Émile eli Kasvatuksesta - 16

Total number of words is 3645
Total number of unique words is 1916
20.1 of words are in the 2000 most common words
30.0 of words are in the 5000 most common words
34.7 of words are in the 8000 most common words
Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
Sinä, jonka ei tarvitse pelätä mitään tämänkaltaista, sinä, jolle ei
yksikään elämän aika ole tarjoava pakkoa ja ikävää, sinä, joka
levollisena näet päivän lähestyvän ja kärsivällisenä yön tulevan ja
joka luet hetkiä ainoastaan huvituksiesi mukaan, tule, onnellinen ja
siivo oppilaani, läsnäolollasi lohduttamaan meitä tuon poloisen
poistumisesta, tule joutuin ... hän tuleekin jo, ja minä tunnen hänen
lähestyessään iloa, jonka näen hänenkin jakavan kanssani. Tuleehan hän
ystävänsä, toverinsa ja leikkikumppaninsa luo. Hän on nähdessään minut
varma siitä, ettei kauan ole pysyvä vailla hupaisaa ajanvietettä. Me
emme koskaan ole riippuvaiset toisistamme, mutta tulemme aina hyvin
toimeen, emmekä viihdy kenenkään muun seurassa niin hyvin kuin kahden
kesken toistemme kanssa.
Hänen kasvonsa, pukunsa ja ryhtinsä ilmaisevat varmuutta ja
tyytyväisyyttä. Terveys loistaa hänen kasvoistaan. Hänen varmat
askeleensa ilmaisevat jäntevyyttä. Hänen kasvonvärissään, joka tosin
vielä on hieno, olematta silti kivulloinen, ei ole mitään naisellisen
hemmoteltua; ilma ja aurinko ovat jo siihen painaneet hänen
sukupuolensa kunniakkaan leiman. Hänen vielä pyöreät lihaksensa
päästävät jo näkyviin säännöllisen muodon. Hänen silmissään, joita ei
tunteen tuli vielä vilkastuta, on ainakin koko synnynnäinen kirkkaus.
Pitkälliset surut eivät ole niitä himmentäneet, eivätkä loppumattomat
kyyneleet ole murtaneet hänen poskiansa. Huomatkaa hänen ripeissä,
mutta varmoissa liikkeissään hänen ikänsä vilkkautta, riippumattomuuden
tuottamaa lujuutta ja hänen toistuneiden harjotustensa hankkimaa
kokemusta. Hän on avomielisen ja vapaan näköinen siltä olematta röyhkeä
tai turhamielinen. Hänen kasvonsa, joita ei ole liimattu kiinni
kirjoihin, eivät riipu alas rinnalle. Hänelle ei tarvitse sanoa: _nosta
pääsi pystyyn_, sillä ei häpeä eikä pelko ole koskaan saattanut häntä
painamaan sitä alas.
Antakaamme hänen tulla seurapiiriin. Tutkikaa häntä ja tehkää
hänelle luottamusta osottavia kysymyksiä. Älkää pelätkö hänen
tungettelevaisuuttaan, lörpötyksiään ja varomattomia kysymyksiään.
Älkää pelätkö, että hän kokonaan saattaa teidät valtaansa tai vaatii,
että kääntäisitte huomionne yksistään häneen niin, ettette enää pääsisi
vapaaksi hänestä.
Älkää liioin odottako häneltä miellyttävää puhetta tai että hän teille
laskettelisi sitä, mitä olen hänelle opettanut. Häneltä ei voi odottaa
muuta kuin teeskentelemätöntä ja yksinkertaista totuutta, joka on vapaa
koristuksista, keinotekoisuudesta ja turhamielisyydestä. Hän on kertova
teille sen pahan, minkä on tehnyt tai mitä ajattelee, yhtä vapaasti
kuin hyvänkin, ollenkaan huolimatta siitä, minkä vaikutuksen hänen
puheensa teihin tekee. Hän käyttää sanoja niiden alkuperäisessä
yksinkertaisessa merkityksessä.
Lapsista muodostetaan aina kernaasti edullinen mielipide ja ollaan siis
pahoillaan niistä monista tyhmyyksistä, jotka aina tekevät tyhjiksi ne
toiveet, mitkä aiheutuvat jostakin sattumalta niiden kielelle
eksyneestä älykkäästä sanasta. Joskin minun oppilaani harvoin antaa
aihetta sellaisiin toiveisiin, ei hän ainakaan koskaan aiheuta
tuollaista pettymystä. Hän näet ei koskaan sano turhaa sanaa eikä
väsytä itseään lörpötyksillä, joita ei kukaan kuuntele. Hänen aatteensa
ja mielipiteensä ovat rajoitetut, mutta selvät. Vaikkei hän osaa paljoa
ulkoa, hän osaa paljon kokemuksesta. Vaikka hän lukee kirjoja huonommin
kuin muut lapset, hän lukee paremmin luonnon kirjaa. Hänen älynsä ei
piile kielessä, vaan hänen päässään. Hänellä on vähemmän muistia kuin
arvostelukykyä. Hän osaa puhua yhtä ainoaa kieltä, mutta hän ymmärtää
mitä puhuu, ja jos ei hän osaakaan ilmaista ajatuksiaan yhtä sujuvasti
kuin muut, hän sen sijaan toimii paremmin kuin he.
Hän ei tiedä mitä tottumus ja tapa on. Se, minkä hän teki eilen ei
ollenkaan vaikuta siihen, mitä hän tänään tekee.[76] Hän ei koskaan
seuraa mitään kaavaa, ei noudata auktoriteettia eikä esimerkkiä, vaan
toimii ja puhuu niin kuin hänelle sopii. Älkää siis häneltä odottako
opittuja puheita ja tutkittua menettelytapaa, sillä hän lausuu aina
uskollisesti mitä ajattelee ja toimii aina taipumustensa mukaan.
