Ivanhoe - 13

Total number of words is 3553
Total number of unique words is 2072
21.7 of words are in the 2000 most common words
30.8 of words are in the 5000 most common words
36.3 of words are in the 8000 most common words
Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
ovat tehneet mitättömimmänkin teon, jonka voipi selittää rikokseksi maan
lakia tai kruunun oikeuksia vastaan. Hän on temppeli- ja
johanniittaritaristoille kostava sen johdosta, että he Pyhällä maalla
pitivät aina Ranskan kuninkaan Filipin puolta. Ja lopuksi on hän
rankaiseva kapinoitsijana jokaista Juhana-veljensä seuralaista.
Pelkäättekö te hänen voimaansa?» jatkoi vielä prinssin kavala
asianajaja. »No, tunnustan minäkin, että hän on väkevä ja hurskas
ritari; mutta olleet ja menneet ovat kuitenkin Arthur-kuninkaan ajat,
jolloin yksi sankari saattoi tapella koko armeijaa vastaan. Jos Rikhard
palaa kotiin, -- niin hän tulee yksin, seuralaisitta, ystävittä. Hänen
uljaiden soturiensa luut valkenevat Palestiinan hietikoilla. Harvat
hänen miehistään ovat palanneet tänne kuljeksijoina, niinkuin tuo
Wilfred Ivanhoe, tyhjin kukkaroin ja hävinneinä miehinä. -- Ja mitä te
lörpöttelette Rikhardin perintöoikeudesta?» -- näin hän väitti niille,
jotka vastustellessaan vetosivat siihen syyhyn. -- »Onko Rikhardin
esikoisoikeus varmempi ja selvemmin todistettu kuin Normandian herttuan
Robertin, Valloittajan vanhimman pojan oikeus? Mutta sittenkin kansa,
esikoisoikeudesta huolimatta salli nuorempien veljien, Wilhelm Punatukan
sekä Henrikin, kummankin vuorostaan nousta valtaistuimelle, jolta vanhin
veli suljettiin pois. Ja olihan Robertillakin kaikki ne hyvät avut,
joista Rikhardia ylistetään: hän oli uljas ritari, taitava
sotapäällikkö, antelias ystävilleen sekä kirkolle, ja vielä
päällepäätteeksi hän oli käynyt ristiretkellä ja ollut osallisena Pyhän
haudan vapauttamisessa. Mutta sittenkin hän kuoli sokeana, viheliäisenä
vankina Cardiffin linnassa siitä syystä, että oli vastustanut kansan
tahtoa, joka ei huolinut häntä hallitsijaksensa. -- Meillä on valta ja
oikeus», sanoi Fitzurse vielä, »valita se kuninkaallisen suvun jäsen,
joka meidän mielestämme parhaiten sopii kruunun kantajaksi -- se on»,
oikaisi hän puhetta, »se, jonka vaali lupaa parhaat edut aatelistolle.
Persoonallisten avujen puolesta», lopetti hän viimein, »Juhana-prinssi
kenties ei vetäne vertaa Rikhard-veljellensä. Mutta kun muistamme, että
jälkimmäinen palaa koston miekka kädessä, mutta edellinen tarjoo
palkintoja, etuuksia, rikkautta sekä korkeita virkoja, niin ei liene
epäiltävää, kumman kuninkaan auttamista aateliston oma etu vaatii.»
Nämä ynnä monet samanlaiset syyt, joita Fitzurse aina vaihteli ja
sovitteli sitä myöten, ketä puhutteli, tekivätkin tarkoitetun
vaikutuksensa Juhana-prinssin häilyviin puoluelaisiin. Useimmat heistä
lupasivat kokoontua Yorkiin, missä yhteisesti oli neuvoteltava, kuinka
kruunu laskettaisiin prinssin päähän.
Yötä oli jo aika kappale kulunut, kun Fitzurse, väsyneenä ja uupuneena
monenlaisista puuhistaan, mutta kuitenkin iloiten niiden onnistumisesta,
palasi Ashbyn linnaan. Siellä hän kohtasi de Bracyn, joka
pitovaatteittensa sijaan oli nyt pukeutunut lyhyeen viheriäiseen
sarkatakkiin, samanlaisiin housuihin ynnä nahkaiseen lakkiin. Vyöllä
hänellä oli lyhyt miekka sekä kimppu nuolia; olalta riippui torvi, ja
kädessään hän kantoi pitkää jousta. Jos de Bracy olisi tämmöisenä tullut
vastaan jossakin etuhuoneessa, ei Fitzurse olisi tarkannut häntä, vaan
luullut häntä henkivartijaksi. Mutta kun he salissa kohtasivat toisensa,
niin Fitzurse kiinnitti terävämmin häneen huomionsa ja näki, että
englantilaisen jousimiehen puvussa piili normannilainen ritari.
»Mitä naamiaispitoa tämä on, de Bracy?» hän tiuskasi vähän
närkästyneenä; »onko nyt aikaa joululeikkeihin ja joutaviin
narripeleihin, kun meidän isäntämme, Juhana-prinssin kohtalo pian tulee
ratkaistavaksi? Miksi et ole, niinkuin minä, käynyt kehoittelemassa
noita miehuuttomia pelkureita, jotka arkailevat kuulla Rikhard-kuninkaan
pelkkää nimeäkin, niinkuin saraseenien lapset?»
»Minä olen ajanut asioitani», vastasi de Bracy huolettomasti, »aivankuin
sinäkin, Fitzurse, olet ajanut omiasi.»
»Minäkö ajanut omia asioitani!» matki Fitzurse, »kun olen puuhaillut
prinssin, meidän yhteisen herramme hyväksi.»
