Ivanhoe - 14

Total number of words is 3479
Total number of unique words is 2036
22.5 of words are in the 2000 most common words
31.1 of words are in the 5000 most common words
35.8 of words are in the 8000 most common words
Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
suuntäyden kuivia papuja, hän ei voinut olla pyytämättä vähän juotavaa
päälle. Hurskas isäntä, pyyntöä täyttäessään, asetti suuren ruukun
täynnä kirkkainta lähdevettä hänen eteensä.
»Se on Pyhän Dunstanin lähteestä», sanoi erakko, »jossa tämä pyhä mies
yhden päivännousun ja päivänlaskun välillä kastoi viisisataa
pakanallista tanskalaista ja brittiläistä -- siunattu olkoon hänen
nimensä!» Näin lausuttuaan hän likisti mustan partansa astian reunaan,
mutta otti paljon kohtuullisemman siemauksen kuin niin mahtavien
ylistyssanojen jälkeen olisi luullut.
»Minusta näyttää, arvoisa isä», sanoi ritari, »että tuo laiha ruokasi
sekä pyhä, joskin hiukan miedonlainen juomasi ovat ravinneet sinua aivan
ihmeellisellä tavalla. Pikemmin luulisi sinun näköisesi miehen
tavallisesti saavan voiton kaikissa painilajeissa tai sauvapeleissä tai
kilpamiekkailuissa kuin viettävän aikansa tässä jylhässä korvessa
messuja veisaamalla ja elättävän itseään paahdetuilla pavuilla ja
kylmällä vedellä.»
»Herra ritari», sanoi erakko, »teidän ajatuksenne, niinkuin muidenkin
oppimattomien maallikkojen, ovat lihan siittämiä. Pyhä Neitsyt Maaria ja
erikoinen suojeluspyhimykseni ovat siunanneet ne halvat aineet, joita
minun, valani mukaan, tulee käyttää ainoana ravintonani. Siinä on
tapahtunut samanlainen ihme kuin Sadrakin, Mesakin ja Abednegon pavuille
ja vedelle, koska mainitut miehet mieluummin tyytyivät näihin aineisiin
kuin maistoivat saraseenien kuninkaan tarjoamia herkkuja ja viinejä.»
»Pyhä isä», sanoi ritari, »salli syntisen maallikon saada tietää sen
miehen nimi, jonka ulkomuodossa Luoja on tehnyt niin suuren ihmeen?»
»Saatpa sinä nimittää minua», vastasi erakko, »Copmanhurstin erakoksi,
sillä siksi minua näillä seuduin mainitaan. -- Lisäävät he tosin
tavallisesti siihen kunnianimen 'pyhä'; mutta en minä sitä tarpeellisena
pidä, sillä en ole siihen mahdollinen. -- Ja nyt, uljas ritari, kenties
lienee minunkin lupa kysyä kunnioitettavan vieraani nimeä?»
»Aivan mielelläni, pyhä Copmanhurstin erakko», vastasi ritari. »Ihmiset
näillä seuduin sanovat minua Mustaksi ritariksi, -- lisäävätpä muutamat
siihen vielä liikanimen 'Tyhjäntoimittaja'; mutta en ole kovin halukas
sitä itselleni omistamaan.»
Erakko kuullessansa vieraansa vastauksen ei voinut pidättää nauruaan.
»Minä näen, ritari Tyhjäntoimittaja», sanoi hän, »että sinä olet
varovainen ja viisas mies. Näenpä myös, että laiha munkinruokani ei
oikein maistu sinulle, joka luultavasti olet tottunut hovien ja leirien
hekkumaan ja isojen kaupunkien ylellisyyteen. Ja muistuu nyt mieleeni,
ritari Tyhjäntoimittaja, että hyvä metsänvartija jättäessään minulle nuo
koirat suojelukseksi sekä heinätukot ratsuansa varten samassa toi tänne
myös vähän ruokavaroja. Ne olin tärkeämpiä asioita miettiessäni peräti
unohtanut, koska ei niistä kuitenkaan ole minunlaiselleni miehelle
syötäväksi.»
»Sen olisin minäkin ottanut valalla vakuuttaakseni, että hän niin on
tehnyt», sanoi ritari. »Samasta hetkestä alkaen, jolloin avasit
luukkosi, olen ollut aivan varma siitä, että tässä majassa on parempaa
ruokaa saatavana. -- Sinun metsänvartijasi on nähtävästi iloinen
veijari; ja kenpä, nähtyään myllynkivesi jauhamassa näitä papuja ja
kurkkusi nielaisemassa tämmöistä inhoittavaa kostuketta», -- hän osoitti
pöydällä seisovaa ateriaa, -- »ei säälisi, että olet tuomittu tämmöiseen
hevosmuonaan ja -juomaan. Tottapa jokainen kiireesti hankkisi sinulle
parempaa. Tuo siis metsänvartijan lahja viipymättä pöytään.»
Erakko loi ritariin miettivän katseen, joka lystillisellä tavalla
ilmaisi epäilyä, olisiko viisasta luottaa vieraaseen. Mutta ritarin
ulkomuoto oli niin suora ja rehellinen kuin ihmiskasvot yleensä voivat
olla. Hänen hymyilynsä tartuttavaa voimaa oli mahdoton vastustaa, ja
sekin ilmaisi kunnollisuutta ja vilpittömyyttä niin selvästi, ettei
majan asukkaan sydän kauemmin voinut olla taipumatta.
