Kalevala (1835) 2. Osa - 10

   Impeä lepytetyksi.
   * Sai sampu takoneheksi,
   Neitonen lunastetuksi.
   295. Ei neiti lunastetuksi,
   Hiwus pitkä miessutuksi.
   299. Jauho päiwän, jauho toisen,
   Päiwän jauho juotawia,
   Päiwän toisen syötäwiä,
   Kolmannen pieltäwiä.
   309. Yheksän sylen sywähän
   326. Laatisipa mieli mennä,
   Saaha syntymäsioille,
   Kotihini kuolemahan.
   333. Nousi tuuli tuulemahan,
   Tuuli poies Pohjolasta,
   345. Jo mie laain uuen sammon j.n.e.
  
   Kuues Runo.
   2. Seki kaunis Kaukomieli
   Kulkeaksensa kokesi,
   Mennäksensä miettieli,
   5. Luotolahan lankohinsa,
   Wäinölään anoppihinsa.
   * Wuojelahan lankohinsa,
   Wäinölään sisarihinsa.
   8. Talwen tallikonkaria,
   14. Oi emoni kantajani,
   Warsin waltawanhempani,
   Hae sukkani, saa rätsini,
   Hae warwashattarani,
   18. Lähen neitiä Pohjolasta,
   * Lähen Hiiestä kosihin,
   Wuoresta walan tehestä.
   26. Lapin uusille tiloille,
   Lapin talwitanterille;
   69. Saata Saksaksi sanoa.
   75. Suan seinähän siwalti,
   Liinat lieskahan lewitti;
   78. Jos kauko kaonnehekse,
   Mies häjy häwinnehekse,
   Jo suka werin tulewi,
   Harja hurmehin noruwi.
   81. Harja hurmehin kuluwi.
   * Harja nuorehin noruwi.
   * Harja hurmehin huruwi.
   182. Sillon lieto Lemminkäinen
   Tohti toiseksi ruweta,
   Ruohti muuksi muutellate;
   Mato rautasna matona,
   Kulki kyissä käärmehenä.
   183. Sai sisähän salwoksesta,
   188. Laki täynnä laulajoita,
   205. Kun ei sua koirat hauku,
   Eikä wiitsi willaseuot.
   216. Itse laululle rupesi,
   Töille wirtten työntelihen;
   230. Etemmäksi ennätellä,
   233. Kuss' ei kuulu karjan kello,
   Helkkeä hewosen kello.
   246. Kokonansa kokkahongat,
   Tywin syösten suuret hongat,
   Latwoin laikkapäät petäjät.
   260. Siksi en sinua laula,
   263. Rinnoillansa riuottelit,
   273. Juoksi Pohjolan joelle,
  
   Seitsemäs Runo.
   11. Kun sa kylwet kuuman saunan,
   Kuuman saunan rautalanan,
   Wastan rautasen keralla.
   Niin sanowi Lemminkäinen:
   Oi Ukko yli jumala j.n.e.
   14. Lyylikki lylyjen seppä,
   Kapo kalhujen kania,
   * Lystikki lylyen seppä,
   Kaunis kalhujen tekiä,
   * Kaunis Kauppi köyrötyinen,
   Warsin weitikkä werewä,
   16. Sykysyt lylyä wuoli,
   Talwet kalhua kawelti,
   * Kesän laati uutta susta,
   Talwen kalhua kawerti,
   17. Ketti kalhua kewään,
   18. Wuoen wuoli sauan wartta,
   Toisen sompoa sowitti.
   * Talwen sauoa salitti,
   * Päiwän laati sauoansa,
   20. Saapi sauat walmihiksi,
   Sauan warret wuolleheksi,
   25. Kahen siiwen siukowata,
   Jot' ei näillä yllättäne,
   Kaunihisti kannattane,
   30. Pääty Hiiet kuulemassa,
   Juuttahat tähyämässä;
