Hajamietteitä kapinaviikoilta 3/3 - 10

Total number of words is 3401
Total number of unique words is 2067
18.7 of words are in the 2000 most common words
27.1 of words are in the 5000 most common words
32.0 of words are in the 8000 most common words
Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
on siis siellä; "Helsingin työväen tervehdykset punakaartilais- ja
työläistovereille Tampereella", -- joka on piiritetty ja jonne tervehdys
ei enää tule, koska se ehkä jo on vallattukin.
Toveri Santeri Mäkelä antaa puheessaan hyvin synkän kuvan meidän,
porvarien, voiton ja tulevaisuuden toiveista. On todettavissa se
tosiasia, sanoo hän, että vastustajamme voimat eivät ole niin
suuret ja kestävät kuin yleensä luullaan. Oikeastaan sen taistelu
on epätoivoista taistelua. Vihollisemme pyrkii epätoivon vimmalla
joihinkin ratkaiseviin tuloksiin, tietäen, että se hetken perästä on
myöhäistä. Mannerheimin valtakunnassa on nälkä. Pohjois-Pohjanmaalla on
jo tapahtunut nälkäkuolemia. Kevät lähestyy. Talonpoika alkaa ikävöidä
peltotöihin; ja enemmän: talonpojalle alkaa selvitä yhtä ja toista
tämän sodan kestäessä. -- "Olen eteläpohjalainen talonpoika, kotoisin
sieltä lahtarien körttiläismailta. Tunnen sen heimon, joka tällä
hetkellä jäykimmin taistelee omaa kansaansa, työväenluokkaa vastaan.
Voin teille pohjalaisena talonpoikana, pohjalaisten talonpoikien
puolesta mitä vakavimmin vakuuttaa, että eivät nämä talonpojat ole
alkuaan lähteneet kansalaissotaan -- nehän lähtivät vain ajamaan ryssää
maasta ja pitämään 'huligaaneja kurissa'."
Jos pohjalainen talonpoika lähti liikkeelle ajamaan ryssää ja
hulikaania maasta, niin se jatkaa tätä ajoaan, kunnes tarkoitus on
saavutettu, ja nythän niitä on vielä molempia tällä puolen rajan.
*
Kaikki yhteen kasaan.
On julaistu määräys, jossa kaikkien punaiseen kaartiin kuulumattomien
henkilöiden käsketään tänään klo 2 kokoontua kaartin kasarmin pihalle.
Joka ei tottele, uhataan ottaa väkisin. Nähtävästi tämä tarkoittaa
kaikkien niiden sekoittamista yhteen sakkiin, jotka eivät ole tahtoneet
olla aseellisesti mukana. Siten syntyneestä laumasta on vaikeampi
löytää varsinaiset kaartilaiset, jotka näin kai koettavat piiloutua
toisten selän taa.


Sunnuntaina 7 p:nä huhtikuuta.

Hautajaissaatto.
On tämän talven kuluessa ollut monta vaikeaa päivää, mitä
ristiriitaisimpien ja repivimpien mielialojen täyttämiä. Eihän
voitto aina ole ollut läheskään varma ja sitä mahdollisuutta on
ollut vaikea sulattaa. Silloinhan olisi kaikki pirstaleina. Nyt, kun
ainakin ulkonainen voitto on varma, nousevat aaveet toisaalta. Miten
sitten voitosta suoriudumme? Miten osaamme sen hedelmät korjata, tai
oikeammin: sen rauniot rakentaa. Sillä raunioita tästä tulee ja on jo
tullut, aineellisia, siveellisiä, aatteellisia.
Minut valtaa sanomaton, kyyneletön sääli tämän kapinan _uhreja_
kohtaan. Voittajan on helpompi nilkuttaa rampanakin, mutta taistelunsa
menettäneen, joka kainalosauvain varassa laahustaa kerjäten ovelta
ovelle ja saa leivän sijasta kiven ja kiven kera jälkeensä kirouksen,
syyllinen niinkuin syytönkin, sillä niitäkin on? Kaikki he saavat
eliniäkseen haukkumanimen "punikki". Se on hyvin suureksi osaksi
ansaittu, ja se siinä juuri onkin surkeinta. Mutta vielä surkeampaa
on, että tämä pitkä- ja salavihainen kansa vihaa kolmanteen ja
neljänteen polveen lapsia ja lastenlapsia. Se nauttii vihasta, sen
veret tarvitsevat sen virkistyksen, niinkuin äkäinen äijä aamuriidan
omaistensa kanssa.
On hirvittävää sen inhon ja vihan juopa, joka on revennyt kahden
kansanluokan väliin. On oleva ilkeää, sietämätöntä elää tässä maassa
loppuikänsä. Mahtaneeko voida karaista itsensä välinpitämättömäksi,
jatkaa elämäänsä, ollen olevinaan optimisti? Ottanenko asian syvemmin
ja herkemmin kuin on syytä? Soisin sen tekeväni.
