Ivanhoe - 38

Total number of words is 3438
Total number of unique words is 2004
22.7 of words are in the 2000 most common words
32.8 of words are in the 5000 most common words
38.0 of words are in the 8000 most common words
Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
yli, jottei minua tunnettaisi. Enpä olisi päässytkään omaan linnaani
sisään, jollei minun olisi luultu kuuluvan silmänkääntäjän seuraan, joka
linnanpihalla huvittaa kansaa, niin ettei luulisikaan heidän olevan
viettämässä isäntänsä hautajaisia. Niinpä siis ruokaeversti arveli minua
joksikin miekkoseksi, joka oli tämmöisessä puvussa tullut auttamaan
hulivilin narrintemppuja, ja sillä tavoin pääsin sisään. Sitten ilmoitin
asian äidilleni ja haukkasin kiireesti vähän palaa, ennenkuin tulin
sinua hakemaan, jalo ystäväni.»
»Ja nyt olet löytänyt minut», lausui Cedrik, »valmiina ryhtymään
uudestaan uljaisiin, kunniaa ja vapautta tuottaviin hankkeisiimme.
Vakuutan sinulle, ettei mikään aamu sen paremmin kuin huominen sovellu
jalon saksilaiskansan kahleiden katkomiseksi.»
»Älä puhu nyt kenenkään kahleiden katkomisesta», vastasi Athelstan;
»hyvä sekin, kun itse olen päässyt niistä vapaaksi. Enemmän palaa
mieleni tuota abotti-konnaa rankaisemaan. Hänet minä hirtän tämän
Coningsburghin linnan huippuun messupaitoineen ja alttarivaatteineen. Ja
jos sinne johtavat portaat ovat liian ahtaat, niin ettei hänen ruhonsa
pääse läpi, minä hinautan hänet ulkoa päin ylös.»
»Mutta, rakas poikani», sanoi Edith, »muista toki hänen pyhää
virkaansa.»
»Muista minun kolmipäiväistä paastoani!» tiuskaisi Athelstan. »Minä
tahdon laskea heistä veret tyhjäksi, jok'ainoasta. Front-de-Boeuf
poltettiin paljon pienemmän pahanteon tähden elävältä, sillä hän ravitsi
sentään vankejansa kelpo lailla, vain viimeiseen soppaan hän panetti
liian paljon sipulia. Mutta nämä ulkokullatut, kiittämättömät orjat,
jotka niin usein istuivat imartelevina kuokkavieraina pöydässäni, eivät
antaneet minulle soppaa eikä sipuliakaan, ei paljon eikä vähän, -- ja
sentähden heidän pitää nyt kuolla, sen vannon Hengistin sielun kautta!»
»Mutta entä paavi, jalo ystäväni», muistutti Cedrik.
»Mutta entä perkele, jalo ystäväni», keskeytti Athelstan; »heidän pitää
kuolla, ja siinä jutun loppu! Vaikka he olisivatkin kaikkein parhaat
munkit maan päällä, niin kylläpä maailma ilman heitäkin tullee toimeen.»
»Häpeä, jalo Athelstan», lausui Cedrik. »Unohda nuo konnat ja ajattele
vain sitä loistavaa kunniaa, joka sinulle nyt on tarjona. Ilmoita tälle
korkealle normannilaiselle herralle, Rikhardille, Anjoun herralle, että
olkoonpa hän kuinka leijonamielinen hyvänsä, hän ei saa taistelutta
pitää hallussaan Alfredin valtaistuinta, niin kauan kuin yksikään
miespuolinen vesa Pyhän Tunnustajan suvusta vielä on hengissä ja voi
siitä kilvoitella.»
»Mitä!» virkkoi Athelstan, »onko tämä jalo Rikhard kuningas?»
»Hän on Rikhard Plantagenet itse», sanoi Cedrik. »Mutta eihän minun ole
tarvis huomauttaa sinulle, että koska hän on vapaaehtoisesti tullut
vieraaksi, häntä ei saa loukata eikä työntää vankityrmään -- hyvinhän
muistanet itsekin, mikä on talon isäntänä velvollisuutesi häntä
kohtaan.»
»Muistan kyllä, niin totta kuin olen kristitty ihminen», sanoi
Athelstan, »ja muistanpa myös velvollisuuteni alamaisena. Tässä siis
tarjoan hänelle uskollisen palvelukseni sekä sydämellä että kädellä.»
»Poikani», lausui Edith, »unohdatko kuninkaalliset oikeutesi!»
»Unohdatko Englannin vapauden, ruhtinaallisesta suvustasi halventunut
vesa!» huudahti Cedrik.
»Äitini ja ystäväni», virkkoi Athelstan, »lakatkaa moittimasta minua.
Vesi- ja leipäkoppi on ihmeitätekevä kunnianhimon masentaja, ja minä
olen haudasta noustuani viisaampi mies kuin sinne alas astuessani.
Puolet noista joutavista hullutuksista puhalsi kavala abotti Wolfram
korviini, ja itsepä nyt näette, onko hän luotettava neuvonantaja. Siitä
saakka kun nuo vehkeet pantiin alulle, on minun osanani ollut vain
kiireiset matkustukset, lyhyet ruokarupeamat, korvapuustit ja
kolahdukset, vankeus ja nälkä; ja mikä muu loppu niistä viimein voikaan
tulla kuin että muutamat tuhannet rauhalliset ihmiset saavat surmansa?
Minä tahdon, sen sanon teille, olla kuningas vain omalla maatilallani
enkä missään muualla. Ja ensimmäinen valtatekoni omalla maatilallani on
oleva se, että hirtän abotin ja hänen munkkinsa.»
