Émile eli Kasvatuksesta - 41

Total number of words is 3533
Total number of unique words is 1791
19.8 of words are in the 2000 most common words
27.4 of words are in the 5000 most common words
32.1 of words are in the 8000 most common words
Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
jäisi puolinaiseksi. Se, joka aina tahtoo saada hyvää opastusta,
seuratkoon aina luonnon viittauksia. Kaikkea, mikä on sukupuolelle
olennaista, on pidettävä luonnon tekona ja sellaisena kunnioitettava.
Toistatte yhtenään: naisilla on se ja se vika, jota meillä ei ole;
mutta ylpeytenne teitä pettää. Nuo ominaisuudet olisivat todella
miehellä vikoja, naisilla ne ovat avuja. Kaikki kävisi huonommin,
ellei hänellä niitä olisi. Estäkää nämä luullut viat menemästä
liiallisuuksiin, mutta varokaa niitä hävittämästä.
Naiset omasta puolestaan eivät väsy huutamasta että me miehet
kasvatamme heidät turhamielisiksi ja keikaileviksi ja että koetamme
alati huvitella heitä lapsellisuuksilla, ollaksemme helpommin heidän
valtiaitaan. He tahtovat sälyttää meidän niskoillemme ne viat, joista
heitä syytämme. Kuinka mieletöntä! Mistä ajasta alkaen siis miehet
sekaantuvat tyttöjen kasvatukseen? Kukapa estää äitejä kasvattamasta
tyttöjään niin kuin haluavat? Tytöillä ei ole ylempiä oppikouluja:
suuri vahinko! Suokoon Jumala ettei pojillakaan niitä olisi, silloin
hekin saisivat järkevämmän ja kunniallisemman kasvatuksen. Kukapa
pakottaa tyttäriänne menettämään aikansa turhanpäiväisyyksiin? Kuka
pakottaa heitä vasten tahtoaan hukkaamaan puolet elämäänsä pukuhommiin,
samoin kuin heidän äitinsä tekevät? Kuka estää äitejä kasvattamasta
heitä oman mielensä mukaan tai antamasta muiden heitä kasvattaa? Onko
meidän syymme, että he meitä miellyttävät, kun ovat kauniita, että
heidän armaat katseensa meidät lumoavat, että heidän äideiltään
oppimansa taito meitä kiehtoo ja miellyttää, että kernaasti näemme
heidät maukkaasti puettuina, että vastustamatta annamme heidän käyttää
niitä aseita, joiden avulla he meidät valtaavat? No hyvä, päättäkää
sitten kasvattaa heitä samoin kuin miehiä; he siihen kyllä kernaasti
suostuvat! Kuta enemmän he koettavat olla miesten kaltaisia, sitä
vähemmän he miehiä voivat hallita; silloin vasta miehet tulevat olemaan
oikeita valtiaita.
Kaikki ne ominaisuudet, jotka ovat yhteiset molemmille sukupuolille,
eivät ole niille tasamääräisesti jaetut; mutta kokonaisuudessaan ne
toisiansa täydentävät. Naisella on suurempi arvo naisena, vähempi arvo,
kun hän tahtoo näytellä miestä. Hän on kaikkialla etusijassa, missä hän
saattaa oikeutensa voimaan; kaikkialla, missä hän tahtoo anastaa
miesten oikeudet, hän on miestä alempana. Tätä yleistä totuutta saattaa
ainoastaan poikkeuksia esiintuomalla koettaa kumota, kuten kauniin
sukupuolen ritarillisilla puolustajilla alituisesti on tapana tehdä.
Jos naisissa kehittää miehenominaisuuksia ja laiminlyö heille
olennaiset ominaisuudet, ilmeisen selvästi heille tuottaa vahinkoa.
Viekkaat naiset tämän huomaavatkin liian hyvin, antaakseen itseään
tässä suhteessa pettää. Koettaessaan omistaa miesten eteviä
ominaisuuksia he eivät luovu omista eduistaan. Mutta tästä seuraa,
etteivät he voi hyväkseen käyttää kumpiakaan, ne kun eivät ole
yhdistettävissä, joten naiset menettävät puolet arvoaan, kun eivät
kehitä tarpeeksi omia hyviä ominaisuuksiaan, eivätkä täydelleen voi
kohota miesten kehityskannalle. Usko minua, sinä arvostelukykyinen
äiti, äläkä koeta tyttärestäsi kasvattaa kunnon miestä, ikäänkuin
tahtoisit syyttää luontoa valheellisuudesta; kehitä hänet sitävastoin
kunnialliseksi naiseksi, ja voit olla varma siitä, että tämä sekä
hänelle että meille miehille on oleva edullisempaa.
Seuraako tästä, että nainen on kasvatettava tiedottomuudessa ja että
hänen kasvatuksensa on yksinomaan rajoitettava taloudenhoidon
tehtäviin? Onko mies ehkä naistoveristaan tekevä palvelijattaren ja
onko mies hänen seurassaan riistävä itseltään suloisimman yhteiskunnan
tarjoaman viehätyksen? Onko mies ehkä, paremmin häntä hallitakseen,
estävä hänet mitään tuntemasta ja tietämästä? Onko hän naisesta tekevä
todellisen koneen? Ei suinkaan; näin ei luonto ole määrännyt, se kun on
antanut naisille niin miellyttävän ja taipuisan älyn. Päinvastoin se
tahtoo, että he ajattelevat, arvostelevat, rakastavat, että saavuttavat
tietoja ja viljelevät henkisiä lahjojaan, samoin kuin hoitavat
ulkomuotoaan. Nämä ovat ne aseet, jotka luonto antaa naiselle, jotta
hän niiden avulla korvaisi puuttuvia voimiaan ja ohjaisi miehen voimia.
Naisen tulee oppia paljon seikkoja, mutta yksinomaan sellaisia, joiden
tunteminen on hänelle hyödyllinen.