Huomaatte hänellä olevan ainoastaan muutamia moraalisia käsitteitä,
jotka koskevat hänen nykyistä tilaansa, mutta ette ainoatakaan, joka
koskisi ihmisiä. Mitä nämä häntä hyödyttäisivätkään, kun lapsi näet ei
vielä ole mikään toimiva yhteiskunnan jäsen? Jos puhutte hänelle
vapaudesta, omistusoikeudesta, jopa sopimuksestakin, niin hän saattaa
ymmärtää nämä käsitteet. Hän tietää miksi hänen omansa on hänelle
kuuluvata ja miksi muiden omaisuus ei ole hänen omaansa. Jos menette
pitemmälle, ei hän enää tiedä mitään. Jos puhutte hänelle
velvollisuudesta, kuuliaisuudesta, ei hän puhettanne ymmärrä. Jos
käskette häntä tekemään jotakin, ei hän ole teitä totteleva. Mutta
sanokaa hänelle: jos nyt teet minulle mieliksi, olen toiste tekevä
sinun mieliksesi. Heti paikalla hän on oleva halukas teitä palvelemaan.
Hän näet ei mitään hartaammin toivo, kuin että saa vaikutusalansa
laajennetuksi ja että teihin nähden saa oikeuksia, joiden tietää olevan
rikkomattomia. Ehkäpä hän myös on oleva mielissään siitä, että hänet
huomataan, että hänetkin otetaan lukuun ja tunnustetaan joksikin. Mutta
jos viimemainittu vaikutin häntä johtaa, on hän jo poikennut luonnosta,
ettekä ole tarpeeksi edeltäkäsin tukkineet turhamielisyyden ovia.
Hän puolestaan tarvitsee apua, ja tätä hän on valitsematta pyytävä
ensimäiseltä vastaantulijalta, yhtä hyvin kuninkaalta kuin
palvelijaltaan. Kaikki ihmiset ovat yhdenarvoisia hänen silmissään.
Hänen kasvojensa ilmeestä hänen pyytäessään huomaatte, ettei hän pidä
teitä velvollisena häntä auttamaan. Hän tietää, että hänen pyyntönsä
täyttäminen johtuu hyväntahtoisuudesta ja hän tietää myös että ihmiset
ovat taipuvaiset sitä osottamaan. Hänen lausetapansa on yksinkertaista
ja lyhyttä. Hänen äänensä, katseensa ja liikkeensä osottavat, että hän
on yhtä paljon tottunut myöntyväisyyteen kuin kieltäytymiseen. Hänessä
ei ilmene orjan mateleva ja alamainen nöyryys eikä valtiaan käskevä
äänenpaino, vaan vaatimaton luottamus lähimäiseensä, vapaan, mutta
tunteellisen ja heikon olennon liikuttava lempeämielisyys, olennon,
joka rukoilee apua toiselta niinikään vapaalta, mutta vahvalta ja
hyväntekeväiseltä olennolta. Jos täytätte hänen pyyntönsä, ei hän teitä
siitä ole kiittävä, mutta hän tuntee ottaneensa velan. Jos kieltäydytte
häntä auttamasta, ei hän sitä valita eikä toista pyyntöään, tietäen
että se olisi turhaa. Hän ei ole ajatteleva: pyyntöni on hylätty, vaan
on ajatteleva: sitä ei voitu hyväksyä. Ja kuten olen jo sanonut, ei
ihminen napise välttämättömyyttä vastaan, jonka kerran on huomannut
järkähtämättä vallitsevaksi.
Jättäkää hänet yksin vapauteensa ja antakaa hänen toimia mitään
sanomatta hänelle. Katselkaa vaan syrjästä mitä hän tekee ja miten hän
menettelee. Kun hänen ei tarvitse itselleen todistaa että on vapaa, hän
ei koskaan tee mitään kevytmielisesti ja yksinomaan osottaakseen
toimintavapauttaan. Tietäähän hän aina olevansa oma herransa. Hän on
hilpeä, nopealiikkeinen ja notkeajäseninen. Hänen liikkeissään ilmenee
hänen ikänsä koko vilkkaus, mutta ette ole huomaava ainoatakaan
tarkoituksetonta liikettä. Yrittäköön hän mitä tahansa, ei hän koskaan
ryhdy mihinkään sellaiseen, joka käy yli hänen voimiensa, sillä näitä
hän on hyvin koetellut, joten hän ne tuntee. Hänen keinonsa ovat aina
hänen tarkoitustensa mukaiset, ja harvoin hän toimii olematta varma
onnistumisesta. Hänen silmänsä on oleva tarkkaavainen ja punnitseva.
Hän ei ole typerän neuvottomana kyselevä toisilta miten on kaiken sen
laita, minkä näkee, vaan on itse sitä tutkiva ja näkee ensin suurta
vaivaa ottaakseen selville, minkä tahtoo tietää, ennenkuin kysyy
muilta. Jos hän joutuu odottamattomaan pulaan, hän hämmästyy vähemmin
kuin muut. Esiintyvät vaaratkin häntä vähemmin pelottavat. Kun hänen
mielikuvituksensa vielä lepää, sitähän ei vielä ole millään tavoin
elvytetty, näkee hän kaikki sellaisena kuin se on, arvostelee vaaroja
niiden todellisen vaarallisuuden mukaan ja säilyttää aina
kylmäverisyytensä. Välttämättömyys laskeutuu liian usein painokkaana
hänen hartioilleen, jotta hän kapinoisi sitä vastaan. Onhan hän
kantanut sen iestä syntymästään asti, ollen siis siihen tottunut. Hän
on sentähden aina valmis kaikkien mahdollisten tapahtumien varalle.
Olkoon hän työssä tai huvitelkoon, molemmat ovat hänelle yhdenarvoisia;
hänen leikkinsä ovat hänen toimiaan, ei hän näissä huomaa mitään eroa.
