Ivanhoe - 11

Total number of words is 3453
Total number of unique words is 1886
23.5 of words are in the 2000 most common words
32.6 of words are in the 5000 most common words
37.4 of words are in the 8000 most common words
Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
kuin ratsu, olivat kookkaat, vahvaraajaiset ja nähtävästi hyvin väkevät.
Mutta tämä ritari, jonka kilvessä ei näkynyt minkäänlaista kirjoitusta,
ei tähän asti ollut näyttänyt suuresti välittävän voitosta. Hän torjui
nähtävästi aivan helposti päältään niitä, jotka kääntyivät häntä
vastaan, mutta ei ajanut heitä takaa eikä itse käynyt kenenkään
kimppuun. Sanalla sanoen hän oli tähän asti ollut pikemmin syrjäisenä
katsojana kuin taistelijana, josta syystä kansa olikin keksinyt hänelle
pilkkanimen »Musta tyhjäntoimittaja».
Nyt kuitenkin, huomattuaan päällikkönsä ahdingon, tämä ritari näytti
heräävän unestansa. Hän kannusti hevostansa, joka ei ollut vielä yhtään
väsynyt, ja kiiti ukkosen nuolena avuksi huutaen äänellä, joka kaikui
kuin torven törähdys: »Desdichado avuksi!» Apu olikin juuri tällä
hetkellä hyvin tarpeen, sillä Perinnöttömän ritarin par'aikaa karatessa
temppeliherraa vastaan oli Front-de-Boeuf kohotettu miekka kädessä
päässyt häntä likelle. Eipä hän kuitenkaan vielä ennättänyt sivaltaa,
kun hän sai Mustalta ritarilta aika iskun. Se livahti kirkasta kypärää
myöten ja löi melkein masentumattomalla voimalla hevosta otsakiskoon,
--ja maahan keikahtivat sekä Front-de-Boeuf että hänen ratsunsa,
molemmat pyörryksissä iskun tulisesta vauhdista. Sitten Musta
tyhjäntoimittaja kääntyi Athelstan Coningsburghilaisen puoleen; ja kun
hänen oma miekkansa oli äskeisestä iskusta katkennut, tempaisi hän
sotatapparan, jota kömpelö saksilainen piti kädessänsä. Vauhdilla, joka
osoitti, ettei hän ensi kertaa käyttänyt tätä asetta, iski nyt Musta
ritari Athelstania vasten rintaa, niin että tämä heti livahti hervotonna
maahan. Tehtyänsä nämä kaksi urotyötä, joita katsojat sitä enemmän
ylistivät, kuta vähemmän he olivat otaksuneet hänen sellaiseen
kelpaavan, Musta ritari tuntui jälleen vaipuneen entiseen unisuuteensa.
Hän palasi vakavana tantereen pohjoispäähän ja antoi päällikkönsä tulla,
miten kykeni, yksin toimeen Brian de Bois-Guilbertin kanssa. Tämä ei
ollutkaan enää kovin vaikeata. Temppeliherran hevonen, jota runsas
verenvuoto raukaisi, ei kestänyt enää, kun Perinnötön ritari ryntäsi
täyttä vauhtia päälle. Brian de Bois-Guilbert vierähti maahan, saamatta
toista jalkaansa irti jalustimesta. Hänen vastustajansa hyppäsi nyt
hevosen selästä maahan, kohotti miekkansa uhkaavasti temppeliherran pään
yli ja vaati häntä antautumaan. Mutta samassa Juhana-prinssi, jota nyt
Bois-Guilbertin vaarallinen tila liikutti enemmän kuin äsken toisen
ritarin pula, heitti komentosauvansa maahan ja lopetti taistelun. Sillä
tavoin säästyi temppeliherralta se häpeä, että hänen olisi täytynyt
tunnustaa itsensä voitetuksi.
Äskeisestä tulisesta taistelusta ei ollutkaan nyt enää muuta jäljellä
kuin muutamia kyteviä kekäleitä. Niistä harvoista ritareista, jotka
vielä viipyivät tantereella, oli enin osa, ikäänkuin sanattomasta
sopimuksesta, lakannut taistelemasta ja jättänyt voiton molempien
päällikköjen keskenään ratkaistavaksi.
Asemiehet, joiden olisi ollut vaikeaa, jopa vaarallistakin tulla
herrojensa avuksi niin kauan kuin taistelua kesti, riensivät nyt
miehissä tantereelle. He korjasivat haavoittuneet, jotka hellimmällä
huolella ja varovaisuudella vietiin läheisiin telttoihin tai kaupungissa
heitä varten varattuihin majapaikkoihin.
Tällä tavoin päättyi Ashby-de-la-Zouchen mainio taistelu, joka oli ollut
tulisimpia leikkisotia koko sillä aikakaudella. Tanterelle henkensä
heittäneitä ritareita tosin ei ollut enempää kuin neljä, siihen luettuna
eräs, joka kuumuudesta tukehtui rautapukuunsa; mutta neljättäkymmentä
miestä oli pahasti haavoittunut, joista neljä tai viisi sittemmin kuoli
haavoihinsa. Useat muut olivat tulleet iäkseen vaivaisiksi, ja nekin,
jotka jossakin määrin tointuivat, saivat hautaan asti pitää merkkejä
tästä kahakasta ruumiissansa. Siksipä sitä mainitaankin vanhoissa
aikakirjoissa aina »jaloksi ja iloiseksi Ashbyn sotaleikiksi».