   32. Hiiet hirwiä rakenti,
   Juuttahat poroja laati,
   33. Juuttahat suki poroja,
   * Jalopeuroja sukesi,
   * Tewanoita synnytteli,
   36. Sääret suolta seipähistä,
   Selän aiwin aiaksesta,
   39. Taljan kuusen koskuesta,
   Ruumihin lahosta puusta,
   42. Hiiet neuo hirwiänsä,
   47. Jalkoa jaloton wilja,
   50. Lapin lastutanterille.
   54. Ahin aitojen perätse,
   Weitikän weräjän suutse;
   55. Warsin weitikän weräjän;
   56. Potkasi koasta korwan,
   58. Kesken keitin keikahutti,
   * Selät keitin keiahutti,
   * Kesäkeiton keikahutti,
   * Keitin korwan keikahutti,
   59. Keitot tuhkahan tuherti,
   Wellin lietehen lewitti,
   62. Waimo nauro, lapset parku,
   64. Lapin naiset nauramahan.
   65. Itse weitikkä werewä
   Heitti rangan karsimatta,
   Puun sorian sortamatta,
   Kohta päätywi pihalle.
   80. Pian suuttu ja wihastu,
   81. Solahutti suopetäjän;
   86. Toinen makso markan saua
   89. Silmän siitämättömähän,
   95. Hiitten hirwen lautaselle,
   98. Siwua silittelewi,
   101. Lempi tyttösen lewätä,
   Tinarinnan riuotella.
   109. Lyly lenti pälkähästä,
   Kalhu kantapään siasta,
   Sana suoweron warasta,
   117. Palaneeko, paistuneeko
   Lappalaisen ruokokenkä,
   Luikanneeko, laikanneeko
   Kappalaisen kalhun pohja.
   141. Halla-aamuna warahin,
   Jott ei ämmät äkkäjäisi,
   Koukkuleuat kokkajaisi.
   156. Ampujat alakätiset,
   Pärenuolet, puuwasamat
   Ei ne kauas kannattane,
   Ampuwärkit ei yletä.
   164. Niin on korwat koirallani,
   Kun on suorin lammin lumme.
   174. Haukkuani haittoawi,
   190. Jott' ei koirani erehy,
   Etsien uron ereä
   206. Uloppalan ukko wanha,
   Ukko wanha umpisilmä
   Makasi oman emonsa,
   Rinnoillansa riuotteli
   Suon selällä, maan nawalla,
   Ween liiwan liikkumilla.
   Kanto koiran kohussansa,
   Maksoissansa maan walion.
   214. Tuuli wilttiä kohotti,
   Ahawa alaista puolta,
   278. Eikä miehet mielusemmat;
   302. Aina auttamattuessa,
   374. Poikki Pohjolan joesta,
   Päällitse tulisen kosken.
   461. Sinun on kullat karwasemmat,
   Minun on kullat kuulusammat,
   496. Kun sa warsan waljastelet,
   Längität jalon hewosen,
   Suitsetat punasen ruunan
   Wihannalla wainiolla,
   Pyhän pellon pientarella.
   503. Warsan waljoja kysywi,
   Suwikunnan suitsiloita,
   519. Waahtileuan warwikolla,
   523. Isä ilma, auer taiwo,
   534. Jolla warsan waljastatan,
   Suitsetan tulisen ruunan.
   555. Eikä ankein ajeta.
   Enmä siimalla siwalla,
   Enkä raipalla rapa'a;
   Jos ma siimalla siwallani
   Silkkisiimalla siwallan,
   Eli raipalla rapa'an,
   Saran syrjällä syseän.
   586. Jousetonna, nuoletonna,
   Aiwan ampukaaretonna
   587. Yksillä yrityksillä,
   590. Läksi joutsenen joruhun,
   Pitkäkaulan katselohon,
   Tuonen mustassa joessa,
   Manalan alantehessa.
   605. Wesikyyt weestä nosti,
   Lapokyyt on lainehista.
   607. Läpi syämen maksan kautta,
   621. Samolla sarajahansa
   Heitti Tuonelan jokehen,
   Manalan alantehesen.
   628. Manalan ikimajoille.
  
   Kaheksas Runo.
   15. Lausu orja owen suussa,
   Owen suussa orren alla:
   30. Polo poikoa pätöistä;
   * Jo nyt on polo poikoani,
   Sekä loppu Lemminkäistä;
   36. Kysy tuolta poikoansa:
   Miss' on poikani polonen,
   Missä lieto Lemminkäinen?