»Entä minun kasvattini Rowena», kysyi Cedrik, »toivonpa ettet toki häntä
hylkää?»
»Isä Cedrik», vastasi Athelstan, »olehan nyt järkevä mies. Rowena-neiti
ei huoli minusta -- hän rakastaa sukulaiseni Wilfredin hansikkaan pikku
sormea enemmän kuin minua kaikkine tavaroineni päivineni. Tuossahan hän
itse seisoo ja voi sen todeksi todistaa. No, no, älkää punastuko,
serkku, eihän ole mikään häpeä rakastaa hovimiestä ja ritaria enemmän
kuin maamoukkaa ja franklinia. Mutta älkääpä myöskään naurako, Rowena,
sillä hikiliinat ja kuopalle menneet posket eivät ole, sen Jumala
tietää, lainkaan naurettavia. Tai jollette voi olla nauramatta, niin
tahdon antaa teille huvittavampaa naurun aihetta. -- Antakaapa minulle
kätenne, tai -- paremmin puhuen -- lainatkaa vain se minulle, sillä
pyydän sitä vain ystävänä. Kas tässä serkku Wilfred Ivanhoe, sinun
hyväksesi minä luovun ja eriän... Hui, hai! Pyhä Dunstan auttakoon!
mihinkä Wilfred-serkku onkaan kadonnut! Ja kuitenkin, jolleivät silmäni
tuosta pitkästä paastoamisesta yhä vielä liene käännetyt, näin hänet
juuri äsken tässä seisomassa.»
Kaikki katsahtivat nyt ympärilleen etsien Ivanhoeta, mutta tämä oli
poissa. Viimein saatiin kuitenkin tietää, että muuan juutalainen oli
pyrkinyt hänen puheilleen ja että Ivanhoe, aivan lyhyen keskustelun
jälkeen, oli käskenyt Gurthin tuomaan hänen varusteensa ja oli sitten
lähtenyt linnasta.
»Kaunis serkkuni», virkkoi Athelstan nyt Rowenalle, »jos voisin
ajatella, että jokin muu kuin mitä tärkein asia on ollut syynä Ivanhoen
äkilliseen katoamiseen, niin peräyttäisin...»
Mutta samassa kun hän, huomattuansa Ivanhoen katoamisen, oli päästänyt
Rowenan käden irti, oli myöskin neito, joka tunsi tilansa sangen
kiusalliseksi, karannut huoneesta.
»Totta totisesti», puuskahti hölmistynyt Athelstan, »onpa tuo naisväki
vähimmin luotettavaa lajia kaikista elävistä, lukuunottamatta munkkeja
abotteineen. Tahdon olla pakana, jollen toivonut häneltä koreita
kiitoksia, vieläpä kenties muiskunkin kaupan päälliseksi. Mutta näissä
riivatuissa hikiliinoissa mahtanee olla jokin taikavoima, joka
karkoittaa kaikki ihmiset pakosalle. -- Teidän puoleenne minä siis
käännyn, jalo Rikhard-kuningas, vannoen teille uskollisuutta niinkuin
kunnon alamaisen...»
Mutta poissa oli kuningaskin; eikä kukaan tiennyt, mihin hän oli
joutunut. Viimein saatiin kuitenkin tietää, että hän oli rientänyt
linnanpihalle ja kutsunut eteensä juutalaisen, joka oli käynyt Ivanhoen
puheilla. Hetken aikaa puheltuansa hänen kanssaan Rikhard oli kiivaalla
äänellä käskenyt tuomaan ratsunsa esille, hypännyt selkään, pakottanut
juutalaisenkin nousemaan toisen hevosen selkään, ja lähtenyt
ratsastamaan semmoista vauhtia, että, Wamban sanoilla puhuen, vanhan
juutalaisen niskan kestävyydestä ei olisi voinut panna pantiksi
kuparikolikkoakaan.
»Niin totta kuin toivon tulevani autuaaksi!» huudahti Athelstan, »on
varmaan pahahenki Zernebock minun poissa ollessani ottanut asuntonsa
tähän linnaani. Minä palaan hikiliinoissani niinkuin saalis, jonka hauta
on päästänyt kidastaan, ja jokainen, jota puhuttelen, katoaa heti
kuultuaan minun ääneni! Mutta mitä hyödyttää puhuakaan siitä. Tulkaa
ystäväni -- niin monta kuin teitä vielä on jäljellä -- ja seuratkaa
minua pitosaliin, etteivät vielä useammat meistä katoaisi. Tottahan,
toivoakseni, pöytä on jokseenkin hyvin varustettu, niinkuin vanhasta
saksilaissuvusta syntyneen miehen hautajaisissa sopii. Älkäämme kauemmin
viivytelkö; kukapa tietää, mikä piru meiltä ehkä illallisenkin viepi.»


KOLMASVIIDETTÄ LUKU.

Niin synnit raskauttakoot Mowbrayn rintaa,
ett' orhin vaahtoavan selkä taittuu
ja ratsastaja suin päin syöksyy maahan.
_Rikhard II_.
Kertomuksemme palaa nyt jälleen Templestowen linnan edustalle hetkellä,
jolloin veristä arpaa oli heitettävä Rebekan elämästä ja kuolemasta.
