of words are in the 5000 most common words
    36.1 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.