Olin tänään sunnuntaikävelyllä ja satuin punaisten hautaussaattueen
tielle, Bulevardin kadulla, kirkkopuiston kohdalla. Kun en tahtonut
tunkea rivien läpi, pysähdyin. Minusta eivät vain hautaan saatettavat
vainajat olleet viimeisellä retkellään, vaan myös saattajat. Ne olivat
kaikki kuin kuolemaan tuomituita. Ei ollut enää mitään ryhtiä eikä
uhmaa. Liput kyllä liehuivat, mutta ilme niiden kantajien kasvoilla
oli kalsea ja tympeytynyt. Aseelliset olivat viimeistä reservijoukkoa,
joiden käteen kivääri mahdollisesti oli pistetty väkisin. Paras väki
on kai jo aikoja sitten viety manalle. Nuo tuollaisetko ne aikovat
käydä harjaantuneita, vanhoja Saksan sotureita vastaan? Jotkut
tytöt koettivat niskojaan nakellen heittää uhmakatseita siihen
porvarijoukkoon, joka reunusti kadun. Saattueen kulku tämän kujan
läpi oli kuin tuomittujen kulkua. Tuomio ei ollut vielä täytäntöön
pantu, mutta kyllä lausuttu. Se jomotti päättäväisen peruuttamattomana
jäykillä kasvoilla ja kiinteissä katseissa ja suun ympärystä
viiltävissä, ivallisissa nykäyksissä. Yllä hyrräsi saksalainen
lentokone kuin haaskalintu erämaan karavaanin päällä.
Lähdin seuraamaan saattuetta, kun matkani muutenkin oli Töölööseen
päin. Ylioppilastalon aukealla seisoi eräs vanha tuttavani,
herkkämielinen, vanha laulaja ja opettaja, jonka kanssa oli entisinä
aikoina innostuttu monet kansalliset innostukset, juotu monet maljat
ylioppilasjuhlissa isänmaan ja kansan onneksi. Hän, kansanvalistusmies,
seminaarinopettaja, nyökäytti päätään suruvoittoisesti, saamatta
sanotuksi muuta kuin: "Voi surkeutta, voi järjettömyyttä!" Oliko tämä
näkemämme tulos liian paljosta kansanvalistuksesta vaiko liian vähästä?
Kuljin saattueen rinnalla, se Henrikin katua, minä alempana Henrikin
puistossa, yhdessä ja kuitenkin erillään, yhtäsuuntaisesti ja
kuitenkaan koskaan yhtymättä. Töölöön tavara-aseman ratapiha on täynnä
kuolleita vaunuja. Siellä ei ole mitään liikettä, ei näy ainoatakaan
ihmistä. Yksi ainoa veturi on tuonnempana liikkeessä.
Menisinkö heidän kanssaan aina Mäntymäelle saakka? Ottamaan puhevuoron,
selittämään heille, että tämä on heissä mieletön harha, että heidän
aatteellaan on ystäviä muuallakin kuin heidän omassa luokassaan,
aatteella, mutta ei menettelyllä. Ei se mitään hyödyttäisi. Se olisi
ollut tehtävä ennen. Se on tehtävä toiste, kun nämä päivät ovat tulleet
päätökseensä. Enhän osaa puhua, mutta jos osaisinkin, saisin ehkä
kuulan otsaani; sitä useamman painetin piston, kuta paremmin olisin
puhunut. Sitä sanottaisiin provokatsioksi, minä olisin yllyttäjä,
"lahtarien" lähetti.
Poikkean Karamsinin taloon. Se on nyt museona. Siinä asui aikoinaan
Suomen hienoin ja ylhäisin ja hyväätekeväisin nainen. Hän istuskeli
parvekkeellaan ja näki tyynen kaislarantaisen lahden yli Kaisaniemen
koivut ja Sörnäsin kalliot, palan idyllistä sisäsaaristo-Suomea, ei
ratapihoja, ei kivimuureja, ei Kansantalon ryöväriritari-linnaa. Se oli
sitä aikaa, jolloin laineet loiskuivat luhtaniityille ja ruokakuormaa
ajavan maalaisen kärrynrätinä kuului maantieltä, ei viertotieltä,
muistuttaen pääkaupungin ja maaseudun silloin ystävällistä suhdetta.
Liekö tämän maan silloin ollut parempi vai pahempi kuin nyt?
Jatkan matkaani puistoon, istuudun sulalle kalliolle, jota aurinko
lämmittää. On aivan hiljaista muuten, paitsi että saattueen astunta
kuuluu heikkona rapinana katuun. Ei kukaan virka mitään. Eivät
puhele, eivät laula eivätkä soitakaan. Nyt soittavat. Jostain edempää
alkupäästä kuuluu vaimeneva "Ikuinen muisto". Olen päässyt kaikesta
katkeruudestani. Tämä on liian surkeaa ja säälittävää. Ei se ole heidän
_kaikkien_ syynsä. Eivät ne kaikki ole raatelijoita ja murhamiehiä.
Eivät ne ole älynneet tehneensä maanpetosta ja kavallusta. Se
suomalainen, joka venäläiseen turvaten käy oman kansansa kimppuun,
ei ymmärrä enää mitään. Hänen suurin rikoksensa on hänen paras
puolustajansa. Ja vielä enemmän sekaisin on se, joka puolustautuu
väitteellä, että vieraaseen apuunhan porvaritkin turvasivat, ettei siis
saksalaisen ja venäläisen välillä ole erotusta. Syylliset karkasivat ja
pelastivat nahkansa, syyntakeettomat jäivät heidän sijastaan kärsimään.