Kun he olivat ääneti vaihtaneet pari katsetta, meni erakko majan toiseen
päähän ja aukaisi pienen oven, joka oli kätketty sangen huolellisesti ja
jotenkin taitavasti. Pimeästä komerosta, jonne ovi johti, hän otti
esille mahtavan, suunnattomassa tina-astiassa paistetun piirakan. Tämän
runsaan aterian hän asetti vieraansa eteen, joka tikarillansa heti
puhkaisi kuoren ja arkailematta rupesi maistamaan sisällystä.
»Kuinka pitkä aika siitä on, kun tuo hyvä metsänvartija viimeksi kävi
täällä?» kysyi ritari isännältänsä ahneesti ahmittuaan useampia paloja
tästä erakon ruokavarojen lisäyksestä.
»Melkein kaksi kuukautta», vastasi erakko kiireesti.
»Herra Jumala auttakoon!» sanoi taas ritari, »tapahtuupa teidän
majassanne, pyhä isä, paljonkin ihmeitä! Sillä minä olisin ollut valmis
vannomaan, että lihava sarvas, josta tämä liha on saatu, tuskin
viikkoakaan takaperin juoksenteli vielä nelin jaloin.»
Erakko joutui hiukan hämilleen tästä muistutuksesta. Muutenkin hän jo
oli surusilmin katsellut, kuinka hänen piirakkansa vähenemistään väheni
vieraan hurjista rynnäköistä. Itse hän ei tohtinut yhtyä tähän
rynnäkköön puheltuaan äsken juuri niin hartain mielin paastoovaisesta
elämänlaadustaan.
»Minä olen käynyt Palestiinassa, kunnon erakko», sanoi ritari äkkiä
herjeten kesken syöntiään, »ja muistaakseni siellä on tapana, että
isäntäkin ottaa osaa ateriaan vakuuttaaksensa vieraalle, että ruoka on
terveellistä. Pois se, että luulisin näin pyhästä miehestä pahaa; mutta
tekisitpä minulle sittenkin suuren ilon, jos tahtoisit nyt noudattaa
tätä itämaalaista tapaa.»
»Jos siten voin poistaa teidän turhan epäilyksenne, herra ritari, niin
tahdon heti tehdä poikkeuksen säännöistäni», vastasi erakko. Näin sanoen
hän pisti paikalla molemmat synnynnäiset viisihaarukkansa piirakan
sisuksiin; sillä siihen aikaan ei kahveleista vielä ollut mitään tietoa.
Kursastelun jään näin sulattua isäntä ja hänen vieraansa rupesivat
ikäänkuin kilpailemaan, kumpi jaksaisi syödä enemmän. Ja pääsipä siinä
kilvoittelussa erakko voitolle, vaikka hänen kumppaninsa epäilemättä oli
ollut kauemmin vailla ruokaa.
»Pyhä erakko», sanoi ritari, kun hänen nälkänsä oli tyydytetty, »panenpa
tuon kelpo ratsuni vetoon yhtä sekiiniä vastaan siitä, että samainen
hyvä metsänvartija, jolle olemme kiitollisuudenvelassa tästä piirakasta,
myöskin on uskonut haltuusi pullollisen renskaa tai lekkerillisen
Kanarian viiniä tai muuta semmoista viatonta nestettä, joka kelpaisi
piirakan paineeksi. Tämäkään ei tietysti ole senarvoinen seikka, että se
olisi voinut pysyä niin ankaran lihansakiduttajan muistossa, mutta jospa
vielä kerran kävisit katsomassa tuota salakomeroasi, niin kukaties
nähtäisiin, etten ole pettynyt luulossani.»
Erakko vastasi happamalla irvistyksellä. Käyden komerolleen hän kantoi
sieltä esiin nahkaleilin, joka veti noin neljä korttelia. Myöskin toi
hän kaksi metsähärän sarvista tehtyä ja hopealla silattua juoma-astiaa.
Saatettuansa esiin tämän kelpo nesteen illallisen huuhtomiseksi näytti
hän pitävän sen enempää kursastelua tarpeettomana. Hän täytti molemmat
sarvet, ja saksilaisten tavoin lausuen: »_Waes hael_ (terveydeksesi),
ritari Tyhjäntoimittaja!» tyhjensi hän oman pikarinsa yhdellä
siemauksella.
»_Drink hael_ (saaos tästä), Copmanhurstin pyhä erakko!» vastasi soturi
ja joi puolestaan täpötäyden sarven isännän onneksi.
»Pyhä erakko», sanoi vieras, kun ensimmäinen malja täten oli juotu, »en
voi salata kummastustani, että mies, jolla on tuommoiset raajat ja
jäntereet ja joka sitä paitsi on niin uljas syömämies, viitsii jörötellä
itseksensä tässä erämaassa. Paremmin, minun arvatakseni, sinun sopisi
olla linnan tai muun varustuksen suojelijana, missä saisit syödä lihavia
ja juoda väkeviä kuin elää kihnustella täällä pavuilla sekä vedellä tai
metsänvartijan satunnaisilla antimilla. Kumminkin, jos sinuna olisin,
osaisin hankkia itselleni sekä huvitusta että myös runsaampaa
ravintoakin pyytämällä kuninkaan sarvaita. Onhan niitä montakin kelpo
laumaa näissä metsissä, eikähän kukaan kaivanne, vaikka jokin sarvas
toisinaan menisikin pyhän Dunstanin kappelipapin suuhun.»
»Ritari Tyhjäntoimittaja», vastasi erakko ankarasti, »tuo puheesi on
vaarallista laatua, ja minä pyydän, että lakkaat siitä. Olen kuninkaalle
sekä laille uskollinen erakko, ja jos hävittäisin hallitsijani
metsänviljaa, niin kaapattaisiin minut pian koppiin, enkä olisi kovin
kaukana hirsipuusta, ellei pyhä mekkoni olisi suojanani.»