»Ikäänkuin sitä tehdessäsi, Woldemar», sanoi de Bracy, »pitäisit
silmällä muuta kuin omaa etuasi? Äläs, Fitzurse, tunnemmehan me toinen
toisemme! -- Valtaa sinä haet, ja minä huvitusta, kumpikin ikänsä
halujen mukaan. Juhana-prinssistä sinulla on aivan sama ajatus kuin
minullakin: -- että hän on kovin löyhämielinen lujaksi hallitsijaksi,
kovin väkivaltainen hauskaksi hallitsijaksi, kovin röyhkeä ja ylpeä
ollaksensa kansalle mieluinen hallitsija, ja viimein kovin häilyväinen
sekä pelkurimainen pysyäksensä kauan minkälaisena hallitsijana tahansa.
Mutta hän on semmoinen hallitsija, jonka suojassa Fitzurse ja de Bracy
voivat kohota ja hyötyä. Siitä syystä sinä autat häntä viisailla
neuvoillasi ja minä vapaajoukkoni peitsillä.»
»Kelpo apumies sinä todellakin olet», sanoi Fitzurse närkästyneenä,
»joka narrittelet juuri pahimman vaaran aikana. -- Mitä helvettiä
tarkoittaa tuo joutava valepuku näin tärkeällä hetkellä?»
»Aionpa hankkia itselleni puolison», vastasi de Bracy huolettomasti,
»Benjaminin heimokunnan tavan mukaan.»
»Benjaminin heimokunnan tavan mukaan», toisti Fitzurse kummissaan.
»Tuosta en ymmärrä hölynpölyä.»
»Etkö ollut eilen illalla läsnä», sanoi de Bracy, »kun Aymer-abotti
jutteli meille tarinan jatkoksi ministrelin lauluun? Hän kertoi, miten
kauan sitten Palestiinan maalla nousi verivihollisuus benjamilaisten ja
Israelin kansan muiden heimokuntain välillä, ja kuinka melkein kaikki
Benjaminin ritarit kaatuivat tappelussa; ja miten muut israelilaiset
vannoivat Pyhän Neitsyen kautta, etteivät sallisi jäljellejääneiden
benjamilaisten enää naida heidän suvustaan; ja kuinka he sitten katuivat
tätä valaansa ja kysyivät neuvoa pyhältä isältämme paavilta, millä
keinoin voisivat päästä siitä vapaiksi; ja kuinka Benjaminin heimokunnan
nuorukaiset, pyhän isämme paavin neuvosta, ryöstivät kaikki kauniit
neidot, jotka olivat kokoontuneet komeihin turnajaisiin. Sillä keinoin
he saivat itselleen vaimot, morsianten ja vanhempien lupaa kysymättä.»
»Muistan minäkin kuulleeni semmoisen jutun», sanoi Fitzurse, »vaikka
sinä tai abottikin olette sekoittaneet siihen aika tavalla omianne sekä
ajan että tapauksen menoon nähden.»
»Ja minä sanon sinulle», jatkoi de Bracy, »että aion hankkia itselleni
vaimon Benjaminin heimokunnan tavan mukaan. Toisin sanoen, tässä puvussa
aion karata tuon saksilaisen sonnikarjan päälle, joka yöllä läksi täältä
matkaan, ja ryöstän heiltä ihanan Rowenan.»
»Oletko hullu, de Bracy?» sanoi Fitzurse. »Muista, että nuo miehet,
vaikka he tosin ovat vain saksilaisia, ovat rikkaita ja mahtavia, ja
että heitä kansalaistensa kesken pidetään erinomaisessa arvossa juuri
siitä syystä, että niin harvat saksilaiset ovat voineet säilyttää valtaa
ja rikkautta.»
»Eikä niitä saisi olla yhdelläkään saksilaisella enää hituistakaan
jäljellä», arveli de Bracy; »valloituksen työ on kertakin loppuun
täytettävä.»
»Kuitenkaan ei siihen ole nyt sopiva aika», sanoi Fitzurse. »Meitä
lähestyvässä metelissä emme voi tulla toimeen ilman kansan apua, ja
Juhana-prinssi ei voisi olla rankaisematta sitä, joka kansan suosimille
miehille tekee julkeaa väkivaltaa.»
»Rangaiskoon, jos uskaltaa», sanoi de Bracy; »pianpa hän huomaisi
pikkuisen erotuksen niiden välillä, joiden apuun hän voisi turvautua:
uljaan peitsimiesparvenko, niinkuin ovat minun poikani, vai
pakoonpötkivän saksilaisen maamoukkalauman. Mutta minä aionkin muuten
laittaa niin, että asia ei heti tule ilmi. Enkö tässä puvussa ole aivan
rohkeimman metsäsissin näköinen, joka ikänä on kaiuttanut saloa
torvellansa? Väkivaltainen tekoni on lankeava Yorkshiren metsärosvojen
syyksi. Minulla on varmat vakoilijani, jotka seuraavat saksilaisten
kaikkia liikkeitä -- tänä yönä he lepäävät St. Wittolin eli Witholdin
luostarissa, tai mikä lieneekään tuon saksilaisen pyhimys-lurjuksen
nimi, jolla on luostari Burton-on-Trentissä. Huomenna he kulkevat meidän
väijymäpaikkamme sivuitse, ja silloin me iskemme heihin kyntemme
niinkuin haukat. Kohta sen jälkeen aion ilmestyä omassa, tavallisessa
muodossani, tekeydyn avuliaaksi ritariksi, vapautan onnettoman ja
surullisen kaunokaiseni julmien rosvojen käsistä, vien hänet
Front-de-Boeufin linnaan tahi vaikkapa Normandiaankin, jos se nähtäisiin
tarpeelliseksi, enkä tuo häntä sukulaistensa silmien eteen, ennenkuin
hänestä on tullut Mauri de Bracyn laillinen vaimo ja puoliso.»