Vilkasta touhua ja liikettä siellä vilisi, ikäänkuin kaikki lähiseudun
asukkaat olisivat virranneet kokoon kyläkirkon vihkiäisiin tai muuhun
maalaisjuhlaan. Mutta eihän harras halu joutua verta ja surmaa katsomaan
ollut yksistään noille muinaisille pimeille ajoille ominaista, vaikka
silloin tosin alinomaiset gladiaattorileikit, kaksintaistelut sekä
turnajaiset olivat enemmän totuttaneet ihmisiä näkemään, kuinka
urhoolliset miehet menettivät henkensä toistensa kädestä. Ainahan
touhuaa äärettömiä katselijajoukkoja meidänkin aikanamme, vaikka tavat
ovatkin sivistyneet, jokaiseen mestaustilaisuuteen, nyrkkitaisteluun,
kapinaan tai hallitusmuodon perinjuurista muuttamista vaativaan
kokoukseen. Itse asia ei heihin koske juuri lainkaan, he tahtovat vain
nähdä miten käy.
Sangen suuri kansanjoukko oli siis koolla Templestowen
preceptorio-kartanon edustalla, haluten nähdä juhlasaaton lähtevän
portista. Vielä enemmän oli joukkoa asettunut turnaustantereen
ympärille. Tämä oli aidattu kappale tasaista maata kartanon lähellä,
joka oli huolellisesti tasoitettu sotaisten munkkien aseharjoituksia
varten. Se täytti pienen, tasavietteisen kunnaan laen, oli ympäröity
vahvalla aitauksella ja niiden sisäpuolta kiertävillä katselijalavoilla,
sillä temppeliherrat sallivat mielellään ihmisten ihailla heidän
taitoansa ritarillisissa harjoituksissa.
Tätä tilaisuutta varten oli tantereen itäiselle reunalle pystytetty
valtaistuin suurmestaria varten, ja sen ympärillä olivat ritariston
preceptorien sekä ritarien kunniasijat. Niiden yläpuolella liehui pyhä
lippu, _Beau-séant_, joka oli temppeliherroille samalla kertaa
sotaviirinä ja taisteluhuutona.
Tantereen vastakkaiselle sivulle oli halkokasa pinottu syvälle maahan
kiinnitetyn patsaan ympärille siten, että siihen oli jätetty aukko,
josta poltettavaksi tuomittu voitiin tuoda surmapiirin sisään; siellä
hänet oli kiinnitettävä patsaaseen kahleilla, jotka riippuivat valmiina.
Tämän surmalaitoksen vieressä seisoi neljä mustaa orjaa, joiden
afrikkalainen ihonväri ja kasvojen muoto suuresti peloitti kansaa; heitä
ällisteltiin, ikäänkuin he olisivat olleet pahoja henkiä, jotka
par'aikaa puuhasivat helvetillisessä työssänsä. Nämä miehet eivät
muulloin liikahtaneet paitsi kun yksi heistä, joka näytti heidän
päälliköltään, käski toisia latomaan uudella ja paremmalla tavalla
varalla olevat polttopuut. Sanalla sanoen, he eivät näyttäneet
huomaavankaan katselijajoukkojen läsnäoloa eikä mitään muuta, paitsi
mikä kuului heidän julmaan virkaansa. Kun he puhelivat keskenään,
aukenivat heidän paksut huulensa ja suuret, valkeat hampaat pistivät
esiin, ikäänkuin he olisivat irvistelleet ilosta tuota toivottua
hirveätä tapausta ajatellessaan. Ja talonpojat töllistelivät heitä
voimatta uskoa muuta, kuin että nämä olivat niitä pahoja henkiä, joiden
parissa noita oli seurustellut, ja jotka nyt, kun heidän palvelusaikansa
oli loppunut, olivat valmiit korjaamaan hänet sieluineen ruumiineen.
Talonpojat kuiskuttelivat keskenään kerraten kaikkia niitä pahoja
tekoja, joita perkele muka oli toimittanut tällä metelisellä,
onnettomalla ajalla, -- ja näissä puheissa sai sarvipää tietysti
enemmänkin syytä osaksensa kuin oikeudenmukaisesti hänelle olisi ollut
tuleva.
»Ettekö ole kuullut, Dennet-vaari», virkkoi eräs talonpoika
naapurilleen, »että perkele on käynyt ilmielävänä perimässä
korkeasukuisen saksilaisen thanen, Coningsburghin Athelstanen?»
»Olen maar, mutta täytyipä sen tuoda hänet takaisin, kiitos Jumalan ja
Pyhän Dunstanin.»
»Mitä puhetta tuo on?» kysyi reipas nuori mies, joka oli pukeutunut
vihreään, kullalla kirjottuun nuttuun ja jonka kantapäillä seurasi
harteva poika kantaen selässään harppua, isäntänsä tunnusmerkkiä. Tämä
ministreli ei näyttänyt olevan halpaa sukua; sitä todisti hänen
rikkaasti kirjaeltu nuttunsa ja lisäksi vielä hänen kaulassaan riippuvat
hopeavitjat, joihin hänen viritysavaimensa oli kiinnitetty. Oikean
käsivarren hihassa oli hopealaatta, johon ei, kuten muuten tapana oli,
ollut piirrettynä sen paronin vaakunaa, jonka huonekuntaan ministreli
kuului, vaan ainoastaan sana _Sherwood_. -- »Mitä te tällä puheella
tarkoitatte?» kysyi iloinen ministreli sekaantuen talonpoikien
puheeseen. »Minä tulin tänne hakemaan runon aihetta ja, Pyhä Neitsyt
auttakoon, enpä surisi vaikka saisin kaksikin.»
»Se on ilmeinen tosi», virkkoi vanhempi talonpoika, »että kun Athelstan
oli ollut neljä viikkoa haudassaan...»
»Tuo ei ole mahdollista», keskeytti ministreli; »näinhän minä hänet
terveenä Ashby-de-la-Zouchen turnajaisissa.»