Nyt tuli prinssin julistaa, kuka ritareista oli parhaiten taistellut, ja
hän päätti nimittää päivän voittajaksi sen ritarin, jolle kansa oli
antanut nimen Musta tyhjäntoimittaja. Tätä päätöstä vastaan tosin
prinssille muistutettiin, että Perinnötön ritari oikeastaan oli
ratkaissut voiton, hän kun päivän kuluessa oli omalla kädellään
voittanut kuusi ritaria ja vieläpä viimeiseksi syössyt hevosen selästä
maahan itse vastapuolueen päällikön. Mutta Juhana-prinssi piti kiinni
ratkaisustaan, väittäen että Perinnötön ritari ja hänen puolueensa
olisivat jääneet tappiolle ilman mustapukuisen ritarin voimallista apua.
Tälle hän siis tahtoi suoda palkinnon.
Mutta kaikkien läsnäolevien ihmeeksi tuota palkittavaksi valittua
ritaria ei enää löytynytkään. Hän oli heti taistelun tauottua poistunut
kentältä, ja sanoivatpa muutamat katsojista nähneensä hänen kulkeneen
metsään päin samalla verkkaisella vetelyydellä, josta hän
taistelutantereella oli saanut liikanimensä »Musta tyhjäntoimittaja».
Kaksi kertaa törähtivät torvet ja kaksi kertaa huusivat airuet, kutsuen
häntä esille; mutta kun tämä ei auttanut, täytyi hänelle aiottu kunnia
viimein suoda jollekulle muulle. Juhana-prinssillä ei nyt enää ollut
yhtään tekosyytä, jonka nojalla hän olisi voinut kieltää palkinnon
Perinnöttömältä ritarilta, jonka hän siis julisti tämänkinpäiväiseksi
voittajaksi.
Tanteren yli, joka oli verestä liukas ja täynnä murtuneita aseita sekä
tapetuita tai haavoittuneita hevosia, turnausmarskit taluttivat siis
jälleen Perinnöttömän ritarin voittajana prinssin kunniaistuimen eteen.
»Perinnötön ritari», sanoi Juhana, -- »koska ette salli meidän tietää
muuta nimeä, millä teitä mainitsisimme, -- me julistamme teidät
toisenkin kerran turnauskisain voittajaksi ja ilmoitamme, että teillä on
oikeus vaatia ja vastaanottaa Rakkauden ja Kauneuden kuningattaren
kädestä se kunniakruunu, jonka urhoudellanne olette niin hyvin
ansainnut.» Ritari kumarsi nöyrästi ja sievästi, mutta ei vastannut
sanaakaan.
Nyt rupesivat torvet taas soimaan ja airuet julistivat kovalla äänellä
sankarin kunniaa ja voittajan ylistystä, johon korkeasukuiset rouvat ja
neidot vastasivat heiluttamalla silkkisiä nenäliinojaan ja kirjailtuja
huntujansa, ja muu katsojajoukko yhtyi kaikuviin riemuhuutoihin. Sillä
välin marskit taas taluttivat Perinnöttömän ritarin tantereen poikki sen
kunniaistuimen eteen, jolla Rowena-neiti istui.
Tämän kunniaistuimen alimmaiselle portaalle ritari marskien käskystä
laskeutui toiselle polvelleen. Mutta näytti siltä kuin kaikki hänen
muutkin liikkeensä, sen jälkeen kuin taistelu lakkasi, pikemminkin
olisivat totelleet toisten ihmisten käskyä kuin hänen omaa vapaata
tahtoaan; ja olivatpa muutamat huomaavinansa, että hän horjui, kun hänet
toista kertaa saatettiin tantereen poikki. Rowena astui sulavin,
arvokkain askelin alas istuimeltaan ja yritti laskea kruunun, joka
hänellä oli kädessään, sankarin kypärälle. Mutta marskit huusivat yhteen
suuhun: »Ei näin saa tapahtua -- pään pitää olla paljaana!» Ritari
mutisi hiljaisella äänellä pari sanaa, joita kypärän sisästä ei
kuitenkaan kuultu; luultavasti hän pyysi, ettei hänen pääverhoansa
poistettaisi.
Mutta liekö siihen ollut syynä tottelevaisuus säädettyjä menoja kohtaan
vai uteliaisuus, -- marskit eivät pitäneet lukua ritarin
vastahakoisuudesta, vaan paljastivat hänen päänsä siten, että
leikkasivat kypärän pidinnauhan poikki ja aukaisivat rautakauluksen.
Silloin tuli näkyviin viisikolmattavuotisen nuoren miehen kauniit,
vaikka ahavoituneet kasvot, joita tuuhea, lyhyt, vaalea tukka ympäröi.
Hänen kasvonsa olivat kuolonkalvakat ja parissa paikoin veriviirujen
tahraamat.
Rowena hänet nähtyänsä huudahti heikolla äänellä. Mutta samassa hän
ponnisti kaikki hengenvoimansa ja pakottautui astumaan eteenpäin,
vaikka koko hänen ruumiinsa vielä vapisi kovasta äkillisestä
mielenliikutuksesta. Hän painoi voittajan kumartuneeseen päähän kalliin
kruunun, joka oli päivän palkinnoksi määrätty, ja lausui selvällä,
kuuluvalla äänellä: »Minä annan teille, herra ritari, tämän kruunun,
joka on tämänpäiväiselle voittajalle tuleva urhouden palkinto.»
Sitten hän vaikeni hetkeksi, mutta lisäsi sitten lujalla äänellä: »Eikä
ole toista päätä, joka paremmin ansaitsisi tätä ritarillisuuden
tunnusmerkkiä!»
Ritari notkisti vielä syvemmälle päätään ja suuteli suloisen
kuningattaren kättä, joka oli suonut hänelle voittopalkinnon. Mutta
sitten hän ei enää kohottanutkaan päätään, vaan kumartui yhä syvemmälle
ja vaipui viimein neidon jalkojen juureen.