»Onpa tuo ihmeen viisas tuuma», sanoi Fitzurse, »ja jollen vallan pety,
ei se ole yksistään sinun aivoissasi syntynyt. -- Kuules, puhu suusi
puhtaaksi, de Bracy, -- kuka sen sinulle keksi? Ja kenenkä saat
apumieheksesi sitä toimeenpanemaan? Sillä tietääkseni oma joukkosi
majailee nyt Yorkissa asti.»
»No, jos olet halukas tuota tietämään», vastasi de Bracy, »niin
temppeliherra Brian de Bois-Guilbert se tämän juonen keksi, sen jälkeen
kuin jotakin sellaista oli minulle itsellenikin juolahtanut päähän
kuultuani jutun Benjaminin miehistä. Hän tulee myös apumiehekseni sitä
toimeenpanemaan. Hän ja hänen miehensä saavat olla rosvoja, joiden
kynsistä, niin pian kuin olen muuttanut vaatteeni, minun voimallinen
käteni on pelastava neidon.»
»Niin totta kuin toivon autuaaksi tulevani!» sanoi Fitzurse, »onpa tämä
juoni teidän yhteenliittyneen älynne arvoinen. Ja erittäinkin
ihmettelen, de Bracy, sinun viisauttasi, kun aiot antaa neidon joutua
kelpo liittolaisesi käsiin. Kyllä maar ihana saalis tulee ryöstetyksi
saksilaisen heimonsa hallusta, sitä en yhtään epäile. Mutta kuinka
sitten saanet hänet pelastetuksi Bois-Guilbertin kynsistä, se minua
enemmän arveluttaa. -- Tuo mies on niitä haukkoja, jotka osaavat yhtä
hyvin pitää kuin pyytääkin saalista.»
»Kuuluuhan Bois-Guilbert hengelliseen ritaristoon», selitti de Bracy,
»eikä voi siis naimalla kultalintuani tehdä minulle häiriötä. -- Ja mitä
siihen tulee, että hän yrittäisi jotakin kunniatonta de Bracyn morsianta
kohtaan -- tuhat tulimmaista! -- vaikka hänellä olisikin koko
temppeliritariston kapitelikunnan valta, -- niin hän ei uskalla häväistä
minua sillä tavalla!»
»No, koska minun sanani», sanoi Fitzurse, »ei näy voivan karkoittaa tätä
hullutusta mielestäsi -- tiedänhän minä vanhastaan, kuinka itsepäinen
olet -- niin pyydän, että edes kulutat siihen niin vähän aikaa kuin
mahdollista. -- Älköön narripelisi olko yhtä pitkäaikainen kuin se on
ajattomalla hetkellä pantu toimeen.»
»Minä vakuutan sinulle», vastasi de Bracy, »että siihen menee vain
muutamia tunteja. Sinä saat nähdä minut Yorkissa reippaitten,
uskaliaitten poikieni etunenässä, yhtä valmiina toimeenpanemaan jotakin
rohkeata hanketta kuin sinun viisas pääsi on valmis sitä keksimään.
--Mutta kuulenpa kumppanieni kokoontuvan; ratsut jo hirnuvat ja polkevat
kavioillaan ulkopihassa. -- Hyvästi, -- minä lähden, niinkuin kelpo
ritarin sopii, kaunokaista miellyttelemään.»
»Niinkuin muka kelpo ritarin sopii!» matki Fitzurse, hänen jälkeensä
katsoen. »Sanoisit pikemmin: niinkuin narri, joka heittää tärkeimmän,
tarpeellisimman työn kesken, ajaaksensa takaa ohilentelevää ohdakkeen
höytyvää. -- Tämmöisillä apulaisillako minun pitää toimittaa suuri työni
-- ja kenenkä hyväksi? -- Ruhtinaan hyväksi, joka on yhtä mieletön kuin
irstas ja josta kenties tulee yhtä kiittämätön hallitsija kuin hän jo on
ollut kapinallinen poika ja luonnoton veli. -- Mutta onpa hän -- hänkin
vain noita apulaisiani, joilla työni teetän. Ja niin ylpeä kuin hän
onkin, kyllä hän sen salaisuuden piankin saisi havaita, jos hän
yrittäisi erottaa minun etuani omasta edustansa.»
Kesken näitä valtiomiehen mietteitä kuului nyt prinssin ääni, joka huusi
sisäkamarista: »Jalo Woldemar Fitzurse!» -- Niin riensi vastainen
kansleri (siihen korkeaan virkaanhan kavala normannilainen pyrki), lakki
kädessä kuulemaan vastaisen kuninkaansa käskyjä.


KUUDESTOISTA LUKU.

Syrjässä aivan, keskell' erämaan
erakko vanha elää aikojaan;
majans' on luola, sammal vuoteen suo,
puut ruoan antaa, lähteestä hän juo.
Erillään ihmisistä, yksinään
näin Luojan kanssa seurustelee hän;
työ yks vain hällä ompi -- rukous,
ja kiitosveisuu ainoa huvitus.
PARNELL.
Lukija varmaan vielä muistaa sen tuntemattoman ritarin, joka yleisessä
turnajaistaistelussa oli ratkaissut voiton, ja jolle katsojat olivat
antaneet liikanimen »Musta tyhjäntoimittaja» siitä syystä, että hän
taistelun alkupuolella oli pysynyt toimetonna ja huoletonna alallansa.