   57. Liekkö hukkunut wesillä,
   Tahi kuollut koskiteillä?
   80. Etsitähän eksynyttä,
   Kaonnutta kaiwatahan,
   Talwella lylyn liwulla,
   Kesällä weno kapeilla.
   Etsitähän, eipä löytä,
   Haetahan, ei hawata.
   96. Juoksi korwet kontiona,
   Järwet saukkona samosi,
   Lintuna lehot lewiät,
   100. Hakiellen hienot heinät,
   105. Tie kaunis kawon tekemä!
   * Tahikka kawon tekemä!
   109. Emp' on tieä, enkän tunne;
   122. Aina eistywi etemmä,
   * Aina eillehen menewi,
   125. Tahi kantama kapehen
   136. Polwin hyytä hyppimässä,
   Säärin jäätä särkemässä,
   Riitettä repäsemässä.
   159. Wirrassa wipajawassa,
   Koskessa kohajawassa,
   163. Muu ruumis lahona puuna,
   171. Warsi walmista tuhatta.
   174. Itse purstoksi panewi
   Leipälapion lewiän,
   Elohurstit siiwiksensä.
   * Airot siiwiksi sitowi,
   Purstoksi pitkän petäjän.
   178. Sa'an salmen loitommaksi.
   186. Paista päiwä hempesestä,
   Toinen kimmosti kimota,
   203. Wanhat sauwojen warahan,
   225. Paljo muita muskuloita,
   233. Tästä poikasen rakenti,
   235. Sano lieto Lemminkäinen:
   243. Työnti Tuonelan jokehen,
   Manalan alantehesen,
   Meni koskessa kolisten,
   Myötäwirrassa wilisten,
   Siellä turskaksi tulewi,
   Waipuwi walaskalaksi,
   Ruotsi syöpi ruokinansa,
   Herrat herkkuina hywinä,
   Pappilat parahinansa.
   248. Ei saattant sanoille panna,
   Eikä wirsille weteä.
   256. Taiwan tähtien takoa;
   266. Läpi taiwahan lähitse;
   280. Sanowi sanalla tuolla:
   Oi Ukko ylijumala!
   Tee on terwe Lemminkäinen,
   Äitisen emoni lapsi,
   288. Jopa sai sanalliseksi,
   Taisi wirsille weteä.
   * Ja saatti sanoille panna.
  
   Yheksäs Runo.
   2. Weisti wuorella wenettä,
   Kalkutteli kalliolla
   Kesken jäänyttä wenettä,
   Purtta puolin puuttunutta;
   24. Siitä saapi pohjapuuta,
   28. Laulo päiwän, laian puutti,
   Laulo toisen, toisen puutti,
   30. Kolmannen perikokalla,
   Hankoja hawinnehissa,
   Keulakaarta käätessähän.
   36. Peräjuuren jatkoksessa,
   Kokkien kohentimilla.
   * Perälaian liitännässä,
   Wene konnan kokkapuussa.
   43. Niin sano sanalla tuolla:
   Tuolta saan sa'an sanoja,
   Tuhat wirren tutkelmoita,
   Joutsenen kynän nenästä,
   Aina allin kielen alta.
   52. Tappo parwen pääskylöitä,
   Joutsenia pitkän juonen,
   Lauman hanhia hajotti,
   (Hajotteli hanhikarjan)
   Ei saanut sanoa yhtä.
   66. Sai sieltä sata sanoa,
   Ne kaikki awuttomia.
   75. Astu tietä, astelewi
   Tuolle Tuonelan joelle.
   79. Sittä huuti huiahutti,
   Wihellytti wiuahutti
   82. Lapsi Kalman karpasoa,
   93. Muun surman murottamatta.
   * Muun surman musertamatta.
   99. Jo tunnen walehtelian,
   Ymmärtelen kielastajan;
   * Tuosta tunnen kielastajan,
   Tajuan walehtelian;
   102. Tuoni suusta tupruaisi,
   108. Rauta on mun manalle saanut,
   Teräs tuonut Tuonelahan.