Siitäkös nousi yleinen hämmästys. Cedrik, joka poikansa
äkkiarvaamattomasta ilmaantumisesta oli käynyt sanattomaksi, riensi nyt
luokse, ikäänkuin karkoittaaksensa hänet Rowenan läheltä. Mutta sen
olivatkin jo turnausmarskit tehneet, jotka, arvaten syyn Ivanhoen
pyörtymiseen, olivat kiireesti avanneet hänen rautapukunsa ja nähneet,
että peitsen kärki oli lävistettyään haarniskan iskenyt kylkeen
ammottavan haavan.


KOLMASTOISTA LUKU.

»Nyt urhot!» Atreiidi huudahtaa,
»joukosta kansan tänne joutukaa,
kaikk', kutka luottaen voimaan, taitohon,
tahdotte saada voiton palkinnon.
Ken kaikist' etäimmäksi lennättää
sulitun nuolen, sille lehmä tää
on määrätty, mi hinnast' arvaten,
on verta härän kahdenkymmenen.»
ILIADI.
Tuskin oli Ivanhoen nimi tullut tunnetuksi, niin se lensi miehestä
mieheen niin kiireesti kuin vain kerkeät kielet ennättivät sitä
eteenpäin saattaa ja uteliaat korvat vastaanottaa. Ei aikaakaan, niin se
kerkisi prinssinkin tietoon, jonka otsa siitä sanomasta pimentyi.
Halveksivalla silmäniskulla hän katsahti ympärilleen ja sanoi: »Mitähän
te, hyvät herrat, ja erittäinkin te, abotti, arvelette, -- lieneekö
totta, mitä oppineet miehet kertovat synnynnäisistä mieltymyksen ja
inhon tunteista? Minusta tuntui heti, ikäänkuin veljeni ystävä olisi
ollut läsnä, vaikk'en suinkaan voinut arvata, kuka tuon rautapuvun
sisässä piili.»
»Täytyneepä nyt Front-de-Boeufin antaa takaisin Ivanhoen läänitysmaa»,
arveli de Bracy, joka, miehen tavalla otettuansa turnauspeliin osaa, oli
palannut prinssin seuralaisten joukkoon.
»Kyllä maar», vastasi Woldemar Fitzurse, »tuossa junkkarissa on miestä
ottamaan takaisin se linna sekä maa, jonka hän Rikhardilta oli saanut ja
jonka te, ruhtinaallinen korkeus, armossa olette suonut
Front-de-Boeufille.»
»Mutta onpa Front-de-Boeuf», vastasi Juhana, »niitä miehiä, jotka
helpommin pistävät poskeensa kolmekin Ivanhoen vertaista läänitysmaata
kuin luovuttavat käsistään yhden jo niellyn. Ja muuten, hyvät herrat,
minä toivon, ettei teidän joukossanne ole ketään, joka tahtoisi väittää,
ettei minulla olisi oikeutta suoda kruunun läänitysmaita uskollisille
seuralaisilleni, jotka kykenevät säännölliseen sotapalvelukseen, tai
ottaa ne pois niiltä, jotka ovat lähteneet vieraille maille eivätkä
tarpeen tullessa voi osoittaa hallitsijalleen kunniaa eikä olla hänelle
apuna.»
Tämä kysymys koski kovin läheltä kuulijain omaa etua, etteivät he
voineet olla myöntämättä prinssin sanoja oikeiksi. »Onpa hän aika
antelias hallitsija -- oikein jalo herra, joka näin pitää huolta
uskollisten palvelijainsa palkitsemisesta!»
Tämmöisiä sanoja kuului vastaukseksi seuralaisjoukosta, joista useimmat
jo olivat saaneet ja kaikki muut toivoivat saavansa samanlaisia lahjoja
Rikhard kuninkaan seuralaisten ja ystävien maista. Aymer-abottikin yhtyi
tähän yleiseen suostumushuutoon lisäten kuitenkin: »Pyhää Jerusalemia
tosin ei voi sanoa ventovieraaksi maaksi; sillä onhan se meidän
_communis mater_, kaikkien kristittyjen yhteinen äiti. Mutta en sentään
tahdo väittää, että Ivanhoen ritarilla sen nojalla olisi mitään
oikeutta. Sillä minä olen varmalta taholta kuullut, etteivät
ristiretkeläiset Rikhardin johtamina ole koskaan päässeet Askalonia
edemmäksi. Ja se kaupunki, niinkuin jokainen tietää, on filistealaisten
maassa, eikä siis voi tuottaa samoja etuuksia kuin itse Pyhä kaupunki.»
Samassa palasi Fitzurse, joka uteliaisuudesta oli käynyt sillä paikalla,
missä Ivanhoe vaipui maahan. »Tuosta junkkarista», sanoi hän, »ei taida
tulla kovinkaan paljon vastusta teille, ruhtinaallinen korkeus, ja
luullakseni Front-de-Boeuf saanee häiritsemättä pysyä läänitysmaansa
omistajana. Ivanhoen ritari on näet pahasti haavoittunut.»
»Tulkoon hänestä mitä hyvänsä», sanoi Juhana-prinssi, »hän kuitenkin on
tämänpäiväinen voittaja ja hänen haavansa on hyvin hoidettava, vaikka
hän olisi kymmenen kertaa meidän vihollisemme tai veljemme uskottu
ystävä, mikä taitaa melkein mennä yhteen. -- Minä lähetän oman lääkärini
häntä hoitamaan.»
Prinssi irvisti suutansa ilkeästi näin puhuessansa. Woldemar Fitzurse
vastasi kiireesti Ivanhoen jo olevan poisviedyn tantereelta ja
ystäviensä holhottavana.