»Haudassaanpahan vain lienee ollut», sanoi nuori talonpoika, »sillä
kuulinhan P. Edmundin luostarin munkkien vetelevän hänelle
hautausvirsiä; ja olihan siellä Coningsburghin linnassa oikein upeat
peijaispidot, joihin minäkin olisin mennyt, jollei tuo Mobel Perkins
olisi...»
»Haudassapa hän kuitenkin oli», jatkoi vanha mies pudistellen päätänsä,
»ja sangen surkea juttu se vain olikin, sillä surku vanhaa
saksilaisverta...»
»Mutta entä itse tarina, hyvät miehet, -- entä millainen oli itse
tarina?» hoputti runoniekka maltittomasti.
»Aivan niin, kertokaa meille se tapaus», lisäsi vieressä seisova paksu
munkki. Hän nojausi seipääseen, joka oli puolittain toivioretkeläisen
matkasauvan, puolittain sotanuijan näköinen ja toimitti luultavasti
tarvittaessa kumpaistakin virkaa. -- »Antakaapa kuulua», sanoi
vahvaraajainen pappismies, »älkääkä turhaan polttako päivän valoa
viivyttelemällä, -- meillä ei ole liiaksi aikaa.»
»No niin, jos te korkea-arvoisuutenne suvaitsette», vastasi ukko Dennet,
»niin asia oli semmoinen, että eräs pappijuoppo kävi vieraisilla Pyhän
Edmundin luostarin luona...»
»Sellaista puhetta ei minun korkea-arvoisuuteni suvaitse», tokasi
munkki, »että on mokomiakin eläviä kuin pappijuoppoja -- tai, jos onkin,
että maallikko tällä tavalla heitä nimittelee. Hillitse siis kielesi,
veikkonen, ja kuvittele mielessäsi, että pyhä mies oli vain vajonnut
hurskaihin ajatuksiin, joista pää usein menee pyörälle ja jalka alkaa
horjua, aivan samoin kun vatsan ollessa täynnä raikasta viiniä; olenhan
mä tuota kokenut välistä itsekin.»
»Olkoon sitten niin», jatkoi ukko Dennet, »pyhä veli kävi siis
vieraisilla Pyhän Edmundin luostarin lukkarin luona; jonkinlainen
metsäläispappi se vieras on, hän tappaa puolet kaikista hirvistä, jotka
metsästä varastetaan, ja kuuntelee mieluummin olutkannun kilinää kuin
kirkonkellojen helinää, ja käsittelee kernaammin sianlihaviipaletta kuin
kymmentä rukouskirjansa sivua. Muuten hän on kelpo mies ja iloinen
veikko, joka osaa heiluttaa nuijasauvaa, virittää jousta ja hyppiä
Cheshiren polskaa kilpaa paraankin Yorkshiren miehen kanssa.»
»Tuo viimeinen pätkä puheessasi, Dennet-vaari», virkkoi runoniekka,
»säästi sinulle pari kylkiluutasi eheänä.»
»Vielä vai, mies, en minä häntä pelkää», vastasi Dennet; »olenhan tosin
käynyt vähän vanhaksi ja kankeaksi, mutta kun Concesterin leikissä
ponnistin voimiani...»
»Mutta entä tarinasi, -- ukkoseni», muistutti taas runoniekka.
»Kas, tällainenhan se juttu oli, että kun Coningsburghin Athelstan
haudattiin Pyhän Edmundin luostariin...»
»Se on valhetta, ja oikein emävalhetta onkin», keskeytti munkki;
»näinhän minä omin silmin hänet kannettavan Coningsburghin linnaan.»
»No, kertokaa sitten tarinanne itse, hyvät miehet», virkkoi Dennet, jota
nuo lakkaamattomat keskeytykset jo suututtivat. Vain suurella vaivalla
saivat toinen talonpoika ja runoniekka hänet jatkamaan kertomustaan.
--»Nuo molemmat selväpäiset luostariveljekset», sanoi hän viimein,
--»koska nyt tämä arvoisa kirkkoherra välttämättömästi niin tahtoo,
olivat enimmän osaa kesäistä päivää lakkaamatta latkineet janoonsa kelpo
olutta, kun yht'äkkiä kuuluu kumeata ähkimistä ja kahleitten kilinää, ja
sisään astuu Athelstan-vainajan haamu sanoen: 'Te häijyt
palkkapaimenet...'»
»Taas tuli valhetta!» kiirehti munkki keskeyttämään: »eipähän hän
virkkanut sanaakaan.»
»Ahaa, Tuck-veikkonen!» sanoi runoniekka vetäen hänet erilleen
talonpojista; »olemmepa tässä saaneet taas vereksen jäniksen liikkeelle,
näen minä.»
»Minä vakuutan sinulle, Allan-a-Dale», virkkoi hurskas metsän erakko,
»että näin Coningsburghin Athelstanin niin selvään kuin ihmisen silmät
suinkin voivat nähdä elävän miehen. Hänellä oli hikiliina yllään ja koko
mies hajusi kamalasti kalmalta -- sitä näkyä ei kokonainen tynnyrillinen
Kanarian viiniä saa huuhdotuksi pois mielestäni!»
»Kaikkea vielä!» pilkkasi runoniekka; »leikkiähän sinä vain puhunet!»
»Älä usko minua enää koskaan», sanoi munkki, »jollei ole totta, että
nuijasauvallani läimähytin sivalluksen, joka olisi kaatanut häränkin;
mutta se sujahti hänen ruumiinsa läpi niinkuin savupatsaan!»
»Pyhä Hubert auttakoon!» kummasteli laulajaveikko, »onpas tämä
ihmeellinen tarina ja sangen sopiva runoiltavaksi tuohon vanhaan
nuottiin: Suru sattui munkki-vanhukselle.»