   117. Hurmehin norahteleisi.
   128. Tulin turkkisi palaisi,
   * Tuli turkissa palaisi,
   Walkiainen waattehissa.
   Ei sillä wenettä saaha,
   Tuoa purtta Tuonelasta.
   139. Wesin helmasi waluisi,
   * Wesin waattehet waluisi,
   Waahtena walahteleisi.
   * Wesi waatteista waluisi,
   Helmoista herahteleisi.
   * Waahti parrasta waluisi,
   151. Jo wainen walehtelinki,
   Täytywi tosin sanoa:
   172. Tuonen tyttäret toruwat,
   Lapset Kalman kalkuttawat:
   Ei täältä wenehet joua,
   Eikä suorru soutajamme.
   Sillon wanha Wäinämöinen
   Tohti toisiksi ruweta,
   Ruohti muuksi muutellate,
   Kiwenä wetehen wieri,
   Sarana saraikkohon.
   Tuonen tyttöset toruwat,
   Tinarinnat riitelewät:
   Äiä on tänne tullehia,
   Waan wähän palannehia;
   On meillä kotona tytti,
   Rautalangan ketreäjä;
   On meillä kotona poika,
   Waskiwerkkojen kutoja
   Tuohon Tuonelan jokehen,
   Manalan alusmajahan,
   Ettet pääse päiwinäsi,
   Selwiä sinä ikänä.
   178. Satasormi Tuonen tyttö,
   * Tuonen tyttö rautasormi,
   Rautasormi, rautanäppi,
   182. Keträsi sykysen nuotan,
   184. Kiwen kirjawan siwulla,
   Paaen paksun palliolla.
   * Korwalla tulisen kosken,
   Pyhän wirran pyörtehessä.
   186. Tuonen poika rautasormi,
   Rautasormi, rautanäppi,
   Jok' oli kuollehen näkönen,
   Kaonnehen karwallinen,
   Jo kuto sykysen nuotan,
   207. Sanan wirkko, noin nimesi:
   Täm' ei mies Manalle joua,
   Tukkapitkä Tuonelahan;
   Mato joutaoon Manalle,
   Lyhyttukka Tuonelahan,
   Ilman tauin tappamatta,
   Oman surman ottamatta,
   Muun surman musertamatta.
   209. Meni mustana matona,
   214. Mateli matona werkot,
  
   Kymmenes Runo.
   12. Suussa Anterwo Wipusen,
   * Suussa Angerwo Wipusen,
   15. Hempu heiluteltawata,
   16. Neki matkoja pahoja;
   18. Naisen neulojen neniä;
   20. Miehen miekkojen teriä;
   25. Kuni muinosen musikan
   Eli kurjan palkollisen.
   30. Ohoh taitawa takoja!
   35. Lai syämehen teräkset,
   Pane päälle meltorauta;
   39. Watsasta Wironi wanhan,
   43. Kauan kalkkisi kaonnut,
   * Kauan Antero kaonnut,
   50. Juoksi juonen ensimmäisen
   * Juoksi juonen heikutteli
   52. Astu toisen tolkutteli
   54. Kolmannenki kelkytteli
   58. Kauan lehossa lewännyt;
   (Lewossa, liewossa, mannussa)
   59. Kaswo suusta kaunis ruoho,
   Kielestä helewä heinän
   Wenehaapa hampahista,
   Leuoilta lewiä leppä,
   Niskasta niherwä kuusi,
   (Kulmista kumia kuusi),
   Päältä pensiä petäjä.
   71. Wenehaawat hampahilta,
   Otsasta orawikuuset,
   Päältä pensiät petäjät.
   * Jaloilta jalon petäjän.
   74. Syösti rautasen korennon,
   Pisti pään teräksisimmän.
   89. Torkahti jalansa toisen,
   Waapahti wasempuensa
   Suuhun Antero Wipusen,
   90. Mahtipontisen powehen;
   103. Lyöä helkähyttelewi,
   110. Jo sit' on jotaki syöty,
   112. En ole syönyt taan näöstä;
   115. Rauan karstat karkelewi
   416. Emmo Wäinölän wasikka,
   Ulappalan umpisilmä
   Eli kantus Kalewalassa,
   Jotta helpon heittäsimmä,
   Muunne muuttaisin majani.