»Sittenkin, jos sinuna olisin», jatkoi ritari, »lähtisin omia aikojani
kuutamolla kävelemään, silloin kun metsäherrat sekä metsänvartijat
venyvät lämpimissä sängyissänsä, ja silloin tällöin vain -- noin ikään
rukousteni lomahetkinä -- lennättäisin nuolen keskelle niitä
metsäkaurislaumoja, jotka syödä jyrsivät ruohoa salon nurmikoilla.
--Tunnustapa, pyhä erakko, etkö liene toki joskus harjoittanut
tuommoista leikkiä!»
»Tyhjäntoimittaja veikkoseni», vastasi erakko, »sinä olet nähnyt
talonpidostani kaikki, mikä sinua koskee, kenties enemmänkin kuin mitä
sellainen mies olisi ansainnut, joka murtautuu väkivaltaisesti sisään.
Mutta usko minua, parempi on ilolla nauttia Jumalan lähettämää hyvää
kuin hillitsemättömän uteliaana tiedustella, miten se on saatu. Täytä
sarvesi jälleen, ja saas tästä! Äläkä enää, minä pyydän, pakota minua
tämän enemmillä sopimattomilla kysymyksillä näyttämään, ettet olisikaan
saanut täällä yömajaa, jos todenteolla olisin ollut vastahakoisella
tuulella.»
»Niin totta kuin olen kristitty», sanoi ritari, »sinä kiihdytät yhä
enemmän uteliaisuuttani. Oletpa ihmeellisin erakko kaikista, joita ikänä
olen nähnyt! Mutta mitä uhkauksiisi tulee, niin tiedä, että puhut
miehelle, jonka virkana on vaarojen etsiminen, mistä hän vain niitä
löytää.»
»Loiskis, ritari Tyhjäntoimittaja», sanoi erakko; »totta puhuen, uskon
sinut sangen uljaaksi urooksi, mutta arvioinpa sinua samalla myös ihmeen
vähämieliseksi. Jos tahdot koetella samanlaisia aseita minun kanssani,
niin annan sinulle, kaikessa ystävyydessä sekä veljellisessä rakkaudessa
niin perinpohjaisen ripityksen ja täydellisen synninpäästön, ettei
kohtuuttomuuden eikä uteliaisuuden synti suinkaan enää ole kutkuttava
sinua ensi vuoden kuluessa.»
Ritari otti siemauksen sarvestansa ja kysyi, millä aseilla erakko tahtoi
taistella.
»Eipä ole yhtään asetta», vastasi erakko, »Delilan saksista ja Jaelin
kymmentuumaisesta naulasta alkaen aina Goliathin kalpaan asti, jota en
osaisi käyttää yhtä hyvin kuin sinäkin. -- Mutta, jos sallit minun
valita, mitä sanoisit, veli veikkoseni, tämmöisistä leluista?»
Näin sanoen hän aukaisi toisen salakomeron ja otti ulos kaksi miekkaa
sekä kaksi kilpeä, jommoisia sen ajan talonpojat käyttivät. Ritari, joka
tarkoin silmin seurasi hänen liikkeitänsä, näki, että tämä toinen kätkö
sisälsi myös kaksi tai kolme kelpo käsijousta, yhden varsijousen ynnä
muutamia nuolikimppuja näitä varten. Vieläpä tuli lisäksi pimeää komeroa
avattaessa näkyviin harppu sekä useampia muita munkille vallan
sopimattomia kaluja.
»En kysy enää mitään, josta voisit suuttua, sen lupaan, veli erakko»,
sanoi ritari. »Tuon kaappisi sisällys on täydellisesti selittänyt kaikki
tiedusteltavani. Ja näenpä tässä muun muassa aseen», näin sanoen hän
kumartui ja otti esille harpun, -- »jolla kanssasi taistelisin
mieluummin kuin miekalla ja kilvellä.»
»Kunpa ei vain, herra ritari», sanoi erakko, »liikanimi
'Tyhjäntoimittaja' olisi täydellä syyllä annettu sinulle. Kovasti minä,
totta puhuen, ainakin alan sitä pelätä. Mutta olethan vieraani enkä
tahdo koettaa miehuuttasi ilman omaa vapaata tahtoasi. Käy siis istumaan
ja täytä sarvesi; juokaamme, laulakaamme ja riemuitkaamme! Jos jonkin
lystilaulun osannet, niin tervetultuasi milloin vain tahdot
Copmanhurstiin piirakankannikkaa maistamaan, niin kauan kuin minä luen
messuja pyhän Dunstanin kappelissa. Enkä minä, jos Jumala sallii, tästä
taida lähteä, ennenkuin saan harmaan nuttuni sijaan vihreän nurmen
verhokseni. Mutta tule, täytetäänpä pikarit, sillä harppua ei aivan
hopussa saa soinnutetuksi. Ja onhan pikarillinen viiniä paras kurkun
karkaisija sekä korvan teroittaja. Minun mielestäni on hauskinta, kun
viinimarjan mehu tuntuu aina hyppysiin asti, ennenkuin panen ne
hyppelemään harpun kieliä myöten.»


SEITSEMÄSTOISTA LUKU.

Ilolla kirjan aukaisen,
tuon suuren, vaskikantisen.
Nään siinä pyhäin kuvia,
jotk' aikaa sitten taivaissa
jo kantoi voiton kruunua.
Kun lamppu sammuu viimeinkin,
veisailen itsen' unihin.