»Oikeinpa sydäntä särki», sanoi Fitzurse, »kun näki meidän Rakkauden ja
Kauneuden kuningattaremme surun; tämä tapaturma on muuttanut
murhepäiväksi hänen lyhyen hallitusaikansa. En minä juuri ole niitä,
joita jokaisen naisen rakkaudenvoivotus liikuttaa. Mutta Rowena-neiti
hillitsi niin jalolla lujuudella surunsa, ettei sitä näkynytkään muusta
kuin ristiinpannuista käsistä sekä vedettömistä silmistä, jotka
vapisivat hänen lakkaamatta katsellessaan tuota hengetöntä, hänen
jalkojensa juuressa makaavaa ruumista.»
»Kuka hän sitten on, tuo Rowena-neiti», kysyi Juhana-prinssi, »josta nyt
on tullut niin paljon puhetta?»
»Saksilais-tyttö, jolla on avarat perintömaat», vastasi abotti Aymer;
»ruusun vertainen ihanuudessa ja timantin vertainen kalleudessa;
kaunein, vaikkapa tuhansista etsisi; myrhan kimppu ja kamfertin rypäle.»
»Kyllä minä kykenen lievittämään hänen suruaan», sanoi Juhana-prinssi,
»ja samassa myös parantamaan hänen vertaan sillä, että naitan hänet
jollekulle normannille. Näkyyhän tyttö vielä olevan alaikäinen ja on
siis kuninkaallisen naittamisoikeuden alainen. -- Mitä sanoisit, de
Bracy? Tahtoisitko tulla kelpo maiden ja tulojen omistajaksi sillä
keinolla, että naisit saksilaisneidon, Wilhelm Valloittajan seuralaisten
esimerkin mukaan?»
»Jos maat ovat minulle mieleen, jalo herra», vastasi de Bracy, »niin ei
suinkaan morsian voi olla vastenmielinen; ja suuri on oleva
kiitollisuudenvelkani teille, ruhtinaallinen korkeus, tästä oivallisesta
lahjasta, joka runsaasti täyttää kaiken sen, mitä ikinä olette luvannut
palvelijallenne ja läänitysmiehellenne.»
»Nämä sanasi aiomme pitää muistissamme», sanoi prinssi. »Ja kohta
paikalla käydäksemme siihen asiaan käsiksi tahdomme seneshalimme kautta
käskeä tämän-iltaisiin pitoihin Rowena-neidin ja hänen seuralaisensa
--tuon sivistymättömän maanmoukan, joka on tytön holhooja, ja tuon
saksilaissonnin, jonka Musta ritari turnauksessa iski maahan. -- De
Bigot», hän lisäsi kääntyen seneshalin puoleen, »vie kutsuni noille
saksilaisille niin höylisti, että heidän on mahdotonta jälleen
kieltäytyä. Vaikka, vannonpa sen Becketin luitten kautta, heitä kohtaan
osoitettu höyliys on samaa kuin helmien viskaaminen sioille.»
Juuri kun Juhana-prinssi näin lausuttuansa aikoi seuransa kanssa lähteä
pois turnauspaikalta, annettiin pieni kirje hänelle käteen.
»Keneltä?» kysyi prinssi katsahtaen kirjeentuojaan.
»Ulkomaalta, armollinen herra, mutta en tiedä keneltä», vastasi
palvelija. »Ranskalainen se vain oli, joka kirjeen toi, ja hän sanoi
ratsastaneensa yötä päivää, jotta se kerkiäisi teidän käsiinne,
ruhtinaallinen korkeus.»
Prinssi katsasti tarkasti päällekirjoitusta ja sitten sinettiä, joka
piti kirjeen ympäri sidottua silkkilankaa kiinni; sinetissä oli kolme
liljankukkaa. Juhana avasi sitten ilmeisen levottomana kirjeen, ja hänen
levottomuutensa eneni vielä silminnähtävästi, kun hän oli sen lukenut.
Se sisälsi seuraavat sanat:
»_Pidä varasi, sillä piru on irti_!»
Prinssin kasvot vaalenivat kalmankarvaisiksi ja hän katsahti ensin
maahan, sitten taivaaseen päin, niinkuin mies, jolle kuolemantuomio on
julistettu. Ensi hämmästyksestä toinnuttuansa hän veti Fitzursen ja de
Bracyn erilleen ja antoi heidän kumpaisenkin vuorostansa lukea kirjeen.
»Tämä merkinnee», lisäsi hän epävakaisella äänellä, »että veljeni
Rikhard on päässyt vapaaksi.»
»Voihan se myöskin olla tyhjää peloitusta tai valheellinen kirje»,
arveli de Bracy.
»Siinä on Ranskan kuninkaan oma sinetti ja oma käsiala», vakuutti
prinssi.
»Sitten on aika», sanoi Fitzurse, »koota koko puolueemme yhteen
paikkaan, esimerkiksi Yorkiin tai johonkin muuhun Keski-Englannin
kaupunkiin. Jos muutamiakin päiviä viivyttelemme, voipi jo olla liian
myöhäistä. Teidän pitää keskeyttää tämä nykyinen narrinpeli,
ruhtinaallinen korkeus.»
»Paha olisi kuitenkin», arveli de Bracy, »jolleivät talonpojat ja muu
yhteinen kansa saisi ottaa osaa leikkiin ja jos he siitä suuttuisivat.»
»Tämä päivä», sanoi Fitzurse, »ei ole vielä loppuun kulunut. Sallikaamme
jousimiesten ampua muutaman vuoron pilkkaan, ja antakaamme voittajalle
palkintonsa. Sitenhän olisi prinssin lupaus runsain määrin täytetty, sen
verran kuin se tuota saksilaista orjalaumaa koskee.»