»Pilkkaa vain, jos tahdot», sanoi munkki; »mutta jos saat minut
laulamaan semmoista laulua, niin vieköön minut ensimmäinen paras haamu
tai piru päinpäätimysten! Ei, ei -- minä tein silloin heti päätöksen,
että käyn uskoni vahvistukseksi katsomaan jotakin jumalista tekoa, kuten
esimerkiksi noidan polttamista, jumalantuomiota kaksintaistelun avulla
tai muuta semmoista, ja sentähden olen nyt tässä.»
Heidän tähän tapaan vielä jutellessaan alkoi kuulua ison kellon
kumahtelua Templestowen P. Mikaelin kirkosta, keskellä pientä kylää
seisovasta jalotyylisestä rakennuksesta. Harvakseen kumahtelevat lyönnit
täyttivät tienoon synkeällä kuolemaa ennustavalla malmiäänellään.
Kaikkien katseet kääntyivät nyt preceptorio-kartanolle päin odotellen
suurmestarin, ritariston taistelijan ja syyllisen saapumista.
Viimeinkin laskusilta painui alas, portit aukenivat ja linnasta ratsasti
esiin ritari, joka kantoi veljeskunnan suurta lippua; hänen edellään
kulki kuusi torvensoittajaa, hänen jäljessään preceptorit, ja niiden
perästä suurmestari hevosella, jonka asu oli aivan koristamaton. Sitten
tuli Brian de Bois-Guilbert, kiireestä kantapäihin loistavissa
rautavaruksissa, mutta peitsettä, miekatta ja kilvettä, joita kaksi
hänen asemiestään kantoi. Hänen kasvonsa, joita pitkä, päähineestä
alaspäin valuva sulka osaksi peitti, ilmaisivat suurta hämminkiä; ylpeys
ja epäröinti näyttivät hänessä taistelevan keskenään. Hän oli
kalmankalpea, ikäänkuin ei olisi moneen yöhön saanut unta; mutta
sittenkin hän hallitsi tulista ratsuansa sillä tavanmukaisella
notkeudella ja taidolla, mikä oli ominaista temppeliritariston parhaille
peitsimiehille. Ensi silmäyksellä hänen ulkomuotonsa oli jalo ja
majesteetillinen; mutta ken tarkemmin sitä tarkkaili, näki hänen
synkässä muodossaan jotakin, josta mieluimmin käänsi pois katseensa.
Bois-Guilbertin toisella sivulla ratsasti Konrad de Mont-Fitchet,
toisella Albert de Malvoisin toimien taistelijaritarin todistajina;
molemmat olivat veljeskuntansa rauhanaikaisessa puvussa, valkeassa
viitassa. Heidän perässään tuli muita temppeliritareita sekä mustaan
verhottuja asemiehiä ja kantapoikia pitkä sarja, -- nuorukaisia, jotka
toivoivat vasta pääsevänsä temppeliritareiksi. Sitten seurasi
vartijajoukko samoin mustissaan; heidän pystyssä kannettujen
keihäittensä välistä näkyi noituudesta syytetyn valkoinen hahmo kulkevan
hitain mutta vakavin askelin kuolemanpaikkaansa kohti. Kaikki
koristukset oli häneltä riisuttu koska pelättiin, että niissä ehkä voisi
piillä jotakin sitä taikavoimaa, jota saatanan luultiin lahjoittavan
uhreillensa ja jolla muka saattoi estää tunnustusta kidutuksistakin
huolimatta. Pitkä karkea, valkea piikkoinen hame oli puettu Rebekan ylle
hänen itämaisen pukunsa sijaan. Mutta hänen ulkomuodostaan kuvastui niin
jaloa pelottomuutta ja samalla alistumista Jumalan tahtoon, että hänen
näkemisensä tämmöisessäkin asussa, jonka ainoana koristuksena olivat
pitkät, mustat hiuspalmikot, itketti jokaista silmää. Kovasydämisinkin
uskonkiivastelija suri sitä kovaa onnea, että niin ihana olento oli
antautunut vihan aiheuttajaksi ja pahan hengen palkatuksi palvelijaksi.
Uhrin jäljestä seurasi vielä koko joukko preceptorio-kartanon
alustalaisia, kaikki astuen parhaassa järjestyksessä käsivarret ristissä
rinnalla ja silmät maahan luotuina.
Tämä hidas saattue kulki sitä tasaista rinnettä myöten ylös, jonka
laelle turnaustanner oli laitettu. He astuivat aitauksen sisäpuolelle,
marssivat kerran ympäri oikealta vasemmalle ja seisahtuivat sitten.
Hetken aikaa kesti nyt hälinää, kun suurmestari ja kaikki hänen
seuralaisensa lukuunottamatta taistelijaritaria todistajineen
laskeutuivat maahan ratsujensa selästä. Asemiehet, jotka olivat sitä
varten kiiruhtaneet paikalle, veivät heti hevoset pois aitauksesta.
Onneton Rebekka saatettiin sille istuimelle, joka oli halkokasan
vieressä. Kun hän ensi kerran katsahti tuohon hirvittävään paikkaan,
missä hänelle oli valmistettu sydäntä kauhistava ja ruumista kiduttava
kuolema, vavahti hän ja sulki silmänsä. Luultavasti hän rukoili hiljaa
itsekseen, sillä hänen huultensa nähtiin liikkuvan, vaikka ei kuulunut
ainoatakaan sanaa. Hetken kuluttua hän jälleen avasi silmänsä, katsoi
kiinteästi halkokasaan, ikäänkuin totuttautuaksensa siihen ja sitten
käänsi hitaasti ja teeskentelemättä päänsä toisaalle.