Voittonsa jälkeen tämä ritari oli heti kadonnut kentältä; ja kun häntä
vaadittiin esille vastaanottamaan urhoutensa palkintoa, ei häntä
ollutkaan enää mailla eikä halmeilla. Airuitten ja torvien kutsuessa
häntä Musta ritari kulki jo kaukana matkustaen pohjoiseen päin karttaen
kaikkia suurempia teitä ja oikaisten suoraan metsiä myöten. Yönsä hän
lepäsi pienessä krouvissa, joka oli syrjässä suurelta maantieltä;
kuljeksivalta ministreliltä (runoilijalta) hän kuitenkin sielläkin sai
sanoman turnajaisten lopullisesta päätöksestä.
Seuraavana aamuna varhain ritari läksi edelleen, aikoen kulkea pitkän
päivämatkan. Hevonen, jota hän edellisenä aamupäivänä oli niin suuresti
säästänyt, olikin siksi hyvissä voimissa, että se saattoi kestää pitkän
juoksun levähtämättä. Mutta metsätiet, joita pitkin hän matkusteli,
eksyttelivät häntä sinne tänne, niin että hän illan tullen ei ollut
vielä joutunut edemmäksi kuin Yorkshiren läntisen piirikunnan rajalle.
Sekä mies että ratsu olivat nyt jo väsyksissä päivän rasituksista, ja
aika oli hakea jotakin paikkaa, missä molemmat voisivat viettää yönsä,
sillä hämärä teki jo joutuisasti tuloansa.
Mutta seutu, jossa matkustaja par'aikaa kulki, ei näyttänyt lupaavan
paljoakaan suojaa ja ravintoa. Luultavasti hän saisi vaeltavien ritarien
tavan mukaan päästää hevosensa metsään laitumelle ja itse käydä
pitkäkseen tammipuun suojaan, muistelemaan mielitietyn neitonsa
kauneutta. Mutta meidän Mustalla ritarilla ei tainnut olla kaunokaista
muistettavanaan, tai kukaties hän oli rakkaudessa yhtä huoleton kuin
taistelussakin. Ei hänen mielensä ainakaan ollut niin täynnä ajatuksia
kultansa ihanuudesta ja armottomuudesta, että hän olisi unohtanut
väsymyksensä tai nälkänsä, ja että rakkaus yksin olisi ravinnut ja
virvoittanut häntä yhtä hyvin kuin maallinen illallinen ja vuode. Hänen
mielestänsä ei siis tuntunut kovin hauskalta, kun hän, ympärilleen
katsoessaan, näki olevansa keskellä saloa. Näkyihän tähän tosin monta
lakeampaakin paikkaa ja myös muutamia polkuja. Mutta viimeksimainitut
olivat nähtävästi vain niiden suurilukuisten karjojen jälkiä, jotka
kävivät saloilla laitumella. Kenties ne eivät olleet karjateitäkään,
vaan metsänelävien ja niitä vainoavien metsämiesten tavallisia
kulkureittejä.
Aurinko, joka tähän asti oli opastellut häntä, laskeusi nyt piiloon
Derbyshiren harjujen taakse, vasemmalle puolelle matkustajasta. Jos hän
vielä yritti jatkaa kulkuansa, niin oli yhtä luultavaa, että hän eksyisi
tieltä, kuin pääsisi edemmäksi aiottua päämäärää kohti. Useaan kertaan
ritari koetti tutkia, mitä polkua enimmin oli tallattu, toivoen sen
vievän hänet jonkun paimenen majalle tai metsänvartijan mökille. Mutta
joka kerta hän näki, ettei tämä valinta hänelle onnistunut. Sentähden
hän päätti viimein turvautua ratsunsa vaistoon. Olihan hänellä monesti
ennenkin ollut kokemusta siitä, kuinka hevoset ihmeellisellä vaistollaan
osaavat pelastaa itsensä ja isäntänsä tämänkaltaisista pulista.
Tuskin oli jalo ratsu höllistyvistä suitsista huomannut saavansa
noudattaa omaa älyään, kun se virkistyi uuteen intoon ja voimaan, vaikka
pitkä päivämatka rautaan puetun ritarin painon alla jo suuresti raukaisi
sen jäseniä. Viime aikoina se oli vain huoaten vastannut kannustimen
yllytykseen; mutta nyt, ikäänkuin ylpeillen osoitetusta luottamuksesta,
se jälleen kohotti korvansa ja rupesi itsestänsä liikkumaan
joutuisammin. Polku, jonka se valitsi, poikkesi jokseenkin paljon päivän
ajalla kuljetusta suunnasta; mutta koska ratsu näkyi olevan aivan varma
valinnastaan, antoi matkustaja sen kulkea tahtonsa mukaan.
Eikä aikaakaan, niin hän saikin nähdä, ettei hänen luottamuksensa ollut
pettänyt. Polku alkoi vähitellen vähän levitä ja tulla enemmän
tallatuksi, ja pienen kellon helinä ilmoitti kappelin tai erakkomajan
olevan läheisyydessä.
Pian ritari joutui lakealle nurmikolle, jonka toisessa päässä
harmaapäinen, monta kovaa säätä kestänyt kallio kohosi jyrkkänä
tasavietteiseltä kankaalta. Murattiköynnökset verhosivat sen kupeita
muutamin pakoin. Toisin kohdin taas kasvoi vaivaistammia, joiden juuret
hakivat ravintoansa vuoren raoista. Niiden lehvät nuokkuivat jyrkänteen
yli niinkuin ritarin otsan yli teräskypärän sulka, antaen suloutta sen
ulkomuodolle, joka muuten olisi ollut peloittava. Kallion juurella, ja
ikäänkuin sen nojaan rakennettuna, seisoi maja; se oli kömpelösti
kyhätty lehtimetsästä hakatuista hirsistä, ja suojaksi pahaa säätä
vastaan olivat saumat tilkityt sammalella sekä savella. Karsittu näre,
jonka latvapuoleen seiväs oli sidottu poikittain kiinni, törrötti oven
vieressä, pyhän ristin karkeatekoisena kuvana. Vähän matkaa siitä,
oikealla puolella, solisi vuoresta kirkas lähde, kooten vetensä onteloon
kiveen, jonka ihmiskäsi oli kovertanut ammeen muotoiseksi. Tästä
säilytyspaikasta vesi jälleen riensi loristen edelleen ojaa myöten,
jonka se pitkän ajan kuluessa oli murtanut itselleen, ja hyppeli sitten
nurmikon poikki kadoten läheiseen metsään.