Kaikessa, mitä hän tekee, hän osottaa harrastusta, joka saattaa meidät
hymyilemään, sekä miellyttävää vapautta, samalla ilmaisten älynsä
laatua ja tietojensa ulottuvaisuutta. Onhan tämän iän tarjoama näky
viehättävä ja suloinen, kun nimittäin huomaa soman lapsen, silmä
vilkkaana ja iloisena, kasvot tyytyväisinä ja kirkkaina, avomielisenä
ja hymyilevänä leikkien toimittavan mitä vakavimpia asioita, tai mitä
vakavimmin häärivän mitä vähäpätöisimmissä leikeissä.
Jos nyt tahdotte arvostella häntä vertaamalla muihin lapsiin, niin
päästäkää hänet heidän pariinsa ja antakaa hänen siinä liikkua
vapaasti. Pian huomaatte kuka heistä on todella parhaiten kehittynyt,
kuka enimmin lähenee tämän iän täydellisyyttä. Kaupungin lapsista ei
yksikään ole häntä taitavampi, hän puolestaan on heitä kaikkia
vahvempi. Nuorten maalaislapsien joukossa hän on yhtä vahva kuin he,
mutta heitä taitavampi. Kaikkea, mitä lapsi voi ymmärtää, hän
arvostelee ja punnitsee sekä arvaa edeltäpäin paremmin kuin he kaikki.
Jos tulee toimia, hypätä, siirtää raskaita esineitä, nostaa painoja,
silmämitalla arvata etäisyyksiä, keksiä leikkejä ja saada palkintoja,
luulisi luonnon olevan hänelle kuuliaisen, niin helposti kaikki taipuu
hänen tahtonsa mukaan. Hän on omansa ohjaamaan ja hallitsemaan
vertaisiaan. Kyky ja kokemus ovat hänessä oikeuden ja auktoriteetin
veroiset. Antakaa hänelle mikä puku tai mikä nimi tahansa, hän on
kaikkialla kohoava muiden johtajaksi, ja nämä ovat aina tuntevat hänen
etevämmyytensä. Tahtomatta käskeä hän on oleva muiden valtias, ja muut
tottelevat häntä, sitä ollenkaan huomaamatta, matta.
Hän on saavuttanut kypsyneen lapsuudeniän, hän on elänyt lapsen elämää,
eikä hän ole ostanut kehitystään onnensa kaupalla; päinvastoin ne
molemmat ovat tukeneet ja täydentäneet toinen toistaan. Sillä välin
kuin hänen henkiset kykynsä ovat saavuttaneet hänen iälleen mahdollisen
kehityksen, hän on ollut niin onnellinen ja vapaa kuin hänen asemansa
suinkin on sallinut. Jos surma niittäisi ne toiveidemme kukat, joiden
olemme nähneet hänessä versovan, ei meidän samalla kertaa tarvitse
itkeä hänen elämäänsä ja kuolemaansa, eikä suruumme ole sekaantuva
katkeruutta siitä, että olisimme hänelle tuottaneet surua. Saatamme
sanoa: hän on ainakin nauttinut lapsuudestaan, emmekä me ole saattaneet
häntä menettämään mitään siitä, mitä luonto hänelle oli antanut.
Epäkohta tässä alkukasvatuksessa on se, että ainoastaan tarkkanäköiset
ihmiset huomaavat sen hyödyllisyyden. Tavalliset silmät sitävastoin
pitävät näin huolellisesti kasvatettua lasta tietämättömänä nulikkana.
Opettaja ajattelee omaa etuansa enemmän kuin oppilaansa etua. Hänen
silmämääränään on osottaa, ettei hän hukkaa aikaansa turhaan, vaan että
hän hyvin on ansainnut ne rahat, jotka hänelle maksetaan. Hän hankkii
oppilaalleen varaston kevyttä korutavaraa, jota tarvittaessa voi panna
nähtäviin. Hän ei ollenkaan välitä siitä, onko hänen opettamansa
hyödyllistä, kun se vaan helposti huomataan. Hän sulloo erotuksetta ja
valikoimatta senkin seitsemän tyhmyyttä oppilaansa päähän. Kun
vaaditaan tutkimaan hänen oppilastaan, tämän käsketään levittää
tavaransa, sen hän tekee, ollaan tyytyväisiä, sitten hän käärii
tavaransa jälleen myttyyn ja poistuu. Minun oppilaani ei ole niin
rikas, hänellä ei ole mitään korutavaramyttyä aukaistavana, hänellä ei
ole mitään muuta näytettävää kuin hän itse. Muuten ei lasta, samoin
kuin ei aikaihmistäkään, osaa ensi silmäyksellä arvostella. Missä
ovatkaan ne havaitsijat, jotka ensi katseella voisivat löytää lapsen
kehityskannalle olennaiset piirteet? Niitä tosin on olemassa, mutta
hyvin vähän, eikä sadasta tuhannesta isästä yksikään ainoa kuulu niiden
lukuun.
Liian lukuisat kysymykset ikävystyttävät ja väsyttävät lapsia. Jonkun
hetken kuluttua niiden tarkkaavaisuus uupuu, ne eivät enää kuuntele
mitä itsepäinen kyselijä puhuu, eivätkä vastaa muuten kuin umpimähkään.
Tämä tapa kysellä niiltä on tehoton ja turhan tarkka. Usein sattumalta
lausuttu sana paremmin kuvailee niiden arvostelukykyä ja älyä, kuin
mitä pitkät puheet voisivat tehdä. Mutta tulee tarkata, ettei tuo sana
ole niille opetettu eikä umpimähkäinen. Sillä, joka tahtoo arvostella
lapsen kehitysastetta, tulee itsellään olla paljo arvostelukykyä.