»Kiitos neuvostasi, Woldemar», sanoi prinssi; »ja johdatitpa samassa
myös mieleeni, että meillä on velka suoritettavana tuolle
talonpoikaislurjukselle, joka eilen käyttäytyi niin röyhkeästi minua
kohtaan. Tahdomme myös vielä päälliseksi viettää juominkimme tänä
iltana, niinkuin alussa oli määrä. Vaikka tämä olisikin viimeinen
hallitushetkeni, se hetki olkoon omistettu kostolle sekä huvitukselle,
-- jättäkäämme uudet huolet uuteen päivään.»
Torvien törähdys kutsui pian takaisin ne katsojat, jotka jo olivat
alkaneet lähteä; ja airuet julistivat, että prinssin täytyi jättää
huomispäivän juhlallisuudet pitämättä siitä syystä, että tärkeät ja
välttämättömät valtioasiat vaativat häntä muualle. Mutta hän ei soisi
kuitenkaan, että niin monen kelpo jousimiehen täytyisi taitoansa
koettamatta lähteä kotiin. Sentähden hän oli suvainnut sallia, että he
saisivat nyt heti pitää huomispäiväksi määrätyn kilpa-ammuntansa. Paras
jousimies oli saava palkinnokseen hopealla silatun metsästystorven ynnä
silkkiset kantimet, jotka olivat kalliisti koristetut Pyhän Hubertin,
metsästäjäin suojeluspyhimyksen kuvalla.
Neljättäkymmentä jousimiestä tarjoutui ensiksi kilvoitteluun
osallisiksi; useimmat heistä olivat kuninkaallisia metsämiehiä tai
metsänvartijoita Needwoodin ja Charnwoodin kruununmetsistä. Mutta
saatuansa tietää, kutka kaikki ottivat kilpailuun osaa, enemmän kuin
kaksikymmentä heistä peräytyi jälleen leikistä, he kun pelkäsivät
melkein varman tappion häpeää. Siihen aikaan näet oli kunkin taitavan
ampumamiehen nimi yhtä tuttu monen penikulman päässä hänen
asuintalostaan kuin tätä nykyä Newmarketissa harjoitetun kilpahevosen
avut ovat tunnetut kaikille mainitussa kuuluisassa paikassa kävijöille.
Kahdeksan vain oli nyt jäljellä, jotka aikoivat kilpailla
ampumataidollaan. Juhana astui alas kunniaistuimeltaan tarkemmin
katsellakseen näitä valituita jousimiehiä, joilla useimmilla oli kruunun
värit puvussansa. Kun hän oli kyllikseen heitä tarkastellut, etsi hänen
katseensa sitä miestä, johon hän oli julmistunut. Hän seisoikin taas
samassa paikassa kuin eilen ja oli taas yhtä vakavan näköinen.
»Arvasinpa kohta hävyttömistä loruistasi», sanoi prinssi, »että sinä,
junkkari, et suinkaan ole todellisia pitkänjousen virittäjiä. Ja nyt
näenkin, ettet uskalla koettaa taitoasi niin kelpo miesten rinnalla kuin
nuo tuolla ovat.»
»Älkää pahaksi panko, armollinen herra», vastasi jousimies, »mutta onpa
minulla toinenkin syy olla ampumatta, paitsi se, että osakseni voisi
tulla pilkkaa ja häpeää.»
»No, mikä se toinen syysi sitten on?» kysyi Juhana-prinssi, joka oli
tuskallisen utelias ottamaan selkoa tästä miehestä, vaikka hän ei
itsekään olisi osannut selittää syytä siihen.
»Minun syyni on se», vastasi metsämies, »etten tiedä, olemmeko me, minä
ja nämä jousimiehet, tottuneet ampumaan samanlaisiin pilkkoihin. Ja
sitäpaitsi on vielä toinenkin syy, kun en näet tiedä, mitä te,
armollinen herra, siihen sanoisitte, jos kolmaskin palkinto joutuisi
semmoisen miehen osaksi, jolle te tuntemattomasta syystä olette
suutuksissanne.»
Prinssin kasvot punastuivat tästä vastauksesta. Hän kysyi: »Mikä on
nimesi, jousimies?»
»Locksley», oli vastaus.
»Sitten, Locksley», päätti Juhana-prinssi, »minä käsken, että sinäkin
ammut vuorostasi sen jälkeen, kun muut jousimiehet ovat näyttäneet
taitoansa. Jos sinä voitat palkinnon, lisään minä siihen kaksikymmentä
nobelia.[13] Mutta jollet sitä voita, niin riisutan yltäsi tuon
viheriäisen takin, ja pieksätän sinut jousenjänteillä ulos tästä
taistelupaikasta, niinkuin hävytön, suupaltti kerskaaja ansaitsee.»
»Entä jollen rupeisikaan kilpailemaan tämmöisillä ehdoilla?» kysyi
jousimies. -- »Te, ruhtinaallinen armo, voitte kyllä niin suuren
sotamiesjoukon avulla helposti riisuttaa ja pieksättää minut; mutta
ettepä sentään voi pakottaa minua virittämään joustani.»
»Jos et suostu jalomieliseen tarjoumukseeni», sanoi prinssi, »niin
leikkivouti saa leikata poikki jousenjänteesi, katkaista jousesi sekä
nuolesi ja ajaa sinut pois täältä niinkuin kurjalle pelkurille tehdään.»
»Ehdot, jotka minulle asetatte, ankara herra, eivät juuri ole
jalomielisiä», sanoi jousimies, »sillä te pakotatte minua kilpailemaan
Leicesterin ja Staffordshiren parhaitten ampumamiesten kanssa uhaten
häväistyksellä, jos he sattuisivat paremmin ampumaan. Mutta olkoon
menneeksi, minä tahdon kuitenkin tehdä, niinkuin käskette.»