Lähteen vieressä oli pikkuinen, raunioiksi raukeneva kappeli, jonka
katosta osa oli jo sortunut maahan. Eheänä ollessaankin tämä temppeli ei
ollut koskaan ollut avarampi kuin noin kuuttatoista jalkaa pitkä ja
kahtatoista leveä. Katto, tällaisessakin rakennuksessa kovin matala,
lepäsi neljällä holvikaarella, jotka kukin kolkastaan kohoten yhtyivät
keskikohdassa; niiden kannattajina olivat lyhyet, kömpelötekoiset
pylväät. Kahden kaaren väliltä oli katto rikkoutunut, niin että
ainoastaan itse kaarien ruoto oli enää jäljellä; muiden kaarien välillä
katto oli vielä eheä. Ovi, jonka kautta päästiin sisään tähän
vanhanaikaiseen rukoushuoneeseen, oli sovitettu hyvin matalan, kuperan
kaaren alle; tätä ympäröivät useassa rivissä haikalan hampaitten
muotoiset koristukset, joita usein nähdään vanhoissa saksilaisissa
rakennuksissa. Ovikaaren yläpuolella kohosi kelloteline neljän pienen
pylvään nojassa; siinä riippui vihreäksi ruostunut, monta ilmanvaihdetta
kokenut kello, jonka heikon helinän Musta ritari oli jo jonkin matkan
päästä kuullut.
Koko tämä tyyni, rauhallinen näky häämötti hämärässä matkustajan silmien
edessä, herättäen hyvää toivoa yömajan saamisesta. Sillä saloilla
asustelevien erakkojen erinäisiin velvollisuuksiin kuului myös
vieraanvaraisuuden osoittaminen myöhästyneille tai eksyneille
matkustajille.
Ritari ei siis malttanut kauan tarkastella näkemäänsä. Kiitettyänsä
Pyhää Julianusta, matkustajien suojeluspyhimystä siitä, että hän oli
saattanut hänet hyvään majapaikkaan, hän hyppäsi heti hevosen selästä
maahan ja kolkutti peitsensä varrella erakkomajan ovea, jotta sen asukas
heräisi ja tulisi päästämään matkalaisen sisään.
Kuluipa kuitenkin pitkä aika ennenkuin vastattiin, eikä vastaus ollut
kovinkaan mieluisa.
»Mene tiehesi, kuka siellä lienetkin», kuului syvä, karkea ääni kodasta,
»äläkä häiritse Jumalan ja Dunstanin palvelijan iltarukouksia.»
»Arvoisa isä», vastasi ritari, »täällä on metsään eksynyt
matkamies-parka, jolle olet tilaisuudessa osoittamaan armeliaisuutta ja
vieraanvaraisuutta.»
»Veli veikkonen», väitti kodan asukas vastaan, »Pyhän Neitsyen ja
autuaan Dunstanin sallimusta myöten olen itse armeliaisuuden ja
vieraanvaraisuuden tarpeessa, enkä voi niitä toisille suoda. Ei ole
minulla täällä minkäänlaista ruokaa, josta koirakaan huolisi osaansa, ja
vähänkin parempaan tottunut hevonen ei ottaisi suuhunsa minun vuoteeni
kuivia lehtiä. -- Mene siis tiehesi ja Jumala sinua saattakoon!»
»Mutta kuinka», jatkoi ritari, »voin löytää tietä tämmöisessä salossa,
nyt kun pimeäkin on jo tulossa? Ole siis hyvä, arvoisa isä, jos totinen
kristitty olet, ja avaa ovesi tai neuvo minulle ainakin, mitä tietä
minun pitää kulkea.»
»Ja ole sinä niin hyvä, kunnon kristitty veljeni», vastasi erakko,
»ettet häiritse minua kauemmin. Olet jo estänyt minulta yhden isämeidän,
kaksi avea (rukousta Neitsyt Maarialle) ja yhden credon
(uskontunnustuksen), jotka minun vaivaisen syntisen pitäisi vielä,
valani mukaan, saada luetuksi ennen kuun nousua.»
»Mutta tie!» huusi ritari, »neuvo minulle kumminkin tie, koska sinulta
ei voi muuta apua saada.»
»Tie», vastasi erakko, »on helppo löytää. Metsäpolku vie sinut suolle ja
siitä joelle, jonka yli, sateet kun nyt ovat lakanneet, mahtanet päästä
kahlaamalla. Toiseen rantaan päästyäsi katso, että kävelytät varovasti
hevostasi, sillä äyräs on hiukan jyrkänlainen. Ja jokea myöten käyvä
polku, niin hoetaan, -- harvoinhan minä rukouksiltani joudun itse
liikkumaan tätä kappelia ulommaksi -- on vierinyt muutamin paikoin.