Heitä vielä viimeiseen saakka tuuditetaan siihen, että köyhälistö
voittaa, että voitto on varma. Ei se muka ole saksalainen lentokone,
joka leijailee heidän ylitsensä. Siinä on vain joitain valepukuisia
suojeluskuntalaisia. Hangossa ei ole ainoatakaan saksalaista laivaa
eikä miestä.
He eivät tiedä eivätkä ymmärrä paremmin. Mutta meidän toisten täytyy
ymmärtää paremmin. Sillä meillä on kaikki edellytykset menetellä
toisin. Meiltä _voi_ vaatia sitä ja me _vaadimme_ sen itseltämme. Sillä
tavalla tehden tästä voi alkaa uusi elämä ja siedettävät olot.
*
Puuttuu nimi ja allekirjoitus.
Tiedot saksalaisten pikaisesta tulosta vahvistuvat vahvistumistaan
ja ovat nähtävästi aikaansaaneet suurta hämminkiä ja masennusta
punaisella puolella. Sen torjumiseksi on ryhdytty monta kertaa
koeteltuun ja aina tehonneeseen keinoon, tosiasiain kieltämiseen ja
provokatsioksi selittämiseen. "Työväen pääneuvosto", jonka tietysti
täytyy tietää, kuinka asiat ovat, julistaa, että saksalaisten tulossa
Hankoon on ainoastaan sen verran perää, että lahtarit koettavat vain
saksalais_kauhulla_ lamauttaa punaisen armeijan sotilaita. Ei ole edes
todennäköistäkään, että saksalaiset tulevat. "Saksan imperialistinen
hallitus vitkastellee sellaiseen ryhtymästäkään, sillä Saksan työväki
ei voi äänettömänä sitä sallia." Niinikään venäläisen Itämeren
laivaston päällystö väittää, että Saksan Itämeren laivaston päällikön
täällä levitetty julistus laivaston tulosta on väärennys. Siinä ei ole
nimeä eikä allekirjoitusta. Saksalaiset eivät ole venäläisen laivaston
päällystölle antaneet mitään tietoa tulostaan.
Osa kansanvaltuuskuntaa näyttää vielä olevan Helsingissä. Ainakin
on Kullervo Manner vielä eilen allekirjoittanut täällä päivätyn
julistuksen, jossa määrätään pakollinen yleinen mobilisoiminen työ- ja
sotilastarkoituksiin.
*
Kansanvaltuuskunnan oikeusasiain osaston nimessä määräävät L.
Letonmäki ja A. Kiviranta, että Punakaartin sota- ja kenttäoikeudet
ovat oikeutetut tuomitsemaan vastavallankumouksellisten ainesten
saboteerauksesta vallankumousta vastaan, ja on niiden siinä sekä
tuomioiden täytäntöönpanossakin noudatettava sotaoikeuden mukaista
nopeutta ja ankaruutta.
Jos tähän saakka olisi ollut jotain turvaa mielivaltaista,
päähänpistoista punaterroria vastaan, ei sitäkään nyt enää ole
olemassa. Tässä julistuksessa ei ole aikaa eikä paikkaa niinkuin yllä.
*
Runoilija J. Siljo on kuollut haavoistaan -- se kaunisilmeinen poika,
ujo tulisielu.


Maanantaina 8 p:nä huhtikuuta.

"Tiedonantaja" lakannut ilmestymästä.
Isäntä Kansanvaltuuskunta lähti jo talostaan, mutta sen uskollinen
rakki "Tiedonantaja" jäi vielä pariksi päivää -- ehtiihän nopsajalka,
pystykorva jälempääkin. Sen päätoimittaja lienee ollut Eetu Salin,
puolueensa mefisto. Haukuttuaan täällä haukuttavansa -- ja hyvin se sen
tehtävänsä suoritti -- se tänään aamulla otti jalat alleen luultavasti
yhtyäkseen omaansa Viipurissa. Lehtipoika ilmoitti, että tämä on
viimeinen numero. Itse lehti sanoo: "Tiedonantaja ei ilmesty huomenna,
tiistaina."
Milloin ilmestyvät "Helsingin Sanomat?" Joko viikon päästä? Missä
kunnossa lienevät painokoneet? Onko kaikki paperi kulutettu? Erkko
istuu vankina Katajanokalla ja Ivalo Fenniassa, sairaana.
*
Valppaan viimeinen tahto.
"Tiedonantaja" lähti, "Työmies" jäi -- kuinka kauaksi? Ei se ainakaan
tänään vielä ole millänsäkään. Se on ehompi entistään. Siinä esiintyy
itse Valpas, joka koko kapinan ajan on ollut piilossa. Mies, jonka
henki toimii jokaisen punakaartilaisen ruumiissa, jonka omallatunnolla
on tuhansien veri, sekä punaisten että valkoisten, se mies tulee nyt
näiden ruumiiden yli tarjoomaan rauhaa ei n:nnellä hetkellä, vaan
sanokaamme viittä minuuttia vaille 12. Luulisi, että hän alistuu ja
taistelun menetettyä pyytää armoa ja rauhaa joillain siedettävillä
ehdoilla lieventääkseen joskaan ei omaansa, niin edes onnettomuuteen
saattamiensa kohtaloa. Mutta sitä hän ei tee. Hän lähtee siitä, että
molemmat taistelijat yhä ovat tasaväkiset, ja että sovitaan pois vanhat
vihat ja jäädään ennalleen.