»Pitäkää häntä tarkasti silmällä, sotamiehet», käski prinssi; »hän
taitanee pelätä. Luulenpa, että hän yrittää karata kilpailusta. -- Ja
te, kelpo miehet, ampukaa vain pelkäämättä. Kaurispaisti ja
tynnyrillinen viiniä on tuotu teidän varallenne tuohon telttaan, kun
palkinto on voitettu.»
Pilkkataulu asetettiin nyt eteläisen, taistelutantereelle vievän kujan
ulkopäähän. Kilpailuun tarjoutuneet jousimiehet puolestaan kävivät
eteläisen portin suulle seisomaan. Arvanheitolla määrättiin, missä
järjestyksessä miehet saisivat ampua; kunkin piti lennättää kolme nuolta
peräkkäin. Valvojana tässä kilvoittelussa oli alhaisempi virkamies, jota
sanottiin leikkivoudiksi; turnausmarskit näet olisivat pitäneet
loukkauksena korkealle arvollensa, jos heidän olisi pitänyt olla
valvojina talonpoikaisissakin taisteluissa.
Jousimiehet astuivat nyt kukin vuorostaan esille ja ampuivat nuolensa
miehen tavalla ja suurella taidolla. Neljästäkolmatta nuolesta, jotka
perätysten ammuttiin, sattui kymmenen tauluun ja muut pyyhkäisivät niin
likeltä sen reunoja, ettei niitäkään ammuntoja matkan pituuteen nähden
sopinut halveksia. Ja niistä kymmenestä nuolesta, jotka tauluun olivat
sattuneet, törrötti kaksi sisimmäisen renkaan sisäpuolella. Ne olivat
Hubertin, Malvoisinin palveluksessa olevan metsänvartijan ampumat, ja
tämä siis julistettiin voittajaksi.
»No, Locksley», kysyi Juhana-prinssi tylysti irvistäen rohkealta
jousimieheltä, »tahdotko nyt koettaa lopullista kilpailua Hubertin
kanssa vai annatko jousesi kantimineen, viinineen leikkivoudin käsiin?»
»Koska ei muu auta», vastasi Locksley, »niin täytynee minunkin koettaa
onneani. Mutta tekisinpä sen ehdon, että jos saan kaksi nuolta sattumaan
Hubertin pilkkatauluun, hänen sitten tulee ampua uudestaan minun
valitsemaani maaliin.»
»Oikein ja kohtuullistahan se on», arveli Juhana-prinssi, »enkä sitä
sinulta kiellä. -- Ja jos sinä, Hubert, saat voiton tuosta kerskaajasta,
niin täytän sinun metsätorvesi hopearahoilla.»
»Eihän kukaan voi muuta kuin yrittää voimiansa myöten», vastasi Hubert.
»Osasipa minun ukkovaarini miehen tavalla virittää jousensa Hastingsin
tappelussa, ja minä toivon, etten häpäise sukuani.»
Entinen taulu siirrettiin nyt pois ja toinen samankokoinen asetettiin
sijaan. Hubert, jolla oli ensimmäinen vuoro siitä syystä, että hän
edellisessä kilpailussa oli päässyt voitolle, tähtäsi sangen tarkasti.
Kauan aikaa hän mittasi matkan pituutta, jousi viritettynä käsissään ja
nuoli jänteellä. Viimein hän astui askelen eteenpäin, ojensi vasemman
kätensä suoraksi ja kohotti sillä jousta, niin että sen keskuspaikka eli
kädensija tuli hänen silmiensä tasalle; toisella kädellä hän veti
jänteen korvansa likelle. Nuoli viuhahti ilmassa ja kävi taulun sisimmän
renkaan sisäpuolelle, vaikkei aivan keskikohtaan.
»Et pannut huomiota tuuleen, Hubert», sanoi hänen kilpaveljensä,
virittäen joustaan; »muuten nuolesi olisi käynyt paremmin kohti.»
Näin sanoen hän astui määrätylle paikalle. Hänpä ei kauan aikaillutkaan
tähdätessään, vaan ampui nuolensa huolettomasti, niin että näytti siltä
kuin hän ei olisi katsahtanutkaan pilkkaan. Viimeiset sanat olivat vielä
tuskin päässeet hänen suustaan, kun nuoli jo lähti jänteeltä lentoon ja
kävi tauluun kahta tuumaa lähemmäksi valkeaksi maalattua keskikohtaa
kuin Hubertin nuoli.
»Taivaan tulet ja leimut», sanoi prinssi Hubertille; »hirteen saat
mennä, mies, jos annat tuon maankuljeksijan voittaa itsesi!»
Hubertilla oli yksi vastaus valmiina kaikkien tilaisuuksien varalta.
»Vaikkapa te, ruhtinaallinen korkeus, tuomitsisittekin minut hirteen,
niin eihän kukaan voi muuta kuin voimiansa myöten yrittää», sanoi hän.
»Mutta osasipa minun ukkovaarini miehen tavalla -- -- --»
»Paholainen periköön sinun ukkovaarisi koko sukuineen!» keskeytti
Juhana. »Ammu, sen lurjus, ammu parhaan taitosi mukaan; muuten sinun ei
käy hyvin!»
Näin rohkaistuna Hubert kävi jälleen paikalleen seisomaan. Totellen
kilpaveljensä neuvoa hän tähdätessään otti lukuun aivan vienon tuulen
hengen, joka oli noussut, ja onnistuipa hänen ampumisensa tällä kertaa
niin hyvin, että nuoli sattui aivan taulun keskikohtaan.