   421. Lähen konna koukuistasi,
   Maksoistasi maan wenyjä,
   Kun sanot sa'an sanoja,
   Tuhat wirren tutkelmusta.
   444. Ennen eukon neuomia,
   Kehräwartta kiertessänsä,
   Wäätessänsä wärttinätä.
   Laulo muitaki sanoja,
   Otetuitansa omia,
   Tiepuolista tempomia,
   Kanarwoista katkomia,
   Risukoista riipomia,
   Wesoista wetelemiä.
  
   Yhestoista Runo.
   7. Rakenteli laiwojansa,
   Kun kuki sukimojansa,
   Itse ilmoin luomiansa,
   Laulo wenosen wesille,
   Laulo päälle purjehia.
   13. Karahkoita kankahalla,
   18. Somerta sirottamahan
   Wenehellä waskisella,
   Melan koukkupään nojassa,
   24. Satalaita lainehtiwi,
   27. Kawe ilman kaunis impi,
   29. Aina poukkujen pesiä,
   Räpähien räimittäjä,
   * Aina sotkulla asuwa,
   Waattehia walkasia,
   (Räpäleitä räiskyttäjä),
   Rannalla meryttä wasten,
   Wasten merta hiuennutta.
   * Laisen laiturin nenässä,
   Siwulla sinisen sillan,
   Nenässä utusen niemen,
   Päässä saaren terhenisen.
   Sepä kuuli kuusoalta,
   Kaheksaltaki karehti.
   36. Kahen puolin kaikki paikat,
   42. Kun sa ollet hanhikari,
   45. N. s. l. lewitö (lewiös, lewiä),
   47. Kun lienet kalanen kari (kare)
   50. N. s. u. ureu (uretu),
   52. Kun ollet kiwinen kari,
   55. W. p. wetele (wetelös, wetäköö),
   57. Kun ollet isoni pursi
   Eli weioni wenonen,
   59. Niin kohin kotihin kännys,
   61. Kylin muita walkamoita.
   68. Niin sä lähene lähemmä,
   * Niin perin kotia käännys,
   74. Jo kohin kotia käänty,
   Perin muille walkamoille,
   * Ja perin kotia käänty,
   Kohin muita walkamoita,
   81. Kysytteli, lausutteli:
   83. Suorihet suwannon sulho,
   * Urkenit uwentolainen,
   * Ulkosit uwantolainen,
   86. Läksin kuujan kuullantahan.
   Lohen suuren pyyäntähän,
   94. Muin ennen minun isoni,
   Toisin waltawanhempani,
   96. Läksi lohta kuultamahan,
   93. Oli werkkoja wenonen,
   Laiwan täysi laskimia,
   Pian täysi tarpomia,
   106. Läksin joutsenen joruhun,
   Pitkäkaulan katselohon,
   * Läksin sorsien hakuhun,
   107. Satasiipien samohon,
   123. Hywä koira kahlehissa,
   124. Koira kierti rannan kierät,
   * Rakki rantoja samosi,
   129. Tule neiti purteheni,
   Weäte wenoseheni,
   138. Wenosi wesien wieä,
   144. Ja wainen walehtelinki,
   Joutawia juoruelin;
   Läksin neittä Pohjolasta,
   Impeä Imantolasta;
   Kun on neiti Pohjolassa,
   Impi kylmässä kylässä,
   Kiitti puoli Pohjan maata;
   Lihan läpi luu näkywi,
   Läpi luun yin näkywi.
   154. Kun tunsi toet sanomat,
   158. Noita tuuli tuuwitteli,
   Ilman lieto liikutteli
   Rannalla meryttä wasten,
   Wasten mertta hiuennetta.
   160. Pian juoksi matkan pitkän,
   Wälehen wälin lyhyen.
   (Wälehen wälit samosi).
   164. Ohoh seppo weikkoseni,
   163. Kolmet korwaskoltuskaiset,
   * Kolmet korwarenkahaiset,
   173. Talwen talliorittasi,
   Syli syttä hartioilla,
   Waaksa muulla wartalolla,
   Kyynärä kywentä päässä,
   Kortteli kowa nokea.