Kiinnitinpä huomioni naisen sukupuolen erityiseen tehtävään,
tarkastinpa sen taipumuksia, otinpa huomioon sen velvollisuudet, niin
näen kaiken osottavan minulle sitä kasvatuksen muotoa, joka naiselle on
sopiva. Nainen ja mies ovat luodut toinen toistaan varten, mutta heidän
molemminpuolinen riippuvaisuutensa ei ole samanlainen. Miehet näet ovat
riippuvaisia naisista halujensa tähden; naiset taas ovat riippuvaisia
miehistä sekä halujensa että tarpeidensa tähden. Me miehet tulisimme
pikemmin toimeen ilman heitä, kuin he ilman meitä. Jotta heillä olisi
välttämättömät tarpeensa, jotta heillä olisi asemansa, täytyy meidän ne
heille antaa, täytyy meidän olla halukkaat ne heille antamaan ja
lisäksi täytyy meidän pitää, heitä niiden arvoisina. He ovat
riippuvaisia meidän arvostelustamme, siitä mielipiteestä, joka meillä
on heidän arvostaan, heidän kauneudestaan ja hyveistään. Itse
luonnonlain nojalla naiset, omasta puolestaan, kuten myös lastensa
puolesta, ovat alttiina miesten arvosteluille. Ei riitä, että he ovat
kunnioitusta ansaitsevia, heidän tulee todella olla kunnioitettuja. Ei
riitä, että he ovat kauniita, heidän tulee myöskin olla miellyttäviä.
Ei riitä, että he ovat viisaita, on välttämätöntä, että he viisaiksi
tunnustetaan. Heidän kunniansa ei piile yksinomaan heidän
käytöstavassaan, vaan myöskin heidän maineessaan, eikä ole mahdollista,
että se nainen, joka suostuu olemaan kunniattomien naisten kirjoissa,
koskaan voisi olla kunniallinen nainen. Mies tehdessään oikein on
riippuvainen ainoastaan itsestään ja saattaa uhmata yleistä
mielipidettä. Mutta nainen toimiessaan oikein on täyttänyt ainoastaan
puolet tehtävästään, ja se, mitä hänestä ajatellaan, on hänelle yhtä
tärkeätä kuin se, mikä hän todella on. Tästä seuraa, että naisen
kasvatuksen tässä suhteessa tulee olla vastainen miehen kasvatukselle.
Yleinen mielipide on hyveen hauta miehillä ja hyveen valtaistuin
naisilla.
Äitien hyvästä ruumiinrakenteesta riippuu ensin lasten ruumiinrakenne.
Naisten huolellisuudesta riippuu miesten ensi kasvatus. Naisista vielä
lisäksi riippuvat miesten tavat, intohimot, harrastukset, huvit, jopa
onnikin. Koko naisten kasvatuksen tulee siis tarkoittaa heidän
suhdettansa miehiin. Miesten miellyttäminen, heidän hyödyttämisensä,
heidän rakkautensa ja kunnioituksensa saavuttaminen, heidän
kasvattamisensa nuorina, heidän hoitamisensa suurina, heidän
neuvomisensa ja lohduttamisensa, heidän elämänsä saattaminen
miellyttäväksi ja suloiseksi -- siinä naisten velvollisuudet kaikkina
aikoina, ja tämä on heille lapsuudesta alkaen opetettava. Ellei pidetä
silmällä tätä periaatetta, poistutaan päämäärästä, eivätkä mitkään
ohjeet, jotka naisille annetaan, vähintäkään edistä heidän eikä miesten
onnea.
Vaikka jokainen nainen tahtoo miellyttää miehiä ja vaikka niin tulee
olla, on suuri erotus, tahtooko hän miellyttää kunnon miestä ja todella
rakastettavaa miestä, vai noita naisellisia miehiä, jotka häpäisevät
omaa sukupuoltaan ja sitä sukupuolta, jota matkivat. Eipä luonto eikä
järki saata johtaa naista pitämään miehissä esiintyvistä naisellisista
piirteistä, eikä naisen myöskään omaksumalla miesten tapoja pidä
koettaa saavuttaa heidän rakkauttaan.
Kun siis naiset hylkäävät sukupuolensa vaatimattoman ja säädyllisen
käytöstavan ja omaksuvat noiden houkkiomaisten miesten tavat, niin he
kaukana siitä että seuraisivat kutsumustaan, päinvastoin siitä luopuvat
ja riistävät itse itseltään ne oikeudet, joita luulevat anastavansa.
Jos me olisimme toisenlaiset -- näin he sanovat -- emme ollenkaan
miellyttäisi miehiä. Mutta siinä he täydelleen erehtyvät. Täytyy itse
olla houkkio, voidakseen pitää houkkioista. Halu miellyttää tuollaisia
narreja todistaa sen naisen makua, joka pyrkii heitä miellyttämään.
Ellei olisi olemassa kevytmielisen säädyttömiä miehiä, tuollainen
nainen kiireisesti koettaisi sellaisia kehittää, sillä miesten
kevytmielisyys on paljon suuremmassa määrin naisten aiheuttamaa, kuin
päinvastoin. Se nainen, joka rakastaa oikeita miehiä ja joka tahtoo
heitä miellyttää, valitsee tätä tarkoitusperäänsä vastaavat keinot.
Nainen on luonnostaan keikaileva, mutta hänen keikailunsa muuttaa
muotoa ja esinettä hänen mielipiteidensä mukaan. Jos järjestämme nämä
mielipiteet luonnon mukaisiksi, on nainen saava sen kasvatuksen, joka
hänelle sopii.