»Hurraa Hubertille! Hurraa Hubertille!» huusi kansa, joka mieluummin
piti tutun miehen kuin ventovieraan puolta. »Aivan pilkkuun! Aivan
pilkkuun! Eläköön Hubert!»
»Paremmin kuin hän et toki voine saada sattumaan, Locksley», sanoi
prinssi ilkkuen.
»Tahdonpa kuitenkin panna merkin hänen nuoleensa», vastasi jousimies.
Kun hän nyt, vähän suuremmalla huolella kuin äsken, laski nuolensa
lentoon, niin tämä sattuikin juuri kilpaveljen nuolen perään ja halkaisi
sen kahtia. Tästä ihmeellisestä ampumataidosta kansa tuli niin ymmälle,
ettei nyt kuulunutkaan tavallista ylistyshuutoa. »Paholainen se on eikä
mikään ihminen, jonka ruumis on lihasta ja verestä», kuiskuttelivat
talonpojat keskenänsä; »tämmöistä ammuntaa ei ole ikänä nähty, niin
kauan kuin Englannissa on jousta viritetty!»
»Ja nyt», sanoi Locksley, »tahtoisin, jos te, armollinen herra,
sallitte, asettaa tuohon semmoisen pilkkutaulun kuin meillä pohjoisessa
on tapana panna. Ja tervetullut olkoon jokainen jousimies, ken siihen
tahtoo ampua, saadakseen palkinnoksi lempeän katseen omalta
kullaltansa.»
Näin sanoen hän kääntyi ja alkoi lähteä pois tantereelta. »Pankaa, jos
tahdotte», sanoi hän, »sotamiehenne minua seuraamaan. -- Minä menen vain
leikkaamaan keppiä lähimmästä pajupensaasta.»
Prinssi Juhana viittasi muutamia miehiänsä menemään perästä, ettei mies
karkaisi. Mutta kansan joukosta kajahtava huuto: »Häpeä, häpeä!» sai
prinssin peruuttamaan epäritarillisen käskynsä.
Locksley palasikin kohta, kädessään pajukeppi, joka oli aivan suora,
kuuden jalan pituinen ja tuskin miehen peukalon paksuinen. Tätä keppiä
hän rupesi suurella vakavuudella kuorimaan. »Häväistystähän», sanoi hän
näin tehdessään, »on kelpo metsämiehen taidolle, kun panette hänet
ampumaan niin leveään pilkkatauluun kuin tuo tuossa. Sillä maankulmalla,
missä minä olen kasvanut, emme pitäisi tuohon tauluun osaamista
kunniallisempana, kuin jos olisi edessä koko Arthur-kuninkaan pyöreä
pöytä, jonka ääreen kuusikymmentä ritaria mahtui istumaan. Saisihan
vaikka seitsenvuotias lapsi kärjettömänkin nuolen sattumaan tämmöiseen
latuskaan. Mutta», lisäsi hän astuen hitaasti tantereen toiseen päähän
ja pistäen kepin seisomaan maahan, »sitä, joka sadan kyynärän päästä saa
tähän keppiin sattumaan, häntä kiitän kelpo ampujaksi ja hän ansaitsisi
kantaa jousta sekä viiniä kuninkaan, vaikkapa itse jalon Rikhardinkin,
palveluksessa.»
»Osasipa», sanoi Hubert, »ukkovaarini miehen tavalla virittää joustansa
Hastingsin tappelussa, mutta ei hän sentään koskaan ampunut tuommoiseen
maaliin -- enkä tee sitä minäkään. Jos tämä jousimies saa ammutuksi tuon
You have read 1 text from Finnish literature.
Next - Ivanhoe - 12
  • Parts
  • Ivanhoe - 01
    Total number of words is 3343
    Total number of unique words is 2116
    19.0 of words are in the 2000 most common words
    27.2 of words are in the 5000 most common words
    31.9 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Ivanhoe - 02
    Total number of words is 3380
    Total number of unique words is 2081
    19.9 of words are in the 2000 most common words
    29.4 of words are in the 5000 most common words
    34.1 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Ivanhoe - 03
    Total number of words is 3405
    Total number of unique words is 2054
    21.2 of words are in the 2000 most common words
    30.3 of words are in the 5000 most common words
    35.1 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Ivanhoe - 04
    Total number of words is 3307
    Total number of unique words is 2020
    21.2 of words are in the 2000 most common words
    30.1 of words are in the 5000 most common words
    35.5 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Ivanhoe - 05
    Total number of words is 3387
    Total number of unique words is 1968
    22.6 of words are in the 2000 most common words
    31.2 of words are in the 5000 most common words
    37.2 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Ivanhoe - 06
    Total number of words is 3342
    Total number of unique words is 2086
    18.4 of words are in the 2000 most common words
    26.6 of words are in the 5000 most common words
    31.9 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Ivanhoe - 07
    Total number of words is 3307
    Total number of unique words is 1946
    21.8 of words are in the 2000 most common words
    29.8 of words are in the 5000 most common words
    35.4 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Ivanhoe - 08
    Total number of words is 3428
    Total number of unique words is 1910
    22.4 of words are in the 2000 most common words
    32.3 of words are in the 5000 most common words
    36.9 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Ivanhoe - 09
    Total number of words is 3576
    Total number of unique words is 1882
    24.5 of words are in the 2000 most common words
    33.4 of words are in the 5000 most common words
    38.5 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Ivanhoe - 10
    Total number of words is 3451
    Total number of unique words is 1963
    21.6 of words are in the 2000 most common words
    31.0 of words are in the 5000 most common words
    36.5 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Ivanhoe - 11
    Total number of words is 3453
    Total number of unique words is 1886
    23.5 of words are in the 2000 most common words
    32.6 of words are in the 5000 most common words
    37.4 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Ivanhoe - 12
    Total number of words is 3397
    Total number of unique words is 2026
    22.7 of words are in the 2000 most common words
    31.8 of words are in the 5000 most common words
    36.8 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Ivanhoe - 13
    Total number of words is 3553
    Total number of unique words is 2072
    21.7 of words are in the 2000 most common words
    30.8 of words are in the 5000 most common words
    36.3 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Ivanhoe - 14
    Total number of words is 3479
    Total number of unique words is 2036
    22.5 of words are in the 2000 most common words
    31.1 of words are in the 5000 most common words
    35.8 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Ivanhoe - 15
    Total number of words is 3497
    Total number of unique words is 2028
    22.2 of words are in the 2000 most common words
    31.5 of words are in the 5000 most common words