   176. Otetahan sun omasi;
   * Otetahan ostettusi;
   180. Wuosin kaksin kaupittusi,
   Kolmin wuosin kosjottusi;
   190. Wasara waju käestä,
   192. Kulta kiehu kattilassa,
   Kulta tuhkahan tuhertu,
   Lietehen hywät hopiat,
   202. Jolla (josta) p. pesemme,
   Pulmonen puhastelemme,
   211. Puuhusilla pikkusilla,
   212. Kanto wettä kaiwosesta,
   * Kanto wettä kauhasella,
   Wettä tiiskillä tiputti,
   215. Lempiwastan liehautti,
   216. Lati pikkusen poroa,
   Lipiäistä liuotteli,
   Yhen kynnen mustukaista,
   Kynnen mustan (päällä) seisowaista.
   222. Sa'an lukkoja takowi,
   Tuhannen awaimia,
   225. Yhen kalan kiehuessa.
   226. Siitä peipponen peseksen,
   Maan walio walkoaksen,
   Suoriksen suwannon sulho.
   (Sueksen urosten sulho).
   230. Saipa kaswot kaunihiksi,
   Puhkesi punaweriksi,
   Tuli tuntemattomaksi.
   240. Tuoppi kauhtana kaponen
   242. Wyöhyt kullan karwallinen
   244. Saaos saapka sen näkönen,
   * Saa saapka soasta saatu,
   Tuhannesta tukku tuotu;
   Pane warsa waljahisin,
   Puna puikkojen etehen.
   256. Laski helmillä hewoista,
   * Laski wirkkua witsalla,
   Läksi wirkku winkumahan.
   265. Linnan lusku luukutteli,
   Perän peltohon sysäten,
   Hännän maahan torkutellen;
   266. Sano Pohjolan emäntä:
   Oi on piika pikkarainen,
   Kylän paras palkkalainen,
   Käyppä, joua katsomahan,
   270. Käwi tyttö katsomahan,
   Waajon päähän pästyähän,
   Itse noin sanoiksi wirkki:
   Tules maammo katsomahan,
   Ajetahan kirjokorjin j.n.e.
   288. Käyös renki katsomahan.
   297. Maan walio waikutteli,
   299. Hännän maahan torjutellen.
   301. Ei halli wiatta hauku,
   Peni syyttä syyhättele,
   310. Jo taisi pian tajuta,
   Jo ylenki ymmärrellä,
   317. Ulkopuolen uuhen lahta.
   334. Nenätse utusen niemen,
   Päitse saaren terhenisen,
   339. Ku soutaa punawenehin,
   * Ku soutaa punasin pursin,
   Perätse utusen niemen,
   Taatse saaren terhenisen,
   340. Punasella purjehtiwi,
   344. Saapi purrella eloa,
   * Saapi sammulla eloa,
   * Alus on täynnä aartehia.
   349. Wanha neuossa warakas,
   Nuori työssä nopsahampi.
   351. Niin neiti paremmin tiesi,
   Asiansa arwaeli,
   Sanowi sanalla tuolla:
   Ei oo neiti antaminen,
   Tahi tyttö työntäminen
   Korjahan joka kosian,
   Joka miehen mieltä myöten.
   354. Ei neittä rahoilla saaha,
   Eikä kullalla kosita,
   362. Siitä tultihin tupahan.
   Kysy Pohjolan emäntä:
   Mitä wierahat sanowi?
   Tuop' on wiisas Wäinämöinen
   Itse eillä ennättäwi:
   Läksin neittä kosjomahan.
   * Laulo lapsi lattialta,
   Imewäinen istumalta:
   Pois pojat, ulos urohot,
   Pihalle pisimmät miehet
   Rinnuksia riisumahan,
   Rahkehia raastamahan.
   382. Wanhoa en warsinkana.
  
   Kahestoista Runo
   12. Lempo wasta wakoeli,
   31. Pani kyitä kytkyehen,
   Kääreisin käärmehiä,
   Rautasihin renkasihin,
   Witjohin teräksisihin,
   43. Panet karhut kahleisin,
   45. Tappo tammat tanhuilta.
   * Kaato tammat kankahilla.