Olen kuullut lordi Hyde-vainajan kertovan miten muudan hänen
ystävistään palattuaan Italiasta kolmen vuoden poissaolon jälkeen
tahtoi tutkia yhdeksän- tai kymmen-vuotiaan poikansa edistystä. Isä ja
poika ynnä mainittu lordi menivät eräänä iltapäivänä pojan kasvattajan
seurassa kävelemään kentälle, missä koulupojat huvittelivat päästämällä
ilmaan paperileijoja. Kulkiessaan leikkijöiden ohi isä sanoi pojilleen:
missä liitelee se paperileija, jonka varjon näet tuossa? Epäröimättä ja
päätään nostamatta sanoi poika: valtatien yläpuolella ilmassa. Ja
todella, lisäsi lordi, valtatie oli auringon ja meidän välillämme.
Kuultuaan nämä sanat isä syleili poikaansa, lopetti kuulustelunsa ja
poistui mitään sanomatta. Seuraavana päivänä hän lähetti kasvattajalle
asiapaperin, jossa lupasi hänelle elinkautisen eläkkeen palkan lisäksi.
Mikä mies, tuo isä, ja mitä toiveita herätti tuo poika![77]
Yllämainittu kysymys on tietysti lapsen iän mukainen, ja vastaus sangen
yksinkertainen. Mutta huomattavaa on, mitä lapsen arvostelukyvyn
selvyyttä se edellyttää! Siten Aristoleen oppilas kesytti tuon ratsun,
jota ei yksikään ratsumies ollut voinut hillitä.


KOLMAS KIRJA.

Joskohta koko se aika elämää, jota kestää nuoruudenikään asti, on
heikkouden aika, on olemassa tässä alkuiän kulussa kohta, jolloin
kasvava olento, huolimatta ehdottomasta heikkoudestaan, on verrattain
vahva, kun lisääntyvien voimien määrä on tarpeita suurempi. Koska
kaikki sen tarpeet eivät vielä ole kehittyneet, ovat sen jo saavuttamat
voimat ylenmääräiset noita tarpeita tyydyttämään. Mieheksi tuollainen
olento olisi hyvin heikko, lapseksi se on hyvin vahva.
Mistä johtuu miehen heikkous? Siitä epäsuhtaisuudesta, joka vallitsee
sen voimien ja halujen välillä. Meidän intohimomme saattavat meidät
heikoiksi, sillä tyydyttääksemme niitä tarvitsemme enemmän voimia kuin
mitä luonto on meille antanut. Jos siis vähennämme näitä haluja,
ikäänkuin lisäämme voimiamme. Se, joka voi aikaansaada enempää kuin
mitä haluaa, on kieltämättä hyvin voimakas olento. Nyt on siis
edessämme lapsen kolmas ikäkausi, josta tässä aion puhua. Sanon sitä
edelleen lapsuudeksi, kun puuttuu erityistä sopivaa nimeä; tämä
ikäkausi näet lähenee nuoruudenikää, mutta ei vielä ole saavuttanut
mieskuntoisuutta.
Kahden- tai kolmentoista vuoden iässä lapsen voimat kehittyvät paljon
nopeammin kuin sen tarpeet. Rajuin ja hirvittävin tarve ei siinä vielä
ole herännyt; itse elinkin pysyy kehittymättömänä ja näyttää
kehittymättömyydestään päästäkseen odottavan tahdon aiheuttamaa pakkoa.
Lapsi ei silloin juuri ollenkaan ole herkkä ilman ja vuodenaikain
vahingollisille vaikutuksille, vaan kestää ne helposti. Sen heräävä
ruumiinlämpö korvaa vaatteita, sen ruokahalu korvaa ruokien
hyvänmakuisuutta. Kaikki mikä vaan ravitsee, kelpaa sen iälle. Jos sen
on uni, se panee pitkäkseen maahan ja nukkuu. Kaikkialla sitä ympäröi
sellaista, mikä on sille tarpeellista. Ei mikään kuviteltu tarve sitä
kiusaa; yleinen mielipide ei ollenkaan vaikuta siihen. Sen halut eivät
ulotu sen käsivarsia kauemmaksi. Se ei ainoastaan kykene tyydyttämään
tarpeitaan; sillä on vielä voimia runsaammaltakin. Tämä on sen elämän
ainoa aika, jolloin se on tässä tilassa.
Arvaan jo mitä vastaväitteitä minulle tehdään. Tosin ei sanota, että
lapsella on enempi tarpeita kuin mitä minä sanon sillä olevan, mutta
varmaankin väitetään ettei sillä ole niin paljon voimia kuin olen
sanonut. Silloin ei oteta huomioon, että puhun oppilaastani enkä noista
vaeltavista nukeista, jotka kulkevat toisesta huoneesta toiseen, jotka
harjottavat puutarhanviljelystä kukkaruukussa ja jotka kantavat
pahvitaakkoja. Minulle ehkä huomautetaan että miehen voima ilmestyy
vasta miehuuden iässä, että ainoastaan sopivissa soluissa kehittyneet
elinnesteet levittyään ympäri koko ruumista voivat antaa lihaksille sen
jäntevyyden, toimintakyvyn, vahvuuden ja joustavuuden, josta oikea
voima johtuu. Tämä on kamariviisautta; minä puolestani vetoan
kokemukseen. Näen maatiloillanne suurten poikien tekevän maatyötä,
muokkaavan, kyntävän, sälyttävän rattaille viinitynnyreitä ja ajavan
vallan kuin heidän isänsä. Luulisi heitä miehiksi, ellei äänen kaiku
ilmaisisi heidän oikeata ikäänsä. Kaupungeissammekin nuoret
käsityöläisensepät, hevosenkengittäjät ovat melkein yhtä rotevat kuin
isäntänsä eivätkä myöskään olisi taitamattomammat, jos heitä olisi
ajoissa harjotettu. Jos tässä suhteessa on olemassa eroa, ja myönnän,
että sitä on, on se -- toistan tämän vielä kerran -- paljon vähäisempi
kuin ero miehen rajujen halujen ja lapsen rajoitettujen pyrkimysten
ja tarpeiden välillä. Muuten ei tässä ole yksinomaan kysymys
ruumiillisista voimista, vaan etenkin henkisistä kyvyistä ja voimista,
jotka niitä korvaavat ja ohjaavat.