Sillä välin oli suurmestari käynyt istumaan arvosijalleen. Ja kun myös
ritarit, kukin arvonsa mukaan, olivat asettuneet istuimilleen, mitkä
suurmestarin rinnalle, mitkä taemmaksi, ilmoitti kova ja pitkä torven
toitotus oikeudenistunnon alkavan. Sitten astui Malvoisin
taistelijaritarin todistajana esiin ja laski juutalaistytön sormikkaan,
joka oli taisteluvaatimuksen panttina, maahan suurmestarin jalkojen
juureen.
»Urhokas herra ja arvoisa isä», sanoi hän, »tässä seisoo kunnon ritari
Brian de Bois-Guilbert, temppeliritariston preceptori, joka otettuansa
vastaan taistelupantin, jonka nyt lasken teidän jalkojenne juureen, on
sitoutunut tämänpäiväisessä taistelussa täyttämään velvollisuutensa
todistaaksensa siten, että juutalaistyttö Rebekka on täydellä syyllä
ansainnut tuomion, jonka kaikkein pyhimmän Siionintemppelin ritariston
neuvottelukokous on hänestä langettanut, tuomiten hänet noidan tavalla
kuolemaan; -- tässä, sanon minä, hän seisoo valmiina ritarillisesti ja
rehellisesti taistelemaan sitä taistelua, jos niin on teidän korkea ja
pyhä tahtonne.»
»Onko hän jo valallansa vannonut», kysyi suurmestari, »että tämä hänen
asiansa on oikea ja rehellinen? Tuokaa esiin ristiinnaulitun kuva ja
kirja _Te igitur_.»
»Herrani ja korkea-arvoinen isäni», vastasi Malvoisin kiireesti, »meidän
veljemme on jo kunnon ritarin Konrad de Mont-Fitchetin edessä
vannomallaan valalla vahvistanut kanteensa totuuden. Muuta valaa ei
häneltä sovikaan vaatia katsoen siihen, että hänen vastapuolensa on
uskoton, jota ei voi valalle päästää.»
Tätä selitystä pidettiin riittävänä Albertin suureksi iloksi. Sillä tämä
kavala ritari oli ennakolta arvannut, miten vaikeata milteipä mahdotonta
olisi saada Bois-Guilbert vannomaan tämmöistä valaa koko kansan edessä;
ja siitä syystä hän oli keksinyt tämän verukkeen, jolla kiusallisesta
valanteosta vältyttiin.
Hyväksyen Albert Malvoisinin selityksen suurmestari käski airueen astua
esille ja toimittaa virkaansa. Torvet nyt jälleen törähtivät ja airut
julisti korkealla äänellä: »Kuulkaa, kuulkaa, kuulkaa! -- Tässä seisoo
kunnon ritari, herra Brian de Bois-Guilbert, tarjoutuen taistelemaan
ketä vapaasukuista ritaria vastaan tahansa, joka tahtoo ottaa päällensä
juutalaistytölle Rebekalle suodun ja sallitun oikeuden puolustaa
itseänsä sijaistaistelijan kautta siitä laillisesta syystä, että hänen
oma ruumiinsa ei kykene taisteluun. Ja tämmöiselle puolustajalle meidän
korkea-arvoinen ja urhoollinen suurmestarimme, joka on täällä läsnä, suo
avonaisen tantereen, päivänpaisteen ja tuulen tasaisen jaon sekä kaiken
muun, mikä rehelliseen taisteluun kuuluu.» -- Torvet törähtivät jälleen,
ja sitten seurasi pitkällinen, aivan äänetön hiljaisuus.
»Eipä syytetylle näy ilmaantuvan ketään puolustajaksi», lausui
suurmestari. »Mene, airut, ja kysy häneltä, odottaako hän ketään, joka
tulisi hänen puolestaan taistelemaan.» -- Airut läheni Rebekan istuinta,
ja myöskin Bois-Guilbert kääntäen äkkiä hevosensa pään samalle tantereen
kulmalle päin jouduttihe huolimatta Malvoisinin ja Mont-Fitchetin
viittauksista, yhtä rinnan airuen kanssa Rebekan luokse.
»Onko tämä lainmukaista ja taistelun säännöissä sallittua?» kysyi
Malvoisin suurmestariin katsahtaen.
»On kyllä, Albert de Malvoisin», vastasi Beaumanoir. »Koska kerran tällä
tavalla on vedottu Jumalan tuomioon, niin emme saa estää asianomaisia
puhelemasta keskenänsä, koska siten totuus voi sitä paremmin tulla
ilmi.»
Sillä välin airut puhui Rebekalle tällä tavalla:
»Neito, korkeasti kunnioitettava ja arvoisa suurmestari kysyy sinulta,
oletko hankkinut itsellesi puolustajaa tätä taistelua varten, vai
myönnätkö olevasi täydellä syyllä tuomittu ansaitsemaasi
rangaistukseen?»
»Ilmoita suurmestarille», vastasi Rebekka, »että minä yhä vielä vakuutan
olevani viaton enkä myönnä olevani syystä tuomittu, sillä muuten
lankeaisi vereni päälleni. Sano hänelle, että vaadin niin pitkää
viivytystä kuin hänen lakinsa vain sallii, jotta saisimme nähdä,
tahtooko Jumala, jonka apu pahimmassa hädässä aina on lähinnä, antaa
minulle puolustajan. Ja kun pisin mahdollinen viivytysaika on kulunut
loppuun, niin tapahtukoon Hänen pyhä tahtonsa!» -- Airut lähti viemään
tätä vastausta suurmestarille.