Ah, monellakin mieli ois
korunsa turhat heittää pois,
jos harmaan vaatteen saada vois
ja vaihtaa melut maailman
erakon rauhanmajahan.
WARTON.
Mielellään vieras totteli iloisen erakon käskyä, mutta ei harppu
sittenkään tahtonut taipua oikeihin ääniin.
»Näyttääpä minusta, pyhä isä», sanoi ritari, »että soittokoneestasi
puuttuu yksi kieli ja että muutkin ovat vääntyneet jotenkin pahasti.»
»Vai niin, huomasitko sen?» vastasi erakko. »Siitä näen, että oletkin
aika soittomestari. Viini ja _wassail_», lisäsi hän vakavalla äänellä,
kohottaen silmiään taivasta kohti, -- »viini ja _wassail_ siihen ovat
syynä! -- Varoitinhan Allan-a-Dalea, pohjoismaan ministreliä, että
harppu joutuisi vialle, jos hän seitsemännen pikarin perästä vielä
tarttuisi siihen. Mutta eipä se mies vain totellut minua. -- Loiskis,
veli veikkonen! Onnistukoon soitantosi hyvin!»
Näin sanoen hän vakavasti tyhjensi pikarinsa, samassa pudistaen päätään
liiaksi viinaan menevän skottilaisen harppuniekan muistolle.
Ritari oli sillä välin saanut kielet jotenkin viritetyksi. Pienen
alkurämpytyksen soitettuaan hän kysyi isännältä, suvaitsisiko hän
mieluummin _sirvente_eä _oc_-kielellä, _lai_'tä _oui_-kielellä[16] vai
ehkä _virelai_'ta eli ballaadi-laulua Englannin kansallisella kielellä.
»Ballaadin, ballaadin», sanoi erakko, »hiiteen kaikki ranskalaiset ocit
ja ouit. Suora englantilainen minä olen, herra ritari, suora
englantilainen niinkuin pyhä Dunstankin, oma suojeluspyhimykseni. Hän
piti oceja ja ouieja yhtä halvassa arvossa kuin lastuja perkeleen
kaviosta -- suoria englantilaisia lauluja vain saa kuulua tässä
majassa.»
»Tahdonpa sitten koettaa», sanoi ritari, »laulaa erästä saksilaisen
ministrelin sepittämää ballaadia. Minä kuulin sen häneltä
Palestiinassa.»
Heti kuului, että ritari, vaikka hän ei ollutkaan mainioimpia mestareita
ministrelin-taidossa, kuitenkin oli oppinut sen parhailta mestareilta.
Hänen äänialansa ei alkujansa ollut kovinkaan laaja ja oli pikemmin
karkea kuin miellyttävä. Mutta opetus oli neuvonut häntä, miten noita
luontaisia puutteita oli lievennettävä vähemmän tuntuviksi. Hänen
laulunsa olisi siis kelvannut taitavampienkin tuomarien edessä kuin
erakko oli, varsinkin kun ritari osasi väliin kiihdyttää sävelensä
tuliseen intoon, väliin sulattaa ne haikeaksi valitushyräilyksi, josta
hänen laulunsa sai sekä voimaa että eloa.
RISTIRETKELÄISEN KOTIINPALUU.
1.
Jo urhotöistään sankari
Pyhältä maalta palasi.
Tuo risti päällä olkapään
on nähnyt monen kovan sään,
ja kilven vammat muistuttaa
jokainen sotaa ankaraa.
Näin hänen kuullaan laulavan
edessä kultans' ikkunan:
2.
»Oi terve, kauno! -- tullut kas!
on kultamaalta sotijas.
Ei tuo hän kultaa matkaltaan,
vaan mitäs siitä -- kunhan vaan
tallella kelpo miekkans' on
ja raisu ratsu verraton.
En huoli, kunhan säilyi nuot,
ja kun sä, armas, katseen suot!
3.
Oi terve, kauno! Kuuluksi
mä saatoin nimes töilläni.
Kaikk' urhot sitä mainitsee
ja runoniekat laulelee:
'Kas tuota neittä, hän se on!
Sen silmäin säihke verraton
urholle ihmevoiman soi,
jok' Askalonin voiton toi.'
4.
'Kas immen suuta! -- hymynsä
suloinen, lämmin, viehkeä,
se leskeks monen avion
tek' alangoll' Ikoonion. --
Kas tukkaa kullan hohtavaa,
lumille kaulan valuvaa! --
Jokainen säie kultainen
löi yhden vääräuskoisen.'
5.
Oi, impi! -- Nimetönnä vain
mä kuljen aina; teoistain
sait sinä yksin mainehen; --
siis avaa oves minullen.
Myöhäisen tunnin kello lyö
ja kylmä pohjoismain' on yö.
Autuutta lemmen hälle suo,
jok' kunnian ja maineen tuo.»
Ritarin laulaessa erakko käyttäytyi aivan samalla tavalla kuin meidänkin
aikoinamme parhaat musiikin ymmärtäjät, kun uutta oopperaa ensi kertaa
näytellään. Hän loikoili tuolin selustan nojassa, siristellen silmiään,
pannen kätensä ristiin ja kierrellen peukaloitaan toistensa ympäri ollen
syvimmän hartaasti kuuntelevinaan. Väliin hän taas levitteli käsiänsä,
hiljaa lyöden tahtia sormillaan. Parissa hänelle erittäin mieleisessä
paikassa hän itsekin loihe vähän auttamaan, kun ei arvellut ritarin
äänen yksin saavan näitä säveliä soimaan niin voimallisesti kuin hänen
herkkä tuntijankorvansa olisi vaatinut. Laulun lakattua erakko kiitteli
korein sanoin sitä kauniiksi ja hyvin esitetyksi.