Pikkutytöt pitävät jo melkein syntymästä alkaen koreista puvuista. He
eivät tyydy siihen, että ovat sieviä, he tahtovat lisäksi, että heidät
sieviksi tunnustettaisiin. Huomaa heidän pienimmistäkin ilmeistään,
että tämä jo aikaisin on heidän huolensa esineenä. Ja tuskin he ovat
päässeet siihen ikään, että kykenevät ymmärtämään mitä heille sanoo,
kun heitä voi johtaa puhumalla heille siitä, mitä muut heistä
ajattelevat. Jos tätä samaa vaikutinta koetettaisiin sovelluttaa
poikienkin kasvatukseen, kuten ajattelemattomasti kyllä on ehdotettu,
ei se heihin vaikuttaisi yhtä voimakkaasti. Jos pojilla näet vaan on
riippumattomuutensa ja huvinsa, he varsin vähän huolivat siitä, mitä
heistä ajatellaan. Tarvitaan paljon aikaa ja vaivaa, ennenkuin
taivuttaa heidät saman lain alaiseksi.
Saakoot tytöt miltä taholta tahansa tämän ensimäisen opetuksen, niin se
on hyvä. Sillä koska ruumis syntyy, niin sanoakseni, ennen sielua, on
ensimäinen kasvatus kohdistettava ruumiiseen. Tämä sääntö koskee tosin
molempia sukupuolia, mutta kasvatuksen tarkoitus on kummallakin
erilainen. Toisessa sukupuolessa on kasvatettava voimaa, toisessa
suloutta. Tosin ei ominaisuuksien siltä tule olla yksinomaisia
kummallekin sukupuolelle; niiden tulee vaan esiintyä suhteellisesti
suuremmassa määrässä toisessa kuin toisessa. Nainen tarvitsee niin
paljon voimaa, että voi tehdä kaiken, minkä tekee sulokkaasti; mies
taas tarvitsee niin paljon taitavuutta, että tekee kaiken tehtävänsä
helposti.
Naisten ylenmääräisestä hemmottelusta saa miestenkin veltostuminen
alkunsa. Naisten ei tule olla niin vahvoja kuin miesten, mutta heidän
tulee kuitenkin olla vahvoja voidakseen synnyttää vahvoja poikia. Tämän
vuoksi on luostareille annettava etusija isänkodin rinnalla,
edellisissä kun naisoppilailla on yksinkertainen ruoka, mutta paljon
ruumiinliikettä, kävelyjä ja leikkejä taivasalla kedolla ja
puutarhoissa, kun sitävastoin kodissa tytöillä on hieno ruoka, ja kun
heitä siellä alati vuoroin imarrellaan, vuoroin moititaan, ja he kun
alati istuvat äidin valvonnan alaisina hyvin suljetussa huoneessa,
eivätkä rohkene nousta, kävellä, puhua, tuskin hengittää, eivätkä saa
ainoatakaan vapaata hetkeä leikkiäkseen, hypelläkseen, juostakseen,
huutaakseen ja antautuakseen ikänsä luonnollisen vilkkauden valtoihin.
Aina heitä joko kohdellaan seurauksiltaan vaarallisella lempeydellä tai
väärässä tilassa harjotetulla ankaruudella; ei koskaan menetellä
luonnon mukaisesti. Siten nuorison ruumis ja sydän turmellaan.
Spartan tytöt harjottivat, samoin kuin pojat, sotilasleikkejä; heidän
tarkoituksensa ei ollut mennä sotaan, vaan se, että kerran voisivat
synnyttää poikalapsia, jotka kykenisivät kantamaan sodan vaivoja. Tätä
menettelytapaa minä puolestani en hyväksy; ei näet sitä varten, että
äidit synnyttäisivät valtiolle sotureita, ole tärkeätä, että he ovat
kantaneet kivääriä ja äkseeranneet preussilaiseen tapaan. Mutta yleensä
pidän kreikkalaista kasvatustapaa tässä suhteessa luontevana. Nuoret
tytöt esiintyivät usein julkisesti, tosin eivät sekaantuneina poikiin,
vaan erillään heistä muodostaen oman ryhmänsä. Ei vietetty juuri
ainoatakaan juhlaa eikä toimeenpantu uhria eikä muita juhlallisia
menoja ilman että nähtiin joukottain etevimpien kansalaisten tyttäriä
kukkaseppeleet päässä, laulaen hymnejä, muodostaen tanssi-kuoroja,
kantaen koreja, maljoja, uhriantimia, täten tarjoten kreikkalaisten
turmeltuneille aisteille viehättävän näyn, joka oli omansa muodostamaan
vastapainon heidän säädyttömille voimisteluliikkeilleen. Minkä
vaikutuksen tämä tapa tekikään miesten sydämiin, niin se ainakin oli
hyödyllinen siinä suhteessa, että se antoi naissukupuolelle hyvän
ruumiinrakenteen nuoruudeniässä, tarjoten sille miellyttäviä,
kohtuullisia ja terveellisiä ruumiinliikkeitä, ja sen ohella terottaen
ja kehittäen sen makua alituisen miellyttämishalun kautta, koskaan
panematta sen tapoja alttiiksi.
Niin pian kuin nämä nuoret naiset joutuivat naimisiin, ei heidän enää
nähty julkisuudessa esiintyvän. Sulkeutuen koteihinsa he omistivat
kaiken huolensa taloudelleen ja perheelleen. Sellainen on se elintapa,
jonka luonto ja järki määrää naiselle. Näistä äideistä syntyivätkin
mitä terveimmät, vahvimmat ja kaunismuotoisimmat miehet; ja
lukuunottamatta muutamia pahamaineisia saaria, on kumoamatonta, että
kaikista maailman kansoista, roomalaisetkin niihin luettuina, ei
tunneta ainoatakaan, jonka naiset samalla olisivat olleet viisaammat,
rakastettavammat, ja suuremmassa määrin yhdistäneet tapojen puhtauden
ruumiilliseen kauneuteen kuin muinaisen Kreikan naiset.
Tunnetaan, että avarat vaatteet, jotka eivät vaivanneet ruumista,
suuresti olivat omiaan säilyttämään sen kauniin ruumiillisen
tasasuhdan, joka havaitaan kreikkalaisissa kuvapatsaissa, mitkä vielä
ovat taiteilijain malleina, kun runneltu luonto on lakannut meidän
aikoinamme tuollaisia sopusuhtaisia muotoja luomasta. Kaikkia noita
goottilaisia siteitä ja noita monilukuisia kuristusvöitä, jotka joka
puolelta pusertavat jäseniämme, he eivät laisinkaan tunteneet.