Ensin on tehtävä aselepo sinä ja sinä huhtikuun päivänä sillä tavalla
kuin Punaisen ja Valkoisen Kaartin esikunnat lähemmin sopivat.
Kun se on tehty kokoontuu eduskunta. Eduskunta _hyväksyy_ Suomen
tasavallalle Valppaan laatiman valtiosäännön, jonka mukaan kaikki
lainsäädäntö- ja voimaansaattava valta kuuluu eduskunnalle. Eduskunta
valitsee hallituksen ja korkeimpien oikeuksien jäsenet enintään
viideksi vuodeksi kerrallaan. Hallituksen puheenjohtaja on samalla
tasavallan esimies, mutta tällä presidentillä ei ole mitään erityistä
lainsäädäntöoikeutta, eikä mitään muutakaan itsenäistä toimivaltaa.
Jollei eduskunta tälle pohjalle rakennettua valtiomuotoa hyväksyisi,
pannaan toimeen kansanäänestys kahdesta valtiosääntöehdotuksesta,
joista toisen "tulee olla" sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän
hyväksymä.
Ennen hajaantumistaan on eduskunnan hyväksyttävä laki vuokra-alueiden
muuttamisesta itsenäisiksi tiloiksi, jonka mukaan vuokraajat saavat
alueensa omakseen melkein ilman korvausta. Missä korvaus tulee
kysymykseen, suorittaa sen valtio.
Sodan takia elintarpeensa menettäneille on niitä toimitettava valtion
kustannuksella.
Armahdus kaikille muille paitsi sodan aikana yksityisiä rikoksia
tehneille. Jos yksityiset rupeaisivat vieromaan vallankumoukseen
osaaottaneita, niin etteivät nämä kunniallisella työllä saisi
elatustaan Suomessa, on heille valtion puolesta turvattava elämisen tai
maasta poistumisen mahdollisuus.
Siis punakaartille ei ainoastaan amnestiaa, vaan myöskin eläke siksi,
kunnes saavat kunniallista työtä -- tai matkarahat Amerikkaan.
Vakinaista sotaväkeä ei Suomen tasavalta aseta. Ainoastaan rajojensa
vartioimista varten saa se asettaa 3000-miehisen vartioväen, jonka
käyttämisohjeet eduskunta laatii 2/3 enemmistöllä. Jos siis sosialistit
eivät tahdo asettaa tätä vartioväkeä esim. Venäjän rajalle, saa ryssä
tulla vapaasti maahan, milloin sosialistit katsovat sen sopivaksi.
Se on kaikki tämä sitä paksuinta, sitä raainta pilaa, mitä Valpas
koskaan on laskenut. Tosissaan hän kuitenkin on olevinaan. Hän on
esittänyt sen jo joku aika sitten joillekuille porvarillisille, jotka
eivät ole olleet siitä tietääkseenkään, mikä "Työmiehen" mukaan on
todistuksena siitä, että "porvaristo ei halua sovintoa."
Niin kauan kuin eduskunta näistä juttuaisi tai niistä toimitettaisiin
kansanäänestys, seisoisivat valkoiset ja punaiset vastakkain
kuukausmääriä asemillaan ja luultavasti olisi myöskin saksalaisten
jäätävä odottamaan tätä äänestystä. Entä kevätkylvöt?
Tätä sopimusta käytäntöön panemaan ehdottaa Valpas toistaiseksi
asetettavaksi Väliaikainen Valtuuskunta-nimisen valtioelimen, jossa
tulisi olemaan kaksi tusinaa jäsentä, kaha kumpiakin, 12 sosialistisen
eduskuntaryhmän ja 12 porvarillisten valitsemaa, siis yhtä monta
punaista kuin valkoistakin. Nämä eivät saa tehdä päätöksiään sen mukaan
kuin satutaan olemaan saapuvilla tai voidaan tulla. Jos jonkun punaisen
täytyy poistua, täytyy jonkun valkoisenkin poistua. Valtuuskunnalla
on kaksi puheenjohtajaa, yksi sen molemmista ryhmistä. Kaksi kahta
vastaan, eikä edes puheenjohtajan ääni voi ratkaista, vaan ehkä syrjään
pantu lippu, arpa, milloin jumalan arpa, milloin pirun.
Sen pituinen se kompromissi-ehdotus. Se on kyllä paljoa pitempi, mutta
jo tämä selostuksenikin riittäköön näytteeksi Valppaan viimeisestä
tahdosta.
*
Kaikki on menetetty.
Nyt Rantamalakin myöntää "Työmiehen" pääkirjoituksessa "Suomalainen
murhenäytelmä", että kaikki on menetetty. "On mahdoton enää kenenkään
kieltää sitä tosiasiaa, että Suomen kansan ylle on heittäytynyt verinen
murhenäytelmä ja nyt seisomme siellä, missä saamme aavistuksen sen
murhenäytelmän peloittavasta syvyydestä."