   53. Karhut rautakahlehisin,
   65. Kun saat Pohjolan joesta
   Hauin hirmuhampahisen,
   Kalan suuren miesten syöjän
   Anopille antehiksi.
   74. Pahoin huoliksi panihen
   Ilmariselle sepolle,
   Takojalle tarkimmalle;
   Tohti toisiksi ruweta,
   Ruohti muuksi muutellate,
   Laati kokon kopristansa,
   Itsestänsä iskulinnun;
   * Ottawi kokolta koprat,
   Linnulta lihan pitimet,
   Hawukalta haarottimet;
   96. Selkä seitsentä wenettä.
   * Selkä syltä seitsemättä.
   98. Kohotellen ilman koira,
   141. Jo kokko kohotteleksen,
   142. Ween wenkalen wetäsi,
   145. Niin nosti kynime kokko,
   Nosti suuren suomuhauin,
   Kohotteli korkialle,
   151. Pitkän pilwen laian päälle,
   Ylähäksi taiwahalle;
   153. Siinä riipo rintapäitä,
   Siinä maisteli makua,
   Ruuatt' on korwa kilpiäwi,
   Watsan warsin halki laski.
   154. Taiwan kannet kallistihen,
   162. Ei tunnu wesi weelle
   Hauin suuren suomuloista,
   Eikä tunnu maa maalle
   Linnun liian lentimiltä.
   176. Tulkohon ikuinen tuoli,
   Istunpölkky polwuhinen
   183. Joko neiti annetahan,
   Tytty täältä työnnetähän?
   192. Kun söit koira saalihisi,
   198. Kokki suolansa kokewi,
   Makiansa maistelewi.
   * Kokki ruokansa kokewi,
   200. Saanni Tuonelan joesta,
   207. Paniaksi päänaluen,
   Jalkoien jaksajaksi.
   Sillon Pohjolan emäntä
   Anto oman tyttärensä
   Ilmariselle sepolle,
   Takojalle tarkimmalle,
   Sanan wirkko noin nimesi:
   Mistä tiesit teutamoinen j.n.e.
   220. Sillon seppo Ilmarinen
   Itse tuon sanoiksi wirkki:
   Siitä tiesin teutamoinen j.n.e.
   221. Lapsi pieni lausutteli:
   225. Kuulu kullalta metsältä,
   Hopehelta hongikolta;
   Ei sen koirat koissa maattu,
   Pennut pehkussa lewätty,
   Haukku koirat korkiasti,
   Sinisen salon sisässä,
   Korwen kuulusan koissa.
   225. Hopehilta lainehilla,
   * Lakehilta lainehilta,
   229. Saksan salmilta sywillä,
   Ulapoilta aukeilta.
   * Wienan päälliltä wesiltä.
   242. Aikawihkon antajoa,
   * Tulewata tuttuansa,
   Kuuluwaista kultoansa.
   247. Kuuli kukon laulawaksi,
   250. Niinp' on suihki sukkulainen,
   Kun kärppä kiwen raossa,
   Niinpä piuhko pirran pii'it,
   Kun tikka puun kupeessa,
   Niinpä käänty käärilauta,
   Kun orawa oksapuussa.
   260. Laatikaame pieni pirtti,
   270. Hyw' on heponen salata,
   * Parempi hepo salata,
   270. Toiset runot kertowat Wäinämöisen mainitut työt
   tehneen ja neien perinneen, waan Ilmarisen
   itsellensä kullasta takoneen.
  
   Kolmastoista Runo.
   1. Päiwilä pitoja laati,
   * Pohjola pitoja laati,
   Sariola juominkia,
   13. Hämehessä härkä synty,
   * Kaswo härkä Kainuhussa,
   * Kaswo härkä kaunihisti,
   Liho mulli liiotenki,
   17. Keski lehmojen wasoja,
   Häntä torkku Torniossa,
   Pää pääty Kalewalassa,
   Jalan astu Aunuksessa,
   Jalan toisen Torniossa,
   22. Neljäs laajassa Lapissa;
   Söi se heinät hettehistä,
   Selkä pilwiä siwupi.