Kreikkalaiset naiset eivät tunteneet kureliivien käyttämistä, jolla
meidän naisemme pikemmin tärvelevät vartalonsa kuin sen oikeata muotoa
osottavat. En saata käsittää kuinka tämä väärinkäytös, joka Englannissa
on yltynyt vallan uskomattomaksi, ei siellä lopulta saata sukua
huononemaan; on varmaa, ettei tämän tavan tuottama huvi todista mitään
hyvää makua. Ei suinkaan ole miellyttävää nähdä naista, joka
vyötäisiltään on hoikka kuin neuliainen; tämä loukkaa näköaistia ja
mielikuvitusta. Vyötäisten hoikkuudella, kuten koko naisen ruumiilla,
on suhtansa, mittansa, ja jos siitä poiketaan, se on varmaankin vika.
Tämä vika epäilemättä pistäisi silmään alastomassa ruumiissa; kuinka se
siis vaatteiden verhoamana voisi olla kaunis?
En rohkene ruveta tutkimaan niitä syitä, joiden nojalla naiset täten
itseään panssaroivat. Riippuvat rinnat, pöhöttynyt vatsa j.n.e. on
sangen epämiellyttävää kahdenkymmenvuotiaalla naisella. Mutta
kolmenkymmenvuotiaalla se ei enää herätä yhtä suurta huomiota. Ja koska
ihmisen vasten tahtoaankin joka iässään täytyy olla sellainen, joksi
luonto hänet määrää, ja koska miehen silmä tässä suhteessa ei erehdy,
nämä puutteellisuudet ovat vähemmän epämiellyttäviä, esiintykööt minkä
ikäisessä henkilössä tahansa, kuin neljänkymmenen vuoden ikäisen naisen
pyrkimys näyttää pikku tytöltä. Kaikki, mikä vaivaa ja pakottaa
luontoa, on huonon maun merkki. Tämä pitää paikkansa niin hyvin
vaatetukseen kuin henkiseen kehitykseen nähden. Elämän, terveyden,
järjen ja hyvinvoinnin tunteen tulee käydä ennen kaikkea muuta. Sulo ei
viihdy yhdessä pakollisuuden kanssa, hentous ei ole raukeutta, eikä sen
tule olla sairas, joka tahtoo miellyttää. Kärsivä herättää sääliä,
mutta ilo ja himotseva kiintymys kohdistuvat terveeseen ja kukoistavaan
olentoon.
Erisukupuolisilla lapsilla on paljon yhteisiä huvituksia, ja tämä on
luonnollista, sillä onhan aikaihmisilläkin samoja huvituksia. Mutta
onpa niillä myöskin erilaiset harrastuksensa. Pojat hakevat liikettä ja
melua: rumpuja, hyrröjä ja pieniä rattaita. Tytöt taas pitävät enemmän
silmän huvituksista ja sellaisesta, mikä kelpaa koristukseksi:
peileistä, jalokivistä, korutavaroista ja etenkin nukeista. Nukke on
naissukupuolen erityisen huvin esine. Täten tyttö selvästi osoittaa
makuaan, joka on hänen tarkoitusperänsä aiheuttama. Vastaiseksi se voi
harjoittaa miellyttämisen taitoa ainoastaan ulkonaisen koristelun
muodossa; lapset näet eivät kykene tätä taitoa muulla tavoin
viljelemään.
Katsokaa miten pikkutyttö kuluttaa päivänsä häärien nukkensa ympärillä,
miten hän lakkaamatta muuttaa sille uusia pukuja, pukee ja riisuu sen
vaatteet sata kertaa, hakee alati uusia koru-yhdistelmiä, jotka ovat
onnistuneita tai epäonnistuneita -- vähät siitä. Hänen sormensa ovat
vailla taitavuutta, hänen makunsa on kehittymätön, mutta taipumus
näyttäyy nyt jo. Tämän alituisen hyörinän ohella aika kuluu pienokaisen
huomaamatta, hetket kiitävät, hän vain ei sitä huomaa, unhottaen
ateriansakin. Hänellä näet on suurempi nälkä koristeluun kuin ruokaan.
Mutta, sanonette, koristaahan hän nukkeansa eikä itseään. Epäilemättä,
hän näkee nukkensa, eikä itseään, hän ei voi tehdä mitään itseään
varten; hän kun ei vielä ole kehittynyt naiseksi, ei hänellä ole taitoa
eikä voimaa, hänellä ei sanalla sanoen ole itsellään vielä mitään
etevyyksiä. Kaikki hänen harrastuksensa keskittyvät nukkeen, hän luo
siihen kaiken keikailuhalunsa, mutta ei ole jättävä sitä siihen
ainaiseksi; hän näet odottaa sitä hetkeä, jolloin voi olla itse
nukkenaan.
Tässä huomaamme siis ensi harrastuksen, joka on vallan selvä ja
määrätty. Sitä tulee ainoastaan tutkia ja järjestää. On varmaa, että
pienokainen mitä hartaimmin tahtoisi itse osata koristaa nukkeansa,
tehdä hihojen nauharuusut, nukkehameen poimureunukset ja pitsit.
Mutta kaikessa tässä hän on ankarasti riippuvainen toisten
hyväntahtoisuudesta, niin että hänelle olisi paljon mukavampaa
turvautua yksistään omaan taitavuuteensa. Tästä johtuu sen opetuksen
merkitys, joka hänelle aluksi annetaan; pikkutytölle ei oikeastaan
anneta mitään tehtäviä, hänelle päinvastoin osotetaan hyväntahtoista
auttavaisuutta. Todellakin melkein kaikki pienet tytöt vastenmielisesti
oppivat lukemaan ja kirjoittamaan; mutta neulaa käyttämään he aina
oppivat mielellään. He jo edeltäpäin kuvittelevat olevansa suuria ja
ajattelevat mielihyvällä, että heidän saavuttamansa taito kerran on
auttava heitä koristamaan itseään.