*
Saksalaiset marssivat
Karjalta Hyvinkäätä kohti. Ovat jo Lohjalla. Toinen osasto marssii
Helsinkiä kohti ja on jo Kööklahdessa.
Laivasto voi olla täällä minä päivänä hyvänsä.
*
Punaisten rintama Toijalassa on murtumaisillaan!
*
_Pois!_
Hangossa käyneet venäläiset neuvottelijat ovat palatessaan tuoneet
tiedon, että venäläisten laivojen on oltava täältä poissa t.k. 12 p:nä.
Jos jäät estävät niiden lähdön tai ne eivät muuten kynnelle kykene, saa
laivastoon jäädä ainoastaan 8 miestä laivaa kohti.
*
Smilga sähköttää.
On kaapattu näin kuuluva sähkösanoma, jonka Smilga täältä on lähettänyt
Scheimannille Moskovaan: "Saksalaiset rientävät pikajunan vauhdilla
suurin voimin Hyvinkäätä ja Helsinkiä kohden. Tilanne toivoton. Toivon
kuitenkin ehtiväni tyhjentää Helsingin."
Ja sitten tipahtaa kirjelaatikkoon silkkipaperi, josta luen lopullisen
toteutuksen kahden kuukauden kaikille toiveille:
*
'Suomen vapaalle kansalle.
Te huudatte meitä hädässänne. Me tulemme ystävinä auttamaan teitä
hädässänne murhaajalaumoja vastaan, jotka hävittävät järjestyksen,
lain ja vapauden teidän maassanne. Meitä käskee siihen ihmisrakkauden
ääni. Emme tule valloittajina emmekä tahdo omistaa itsellemme
palaakaan kalliin isänmaanne alueesta, emme myöskään aio sekaantua
sisäisiin puoluetaisteluihinne. Luottakaa siis meihin. Eteenpäin
kansanne vapauttamiseksi!
Saksalaisten Suomen joukkojen ylipäällikkö
von der Goltz.
Huhtikuussa 1918.'
Siinä on nyt venäläisille nimi ja allekirjoitus, jota he kaipasivat.
Tervehdys on kirjoitettu ruotsiksi. Suomensin sen siitä. Käteni vapisi
ensin, vakaantui sitten riemuisaan kulkuun. Enkä välitä huolehtia
huomisesta. Tuli mikä tuli, kunhan kerran tuli _tästä_ loppu. En
tahdo nyt uskoa mitään entisistä pahoista aavistuksista. Ei tule
verta vuotamaan enemmän, kuin on kaikkein välttämättömintä. Punaiset
toivottavasti antautuvat ensimäisen laukauksen jälkeen. Järjestyksen
palauttaja saapuu tyynesti kuin Berliinin tottunut poliisi, saartaa,
sanoo: "kädet ylös!" Kädet nousevat ylös. Metelöitsijät viedään
poliisiasemalle, siellä pidetään lyhyt tutkinto, nimet merkitään,
saatte mennä, saapukaa silloin ja silloin oikeuteen vastaamaan omien
viranomaistenne edessä. Käännös ympäri, mars!
Ja sitten saksalainen varmuuden vuoksi patrulloi muutaman ajan.
Mannerheim saapuu, eduskunta kokoontuu, paraateja, juhlia, kukkia,
veljeytymistä -- hyvästi! Kiitos! Kyllä me nyt jo hoidamme itse itsemme.
Kevät tulee, muuttolinnut saapuu. Sitten kokoon kampsuni ja olen parin
viikon päästä Viitasaarella ongella. Ja kaikki oli vain pahaa unta.
Oliko?


Tiistaina 9 p:nä huhtikuuta.

Laivasto riisuttava aseista.
"Utro Pravdyn" tietojen mukaan on Saksan hallitus Suomen kanssa
tekemänsä sopimuksen mukaisesti vaatinut heti ryhdyttäväksi Itämerellä
olevaa Venäjän laivastoa aseista riisumaan. Tämän aseista riisumisen
tulee olla suoritettu 12 p:nä huhtikuuta klo 12.
Venäjän meriasiain komissario on antanut sähkösanoman sisällöstä tiedon
kansankomissarioiden neuvostolle Moskovaan ja vastaussähkösanomassa
kansankomissarioiden neuvosto käskee merivoimien päällikön heti
täyttää kaikki Saksan sähkösanomassa esitetyt vaatimukset. Tämän
kansankomissarioiden neuvoston määräyksen nojalla meriasiain
komissariaatti lähetti Itämeren laivaston päällikölle Shtshatnille
sähkösanomalla määräyksen aivan viipymättä ryhtyä täyttämään Saksan
vaatimuksia ja kiirehtiä siinä niin, että laivaston aseista riisuminen
on lopetettu 11 p:nä huhtikuuta. Laivoista riisutut tavarat on
lähetettävä Kronstadtiin.
*
Itä lähtee -- Länsi tulee!