Tämä aika, jolloin yksilö aikaansaa enemmän kuin mitä se haluaa,
joskohta se ei olekaan sen ehdottomasti suurimman voimakkaisuuden aika,
on, kuten olen sanonut, sen suhteellisesti suurimman voimakkuuden
aikaa. Se on elämän arvokkain aika, joka esiintyy vaan kerran ja joka
on hyvin lyhyt ja kahta lyhyempi, koska, kuten kauempana tullaan
huomaamaan, on tärkeätä sitä hyvin käyttää.
Mitä siis Émile on tekevä tuolla kykyjen ja voimain liialla
runsaudella, joka hänellä nyt on, mutta joka häneltä myöhäisemmällä
iällä on puuttuva? Hän on koettava käyttää niitä siten, että
tulevaisuudessa tarpeen vaatiessa voi niitä hyväkseen käyttää. Hän on,
niin sanoakseni, tulevaisuuden varalle säästävä nykyisen olentonsa
liiallista sisällystä. Roteva lapsi on kokoava varastoja heikolle
miehelle. Mutta hän ei ole kokoava varastojaan kirstuihin, jotka
häneltä voidaan varastaa, eikä vieraisiin latoihin. Todella
omistaaksensa täten voittamansa tulokset, hän on sijoittava ne
käsivarsiinsa, päähänsä, itseensä. Nyt meillä siis on edessämme työn,
opetuksen ja opiskelun aika. Tämä on luonnon omaa ohjausta, eikä minun
mielivaltaisuuttani.
Ihmisymmärryksellä on rajansa; yksi ihminen ei voi tietää kaikkea eikä
edes täydelleen tietää sitä vähäistä, minkä muut ihmiset tietävät.
Koska jokaisen väärän väitteen vastakohta on oikea, on totuuksien luku
yhtä rajaton kuin erehdyksien. Tulee siis opetettavaisista aineista
valita muutamia määrättyjä, samoin kuin on valittava niiden oppimiselle
sovelias aika. Niistä tiedoista, joita kykenemme itsellemme hankkimaan,
toiset ovat väärät, toiset hyödyttömät ja toiset taas ovat omiaan
ylläpitämään ylpeyttämme. Se vähäinen määrä tietoja, joka todella
edistää menestymistämme, ansaitsee yksin tulla ymmärtäväisen ihmisen
tutkimisen esineeksi ja siis myös lapsen opiskelun esineeksi, jos lapsi
tahdotaan kasvattaa ymmärtäväiseksi ihmiseksi. Ei tarvitse yleensä
tietää kaikkea, vaan ainoastaan sitä mikä on hyödyllistä.
Tästä vähäisestä tietojen määrästä tulee vielä jättää pois sellaiset,
jotka vaativat jo vallan kehittynyttä ymmärrystä, ne jotka edellyttävät
suhteiden tuntemista ja joita lapsi ei voi saavuttaa, ja lopuksi ne
tiedot, jotka tosin itsessään ovat todet, mutta jotka voivat saavuttaa
kokemattoman sielun tekemään vääriä johtopäätöksiä muiden seikkojen
suhteen.
Meidän on siis sulkeutuminen sangen ahtaaseen tietopiiriin mitä
olioihin tulee; mutta tämä piiri muodostaa kuitenkin äärettömän
tietoalan lapsen tietämiskykyyn nähden. Mikä uhkarohkea käsi
uskaltaisikaan koskea inhimillisen tietämyksen pimeyden verhoon! Kuinka
paljo kuiluja näen turhien tieteidemme kaivavan onnettoman nuoren
kasvattimme ympärille! Sinä, joka lähdet häntä opastamaan noilla
vaarallisilla poluilla ja nostamaan hänen silmiensä edestä luonnon
pyhää esirippua, vapise! Tutki ensin tarkoin hänen päätänsä ja omaa
päätäsi; pelkää, ettei se joudu jommaltakummalta pyörälle, tai ehkäpä
kummaltakin. Pelkää valheen pettävää houkutusta ja ylpeyden huumaavaa
viekotusta. Muista alati ettei tietämättömyys koskaan ole
matkaansaattanut pahaa, vaan että erehdys yksin on turmiollinen, ja
ettemme erehdy sentähden, ettemme tiedä, vaan sentähden, että luulemme
tietävämme.
Oppilaanne edistys geometriassa voisi tarjota teille todisteen ja
varman mittakaavan hänen ymmärryksensä kehityksestä. Mutta niin pian
kuin hän voi eroittaa mikä on hyödyllistä ja mikä hyödytöntä, tulee
menetellä hyvin taitavasti ja varovasti saadakseen hänet harrastamaan
spekulatiivisia opintoja. Jos esim. tahdotte saada hänet hakemaan
kahden viivan keskiproportsionaalia eli keskisuuruutta, niin pankaa
hänet aluksi piirtämään neliö, joka on yhtä suuri kuin määrätty
suorakaide. Jos olisi kysymyksessä kahden keskiproportsionaalin
hakeminen, tulisi ensin saattaa hänelle huvittavaksi probleemi kuution
kaksinkertaiseksi tekemisestä, j.n.e. Huomatkaa, miten asteittain
lähestymme siveellisiä käsitteitä, jotka erottavat toisistaan
hyvän ja pahan. Tähän asti emme ole tunteneet muuta lakia, kuin
välttämättömyyden lain; nyt otamme huomioon sen, mikä on hyödyllistä.