Kun tämä ensi tie on raivattu, on helppo kulkea eteenpäin: ompelu,
koruompelu ja pitsien valmistaminen käy vallan itsestään. Mattojen
valmistaminen ja koristeleminen ei ole yhtä suuressa määrin heidän
mieleensä. Huonekalut ovat näet ulkopuolella heidän harrastuspiiriään,
ne kun eivät liikuta heidän omaa persoonaansa, vaan ovat riippuvaiset
muiden ihmisten mausta. Mattojen valmistus on naisten työtä; nuoria
tyttöjä se ei koskaan ole suuresti huvittava.
Nämä vapaaehtoiset harrastukset helposti voidaan ulotuttaa
piirustukseenkin, sillä piirustustaito ei ole vieras aistikkaan
pukeutumisen taidolle. Minä puolestani vaan en kehottaisi heille
opettamaan maisema- enkä muotokuvapiirustusta. Lehtien, hedelmien,
kukkien, laskosverhojen piirustaminen, sanalla sanoen kaiken sellaisen
kuvaaminen, joka on omansa koristamaan pukuja, ja lisäksi taito piirtää
koristekuoseja, kun ei muita miellyttäviä ole tarjona -- tämä
piirustustaito mielestäni tytöille riittää. Onhan jo miehille tärkeätä
rajoittaa tiedonhankintansa hyödyllisiin asioihin, mutta naisille se on
vielä tärkeämpää. Naisten elämä näet, vaikka onkin vähemmän työlästä,
on, tai ainakin sen pitäisi olla vielä enemmän kiintynyt heidän
erityisiin tehtäviinsä ja erilaisten huolenpitojen täyttämä, niin ettei
heidän sovi huvikseen antautua mihinkään mieliyritykseen, joka on
ristiriidassa heidän velvollisuuksiensa kanssa.
Sanokoot ilkkujat mitä tahansa, niin on terve järki molemmille
sukupuolille tasan jaettu. Tytöt ovat yleensä oppivaisemmat kuin pojat,
jopa heidän suhteensa on käytettävä enemmän auktoriteettia, kuten pian
olen osottava. Mutta siitä ei seuraa, että heiltä pitäisi vaatia
sellaista, minkä hyötyä he eivät käsitä. Äideiltä siis kysytään taitoa
heille näyttää tuota hyötyä kaikessa, minkä heidän tehtäväkseen
määräävät. Tämä onkin helpompaa siihen nähden, että tytöissä kehittyy
aikaisemmin äly kuin pojissa. Älköön siis tytöille älköönkä pojille
opetettako mitään hyödytöntä joka ei tuota mitään näkyviä hyviä
tuloksia ja joka ei edes tee niitä, jotka sitä harjottavat, muille
ihmisille miellyttäviksi. Älköön myöskään opetettako sellaista, minkä
hyötyä he eivät nuoressa iässään kykene huomaamaan, kun lapsi näet ei
voi edeltäpäin asettua myöhäisemmälle kehitysasteelle. Koska en tahdo
että poikien lukutaitoa joudutettaisiin, vielä vähemmän tahdon, että
nuoria tyttöjä pakotetaan aikaisin lukutaitoa omistamaan. Ensin
näet tulee heille tarkoin selittää mikä hyöty lukutaidosta on.
Valitettavasti noudatetaan tätä selitystä annettaessa enemmän
aikaihmisten omaa käsitystä asiassa kuin lapsen käsityskykyä. Miksi
muuten olisi välttämätöntä, että nuori tyttö niin aikaisin osaisi lukea
ja kirjoittaa? Onko hänen heti ryhtyminen taloutta ohjaamaan? Varsin
harvat tytöt ovat väärinkäyttämättä tätä arveluttavaa taitoa, Ja kaikki
tytöt ovat liiaksi uteliaita ollakseen sitä pakotta oppimatta, silloin
kun heillä sen oppimiseen on aikaa ja tilaisuutta. Ehkä heidän ennen
kaikkea tulisi oppia laskentoa, sillä ei mikään yleensä tarjoa
tuntuvampaa hyötyä, ei mikään vaadi pitkällisempää harjaantumista, eikä
mikään jätä enempää tilaa erehdyksille kuin laskut. Jos jollekin
pikkutytölle annettaisiin kirsikkoja välipalaksi vasta silloin kun hän
olisi suorittanut aritmeettisen laskuesimerkkinsä, takaan että hän pian
oppisi laskemaan.
Tunsin nuoren tytön, joka oppi kirjoittamaan aikaisemmin kuin lukemaan
ja joka alkoi kirjoittaa neulalla, ennenkuin osasi kirjoittaa kynällä.
Hän ei alussa kirjoittanut mitään muuta kuin O-kirjaimen. Hän kirjoitti
lakkaamatta suuren ja pienen o:n, kaikenkokoisia o-kirjaimia, jopa
niinkin, että kirjoitti pienemmän o:n suuren O:n sisään, ja aina alkaen
paperilehden oikeasta reunasta. Onnettomuudeksi hän eräänä päivänä,
ollessaan tässä perin hyödyllisessä työssä, näki kuvansa peilissä ja
huomasi, ettei tämä pakollinen asento hänelle sopinut, minkävuoksi hän,
niinkuin mikäkin Minerva, heitti pois kynänsä eikä enää tahtonut
kirjoittaa O-kirjaimia. Hänen veljeänsä ei kirjoittaminen huvittanut
enempää kuin häntä itseäänkään, mutta veljeä ei harmittanut
ulkomuodolle epäedullinen asento, vaan kirjoittamisen tuottama
vaiva. Ryhdyttiin siis toiseen keinoon tytön kirjoittamis-innon
palauttamiseksi. Hän oli herkkä- ja turhamielinen eikä kärsinyt, että
hänen sisarensa käyttivät hänen liinavaatteitaan. Näihin oli ennen
merkitty hänen nimensä; nyt ne jätettiin merkitsemättä. Hänen täytyi
siis itsensä oppia tämä taito. On selvää mihin suuntaan asia nyt
kehittyi.