Onhan täällä vuosien ja varsinkin näiden sotavuosien kuluessa saanut
nähdä jos jonkinlaista ryssän touhua, muun muassa, kuinka ne ovat
täällä laajentaneet valtakuntansa aluetta rakentamalla rötöksiään
kaikkialle, minne vain ovat voineet ja tarvinneet. Missä ryssä kulkee,
tuo hän mukanaan kauhean ruman kasarmin, lautaparakin, hevostallin,
kaikki tilapäistä, kotamaista, jonka ympärille hän kasvattaa tunkion,
niin että tuskin pääsee itse ovesta ulos. Nuo laitoksensa se
lätkäyttää mihin vain, välittäen yhtä vähän rakennusjärjestyksistä
kuin terveydenhoitosäännöksistä. Ennen sotavuosia se pysyi enimmäkseen
Töölöön takalistoilla kasakkakasarmeissaan, tunkien kuitenkin jo
silloinkin Kampin alueelle Turun kasarmia myöten. Jo ennen sotaa se
myös anasti Suomen sotaväen siistit kasarmit, ja mikä siivo siellä
sisällä oli ja on, sen voi aavistaa siitä, millaisessa kunnossa
valtakunnan katuosa on ollut esim. Kaartinkasarmin ympärillä. Mihin
he sijoittautuivatkin, mukana seurasi aina takapihakulttuuri. Kaikki
rapistui ja rähjäytyi. Emmehän ole hollantilaisen siistejä, emmekä
preussiläispedantteja mekään, eivät suomalais-ugrilaisetkaan nurkkain
ympärykset ole juuri vesiklosetteja, mutta mikä ero, mikä ero sentään!
Sotavuosina ilmaantui lautakojuja kaikkine niitä seuraavineen
keskikaupungillekin. Missä vain oli varattu joku alue valtakunnallisiin
tarkoituksiin, siellä se oli sen näköistä. Ja näiden yhteyttä
ylläpitivät ne varastopaikkojen, tallien ja kasarmien välillä liikkuvat
rämisevät tarantassijonot, ne laiskasti hiihdättelevät risavaatteiset
sotamieskulkueet, jotka hyvin muistamme -- ja muistakaamme aina. Se
kaikki olisi ollut nyt lähtönsä edellä valo- ja kinokuvin ikuistettava
ainaiseksi mementtomooriksi, jotta sen voisimme elvyttää eteemme joka
kerta, kun alkaa ilmetä oireita kansallistunteen heikkenemiseen,
veljeytymiseen ja yksiin ryysyihin rupeamiseen. Itsetutkistelumme
tässä suhteessa on meille kansallinen elinehto. Meidän ei pitäisi
itsemme vuoksi pestä pois kaikkea saastaa. Jonnekin olisi varattava
paikka jonkinlaiselle ryssänajan muistojen ulkomuseolle ja siihen oma
osastonsa punaryssä-ajan vastaaville reliikeille.
Eikä tämä lokaviemäriys, oikeammin lokatuomarius, kiertänyt meitä
syleilyynsä ainoastaan maan puolelta Töölööstä ja Pasilasta päin.
Se kiersi tukehduttamaan meitä merenkin puolelta. Mikä siivo
Hietalahdessa, Eteläsatamassa ja sen laitureilla, pitkin Katajanokan
niemen rantaa, aina Pitkälle sillalle ja Sornäsiin saakka, missä
Venäjän laivasto vuosikausia makasi kuin sikalauma siivoamattomassa
lätissä. Millaista se huusholli oli, siitä vain yksi esimerkki: kerran
Kulosaaren rantoja kävellessäni huomasin jotain ruskeaa kelluvan
vedenrajassa tahmeana nauhana; se oli Kruunuvuoren selällä makaavista
laivoista mereen heitettyä -- leipää. Laitureihin kerättiin ympäri
Suomen rantoja kaikki meidän siisteimmät ja hienoimmat kauppa- ja
matkustajalaivamme, tahrittiin harmaiksi, ruskeiksi, talvea varten
kerran ainakin muka valkeiksikin, jotteivät nämä jänikset vain näkyisi
Saksan maalle. Turha varovaisuus, sillä mitä silmä ei olisi ilmaissut
otuksen olinpaikaksi, sen olisi ilmaissut metsästäjän nenä. En luule,
että olisi tarvittu asettaa optillisia koneita ilmalaivoihin Venäjän
laivaston piilopaikan löytämiseksi.
Käyskentelin tänään pienellä tarkastusmatkalla Eteläsatamassa.
Näytti kuin kaikki lika ja loka lähtönsä edellä vielä kerran olisi
ulostautunut pinnalle ikäänkuin mukaan pyrkiäkseen tai ainakin hyvästiä
heittääkseen, sillä kai sikiö nyt aavistelee loppuaan. Laiturit
olivat limaiset mustasta sulavasta jäätiköstä. Viime talven lika
liittyy kesäiseen, jota ei ole huuhdottu pois vuosimääriin, muuta kuin
minkä sade on sitä tehnyt. Jää satamassa on jo viimeisillään, yhtenä
ainoana mustana sohjuna, pinta täynnä törkyä ja jätteitä, joilla
varislaumat herkuttelevat keväisen tyytyväisesti raakkuen. Lienee
siellä ruumiitakin, en ihmettelisi, jos näkisin kangistuneen käden,
sormussormet pois hakattuina, pistävän esiin jäätikön välistä.