»Minun mielestäni», hän sanoi, »ovat saksilaiset kansalaiseni kuitenkin
liian paljon seurustelleet normannilaisten kanssa, koska he rupeavat jo
heidän itkusuisia laulujansa matkimaan. Kuka käski tuon kelpo ritarin
lähteä pois kotoa? Taikka mitäpä hän muuta voi odottaakaan kuin
tapaavansa kultansa hauskassa ajanvietossa toisen kosijan kanssa,
jolloin hänen serenaadistansa -- siksihän ne tämmöistä iltalaulua
sanovat -- ei pidettäisi enemmän lukua kuin rakastuneen kissan
naukumisesta räystäskourussa? Kaikesta huolimatta, herra ritari,
otetaanpa nyt taas tästä ja juodaan kaikkien uskollisten rakastajien
onneksi ja menestykseksi -- mutta pelkäänpä, ettette te niiden joukkoon
kuulukaan», lisäsi hän havaittuansa, että ritari, jonka pää tiheistä
ryypyistä alkoi käydä kuumaksi, kaasi vettä viininsä sekaan.
»Mitä», arveli ritari, »etkö sanonut tämän veden olevan autuaan
suojeluspyhimyksesi, hurskaan Dunstanin lähteestä?»
»On se niinkin», selitti erakko, »ja monta sataa pakanaa hän sillä
kastoi. Mutta en ikinä ole kuullut, että hän olisi sitä juomiseen
käyttänyt. Tässä maailmassa on jokainen asia käytettävä oman
tarkoituksensa mukaan. Pyhä Dunstan tunsi yhtä hyvin kuin kuka muu
hyvänsä iloisen munkin oikeudet.»
Näin sanottuaan hän kaappasi harpun ja huvitti vierastansa seuraavalla
omituisella laululla laulaen sitä vanhanaikaisella englantilaisella
sävelellä:
PALJASJALKAINEN MUNKKI.
1.
Saat vuoden, veikko, ja kaksikin saat
läp' etsiä, urkkia Euroopan maat;
vaan onnellistapa mointa et nää,
kuin paljasjalkainen munkki on tää.
2.
Kas ritari rientävi taistelemaan;
hän armahan vuoksi näin peuhaa vaan.
Hän kaatuu -- armas ei huoleen jää,
sen lohdutus kohta on munkki tää.
3.
Moni valtias purppuran riisunut on
ja pukeunut munkkilais-mekkohon,
mut tokkopa kruunuhun yksikään
lie vaihtanut harmajan luukon tään!
4.
Miss' ikänä munkki kulkekohon,
maa viljoineen hänen omans' on;
ja jalka jos väsyvi kulustaan,
joka taloss' ompi hän kotonaan.
5.
Kun päiväll' astuvi tupasehen,
hän viedähän kunniasijallen,
ja luumupuuro jo odottaa,
hän ensiksi herkkua maistaa saa.
6.
Ja yöksi jos joutuvi, lasketaan
koht' olut, piirakat paistetaan;
yks kaikki, jos isäntä suohon jää,
kun vain saa polstarin munkki tää.
7.
Hei, kelpo on munkin luukko ja vyö,
ja paavin valta ja pirun työ!
Jos missä ruusuja kukoistaa,
tää munkki yksin ne poimia saa.
»Totta maar», sanoi ritari, »kauniin ja lystin laulunpa sinä
veisasitkin, josta säädyllesi on suuri kunnia. Mutta pirusta puhuen,
pyhä veli, etkö pelkää, että hän joskus, papille sopimattomien toimien
aikana, saattaisi tulla sinun luoksesi?»
»Minäkö muka vietän aikaani papille sopimattomissa toimissa!» huusi
erakko; »se syytös on perätön, se on, koira vie, aivan perätön!
--Toimitanhan minä kaikki jumalanpalvelukset kappelissani niinkuin pitää
ja sopii -- kaksi messua luen joka päivä, aamuin ja illoin, vielä
lisäksi aamu-, keskipäivä- sekä iltarukoukset, ynnä aveja, credoja ja
isämeitiä -- -- --»
»Paitsi kuutamoöinä, luvallisella metsästysajalla», tuikkasi vieras.
»_Exceptis excipiendis_ -- poikkeuksista puhumatta», vastasi erakko,
»niin vanha abotti opetti minut sanomaan, jos hävyttömät maallikot
tulisivat kysymään, noudatanko säätyni kaikkia pienimpiäkin pykäliä.»
»Aivan oikein, pyhä isä», sanoi ritari; »mutta juuri tämmöisiä
syrjäaskeleitahan perkele väijyykin tarkalla silmällä. Hän kulkee, sen
tiedät, ympäri niinkuin kiljuva jalopeura.»
»Kiljukoon vain, jos uskaltaa», sanoi munkki; »kylläpä sivallus
vyönuorastani kiljahduttaisi häntä yhtä pahasti kuin muinoin pyhän
Dunstanin pihdit. En ole ikinä pelännyt ketään ihmistä, enkä myös pelkää
perkelettäkään joukkioineen. Minua suojaavat pyhät Dunstan, Dubrik,
Winibald, Winifred, Swibert, Willick ja Tuomas Kentiläinen, jota ei pidä
unohtaa, ja onhan minulla vielä omatkin halvat ansioni päällisiksi.
Tulkoot vain tänne perkeleet, niin monta kuin heitä on, niin
pitkähäntäiset kuin töpöhännät! -- Mutta kuulehan yksi salaisuuteni,
veikkonen -- minä en koskaan puhu tämmöisistä asioista ennen
aamurukoustani.»