Perustelkaa aina ne toimet, jotka määräätte nuorten tyttöjen
tehtäviksi, ja antakaa heille aina jotakin toimittamista. Toimettomuus
ja itsepäisyys ovat heidän vaarallisimpia vikojaan, ja niistä heidät
parannetaan ylen vaikeasti, jos ne kerran ovat päässeet juurtumaan.
Tyttöjen tulee olla valppaita ja työteliäitä; mutta tämä ei vielä
riitä: heidän tulee aikaisin oppia mukautumaan. Tämä onnettomuus, jos
sitä siksi voi sanoa, kun on kysymys naisista, on erottamaton heidän
sukupuolestaan, eivätkä he koskaan voi siitä vapautua muuten kuin
joutumalla paljon suurempiin kärsimyksiin. Tulevathan he koko ikänsä
olemaan mitä hellittämättömimmän ja ankarimman pakkotilan alaisia,
nimittäin säädyllisyysvaatimusten alaisia. Heitä tulee siis jo aikaisin
harjottaa tähän pakkotilaan, jotta he helposti siihen voisivat
mukautua. Tulee aikaisin totuttaa heidät hillitsemään oikkunsa, jotta
he oppisivat alistumaan toisen tahtoon. Jos he esim. tahtoisivat alati
tehdä työtä, tulisi joskus pakottaa heidät täydelliseen työttömyyteen.
Hajamielisyys, kevytmielisyys ja huikentelevaisuus ovat vikoja, jotka
helposti syntyvät siitä, että heidän lempiharrastuksensa saavat väärän
suunnan ja että he aina niitä voivat tyydyttää. Jotta saataisiin tämä
erehdys häädetyksi, tulee ennen kaikkea opettaa heidät voittamaan
itsensä.
Meidän aikamme mielettömien laitosten takia kunniallisen naisen on
lakkaamatta taisteleminen itseään vastaan. Kuitenkin onkin oikein, että
tämä sukupuoli saa osansa niistä kärsimyksistä, jotka se tuottaa meille
miehille.
Tulee estää tyttöjä ikävystymästä töihinsä ja liiaksi innostumasta
huvituksiinsa, kuten tavallista kasvatusta nauttivien tyttöjen laita
aina on. He näet, kuten Fénelon sanoo, asettavat toiselle puolelle
kaikki ikävät seikat, toiselle kaikki hauskat. Edellinen näistä
epäkohdista esiintyy, jos noudatetaan edellämainittuja ohjeita,
ainoastaan silloin, kun ne henkilöt, joiden kanssa nuoret tytöt
seurustelevat, heitä ikävystyttävät. Pikkutyttö, joka rakastaa äitiään
tai ystävätärtään, on koko päivän työskentelevä heidän läheisyydessään
ollenkaan ikävystymättä. Pelkkä lörpöttely on korvaava hänelle hänen
vaivannäkönsä. Mutta jos hänen kasvattajattarensa on hänelle
vastenmielinen, on hän kyllästyvä kaikkeen, minkä näkee edessään. On
hyvin harvinaista, että ne tytöt, jotka eivät ihaile äitiään enempää
kuin ketään muutakaan maailmassa, kehittyisivät hyvään suuntaan. Mutta
sen, joka tahtoo saada selville heidän oikean ajatuksensa, tulee heitä
tutkia eikä luottaa siihen, mitä he sanovat; sillä he ovat imartelevia,
viekkaita ja osaavat jo aikaisin teeskennellä. Eipä myöskään pidä
käskeä heitä rakastamaan äitiään; sillä kiintymys ei johdu
velvollisuudentunteesta ja alistuu kaikista vähimmin pakkoon. Äidin
kiintymys ja huolenpito ja luonnollinen tottumus saattavat tyttären
äitiään rakastamaan, ellei tämä millään lailla herätä tyttäressään
vihaa. Itse se pakollinen toimeliaisuuden tila, jossa äiti sopivalla
tavalla pitää tytärtään, on vaan omansa tätä kiintymystä vahvistamaan,
kun näet riippuvaisuus on naisille luonnollinen tila, ja kun jo tytöt
tuntevat olevansa luodut tottelemaan.
Naisilla on tai ainakin tulee olla ainoastaan rajoitettu määrä
vapautta. Samasta syystä he liioittelevat sitä vapautta, joka heille
myönnetään. Ollen liioittelevia kaikessa he antautuvat huvituksiinsa
vielä innokkaammin kuin pojat. Tämä on toinen niistä epäkohdista,
joihin äsken viittasin. Tämä ylenmääräinen innostuminen on hillittävä;
sillä se on syynä useimpiin naisille olennaisiin paheisiin, kuten esim.
oikullisuuteen ja ylenmääräiseen ihailuun, jotka saattavat naisen
tänään hehkuvasti halajamaan esinettä, jota huomispäivänä eivät enää
katselekaan. Heidän mieltymyksensä häälyväisyys on yhtä turmiollinen
kuin sen liiallisuus, ja kumpikin ominaisuus johtuu samasta alkusyystä.
Älkää riistäkö heiltä heidän hilpeyttään, nauruaan, meluamistaan ja
vallattomia leikkejään, mutta estäkää heitä siitä, että kyllästyvät
toiseen ja sitten täynnä häälyväisyyttä syöksyvät toiseen seikkaan.
Älkää salliko, että he yhtenäkään elämänsä hetkenä unhottavat kohtuuden
rajoja. Totuttakaa heidät siihen, että heitä keskellä heidän leikkejään
keskeytetään ja että he silloin napisematta ryhtyvät johonkin muuhun.
Pelkkä tottumus riittää tässä kohdin, sillä sehän vaan tukee luontoa.