Kulje siitä sitten suoraan -- -- --»
»Jokeen vierinyt polku -- jyrkkä äyräs -- kahlaamopaikka ja suo!»
luetteli ritari, keskeyttäen hänet. -- »Kunnon erakko, vaikka olisitkin
pyhin kaikista pyhistä miehistä, jotka ikänä ovat kasvattaneet pitkää
partaa ja lukeneet rukousvyönsä helmiä, niin tuskinpa ruvennen
tottelemaan käskyäsi ja lähtemään yön selkään tämmöiselle tielle. Minä
muistutan sinulle, että sinun, joka elät maakunnan avuista -- ilman
mitään ansiota, pelkään minä -- on velvollisuus suoda suojaa pulassa
oleville matkustajille. Avaa siis ovesi joutuisaan, tai -- pyhä risti
minua auttakoon! -- hakkaan sen rikki ja tulen väkisin sisään.»
»Matkustaja veikkoseni», vastasi erakko, »älä rupea hävyttömäksi! Jos
pakotat minut turvautumaan maallisiin aseisiin suojeluksekseni, niin
tuskinpa kiittänet onneasi.»
Kaukainen haukunta ja murahtelu, jonka matkustaja oli jo jonkin aikaa
kuullut, kiihtyi nyt äkkiä äänekkääksi ja hurjaksi. Siitä ritari arvasi,
että erakko, peläten väkinäisten sisäänmurtautumisen uhkausta, oli
päästänyt ärisevät koiransa ulos jostakin sisemmästä kallionrotkosta,
mihin ne olivat suljetut, ja aikoi käyttää niitä apumiehinään
taistelussa. Suuttuneena tästä erakon hankkeesta, joka osoitti, että hän
pysyi lujana nurjamielisessä päätöksessään, ritari potkaisi niin
vimmatusti ovea raudoitetulla kantapäällään, että sekä pihtipielet että
saranat sälähtivät.
Nyt näkyi erakko ruvenneen pelkäämään, että toinen samanlainen potkaisu
ei olisi hänen ovelleen oikein terveellinen; hän huusi näet kovalla
äänellä: »Malta, malta -- hillitse voimaasi, kunnon matkalainen! Kyllä
minä kohta paikalla avaan oven, vaikka et kenties siitä liioin ihastu.»
Ovi siis aukeni ja ritari näki edessään erakon, -- kookkaan,
vahvaraajaisen miehen piikkokankaisessa mekossa ja luukossa[15] sekä
kaislainen nuora vyöllä. Toisessa kädessä hänellä oli tulisoihtu,
toisessa metsäomenapuusta tehty sauva, niin paksu ja raskas, että se
hyvin ansaitsi nuijan nimen. Kaksi suurta, pörhökarvaista koiraa,
puoleksi hurtta-, puoleksi mäyräkoiran rotua, ärhenteli valmiina
karkaamaan matkustajan päälle, kohta kun ovi tarpeeksi avautuisi. Mutta
kun ulkona seisovan ritarin korkea kypäränharja sekä kultaiset kannukset
välkähtivät tulisoihdun valossa, näytti erakko muuttaneen päätöksensä ja
hillitsi vimmaiset apulaisensa. Talonpoikaisen karkealla
kohteliaisuudella hän pyysi ritaria astumaan majaansa ja selitti syyn,
minkätähden hän oli niin vastahakoinen avaamaan oveansa päivänlaskun
jälkeen. »Täälläpäin on niin paljon rosvoja ja karkulaisia liikkeellä»,
hän sanoi, »jotka eivät kunnioita Pyhää Neitsyttä eikä Pyhää Dunstania,
vielä vähemmän minuntapaisiani hurskaita miehiä, jotka heitä
palvelemme.»
»Teidän majanne köyhyys, arvoisa isä», sanoi ritari, joka ympärilleen
katsoessansa ei nähnyt muuta kuin lehdistä tehdyn vuoteen, tammipuusta
kömpelösti veistetyn ristiinnaulitunkuvan, messukirjan, höyläämättömän
pöydän sekä kaksi tuolia ja pari huonoa talouskalua, »teidän majanne
köyhyys, ainakin minun mielestäni, suojelee teitä täydesti varkailta,
mainitsemattakaan noita uskollisia koirianne, jotka ovat tarpeeksi isot
ja väkevät, jollen pety, vaikka sarvaankin maahan murtamaan. Olisihan
niistä täysi vastus hyvällekin urholle.»
»Hyvä metsänvartija», sanoi erakko, »on sallinut minun pitää nämä
koirat, kunnes ajat paranevat.»
Näin puhuttuaan erakko pisti tulisoihdun kiemuraksi väännettyyn
rautapihtiin, joka toimitti kynttilänjalan virkaa. Hän kantoi nyt
tammisen pöytänsä valkean eteen, lisäsi kyteville kekäleille vähän
kuivaa puuta tulen virikkeeksi; sitten hän sijoitti tuolinsa pöydän
ääreen ja viittasi ritaria istumaan toiselle.
He kävivät istumaan ja katselivat sangen yksitotisesti toinen toisensa
muotoa. Kumpikin mahtoi miettiä mielessänsä, että vastapäätä istuja oli
vahvin ja jättiläismäisin mies, mitä hän vielä iässään oli nähnyt.
»Arvoisa erakko», sanoi ritari, kauan ja kiinteästi katsottuaan
isäntäänsä, »jollen sillä liioin häiritse pyhiä mietteitäsi, niin
tahtoisin sinulta, pyhältä mieheltä, kysyä kolme asiaa. Ensiksikin:
mihinkä panisin hevoseni? -- Toiseksi: mitä voisin saada iltaruoakseni?
-- Ja kolmanneksi: mihinkä käyn lepäämään täksi yöksi?»
»Minä tahdon», sanoi erakko, »vastata sinulle sormellani, koska valani
ei salli minun puhua, jos viittauksilla voin tulla toimeen.» Näin sanoen
hän viittasi kahteen nurkkaan.
»Tuossa on talli», lisäsi hän, »ja tuossa makuusijasi; ja tässä», ottaen
alas hyllyltä vadin, jossa oli kaksi kourallista paahdettuja papuja, ja
asettaen sen pöydälle, »tässä on illallisruokasi.»