»Jumala varjelkoon», lausui Luukas Beaumanoir, »että juutalainenkaan tai
pakana saisi aihetta moittia meitä vääryydestä. Tahdomme odottaa siihen
saakka, kunnes varjot kääntyvät lännestä itään päin nähdäksemme, tuleeko
tälle onnettomalle naiselle puolustajaa. Mutta sitten kun päivä on niin
pitkälle kulunut, täytyy hänen valmistaa itsensä kuolemaan.»
Airut toi suurmestarin sanoman Rebekalle, joka nöyrästi kumarsi päätään,
laski käsivartensa ristiin rinnalle ja katsahti taivaaseen päin
ikäänkuin odottaen ylhäältä sitä apua, jota hän tuskin enää saattoi
toivoa ihmisiltä. Tällä kauhistavalla hetkellä Bois-Guilbertin ääni
sattui hänen korviinsa. Se oli vain hiljainen kuiskaus, mutta Rebekka
näytti sitä pahemmin säikähtyvän kuin äsken airuen puhetta.
»Rebekka», virkkoi temppeliherra, »kuuletko minua?»
»Ei minulla ole mitään tekemistä sinun kanssasi, julma ja kovasydäminen
mies», vastasi onneton tyttö.
»Niin, mutta kuuletko sanojani?» jatkoi temppeliherra. »Sillä ääneni
sointi on peloittava minun omillekin korvilleni. Tuskin tiedän, missä
seison tai mitä varten meidät on tuotu tänne. -- Tämä aidattu tanner
--tämä istuin -- tämä halkokasa -- minä tiedän niiden tarkoituksen;
mutta sittenkin tuntuu, kuin ne eivät olisi mitään todellisia esineitä,
vaan hirvittäviä mielikuvitelmia, jotka säikähdyttävät sydäntäni
julmilla harhanäyillä, mutta eivät voi taivuttaa järkeäni uskomaan.»
»Minun järkeni ja aistini tietävät hyvin paikan sekä ajan», vastasi
Rebekka; »molemmat vakuuttavat minulle, että tuo halkokasa on polttava
tuhkaksi minun maallisen verhoni ja aukaiseva sielulleni tuskallisen,
mutta pian tapahtuvan pääsyn parempaan maailmaan.»
»Hourailuja, Rebekka, -- hourailuja vain», sanoi temppeliherra; »tyhjiä
hourailuja, jotka oman kansasi sadukkealaisten valistunut järki tietää
tyhjiksi. Kuule minua, Rebekka», jatkoi hän kiihkeästi, »sinulla on
parempi tilaisuus pelastaa henkesi ja vapautesi kuin nuo konnat ja tuo
ukko-hupakko voivat aavistaakaan. Nouse tähän taakseni hevoseni selkään
-- Zamor, uljas ratsuni, ei ole isäntäänsä koskaan ennenkään pettänyt.
Minä voitin sen kaksintaistelussa Trebizondin sulttaanilta. Nouse, sanon
minä, taakseni -- ja yhdessä tunnissa jätämme takaa-ajajat sekä
etsiskelijät kauas jälkeemme -- uusi huvituksen maailma on aukeneva
sinulle -- ja minulle uusi maineen tie. Lausukoot he minusta vain
tuomionsa, jota minä halveksin, ja pyyhkikööt pois Bois-Guilbertin nimen
munkkiorjainsa luettelosta. Minä huuhdon verellä pois jokaisen loan,
minkä he tohtinevat viskata kilpeeni.»
»Kiusaaja», vastasi Rebekka, »luovu minusta! Et tällä viimeisellä
hetkellänikään saa minua hiuskarvankaan vertaa liikahtamaan
leposijaltani. Suuri on vihollisten joukko minun ympärilläni, mutta
You have read 1 text from Finnish literature.
Next - Ivanhoe - 39
  • Parts
  • Ivanhoe - 01
    Total number of words is 3343
    Total number of unique words is 2116
    19.0 of words are in the 2000 most common words
    27.2 of words are in the 5000 most common words
    31.9 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Ivanhoe - 02
    Total number of words is 3380
    Total number of unique words is 2081
    19.9 of words are in the 2000 most common words
    29.4 of words are in the 5000 most common words
    34.1 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Ivanhoe - 03
    Total number of words is 3405
    Total number of unique words is 2054
    21.2 of words are in the 2000 most common words
    30.3 of words are in the 5000 most common words
    35.1 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Ivanhoe - 04
    Total number of words is 3307
    Total number of unique words is 2020
    21.2 of words are in the 2000 most common words
    30.1 of words are in the 5000 most common words
    35.5 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Ivanhoe - 05
    Total number of words is 3387
    Total number of unique words is 1968
    22.6 of words are in the 2000 most common words
    31.2 of words are in the 5000 most common words
    37.2 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Ivanhoe - 06
    Total number of words is 3342
    Total number of unique words is 2086
    18.4 of words are in the 2000 most common words
    26.6 of words are in the 5000 most common words
    31.9 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Ivanhoe - 07
    Total number of words is 3307
    Total number of unique words is 1946
    21.8 of words are in the 2000 most common words
    29.8 of words are in the 5000 most common words
    35.4 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Ivanhoe - 08
    Total number of words is 3428
    Total number of unique words is 1910
    22.4 of words are in the 2000 most common words
    32.3 of words are in the 5000 most common words
    36.9 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Ivanhoe - 09
    Total number of words is 3576
    Total number of unique words is 1882
    24.5 of words are in the 2000 most common words
    33.4 of words are in the 5000 most common words
    38.5 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Ivanhoe - 10
    Total number of words is 3451
    Total number of unique words is 1963
    21.6 of words are in the 2000 most common words
    31.0 of words are in the 5000 most common words
    36.5 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Ivanhoe - 11
    Total number of words is 3453
    Total number of unique words is 1886
    23.5 of words are in the 2000 most common words
    32.6 of words are in the 5000 most common words
    37.4 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Ivanhoe - 12
    Total number of words is 3397
    Total number of unique words is 2026
    22.7 of words are in the 2000 most common words
    31.8 of words are in the 5000 most common words
    36.8 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Ivanhoe - 13
    Total number of words is 3553
    Total number of unique words is 2072
    21.7 of words are in the 2000 most common words
    30.8 of words are in the 5000 most common words
    36.3 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Ivanhoe - 14
    Total number of words is 3479
    Total number of unique words is 2036
    22.5 of words are in the 2000 most common words
    31.1 of words are in the 5000 most common words
    35.8 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Ivanhoe - 15
    Total number of words is 3497
    Total number of unique words is 2028
    22.2 of words are in the 2000 most common words