Tästä pakollisuudesta, joka on tullut tottumukseksi, johtuu
alistuvaisuus, jota naiset tarvitsevat koko ikänsä, he kun eivät
koskaan lakkaa olemasta joko miehistä tai heidän arvosteluistaan
riippuvaisia ja kun heidän ei koskaan ole sallittu asettua yläpuolelle
näitä arvosteluja. Naisen ensimäinen ja tärkein ominaisuus on lempeys:
ollen luotu tottelemaan niin epätäydellistä olentoa kuin mies, jolla
lisäksi usein on niin paljon paheita ja aina ylen paljon vikoja, tulee
naisen aikaisin oppia kärsimään vääryyttäkin ja valittamatta kestämään
miehensäkin tekemää vääryyttä. Vaimon tulee olla lempeä vähemmin
miehensä kuin itsensä vuoksi. Naisten katkeruus ja itsepäisyys aina
vaan lisäävät heidän kärsimystään ja kiihottavat heidän miestensä pahaa
menettelyä; nämä näet varsin hyvin huomaavat, ettei naisten tällaisilla
aseilla tule heitä voittaa. Taivas ei ole tehnyt naisia kietoviksi ja
vakuuttaviksi sen vuoksi, että he muuttuisivat toraisiksi; se ei ole
tehnyt heitä heikoiksi siinä tarkoituksessa, että he sen avulla
anastaisivat itselleen vallan; se ei ole antanut heille heidän vienoa
ääntänsä, jotta he sillä miestä parjaisivat; se ei ole muodostanut
heidän piirteitään hennoiksi, jotta vihanpurkaus niitä rumentaisi. Kun
he suuttuvat, he menevät liian pitkälle; heillä on usein syytä
valituksiin, mutta ovat aina väärässä, kun rupeavat torumaan. Jokaisen
You have read 1 text from Finnish literature.
Next - Émile eli Kasvatuksesta - 42
  • Parts
  • Émile eli Kasvatuksesta - 01
    Total number of words is 3487
    Total number of unique words is 1838
    20.9 of words are in the 2000 most common words
    30.8 of words are in the 5000 most common words
    35.8 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 02
    Total number of words is 3573
    Total number of unique words is 1905
    20.8 of words are in the 2000 most common words
    29.8 of words are in the 5000 most common words
    34.6 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 03
    Total number of words is 3569
    Total number of unique words is 1780
    21.1 of words are in the 2000 most common words
    29.1 of words are in the 5000 most common words
    34.0 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 04
    Total number of words is 3588
    Total number of unique words is 1864
    19.7 of words are in the 2000 most common words
    28.3 of words are in the 5000 most common words
    33.9 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 05
    Total number of words is 3652
    Total number of unique words is 1825
    21.7 of words are in the 2000 most common words
    30.3 of words are in the 5000 most common words
    34.6 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 06
    Total number of words is 3619
    Total number of unique words is 1813
    20.8 of words are in the 2000 most common words
    30.9 of words are in the 5000 most common words
    36.0 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 07
    Total number of words is 3592
    Total number of unique words is 1814
    20.1 of words are in the 2000 most common words
    29.3 of words are in the 5000 most common words
    34.3 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 08
    Total number of words is 3623
    Total number of unique words is 1866
    21.6 of words are in the 2000 most common words
    30.2 of words are in the 5000 most common words
    34.9 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 09
    Total number of words is 3568
    Total number of unique words is 1832
    20.9 of words are in the 2000 most common words
    30.3 of words are in the 5000 most common words
    35.7 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 10
    Total number of words is 3550
    Total number of unique words is 1875
    20.5 of words are in the 2000 most common words
    28.6 of words are in the 5000 most common words
    33.9 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 11
    Total number of words is 3608
    Total number of unique words is 1905
    24.2 of words are in the 2000 most common words
    33.1 of words are in the 5000 most common words
    38.6 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 12
    Total number of words is 3646
    Total number of unique words is 1890
    21.0 of words are in the 2000 most common words
    29.6 of words are in the 5000 most common words
    35.4 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 13
    Total number of words is 3574
    Total number of unique words is 2009
    21.5 of words are in the 2000 most common words
    30.5 of words are in the 5000 most common words
    35.1 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 14
    Total number of words is 3616
    Total number of unique words is 1889
    18.9 of words are in the 2000 most common words
    26.6 of words are in the 5000 most common words
    31.2 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 15
    Total number of words is 3601
    Total number of unique words is 1982
    20.1 of words are in the 2000 most common words
    29.0 of words are in the 5000 most common words
    34.8 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 16
    Total number of words is 3645
    Total number of unique words is 1916
    20.1 of words are in the 2000 most common words
    30.0 of words are in the 5000 most common words
    34.7 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 17
    Total number of words is 3623
    Total number of unique words is 1892
    22.2 of words are in the 2000 most common words
    30.3 of words are in the 5000 most common words
    35.9 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 18
    Total number of words is 3632
    Total number of unique words is 1812
    22.2 of words are in the 2000 most common words
    30.8 of words are in the 5000 most common words
    36.6 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 19
    Total number of words is 3554
    Total number of unique words is 1867
    21.0 of words are in the 2000 most common words
    29.7 of words are in the 5000 most common words
    35.7 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 20
    Total number of words is 3589
    Total number of unique words is 1856
    22.3 of words are in the 2000 most common words
    30.9 of words are in the 5000 most common words
    36.5 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 21
    Total number of words is 3653
    Total number of unique words is 1776
    22.5 of words are in the 2000 most common words
    31.1 of words are in the 5000 most common words
    36.1 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 22
    Total number of words is 3523
    Total number of unique words is 1785
    20.9 of words are in the 2000 most common words
    29.4 of words are in the 5000 most common words
    34.6 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 23
    Total number of words is 3524
    Total number of unique words is 1764
    20.1 of words are in the 2000 most common words
    29.0 of words are in the 5000 most common words
    35.1 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 24
    Total number of words is 3549
    Total number of unique words is 1885
    21.0 of words are in the 2000 most common words
    29.6 of words are in the 5000 most common words
    34.6 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 25
    Total number of words is 3517
    Total number of unique words is 1788
    19.8 of words are in the 2000 most common words
    29.6 of words are in the 5000 most common words
    35.0 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 26
    Total number of words is 3587
    Total number of unique words is 1810
    20.6 of words are in the 2000 most common words
    29.7 of words are in the 5000 most common words
    35.1 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 27
    Total number of words is 3556
    Total number of unique words is 1838
    20.8 of words are in the 2000 most common words