Ritari kohautti olkapäitään, läksi ulos, toi sisään hevosensa, joka
sillä välin oli ollut puuhun sidottuna, riisui huolellisesti pois
satulan ja levitti väsyneen juhdan selkään oman viittansa.
Matkustajan huolellisuus ja taito hänen hoitaessaan hevostaan nähtävästi
liikutti hiukan erakon mieltä. Hän mutisi puoliääneen, että kodassa
kuitenkin oli vähäisen heiniä varattuna metsänvartijan ratsun tarpeiksi,
ja veti salaloukosta esiin koko tukon, jonka hän pani ritarin hevosen
eteen. Kohta sen jälkeen hän myös levitti kuivattuja kanervanvarsia
siihen nurkkaan, jonka hän oli määrännyt matkustajan makuusijaksi.
Ritari kiitti tästä kohteliaisuudesta, ja sen jälkeen molemmat kävivät
jälleen istumaan pöydän ääreen, jolla papuvati seisoi heidän
keskivälillänsä. Erakko luki nyt pitkän ruokasiunauksen, jossa
alkuperäisestä latinasta ainoastaan hiukan merkkiä oli jäljellä, paitsi
silloin tällöin jonkin sanan tai lauseen pitkään venytetyssä
loppupäätteessä. Sitten hän avasi sangen leveän suunsa, jonka hampaita
sekä valkeuteen että myös terävyyteen nähden olisi voinut verrata
metsäkarjun purimiin, ja näytti hyvää esimerkkiä vieraallensa sillä,
että hän haukkasi kolme, neljä kuivaa papua, mikä tosin oli sangen
mitätön jauhe niin suuressa ja kelvollisessa myllyssä.
Noudattaaksensa tätä esimerkkiä ritari riisui yltään kypärän, haarniskan
ynnä enimmät muutkin varusteensa osat. Täten erakko näki tuuheain,
keltaisten kiharain ympäröimän pään, siniset, erinomaisen kirkkaat ja
loistavat silmät, sievänmuotoisen suun, jonka ylähuulta varjostavat
viikset olivat tummemmanväriset kuin tukka, -- sanalla sanoen kasvot,
joiden peloton, miehuullinen, uskalias näky hyvin sopi yhteen ruumiin
rotevuuden kanssa.
Ikäänkuin osoittaaksensa puolestaan myös yhtä suurta luottamusta kuin
vieras, veti erakkokin nyt luukkonsa päästä, jolloin esiin tuli
ympyriäinen pää, jonka muoto ilmaisi miehen olevan parhaassa
miehuudeniässään. Paljaaksi ajettu päälaki, jota ympäröi karkea,
kiharainen, musta hiusseppele, oli muodoltaan kuin korkean pensasaidan
reunustama kaalimaa. Miehen kasvoissa ei näkynyt hiventäkään jälkeä
ankarasta munkkielämästä eikä lihankidutuksesta. Päinvastoin ne olivat
rohkeat ja pulskat; kulmakarvat tuuheat ja mustat, otsa
kauniinmuotoinen, posket pulleat ja punakat kuin torvensoittajan, ja
parta pitkä, musta, kiharainen. Tämmöinen ulkomuoto, varsinkin kun
siihen vielä lisäsi miehen rotevan vartalon, todisti pikemmin
härkäpaistien ja kylkilihan kuin papujen ja palkojen syöntiä. Vieraskin
huomasi heti, miten vähän tämä ulkomuoto ja pöydällä tarjona oleva
ravinto sopivat yhteen. Suurella vaivalla saatuansa purruksi rikki
You have read 1 text from Finnish literature.
Next - Ivanhoe - 14
  • Parts
  • Ivanhoe - 01
    Total number of words is 3343
    Total number of unique words is 2116
    19.0 of words are in the 2000 most common words
    27.2 of words are in the 5000 most common words
    31.9 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Ivanhoe - 02
    Total number of words is 3380
    Total number of unique words is 2081
    19.9 of words are in the 2000 most common words
    29.4 of words are in the 5000 most common words
    34.1 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Ivanhoe - 03
    Total number of words is 3405
    Total number of unique words is 2054
    21.2 of words are in the 2000 most common words
    30.3 of words are in the 5000 most common words
    35.1 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Ivanhoe - 04
    Total number of words is 3307
    Total number of unique words is 2020
    21.2 of words are in the 2000 most common words
    30.1 of words are in the 5000 most common words
    35.5 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Ivanhoe - 05
    Total number of words is 3387
    Total number of unique words is 1968
    22.6 of words are in the 2000 most common words
    31.2 of words are in the 5000 most common words
    37.2 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Ivanhoe - 06
    Total number of words is 3342
    Total number of unique words is 2086
    18.4 of words are in the 2000 most common words
    26.6 of words are in the 5000 most common words
    31.9 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Ivanhoe - 07
    Total number of words is 3307
    Total number of unique words is 1946
    21.8 of words are in the 2000 most common words
    29.8 of words are in the 5000 most common words
    35.4 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Ivanhoe - 08
    Total number of words is 3428
    Total number of unique words is 1910
    22.4 of words are in the 2000 most common words
    32.3 of words are in the 5000 most common words
    36.9 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Ivanhoe - 09
    Total number of words is 3576
    Total number of unique words is 1882
    24.5 of words are in the 2000 most common words
    33.4 of words are in the 5000 most common words
    38.5 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Ivanhoe - 10
    Total number of words is 3451
    Total number of unique words is 1963
    21.6 of words are in the 2000 most common words
    31.0 of words are in the 5000 most common words
    36.5 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Ivanhoe - 11
    Total number of words is 3453
    Total number of unique words is 1886
    23.5 of words are in the 2000 most common words
    32.6 of words are in the 5000 most common words
    37.4 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Ivanhoe - 12
    Total number of words is 3397
    Total number of unique words is 2026
    22.7 of words are in the 2000 most common words
    31.8 of words are in the 5000 most common words
    36.8 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Ivanhoe - 13
    Total number of words is 3553
    Total number of unique words is 2072
    21.7 of words are in the 2000 most common words
    30.8 of words are in the 5000 most common words
    36.3 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Ivanhoe - 14
    Total number of words is 3479
    Total number of unique words is 2036
    22.5 of words are in the 2000 most common words
    31.1 of words are in the 5000 most common words
    35.8 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Ivanhoe - 15
    Total number of words is 3497
    Total number of unique words is 2028
    22.2 of words are in the 2000 most common words
    31.5 of words are in the 5000 most common words