Pian johdumme siihen, mikä on sopivaa ja hyvää.
Sama luonnonvaisto panee ihmisen eri kyvyt toimimaan. Ruumiin
toimintaa, joka pyrkii kehittymään, seuraa henkinen toiminta, jonka
tarkoitus on tietojen hankkiminen. Alussa lapset ovat ainoastaan alati
liikkeellä; sitten ne muuttuvat uteliaiksi, ja jos tätä uteliaisuutta
hyvin ohjataan, tulee siitä kysymyksessä olevan iän pääkiihotin.
Erottakaamme aina ne taipumukset, jotka johtuvat luonnosta,
ihmismielipiteistä johtuvista. On olemassa opinintoa, joka ainoastaan
perustuu haluun saavuttaa oppineen mainetta; mutta on myöskin olemassa
toisenlaista opin intoa, joka syntyy ihmiselle luonnollisesta
uteliaisuudesta kaikkeen siihen nähden, mikä läheltä tai kaukaa saattaa
herättää hänen mielenkiintoaan. Synnynnäinen onnellisuuden kaipuu ja
mahdottomuus täydelleen tätä kaipuuta tyydyttää, saattavat ihmisen
alati tavottelemaan uusia keinoja, jotka sitä edistäisivät. Se on
uteliaan tiedonhalun ensimäinen perustus, joka on ihmissydämelle
luonnollinen, mutta jonka kehitys kulkee rinnan intohimojemme ja
tietojemme kehityksen kanssa. Olettakaamme että joku filosofi olisi
koneineen ja kirjoineen karkotettu autioon saareen, missä hän
varmasti tietäisi yksin viettävänsä loppuikänsä. Hän ei silloin enää
vaivaisi päätänsä tutkimalla maailmanjärjestelmää, painolakia ja
differentsiaalilaskua; hän ehkä ei elinaikanaan enää avaisi ainoatakaan
kirjaa. Mutta hän ei varmaankaan jättäisi tutkistelematta saartansa sen
viime sopukkaa myöten, olipa se sitten kuinka suuri tahansa.
Hylätkäämme siis vielä ensi opinnoista niiden tietojen hankkiminen,
jotka eivät luonnostaan herätä ihmisen mielenkiintoa, ja rajoittukaamme
niihin, joita vaistomme saattaa meitä tavoittelemaan.
Ihmissuvun autio saari on maailma; se seikka, joka enimmin pistää
silmään, on aurinko. Niin pian kuin alamme kääntää pois huomiomme
itsestämme, on se aluksi kiintyvä näihin molempiin esineihin. Melkein
kaikkien villien kansojen filosofia käsitteleekin yksinomaan maan
haaveellista jakoa ja auringon jumalallisuutta.
Mikä hyppäys! sanonee joku. Äsken puhuimme ainoastaan siitä, mikä
koskee ihmistä itseään ja mikä häntä välittömästi ympäröi; ja nyt äkkiä
lähdemme samoilemaan ympäri maanpintaa ja teemme harppauksen
universumin ääriin! Tämä hyppäys on seuraus voimiemme lisääntymisestä
ja henkemme taipumuksesta. Heikkouden ja riittämättömyyden tilassa
ollessamme pyrkimys suojelemaan itseämme keskittää huomiomme itseemme;
vahvuuden ja voimakkuuden tilassa halu laajentaa olentoamme kääntää
huomiomme ulkopuolelle itseämme ja johtaa meidät niin kauas kuin
suinkin on mahdollista. Mutta kun henkinen maailmamme vielä on meille
tuntematon, ei ajatuksemme kulje kauemmaksi kuin silmämme kantavat, ja
ymmärryksemme ulottuu vaan sen avaruuden halki, jota se kykenee
mittaamaan.
Muuttakaamme aistimuksemme käsitteiksi, mutta älkäämme yhtäkkiä hypätkö
havainnollisista esineistä henkisiin olioihin. Sillä edellisten avulla
meidän tulee päästä jälkimäisiin. Olkoot hengen ensimäisissä
toimituksissa aistit alati sen oppaina. Maailma olkoon ainoa kirja,
tosiseikat ainoat opinesineet. Lapsi, joka lukee, ei ajattele; hän
ainoastaan lukee. Hän ei todella kerää tietoja, hän oppii pelkkiä
sanoja.
Jos saatatte oppilaanne tarkkaamaan luonnon ilmiöitä, teette hänet pian
tiedonhaluiseksi. Mutta voidaksenne ylläpitää hänen tiedonhaluaan, ei
teidän koskaan pidä jouduttaa sen tyydyttämistä. Saattakaa kysymykset
hänen kehityskantansa mukaisiksi ja antakaa hänen itsensä ne ratkaista.
Älköön hän omistako tiedokseen mitään sen nojalla, että te sen olette
sanoneet, vaan sen nojalla, että hän sen itse on ymmärtänyt. Älköön hän
oppiko jo valmista tiedettä, vaan keksiköön hän oman tieteensä. Jos
kerran juurrutatte hänen mieleensä auktoriteettiuskon järkiperäisen
arvostelun asemesta, ei hän ole kykenevä asioita järkevästi
arvostelemaan, vaan on oleva toisten mielipiteiden leikkikaluna.
Kun tahdotte tälle lapselle opettaa maantietoa, noudatte esiin
karttapalloja, tähtitaivaan ja maapallon karttoja. Mitä joutavia
välineitä! Mitä hyödyttävät kaikki nämä kuvalliset esitykset! Miksi
ette ala osottamalla oppilaallenne itse esineitä, jotta hän ainakin
tietäisi, mistä puhutte?