    29.6 of words are in the 5000 most common words
    34.3 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 28
    Total number of words is 3511
    Total number of unique words is 1909
    22.2 of words are in the 2000 most common words
    31.1 of words are in the 5000 most common words
    36.4 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 29
    Total number of words is 3516
    Total number of unique words is 1827
    21.5 of words are in the 2000 most common words
    29.6 of words are in the 5000 most common words
    34.5 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 30
    Total number of words is 3666
    Total number of unique words is 1715
    21.2 of words are in the 2000 most common words
    30.4 of words are in the 5000 most common words
    35.9 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 31
    Total number of words is 3653
    Total number of unique words is 1771
    21.7 of words are in the 2000 most common words
    30.9 of words are in the 5000 most common words
    35.9 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 32
    Total number of words is 3654
    Total number of unique words is 1773
    22.5 of words are in the 2000 most common words
    32.3 of words are in the 5000 most common words
    37.4 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 33
    Total number of words is 3556
    Total number of unique words is 1637
    23.6 of words are in the 2000 most common words
    32.6 of words are in the 5000 most common words
    38.4 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 34
    Total number of words is 3521
    Total number of unique words is 1827
    23.1 of words are in the 2000 most common words
    32.1 of words are in the 5000 most common words
    37.4 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 35
    Total number of words is 3555
    Total number of unique words is 1905
    20.6 of words are in the 2000 most common words
    29.5 of words are in the 5000 most common words
    35.0 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 36
    Total number of words is 3609
    Total number of unique words is 1865
    20.3 of words are in the 2000 most common words
    28.0 of words are in the 5000 most common words
    33.2 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 37
    Total number of words is 3600
    Total number of unique words is 1797
    20.4 of words are in the 2000 most common words
    29.1 of words are in the 5000 most common words
    34.2 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 38
    Total number of words is 3521
    Total number of unique words is 1800
    20.8 of words are in the 2000 most common words
    29.1 of words are in the 5000 most common words
    35.4 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 39
    Total number of words is 3477
    Total number of unique words is 1961
    20.0 of words are in the 2000 most common words
    27.5 of words are in the 5000 most common words
    31.8 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 40
    Total number of words is 3588
    Total number of unique words is 1834
    21.5 of words are in the 2000 most common words
    30.1 of words are in the 5000 most common words
    35.4 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 41
    Total number of words is 3533
    Total number of unique words is 1791
    19.8 of words are in the 2000 most common words
    27.4 of words are in the 5000 most common words
    32.1 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 42
    Total number of words is 3506
    Total number of unique words is 1856
    21.2 of words are in the 2000 most common words
    29.9 of words are in the 5000 most common words
    34.8 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 43
    Total number of words is 3578
    Total number of unique words is 1741
    24.2 of words are in the 2000 most common words
    33.2 of words are in the 5000 most common words
    37.2 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 44
    Total number of words is 3496
    Total number of unique words is 1845
    19.7 of words are in the 2000 most common words
    28.8 of words are in the 5000 most common words
    33.8 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 45
    Total number of words is 3648
    Total number of unique words is 1792
    22.0 of words are in the 2000 most common words
    30.9 of words are in the 5000 most common words
    36.8 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 46
    Total number of words is 3617
    Total number of unique words is 1803
    23.3 of words are in the 2000 most common words
    32.6 of words are in the 5000 most common words
    37.5 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 47
    Total number of words is 3628
    Total number of unique words is 1879
    22.3 of words are in the 2000 most common words
    31.5 of words are in the 5000 most common words
    36.5 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 48
    Total number of words is 3644
    Total number of unique words is 1834
    22.0 of words are in the 2000 most common words
    31.7 of words are in the 5000 most common words
    36.6 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 49
    Total number of words is 3591
    Total number of unique words is 1829
    20.6 of words are in the 2000 most common words
    28.5 of words are in the 5000 most common words
    33.6 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 50
    Total number of words is 3626
    Total number of unique words is 1915
    22.8 of words are in the 2000 most common words
    31.6 of words are in the 5000 most common words
    37.3 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 51
    Total number of words is 3735
    Total number of unique words is 1849
    23.8 of words are in the 2000 most common words
    34.8 of words are in the 5000 most common words
    40.0 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 52
    Total number of words is 3608
    Total number of unique words is 1843
    22.7 of words are in the 2000 most common words
    33.0 of words are in the 5000 most common words
    38.7 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 53
    Total number of words is 3531
    Total number of unique words is 1772
    21.7 of words are in the 2000 most common words
    31.1 of words are in the 5000 most common words
    36.3 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 54
    Total number of words is 3510
    Total number of unique words is 1751
    22.5 of words are in the 2000 most common words
    31.9 of words are in the 5000 most common words
    36.6 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 55
    Total number of words is 3623
    Total number of unique words is 1866
    22.1 of words are in the 2000 most common words
    31.5 of words are in the 5000 most common words
    36.3 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 56
    Total number of words is 3499
    Total number of unique words is 2001
    22.2 of words are in the 2000 most common words
    31.1 of words are in the 5000 most common words
    36.3 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 57
    Total number of words is 3519
    Total number of unique words is 1904
    22.4 of words are in the 2000 most common words
    30.3 of words are in the 5000 most common words
    36.5 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 58
    Total number of words is 3446
    Total number of unique words is 1960
    21.5 of words are in the 2000 most common words
    31.8 of words are in the 5000 most common words
    35.9 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 59
    Total number of words is 228
    Total number of unique words is 181
    33.0 of words are in the 2000 most common words
    41.2 of words are in the 5000 most common words
    46.1 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.