Hän käänsi nyt puheen toiselle tolalle. Kumpaisenkin kumppanin ilo
kiihtyi kiihtymistään, ja monta laulua he vuorotellen lauloivat.
Yht'äkkiä kova kolkutus majan ovelle keskeytti heidän mässäämisensä.
Syytä tähän häiritsemiseen emme voi selittää, jollemme kerro, mitä sillä
ajalla oli tapahtunut eräille muille meidän tuttavistamme. Vanhaan
Arioston tapaan me näet emme pidä välttämättömänä aina vain seurata yhtä
kertomuksemme henkilöä.


KAHDEKSASTOISTA LUKU.

Matkamme synkän salon läpi käy,
miss' arkaa emääns' seuraa kaurisvasa,
ja pitkät tammet tuuheill' oksillaan
paistetta päivän kaihtaa nurmikolta. --
Hei, sinne matka! -- hauska saloill' on,
kun päivä-kulta paistaa iloisesti;
vähemmän hauska metsämatka on
ja vaarallinen myös, kun öisen lampun
hämärä valo väikkyy latvain kautta.
_Ettrickin Salo_.
Kun Cedrik Saksilainen näki poikansa pyörtyvän Ashbyn
taistelutantereelle, tahtoi hän ensi liikutuksensa vallassa lähettää
palvelijan ottamaan hänet hoitoonsa. Mutta tuo käsky ei tahtonut hellitä
hänen kurkustaan. Hänen oli liian vaikea näin suuren katsojajoukon
edessä tunnustaa omakseen poika, jonka hän oli karkoittanut luotaan ja
julistanut perinnöttömäksi. Hän ei siis tehnyt muuta kuin käski Oswaldin
pitää kaatunutta silmällä; sitten, kun kansa oli hajonnut, piti
Oswaldin, kahden orjan avulla, viedä Ivanhoe Ashbyhyn. Mutta Oswald ei
saanut tilaisuutta antaa senkään vertaa apua. Kun kansa oli hajaantunut,
ei näet ritaria ollut enää löydettävissä.
Turhaan Cedrikin juomanlaskija etsi nuorta herraansa joka puolelta,
--tuossa oli tosin se verinen paikka, missä hän vast'ikään oli maannut,
mutta itse Ivanhoeta ei enää näkynyt. Näytti aivan siltä kuin hän olisi
taikavoimalla kadonnut näkymättömiin. Oswald alkoikin jo kallistua
sellaiseen luuloon, sillä saksilaiset olivat suuresti taikauskoisia.
Mutta äkkiäpä hän katsahdettuansa mieheen, joka asemieheksi puettuna
seisoi hänen lähellään, tunsi hänet palveluskumppanikseen Gurthiksi.
Huolissaan isäntänsä kohtalosta ja tuskissaan hänen äkillisestä
katoamisestaan oli asemieheksi muuttunut sikopaimen etsinyt häntä joka
paikasta, ja niin tehdessään ei hän muistanutkaan pitää kasvojaan niin
peitossa kuin hänen etunsa olisi vaatinut. Oswald piti velvollisuutenaan
ottaa Gurthin kiinni, jotta hänen isäntänsä saisi päättää karkulaisen
rangaistuksesta.
Sitten Oswald rupesi uudestaan tiedustelemaan, mihin kummaan Ivanhoe oli
joutunut. Mutta sen ainoan tiedon juomanlaskija vain sai ympärillä
seisovilta, että muutamat koreasti puetut palvelijat olivat nostaneet
ritarin maasta, asettaneet hänet kantotuoliin, jonka omistaja oli eräs
katsojajoukossa ollut rouva, ja että hänet tällä tavalla oli viety pois
väentungoksesta. Tämän tiedon saatuansa Oswald päätti mennä isännältään
tiedustelemaan uusia käskyjä ja vei Gurthin kanssaan, jonka hän luuli
karanneen Cedrikin palveluksesta.
Saksilainen oli ollut suuressa tuskassa ja huolessa poikansa kohtalosta;
luonto oli viimeinkin päässyt voitolle hänen sydämessään, vaikka
kansallinen itsepäisyys kauan pani vastaan. Mutta tuskin hän oli saanut
tietää, että Ivanhoe oli joutunut huolellisiin ja epäilemättä
ystävällisiin käsiin, niin pojan kohtalon epätietoisuudesta herännyt
isänhuoli jälleen katosi. Loukattu ylpeys ja suuttumus Wilfredin
tottelemattomuudesta hänen sanoillaan puhuen saivat taas hänessä täyden
vallan. »Kulkekoon hän omaa tietänsä», sanoi Cedrik, »voidelkoot hänen
haavojansa ne, joiden kunniata koroittaakseen hän on ne saanut.
Paremmin hän osaakin tehdä kaikkia noita normannilaisritarien
silmänkääntäjätemppuja kuin ylläpitää englantilaisten esi-isiensä
mainetta ja kunniaa kalvalla sekä keihäällä, oman kansansa vanhoilla
kelpo aseilla.»
»Jos esi-isien kunnian ylläpitäminen merkitsee sitä», sanoi Rowena, joka
oli läsnä, »että heidän jälkeläisensä on viisas neuvoissaan sekä uljas
toimissaan -- urhokkain urhoista ja ritarillisin ritareista -- niin
tuskinpa kukaan muu paitsi hänen isänsä -- --»
»Älä jatka, Rowena! Tämä on ainoa asia, josta en salli sinun puhua.