Kauniina iltana mennään kävelemään paikkaan, jolla on edullinen asema
ja missä pilvettömällä taivaalla täydellisesti näkee laskevan auringon,
ja pannaan merkille ne esineet joista auringonlaskun paikka voidaan
tuntea. Seuraavana aamuna palataan raitista ilmaa hengittämään samaan
paikkaan ennenkuin aurinko nousee. Näkee sen ilmoittavan tuloaan jo
kaukaa niillä tulinuolilla, jotka se kiidättää edellään. Taivas leimuaa
yhä punaisempana, itäinen taivaankansi näyttää olevan kokonaan liekkien
vallassa; niiden loiston levitessä odotamme aurinkoa paljoa ennen kuin
se näyttäyy. Joka hetki luulemme sen ilmestyvän; vihdoin sen näemme.
Säteilevä kehä välkähtää salaman tavoin ja täyttää heti koko avaruuden;
pimeyden verho hajoaa ja lankeaa. Ihminen tuntee jälleen olopaikkansa
ja huomaa sen kaunistuneeksi. Vihannuus on yöllä virkistynyt. Nouseva
päivä, joka sitä valaisee, ensimäiset säteet, jotka sitä kultaavat,
näyttävät sen olevan kimaltelevan kasteverkon peitossa, johon valo ja
värit taittuvat. Linnut kokoontuvat kuoroksi ja tervehtivät yhdessä
elämän Isää; sinä hetkenä ei yksikään niistä vaikene. Niiden vielä
hiljainen viserrys on hitaampi ja vienompi kuin myöhemmin päivällä ja
siitä kajahtaa esiin levollisen heräämisen mielihyvä. Kaikki nämä
seikat yhteensä johtavat mieleen virkeyden tunteen, joka tuntuu
tunkevan sielun syvyyteen. Tämä neljännestunti on niin lumoava ettei
kukaan voi sitä vastustaa; niin suuri, kaunis ja suloinen näky ei voi
jättää ketään kylmäksi.
Ollen täynnä kokemaansa innostusta opettaja tahtoo sitä jakaa
oppilaalleenkin: hän koettaa saada hänen mielensä heltymään koettamalla
saada hänet tarkkaamaan niitä aistimuksia, jotka ovat liikuttaneet
hänen oman mielensä. Sulaa mielettömyyttä! Ainoastaan sitä kokeneen
miehen sydämessä elää tämän luonnonnäyn kauneus; jotta sen voisi
havaita, tulee sitä tuntea. Lapsi tosin huomaa esineet, mutta se
ei voi huomata niitä yhteenliittäviä suhteita eikä kuulla niiden
yhteisvaikutuksen vienoa sopusointua. Tulee olla kokemus, jota lapsi ei
vielä ole saanut ja tunteita, joita se ei vielä ole kokenut, jotta
voisi tuntea sitä moninaista vaikutetta, joka yhtä haavaa johtuu
kaikista näistä aistimuksista. Jos se ei ole kauan kulkenut karun
kuivia kankaita, ellei kuuma hieta ole polttanut sen jalkoja, ellei
kallioista takaisin heijastuvat tukehuttavat auringonsäteet koskaan ole
sitä ahdistaneet, miten voi se silloin nauttia kauniin aamun raittiista
ilmasta? Miten kukkien tuoksu, vihannuuden viehkeys, kasteen viileä
You have read 1 text from Finnish literature.
Next - Émile eli Kasvatuksesta - 17
  • Parts
  • Émile eli Kasvatuksesta - 01
    Total number of words is 3487
    Total number of unique words is 1838
    20.9 of words are in the 2000 most common words
    30.8 of words are in the 5000 most common words
    35.8 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 02
    Total number of words is 3573
    Total number of unique words is 1905
    20.8 of words are in the 2000 most common words
    29.8 of words are in the 5000 most common words
    34.6 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 03
    Total number of words is 3569
    Total number of unique words is 1780
    21.1 of words are in the 2000 most common words
    29.1 of words are in the 5000 most common words
    34.0 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 04
    Total number of words is 3588
    Total number of unique words is 1864
    19.7 of words are in the 2000 most common words
    28.3 of words are in the 5000 most common words
    33.9 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 05
    Total number of words is 3652
    Total number of unique words is 1825
    21.7 of words are in the 2000 most common words
    30.3 of words are in the 5000 most common words
    34.6 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 06
    Total number of words is 3619
    Total number of unique words is 1813
    20.8 of words are in the 2000 most common words
    30.9 of words are in the 5000 most common words
    36.0 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 07
    Total number of words is 3592
    Total number of unique words is 1814
    20.1 of words are in the 2000 most common words
    29.3 of words are in the 5000 most common words
    34.3 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 08
    Total number of words is 3623
    Total number of unique words is 1866
    21.6 of words are in the 2000 most common words
    30.2 of words are in the 5000 most common words
    34.9 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 09
    Total number of words is 3568
    Total number of unique words is 1832
    20.9 of words are in the 2000 most common words
    30.3 of words are in the 5000 most common words
    35.7 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 10
    Total number of words is 3550
    Total number of unique words is 1875
    20.5 of words are in the 2000 most common words
    28.6 of words are in the 5000 most common words
    33.9 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 11
    Total number of words is 3608
    Total number of unique words is 1905
    24.2 of words are in the 2000 most common words
    33.1 of words are in the 5000 most common words
    38.6 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 12
    Total number of words is 3646
    Total number of unique words is 1890
    21.0 of words are in the 2000 most common words
    29.6 of words are in the 5000 most common words
    35.4 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 13
    Total number of words is 3574
    Total number of unique words is 2009
    21.5 of words are in the 2000 most common words
    30.5 of words are in the 5000 most common words
    35.1 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 14
    Total number of words is 3616
    Total number of unique words is 1889
    18.9 of words are in the 2000 most common words
    26.6 of words are in the 5000 most common words
    31.2 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 15
    Total number of words is 3601
    Total number of unique words is 1982
    20.1 of words are in the 2000 most common words
    29.0 of words are in the 5000 most common words
    34.8 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 16
    Total number of words is 3645
    Total number of unique words is 1916
    20.1 of words are in the 2000 most common words
    30.0 of words are in the 5000 most common words
    34.7 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 17
    Total number of words is 3623
    Total number of unique words is 1892
    22.2 of words are in the 2000 most common words
    30.3 of words are in the 5000 most common words
    35.9 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 18
    Total number of words is 3632
    Total number of unique words is 1812
    22.2 of words are in the 2000 most common words
    30.8 of words are in the 5000 most common words
    36.6 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 19
    Total number of words is 3554
    Total number of unique words is 1867
    21.0 of words are in the 2000 most common words
    29.7 of words are in the 5000 most common words
    35.7 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 20