   23. Päiwäkauen pääsky lenti.
   25. Kuukauen orawa juoksi
   26. Härän selkäluuta myöten
   * Härän häntäluuta myöten,
   Hätäsesti päähän pääsi;
   Kesän kärppä kääntelihen
   Yhen kytkyen sialla.
   32. Sonnin maahan sortajata,
   * Sonnin suuren tappajata,
   34. Kauhiasta Karjalasta,
   41. Wirokannas kaatamahan;
   43. Mustat silmät muljautti,
   45. Palwanen pajuille pääsi,
   Wirokannas witsasille.
   55. Siitä meni toisen kerran,
   Ukko hammasta hiowi,
   Ruhto niskahan rutosti,
   Sorti sonnin polwillehen j.n.e.
   63. Mies nuori merestä nousi,
   71. Part' on rinnoilla eessä,
   78. Sonni kaunis kaatajansa.
   81. Wäänti härän polwillehen,
   Siitä käänti kylellehen,
   Kylellehen, selällehen.
   (Tuosta työnti selällehen).
   83. Saipa siitä saalihiksi.
   84. Wähä on saatu saalihiksi.
   88. Kuuta kuusi leiwiskätä,
   92. Pani otraista olutta
   Puisen uuen uurtehesen;
   Ku on kanto kauhasilla,
   Ku on tiiskinä tiputti,
   Se on kaunis Kaukomieli,
   Hänpä määrillä mäkäsi,
   Hänpä kanto kaksin määrin
   Omiansa otriansa.
   99. Niin huhu humala puusta,
   * Huhusi humala puusta,
   100. Wesi kaiwosta sywästä,
   * Wesi Juortanin joesta,
   103. Millon yhtehen yhymmä!
   112. Talwi pantihin olutta,
   121. Kaiwahtawi ulkokansa,
   128. Pieni ois soan sawuksi,
   129. Suuri keittowalkiaksi.
   * Suuri paimenen paloksi.
   130. Pantihin olutta talwi;
   135. Kolmesta jywästä otran,
   Kahesta humalan päästä.
   143. Kawon kaljan käyttimeksi.
   148. Mitä tuosta syntynehe,
   Kun olisi henki saatu.
   157. Hywän muorin hyppysissä?
   160. Osmotar oluen seppä,
   Kapo kaljojen tekiä
   Hiertelee, hykertelewi,
   Hiero kaksin kämmeninsä,
   Hykerti käsin molemmin;
   * Hiero kahta kämmentänsä,
   Hykerti molempiansa,
   Reisillähän reikutteli;
   Hiero walkian orawan.
   164. Sano tuon on saatuansa:
   Orawani wästäkäinen,
   Puun puria puhtukainen!
   (Kummun kukka kultaseni!)
   172. Mäki poikki, toinen pitkin,
   Kolmansi wähän witahan;
   * Salo poikki, toinen pitkin,
   * Siell' on kolme korpikuusta,
   Neljä puuta petäjäistä;
   Nouse kuusehen norolla,
   Petäjääsen kankahalla,
   176. Katkoos käpyä kolme,
   Päitä lehwän leikkaellos,
   * Tuo käpönen tullessasi,
   * Käpy hiero kynsihisi,
   Kääriös käpälehesi,
   182. Pian juoksi matka joutu,
   Wäleä wälit samosi,
   194. Otti kuusesta käpyjä,
   Petäjästä helpehiä,
   Ne kanto kawon kätehen,
   Wei olalle Osmattaren.
   201. Kapo kaato kaljahansa,
   202. Eipä nouse nuorten juoma,
   Ylene kawesten kalja.
   * Ei kaswa kawetten kalja,
   Eikä juokse miesten juoma.
   203. Eikä kalja käyäksensä.
   * Juoma nuorten nostoksensa.
   227. Orpolastansa opetti:
   232. Joki poikki, toinen pitkin,
   Kolmansi wähän witahan,
   Pohjon Peltojen perille,
   234. Jossa tammat tappelewat,
   Orihit tasan panewat;
   (Tasan ottawat orihit,)
   236. Rautasella kalliolla,
   Wuorella teräksisellä,
   * Koprin hiiwoa kokoa,
   241. Rinta kulta riehätellä;