--Valmistaudu nyt vain prinssin pitoihin. Meidät on kutsuttu niihin
suurta kunnioitusta ja kohteliaisuutta osoittaen, jommoista normannit
aniharvoin ovat kohdistaneet meikäläisille tuon kovaonnisen Hastingsin
päivän jälkeen. Näihin pitoihin aion mennä, jollen muun vuoksi niin
ainakin siksi, jotta ylpeät normannilaiset näkisivät, kuinka vähän
saksilainen huolii sen pojan kohtalosta, joka on voittanut heidän
parhaat miehensä.»
»Mutta minä», vakuutti Rowena, »en suinkaan aio lähteä mukaan. Ja teitä
minä rukoilen kavahtamaan, ettei kukaties sydämen kovuudeksi sanota sitä
tapaa, jolla olette osoittavinanne miehuutta ja lujuutta.»
»Pysy sitten kotona, kiittämätön tyttö», vastasi Cedrik. »Sinun sydämesi
juuri on kova, sillä se uhraa sorretun kansansa edut turhan, luvattoman
rakkauden vuoksi. Minä lähden hakemaan jaloa Athelstania, ja hänen
kanssaan käyn Anjoun Juhanan pitoihin.»
Mitä näissä pidoissa sitten tapahtui, on jo edellä kerrottu. Linnasta
palattuansa saksilaiset taanit lähtivät suutuksissaan heti
seuralaisinensa matkaan. Tässä tilaisuudessa Cedrik ensi kerran huomasi
meluavan joukon keskeltä Gurth-karkurin. Saksilainen herramme, niinkuin
tiedämme, ei ollut juuri suotuisimmalla tuulella pidoista tullessansa,
ja vähemmästäkin syystä olisi hänen kytevä vihansa voinut riehahtaa
ilmituleen. »Käsiraudat!» huusi hän, »tuokaa tänne käsiraudat! -- Oswald
-- Hundibert! -- Koirat ja lurjukset! -- kuinka tuo junkkari on ilman
kahleita?»
Gurthin toverit eivät uskaltaneet virkkaa sanaakaan vastaan, vaan
sitoivat hänet hevosen marhaminnalla, joka oli lähinnä käsillä oleva
kahlekeino. Gurth ei tehnyt vastarintaa; hän loi vain herraansa
moittivan katseen ja mutisi: »Tämän saa siis palkakseen, kun rakastaa
teidän lihaanne ja vertanne enemmän kuin omaansa.»
»Ylös satulaan ja matkaan!» käski Cedrik.
»Onpa maar aikakin lähteä», sanoi Athelstan; »sillä joll'emme ratsasta
joutuisasti, niin pilautuu arvoisan Waltheoffin illalliskeitto
kokonaan.»
Tätä hänen pelkäämäänsä kovaa onnea ei kuitenkaan tapahtunut; sillä
matkalaiset kulkivat niin kiireesti, että he joutuivat hyvissä ajoin
Pyhän Witholdin luostariin. Abotti, joka itsekin oli vanhaa
saksilaissukua, otti vieraansa vastaan yltäkylläisellä, tuhlaavaisella
vieraanvaraisuudella, niinkuin heidän kansalaisillaan oli tapana. Abotin
pöydässä istuttiin hyvin myöhäiseen tai pikemmin sanoen sangen
varhaiseen hetkeen asti. Ja seuraavana päivänäkin syötiin taas hyvin
runsas aamiainen, ennenkuin lähdettiin luostarista.
Samassa kuin matkajoukko ratsasti luostarikartanosta, tapahtui seikka,
joka säikähdytti tuttaviamme. Kaikista Euroopan kansoista näet
You have read 1 text from Finnish literature.
Next - Ivanhoe - 15
  • Parts
  • Ivanhoe - 01
    Total number of words is 3343
    Total number of unique words is 2116
    19.0 of words are in the 2000 most common words
    27.2 of words are in the 5000 most common words
    31.9 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Ivanhoe - 02
    Total number of words is 3380
    Total number of unique words is 2081
    19.9 of words are in the 2000 most common words
    29.4 of words are in the 5000 most common words
    34.1 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Ivanhoe - 03
    Total number of words is 3405
    Total number of unique words is 2054
    21.2 of words are in the 2000 most common words
    30.3 of words are in the 5000 most common words
    35.1 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Ivanhoe - 04
    Total number of words is 3307
    Total number of unique words is 2020
    21.2 of words are in the 2000 most common words
    30.1 of words are in the 5000 most common words
    35.5 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Ivanhoe - 05
    Total number of words is 3387
    Total number of unique words is 1968
    22.6 of words are in the 2000 most common words
    31.2 of words are in the 5000 most common words
    37.2 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Ivanhoe - 06
    Total number of words is 3342
    Total number of unique words is 2086
    18.4 of words are in the 2000 most common words
    26.6 of words are in the 5000 most common words
    31.9 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Ivanhoe - 07
    Total number of words is 3307
    Total number of unique words is 1946
    21.8 of words are in the 2000 most common words
    29.8 of words are in the 5000 most common words
    35.4 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Ivanhoe - 08
    Total number of words is 3428
    Total number of unique words is 1910
    22.4 of words are in the 2000 most common words
    32.3 of words are in the 5000 most common words
    36.9 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Ivanhoe - 09
    Total number of words is 3576
    Total number of unique words is 1882
    24.5 of words are in the 2000 most common words
    33.4 of words are in the 5000 most common words
    38.5 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Ivanhoe - 10
    Total number of words is 3451
    Total number of unique words is 1963
    21.6 of words are in the 2000 most common words
    31.0 of words are in the 5000 most common words
    36.5 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Ivanhoe - 11
    Total number of words is 3453
    Total number of unique words is 1886
    23.5 of words are in the 2000 most common words
    32.6 of words are in the 5000 most common words
    37.4 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Ivanhoe - 12
    Total number of words is 3397
    Total number of unique words is 2026
    22.7 of words are in the 2000 most common words
    31.8 of words are in the 5000 most common words
    36.8 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Ivanhoe - 13
    Total number of words is 3553
    Total number of unique words is 2072
    21.7 of words are in the 2000 most common words
    30.8 of words are in the 5000 most common words
    36.3 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Ivanhoe - 14
    Total number of words is 3479
    Total number of unique words is 2036
    22.5 of words are in the 2000 most common words
    31.1 of words are in the 5000 most common words
    35.8 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Ivanhoe - 15
    Total number of words is 3497
    Total number of unique words is 2028
    22.2 of words are in the 2000 most common words
    31.5 of words are in the 5000 most common words