    36.9 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Ivanhoe - 16
    Total number of words is 3535
    Total number of unique words is 1914
    22.5 of words are in the 2000 most common words
    31.2 of words are in the 5000 most common words
    36.9 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Ivanhoe - 17
    Total number of words is 3466
    Total number of unique words is 2039
    20.1 of words are in the 2000 most common words
    29.6 of words are in the 5000 most common words
    34.0 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Ivanhoe - 18
    Total number of words is 3521
    Total number of unique words is 1991
    21.2 of words are in the 2000 most common words
    30.3 of words are in the 5000 most common words
    35.8 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Ivanhoe - 19
    Total number of words is 3586
    Total number of unique words is 1928
    22.2 of words are in the 2000 most common words
    31.9 of words are in the 5000 most common words
    36.5 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Ivanhoe - 20
    Total number of words is 3463
    Total number of unique words is 1914
    21.7 of words are in the 2000 most common words
    31.3 of words are in the 5000 most common words
    36.4 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Ivanhoe - 21
    Total number of words is 3653
    Total number of unique words is 1978
    22.9 of words are in the 2000 most common words
    32.8 of words are in the 5000 most common words
    37.5 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Ivanhoe - 22
    Total number of words is 3504
    Total number of unique words is 1998
    21.4 of words are in the 2000 most common words
    30.3 of words are in the 5000 most common words
    34.8 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Ivanhoe - 23
    Total number of words is 3505
    Total number of unique words is 1979
    23.5 of words are in the 2000 most common words
    33.5 of words are in the 5000 most common words
    38.9 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Ivanhoe - 24
    Total number of words is 3561
    Total number of unique words is 1986
    22.1 of words are in the 2000 most common words
    30.9 of words are in the 5000 most common words
    36.0 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Ivanhoe - 25
    Total number of words is 3599
    Total number of unique words is 1986
    23.0 of words are in the 2000 most common words
    32.8 of words are in the 5000 most common words
    38.5 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Ivanhoe - 26
    Total number of words is 3470
    Total number of unique words is 2020
    21.7 of words are in the 2000 most common words
    32.5 of words are in the 5000 most common words
    38.5 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Ivanhoe - 27
    Total number of words is 3506
    Total number of unique words is 2046
    21.8 of words are in the 2000 most common words
    32.1 of words are in the 5000 most common words
    36.7 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Ivanhoe - 28
    Total number of words is 3520
    Total number of unique words is 1888
    21.2 of words are in the 2000 most common words
    29.6 of words are in the 5000 most common words
    35.3 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Ivanhoe - 29
    Total number of words is 3514
    Total number of unique words is 1865
    22.9 of words are in the 2000 most common words
    33.3 of words are in the 5000 most common words
    38.4 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Ivanhoe - 30
    Total number of words is 3435
    Total number of unique words is 2013
    19.8 of words are in the 2000 most common words
    29.6 of words are in the 5000 most common words
    35.5 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Ivanhoe - 31
    Total number of words is 3516
    Total number of unique words is 1903
    23.4 of words are in the 2000 most common words
    32.5 of words are in the 5000 most common words
    37.8 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Ivanhoe - 32
    Total number of words is 3505
    Total number of unique words is 1915
    22.4 of words are in the 2000 most common words
    32.1 of words are in the 5000 most common words
    37.7 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Ivanhoe - 33
    Total number of words is 3534
    Total number of unique words is 1892
    23.2 of words are in the 2000 most common words
    32.8 of words are in the 5000 most common words
    37.9 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Ivanhoe - 34
    Total number of words is 3600
    Total number of unique words is 1904
    23.2 of words are in the 2000 most common words
    32.5 of words are in the 5000 most common words
    38.0 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Ivanhoe - 35
    Total number of words is 3510
    Total number of unique words is 2019
    22.1 of words are in the 2000 most common words
    31.5 of words are in the 5000 most common words
    36.2 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Ivanhoe - 36
    Total number of words is 3482
    Total number of unique words is 1986
    22.5 of words are in the 2000 most common words
    31.2 of words are in the 5000 most common words
    36.5 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Ivanhoe - 37
    Total number of words is 3458
    Total number of unique words is 2051
    21.9 of words are in the 2000 most common words
    31.9 of words are in the 5000 most common words
    36.0 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Ivanhoe - 38
    Total number of words is 3438
    Total number of unique words is 2004
    22.7 of words are in the 2000 most common words
    32.8 of words are in the 5000 most common words
    38.0 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Ivanhoe - 39
    Total number of words is 3392
    Total number of unique words is 1961
    22.2 of words are in the 2000 most common words
    31.4 of words are in the 5000 most common words
    37.1 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Ivanhoe - 40
    Total number of words is 1134
    Total number of unique words is 742
    27.0 of words are in the 2000 most common words
    39.4 of words are in the 5000 most common words
    44.5 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.