    36.9 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Ivanhoe - 16
    Total number of words is 3535
    Total number of unique words is 1914
    22.5 of words are in the 2000 most common words
    31.2 of words are in the 5000 most common words
    36.9 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Ivanhoe - 17
    Total number of words is 3466
    Total number of unique words is 2039
    20.1 of words are in the 2000 most common words
    29.6 of words are in the 5000 most common words
    34.0 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Ivanhoe - 18
    Total number of words is 3521
    Total number of unique words is 1991
    21.2 of words are in the 2000 most common words
    30.3 of words are in the 5000 most common words
    35.8 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Ivanhoe - 19
    Total number of words is 3586
    Total number of unique words is 1928
    22.2 of words are in the 2000 most common words
    31.9 of words are in the 5000 most common words
    36.5 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Ivanhoe - 20
    Total number of words is 3463
    Total number of unique words is 1914
    21.7 of words are in the 2000 most common words
    31.3 of words are in the 5000 most common words
    36.4 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Ivanhoe - 21
    Total number of words is 3653
    Total number of unique words is 1978
    22.9 of words are in the 2000 most common words
    32.8 of words are in the 5000 most common words
    37.5 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Ivanhoe - 22
    Total number of words is 3504
    Total number of unique words is 1998
    21.4 of words are in the 2000 most common words
    30.3 of words are in the 5000 most common words
    34.8 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Ivanhoe - 23
    Total number of words is 3505
    Total number of unique words is 1979
    23.5 of words are in the 2000 most common words
    33.5 of words are in the 5000 most common words
    38.9 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Ivanhoe - 24
    Total number of words is 3561
    Total number of unique words is 1986
    22.1 of words are in the 2000 most common words
    30.9 of words are in the 5000 most common words
    36.0 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Ivanhoe - 25
    Total number of words is 3599
    Total number of unique words is 1986
    23.0 of words are in the 2000 most common words
    32.8 of words are in the 5000 most common words
    38.5 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Ivanhoe - 26
    Total number of words is 3470
    Total number of unique words is 2020
    21.7 of words are in the 2000 most common words
    32.5 of words are in the 5000 most common words
    38.5 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Ivanhoe - 27
    Total number of words is 3506
    Total number of unique words is 2046
    21.8 of words are in the 2000 most common words
    32.1 of words are in the 5000 most common words
    36.7 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Ivanhoe - 28
    Total number of words is 3520
    Total number of unique words is 1888
    21.2 of words are in the 2000 most common words
    29.6 of words are in the 5000 most common words
    35.3 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Ivanhoe - 29
    Total number of words is 3514
    Total number of unique words is 1865
    22.9 of words are in the 2000 most common words
    33.3 of words are in the 5000 most common words
    38.4 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Ivanhoe - 30
    Total number of words is 3435
    Total number of unique words is 2013
    19.8 of words are in the 2000 most common words
    29.6 of words are in the 5000 most common words
    35.5 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Ivanhoe - 31
    Total number of words is 3516
    Total number of unique words is 1903
    23.4 of words are in the 2000 most common words
    32.5 of words are in the 5000 most common words
    37.8 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Ivanhoe - 32
    Total number of words is 3505
    Total number of unique words is 1915
    22.4 of words are in the 2000 most common words
    32.1 of words are in the 5000 most common words
    37.7 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Ivanhoe - 33
    Total number of words is 3534
    Total number of unique words is 1892
    23.2 of words are in the 2000 most common words
    32.8 of words are in the 5000 most common words
    37.9 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Ivanhoe - 34
    Total number of words is 3600
    Total number of unique words is 1904
    23.2 of words are in the 2000 most common words
    32.5 of words are in the 5000 most common words
    38.0 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Ivanhoe - 35
    Total number of words is 3510
    Total number of unique words is 2019
    22.1 of words are in the 2000 most common words
    31.5 of words are in the 5000 most common words
    36.2 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Ivanhoe - 36
    Total number of words is 3482
    Total number of unique words is 1986
    22.5 of words are in the 2000 most common words
    31.2 of words are in the 5000 most common words
    36.5 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Ivanhoe - 37
    Total number of words is 3458
    Total number of unique words is 2051
    21.9 of words are in the 2000 most common words
    31.9 of words are in the 5000 most common words
    36.0 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Ivanhoe - 38
    Total number of words is 3438
    Total number of unique words is 2004
    22.7 of words are in the 2000 most common words
    32.8 of words are in the 5000 most common words
    38.0 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Ivanhoe - 39
    Total number of words is 3392
    Total number of unique words is 1961
    22.2 of words are in the 2000 most common words
    31.4 of words are in the 5000 most common words
    37.1 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Ivanhoe - 40
    Total number of words is 1134
    Total number of unique words is 742
    27.0 of words are in the 2000 most common words
    39.4 of words are in the 5000 most common words
    44.5 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.