    31.5 of words are in the 5000 most common words
    36.9 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Ivanhoe - 16
    Total number of words is 3535
    Total number of unique words is 1914
    22.5 of words are in the 2000 most common words
    31.2 of words are in the 5000 most common words
    36.9 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Ivanhoe - 17
    Total number of words is 3466
    Total number of unique words is 2039
    20.1 of words are in the 2000 most common words
    29.6 of words are in the 5000 most common words
    34.0 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Ivanhoe - 18
    Total number of words is 3521
    Total number of unique words is 1991
    21.2 of words are in the 2000 most common words
    30.3 of words are in the 5000 most common words
    35.8 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Ivanhoe - 19
    Total number of words is 3586
    Total number of unique words is 1928
    22.2 of words are in the 2000 most common words
    31.9 of words are in the 5000 most common words
    36.5 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Ivanhoe - 20
    Total number of words is 3463
    Total number of unique words is 1914
    21.7 of words are in the 2000 most common words
    31.3 of words are in the 5000 most common words
    36.4 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Ivanhoe - 21
    Total number of words is 3653
    Total number of unique words is 1978
    22.9 of words are in the 2000 most common words
    32.8 of words are in the 5000 most common words
    37.5 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Ivanhoe - 22
    Total number of words is 3504
    Total number of unique words is 1998
    21.4 of words are in the 2000 most common words
    30.3 of words are in the 5000 most common words
    34.8 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Ivanhoe - 23
    Total number of words is 3505
    Total number of unique words is 1979
    23.5 of words are in the 2000 most common words
    33.5 of words are in the 5000 most common words
    38.9 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Ivanhoe - 24
    Total number of words is 3561
    Total number of unique words is 1986
    22.1 of words are in the 2000 most common words
    30.9 of words are in the 5000 most common words
    36.0 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Ivanhoe - 25
    Total number of words is 3599
    Total number of unique words is 1986
    23.0 of words are in the 2000 most common words
    32.8 of words are in the 5000 most common words
    38.5 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Ivanhoe - 26
    Total number of words is 3470
    Total number of unique words is 2020
    21.7 of words are in the 2000 most common words
    32.5 of words are in the 5000 most common words
    38.5 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Ivanhoe - 27
    Total number of words is 3506
    Total number of unique words is 2046
    21.8 of words are in the 2000 most common words
    32.1 of words are in the 5000 most common words
    36.7 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Ivanhoe - 28
    Total number of words is 3520
    Total number of unique words is 1888
    21.2 of words are in the 2000 most common words
    29.6 of words are in the 5000 most common words
    35.3 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Ivanhoe - 29
    Total number of words is 3514
    Total number of unique words is 1865
    22.9 of words are in the 2000 most common words
    33.3 of words are in the 5000 most common words
    38.4 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Ivanhoe - 30
    Total number of words is 3435
    Total number of unique words is 2013
    19.8 of words are in the 2000 most common words
    29.6 of words are in the 5000 most common words
    35.5 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Ivanhoe - 31
    Total number of words is 3516
    Total number of unique words is 1903
    23.4 of words are in the 2000 most common words
    32.5 of words are in the 5000 most common words
    37.8 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Ivanhoe - 32
    Total number of words is 3505
    Total number of unique words is 1915
    22.4 of words are in the 2000 most common words
    32.1 of words are in the 5000 most common words
    37.7 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Ivanhoe - 33
    Total number of words is 3534
    Total number of unique words is 1892
    23.2 of words are in the 2000 most common words
    32.8 of words are in the 5000 most common words
    37.9 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Ivanhoe - 34
    Total number of words is 3600
    Total number of unique words is 1904
    23.2 of words are in the 2000 most common words
    32.5 of words are in the 5000 most common words
    38.0 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Ivanhoe - 35
    Total number of words is 3510
    Total number of unique words is 2019
    22.1 of words are in the 2000 most common words
    31.5 of words are in the 5000 most common words
    36.2 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Ivanhoe - 36
    Total number of words is 3482
    Total number of unique words is 1986
    22.5 of words are in the 2000 most common words
    31.2 of words are in the 5000 most common words
    36.5 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Ivanhoe - 37
    Total number of words is 3458
    Total number of unique words is 2051
    21.9 of words are in the 2000 most common words
    31.9 of words are in the 5000 most common words
    36.0 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Ivanhoe - 38
    Total number of words is 3438
    Total number of unique words is 2004
    22.7 of words are in the 2000 most common words
    32.8 of words are in the 5000 most common words
    38.0 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Ivanhoe - 39
    Total number of words is 3392
    Total number of unique words is 1961
    22.2 of words are in the 2000 most common words
    31.4 of words are in the 5000 most common words
    37.1 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Ivanhoe - 40
    Total number of words is 1134
    Total number of unique words is 742
    27.0 of words are in the 2000 most common words
    39.4 of words are in the 5000 most common words
    44.5 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.