Äsken olivat laivat laitureissa vierivieressään kiinni, limikkäin,
sentään vielä jonkunlaisessa järjestyksessä. Muutama päivä sitten
olivat siinä vielä entiset keisarilliset aluksetkin, nuo katinkultaansa
kiiltävät vanhat kaunottaret, kannella laudoista kyhättyjä vahtikojuja
ja katoksia. Oli siellä myös aseistettuja laivoja, niitä lienevät
olleet pienempiä miina- ja torpeedoaluksia outoine härrykkämäisine
kipinälennätinlaitteineen. Liput olivat olleet aikoinaan puhtaan
punaisia, mutta pitkään aikaan ei niissä ole ollut punaisuutta eikä
puhtautta, vaan jotain merirosvolaivueen maksankarvallista, kuin
hyytynyttä verta. _Se_ väri on nyt venäläis-suomalaisen vallankumouksen
lipun väri. Laivat seisovat sikin sokin, pitkin ja poikin, miten ovat
sattuneet siihen jäämään toisten lähtiessä. Kaikki paremmat ja vähänkin
omin voimin kynnelle kyenneet ovat tänään aamusta alkaen pyrkineet
merelle ja kääntyneet itään ja sinne kadonneet. Vielä on joitain,
jotka nähtävästi aiotaan pelastaa. Ne lastataan täyteen kaikkea, mitä
maista saadaan, rikkinäisiä sairaita autojakin, joita vähän terveemmät
hinaavat poisvietäviksi, pakolla otettuja. Tällaista on Smilgan
"evakuointi". Aseet jätetään, romu viedään, koska sillä kai vielä
Pietarissa on jotain rahanarvoa. Olen nähnyt kuletettavan fikuksiakin.
Paljon on laivoista jo myöty, mitä on irtisaatu, kaikki irtonaiset
metalli-osat, kompassit y.m. messingit. Toista tuodaan laivoihin,
toista viedään niistä maihin. Näin tänään lastattavan eräästä laivasta
tavara-autoon niitä telineitä, joihin laivoissa on ollut kiinnitettynä
kojeet merkinantoa varten kannelta koneeseen.
Laitureilla käy narinkkakauppa. Sotamiehet myövät paitoja, puseroita,
kenkää, jopa kiväärejäkin, eikä siinä kysytä, onko ostaja punainen vai
valkoinen. Ostajiako lie ollut odottamassa näkemäni risukasa näitä
kiväärejä, sikin sokin heitettyjä, kasan päällä rykelmä matrasseja,
vilttejä, sinellejä. Rahat jaetaan tasan matruusien kesken. Se on
täydellistä konkurssireliasatsiota, Venäjän tsaarivallan pesän
viimeisten rippeiden rahaksi muuttoa sen suurliikkeen suomenmaalaisessa
haaraosastossa.
On tulinen kiire ja touhu. Ne, jotka täällä eivät ole koko sodan
aikana muuta tehneet kuin vetelehtineet, politikoineet, maleksineet
kaduilla ja esplanaadeissa, tuttuilleet ja tyttöilleet, on yhtäkkiä
vallannut tarmokas toiminta, sillä saksalainen on sanonut tulevansa
perjantaina klo 12. Silloin on oltava tiessään. On lähdettävä, ei auta
pashaalustaminen. Pois, pois! Hevosia valjastetaan, luokka päälle,
rinnustin kiinni, vaikka valjaat merellä laukeaisivatkin. Olen nähnyt
tänään ikkunastani, kuinka joku laiva pysähtyy eikä pääse omin voimin,
mutta toiset auttavat, antavat köyden ja niin päästään taas jatkamaan
joku virstaväli. Ei ole tullut varatuksi hiiliä ajoissa, vaikka niitä
on kukkulamääriä rannoilla. Nyt hakataan niitä irti hiki hatussa,
kärrätään vaunuun. Mutta ei ole vetureja eikä hevosia. Hevoset on
myöty, veturit ovat punakaartin hallussa. Miehet itse saavat sysätä
vaunuja satamaan. Vaunu pysähtyy vastamäessä, sitä nytkytetään kankien
avulla tuuma tuumalta. Kai se on pienoiskuva siitä, miltä yleensä tätä
nykyä näyttää Venäjällä ja miltä täällä _kaikkialla_ olisi tullut
näyttämään.
Heitä ajetaan pois, he pakenevat, heidän liikkeissään on ilme melkein
nöyrä ja kiltti. Oli se herra herrallekin. Mikä romahdus! Onko
se todellakin totta? Olenko todella saanut elää niin kauan, että
sain nähdä tämän, omin silmin edes yhden kohtauksen siitä, kuinka
suuri-Venäjä kukistuu. Se on nemesistä, jonka edessä ei voi ilkkua,
vaikka tekisikin mieli. Kai täällä on maatansa rakastavia venäläisiä
tuota katsomassa, jostain Kaivopuiston ikkunasta. Mikä lie heidän
mielialansa?
Ei kestäne kauan, ennenkuin ne kaikki ovat poissa. Ylihuomenna tuskin
on ainoatakaan venäläistä laivaa, joka ei olisi lähtenyt, _jos_ suinkin
on päässyt. Saksa tulee, näkee, mutta ei tarvitse voittaa. On jo
voittanut. Se saa laskea hienot moottorinsa puhdistettuun laituriin.