    36.9 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Ivanhoe - 16
    Total number of words is 3535
    Total number of unique words is 1914
    22.5 of words are in the 2000 most common words
    31.2 of words are in the 5000 most common words
    36.9 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Ivanhoe - 17
    Total number of words is 3466
    Total number of unique words is 2039
    20.1 of words are in the 2000 most common words
    29.6 of words are in the 5000 most common words
    34.0 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Ivanhoe - 18
    Total number of words is 3521
    Total number of unique words is 1991
    21.2 of words are in the 2000 most common words
    30.3 of words are in the 5000 most common words
    35.8 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Ivanhoe - 19
    Total number of words is 3586
    Total number of unique words is 1928
    22.2 of words are in the 2000 most common words
    31.9 of words are in the 5000 most common words
    36.5 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Ivanhoe - 20
    Total number of words is 3463
    Total number of unique words is 1914
    21.7 of words are in the 2000 most common words
    31.3 of words are in the 5000 most common words
    36.4 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Ivanhoe - 21
    Total number of words is 3653
    Total number of unique words is 1978
    22.9 of words are in the 2000 most common words
    32.8 of words are in the 5000 most common words
    37.5 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Ivanhoe - 22
    Total number of words is 3504
    Total number of unique words is 1998
    21.4 of words are in the 2000 most common words
    30.3 of words are in the 5000 most common words
    34.8 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Ivanhoe - 23
    Total number of words is 3505
    Total number of unique words is 1979
    23.5 of words are in the 2000 most common words
    33.5 of words are in the 5000 most common words
    38.9 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Ivanhoe - 24
    Total number of words is 3561
    Total number of unique words is 1986
    22.1 of words are in the 2000 most common words
    30.9 of words are in the 5000 most common words
    36.0 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Ivanhoe - 25
    Total number of words is 3599
    Total number of unique words is 1986
    23.0 of words are in the 2000 most common words
    32.8 of words are in the 5000 most common words
    38.5 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Ivanhoe - 26
    Total number of words is 3470
    Total number of unique words is 2020
    21.7 of words are in the 2000 most common words
    32.5 of words are in the 5000 most common words
    38.5 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Ivanhoe - 27
    Total number of words is 3506
    Total number of unique words is 2046
    21.8 of words are in the 2000 most common words
    32.1 of words are in the 5000 most common words
    36.7 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Ivanhoe - 28
    Total number of words is 3520
    Total number of unique words is 1888
    21.2 of words are in the 2000 most common words
    29.6 of words are in the 5000 most common words
    35.3 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Ivanhoe - 29
    Total number of words is 3514
    Total number of unique words is 1865
    22.9 of words are in the 2000 most common words
    33.3 of words are in the 5000 most common words
    38.4 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Ivanhoe - 30
    Total number of words is 3435
    Total number of unique words is 2013
    19.8 of words are in the 2000 most common words
    29.6 of words are in the 5000 most common words
    35.5 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Ivanhoe - 31
    Total number of words is 3516
    Total number of unique words is 1903
    23.4 of words are in the 2000 most common words
    32.5 of words are in the 5000 most common words
    37.8 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Ivanhoe - 32
    Total number of words is 3505
    Total number of unique words is 1915
    22.4 of words are in the 2000 most common words
    32.1 of words are in the 5000 most common words
    37.7 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Ivanhoe - 33
    Total number of words is 3534
    Total number of unique words is 1892
    23.2 of words are in the 2000 most common words
    32.8 of words are in the 5000 most common words
    37.9 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Ivanhoe - 34
    Total number of words is 3600
    Total number of unique words is 1904
    23.2 of words are in the 2000 most common words
    32.5 of words are in the 5000 most common words
    38.0 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Ivanhoe - 35
    Total number of words is 3510
    Total number of unique words is 2019
    22.1 of words are in the 2000 most common words
    31.5 of words are in the 5000 most common words
    36.2 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Ivanhoe - 36
    Total number of words is 3482
    Total number of unique words is 1986
    22.5 of words are in the 2000 most common words
    31.2 of words are in the 5000 most common words
    36.5 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Ivanhoe - 37
    Total number of words is 3458
    Total number of unique words is 2051
    21.9 of words are in the 2000 most common words
    31.9 of words are in the 5000 most common words
    36.0 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Ivanhoe - 38
    Total number of words is 3438
    Total number of unique words is 2004
    22.7 of words are in the 2000 most common words
    32.8 of words are in the 5000 most common words
    38.0 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Ivanhoe - 39
    Total number of words is 3392
    Total number of unique words is 1961
    22.2 of words are in the 2000 most common words
    31.4 of words are in the 5000 most common words
    37.1 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Ivanhoe - 40
    Total number of words is 1134
    Total number of unique words is 742
    27.0 of words are in the 2000 most common words
    39.4 of words are in the 5000 most common words
    44.5 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.