Itä lähtee, Länsi tulee. Tulisipa nyt pian rankkasade huuhtomaan
laiturit, myrsky siivoamaan sataman likaisista jäistä ja panemaan sen
loiskimaan uutta aikaa.
Kevät on nopea regissööri. Se saa pian kyllä kulissinsa pystyyn. Ehkä
se nytkin yhdessä yössä saa näyttämönsä valmiiksi premiääriinsä.
Vuosisatainen draama voi päättyä ja uusi vuosisatainen alkaa meidän
nukkuessamme. Draama Idästä ja Lännestä, Aasiasta ja Euroopasta, niiden
lakkaamattomasta taistelusta, Ahrimanista ja Ormuzdista. Jota draamaa
ei missään ole esitetty niin havainnollisesti kuin nyt täällä Suomessa,
sekä ulkonaisesti että sisäisesti, sekä meistä, että meissä itsessämme.
Niin selvä ja samalla niin sekava. Ryssät tuolla merellä huppuroimassa
omaan maahansa, huutaen ja meluten ja mölisten, jääsohjun seassa, johon
saattavat upota vuotavissa veneissään. Saksat tyyninä, täsmällisinä
You have read 1 text from Finnish literature.
Next - Hajamietteitä kapinaviikoilta 3/3 - 11
  • Parts
  • Hajamietteitä kapinaviikoilta 3/3 - 01
    Total number of words is 3259
    Total number of unique words is 1941
    21.3 of words are in the 2000 most common words
    30.1 of words are in the 5000 most common words
    34.8 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Hajamietteitä kapinaviikoilta 3/3 - 02
    Total number of words is 3449
    Total number of unique words is 2037
    22.1 of words are in the 2000 most common words
    30.5 of words are in the 5000 most common words
    35.1 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Hajamietteitä kapinaviikoilta 3/3 - 03
    Total number of words is 3301
    Total number of unique words is 2108
    20.2 of words are in the 2000 most common words
    29.6 of words are in the 5000 most common words
    34.4 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Hajamietteitä kapinaviikoilta 3/3 - 04
    Total number of words is 3388
    Total number of unique words is 2032
    20.0 of words are in the 2000 most common words
    28.9 of words are in the 5000 most common words
    33.5 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Hajamietteitä kapinaviikoilta 3/3 - 05
    Total number of words is 3506
    Total number of unique words is 2001
    21.2 of words are in the 2000 most common words
    29.5 of words are in the 5000 most common words
    34.8 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Hajamietteitä kapinaviikoilta 3/3 - 06
    Total number of words is 3407
    Total number of unique words is 2017
    21.0 of words are in the 2000 most common words
    29.2 of words are in the 5000 most common words
    33.9 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Hajamietteitä kapinaviikoilta 3/3 - 07
    Total number of words is 3284
    Total number of unique words is 1995
    18.7 of words are in the 2000 most common words
    27.1 of words are in the 5000 most common words
    33.0 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Hajamietteitä kapinaviikoilta 3/3 - 08
    Total number of words is 3413
    Total number of unique words is 2041
    21.0 of words are in the 2000 most common words
    29.7 of words are in the 5000 most common words
    35.4 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Hajamietteitä kapinaviikoilta 3/3 - 09
    Total number of words is 3363
    Total number of unique words is 1925
    21.7 of words are in the 2000 most common words
    30.6 of words are in the 5000 most common words
    35.9 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Hajamietteitä kapinaviikoilta 3/3 - 10
    Total number of words is 3401
    Total number of unique words is 2067
    18.7 of words are in the 2000 most common words
    27.1 of words are in the 5000 most common words
    32.0 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Hajamietteitä kapinaviikoilta 3/3 - 11
    Total number of words is 3356
    Total number of unique words is 1982
    20.9 of words are in the 2000 most common words
    29.3 of words are in the 5000 most common words
    33.9 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Hajamietteitä kapinaviikoilta 3/3 - 12
    Total number of words is 3527
    Total number of unique words is 2031
    21.4 of words are in the 2000 most common words
    30.6 of words are in the 5000 most common words
    36.2 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Hajamietteitä kapinaviikoilta 3/3 - 13
    Total number of words is 3476
    Total number of unique words is 1982
    20.7 of words are in the 2000 most common words
    29.3 of words are in the 5000 most common words
    33.8 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Hajamietteitä kapinaviikoilta 3/3 - 14
    Total number of words is 3461
    Total number of unique words is 2060
    23.5 of words are in the 2000 most common words
    32.9 of words are in the 5000 most common words
    37.7 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Hajamietteitä kapinaviikoilta 3/3 - 15
    Total number of words is 3488
    Total number of unique words is 2009
    21.2 of words are in the 2000 most common words
    30.3 of words are in the 5000 most common words
    35.7 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Hajamietteitä kapinaviikoilta 3/3 - 16
    Total number of words is 3439
    Total number of unique words is 2067
    21.5 of words are in the 2000 most common words
    29.9 of words are in the 5000 most common words
    34.8 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Hajamietteitä kapinaviikoilta 3/3 - 17
    Total number of words is 3298
    Total number of unique words is 1799
    21.8 of words are in the 2000 most common words
    30.1 of words are in the 5000 most common words
    34.9 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.