    Total number of words is 3589
    Total number of unique words is 1856
    22.3 of words are in the 2000 most common words
    30.9 of words are in the 5000 most common words
    36.5 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 21
    Total number of words is 3653
    Total number of unique words is 1776
    22.5 of words are in the 2000 most common words
    31.1 of words are in the 5000 most common words
    36.1 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 22
    Total number of words is 3523
    Total number of unique words is 1785
    20.9 of words are in the 2000 most common words
    29.4 of words are in the 5000 most common words
    34.6 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 23
    Total number of words is 3524
    Total number of unique words is 1764
    20.1 of words are in the 2000 most common words
    29.0 of words are in the 5000 most common words
    35.1 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 24
    Total number of words is 3549
    Total number of unique words is 1885
    21.0 of words are in the 2000 most common words
    29.6 of words are in the 5000 most common words
    34.6 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 25
    Total number of words is 3517
    Total number of unique words is 1788
    19.8 of words are in the 2000 most common words
    29.6 of words are in the 5000 most common words
    35.0 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 26
    Total number of words is 3587
    Total number of unique words is 1810
    20.6 of words are in the 2000 most common words
    29.7 of words are in the 5000 most common words
    35.1 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 27
    Total number of words is 3556
    Total number of unique words is 1838
    20.8 of words are in the 2000 most common words
    29.6 of words are in the 5000 most common words
    34.3 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 28
    Total number of words is 3511
    Total number of unique words is 1909
    22.2 of words are in the 2000 most common words
    31.1 of words are in the 5000 most common words
    36.4 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 29
    Total number of words is 3516
    Total number of unique words is 1827
    21.5 of words are in the 2000 most common words
    29.6 of words are in the 5000 most common words
    34.5 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 30
    Total number of words is 3666
    Total number of unique words is 1715
    21.2 of words are in the 2000 most common words
    30.4 of words are in the 5000 most common words
    35.9 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 31
    Total number of words is 3653
    Total number of unique words is 1771
    21.7 of words are in the 2000 most common words
    30.9 of words are in the 5000 most common words
    35.9 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 32
    Total number of words is 3654
    Total number of unique words is 1773
    22.5 of words are in the 2000 most common words
    32.3 of words are in the 5000 most common words
    37.4 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 33
    Total number of words is 3556
    Total number of unique words is 1637
    23.6 of words are in the 2000 most common words
    32.6 of words are in the 5000 most common words
    38.4 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 34
    Total number of words is 3521
    Total number of unique words is 1827
    23.1 of words are in the 2000 most common words
    32.1 of words are in the 5000 most common words
    37.4 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 35
    Total number of words is 3555
    Total number of unique words is 1905
    20.6 of words are in the 2000 most common words
    29.5 of words are in the 5000 most common words
    35.0 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 36
    Total number of words is 3609
    Total number of unique words is 1865
    20.3 of words are in the 2000 most common words
    28.0 of words are in the 5000 most common words
    33.2 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 37
    Total number of words is 3600
    Total number of unique words is 1797
    20.4 of words are in the 2000 most common words
    29.1 of words are in the 5000 most common words
    34.2 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 38
    Total number of words is 3521
    Total number of unique words is 1800
    20.8 of words are in the 2000 most common words
    29.1 of words are in the 5000 most common words
    35.4 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 39
    Total number of words is 3477
    Total number of unique words is 1961
    20.0 of words are in the 2000 most common words
    27.5 of words are in the 5000 most common words
    31.8 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 40
    Total number of words is 3588
    Total number of unique words is 1834
    21.5 of words are in the 2000 most common words
    30.1 of words are in the 5000 most common words
    35.4 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 41
    Total number of words is 3533
    Total number of unique words is 1791
    19.8 of words are in the 2000 most common words
    27.4 of words are in the 5000 most common words
    32.1 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 42
    Total number of words is 3506
    Total number of unique words is 1856
    21.2 of words are in the 2000 most common words
    29.9 of words are in the 5000 most common words
    34.8 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 43
    Total number of words is 3578
    Total number of unique words is 1741
    24.2 of words are in the 2000 most common words
    33.2 of words are in the 5000 most common words
    37.2 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 44
    Total number of words is 3496
    Total number of unique words is 1845
    19.7 of words are in the 2000 most common words
    28.8 of words are in the 5000 most common words
    33.8 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 45
    Total number of words is 3648
    Total number of unique words is 1792
    22.0 of words are in the 2000 most common words
    30.9 of words are in the 5000 most common words
    36.8 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 46
    Total number of words is 3617
    Total number of unique words is 1803
    23.3 of words are in the 2000 most common words
    32.6 of words are in the 5000 most common words
    37.5 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 47
    Total number of words is 3628
    Total number of unique words is 1879
    22.3 of words are in the 2000 most common words
    31.5 of words are in the 5000 most common words
    36.5 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 48
    Total number of words is 3644
    Total number of unique words is 1834
    22.0 of words are in the 2000 most common words
    31.7 of words are in the 5000 most common words
    36.6 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 49
    Total number of words is 3591
    Total number of unique words is 1829
    20.6 of words are in the 2000 most common words
    28.5 of words are in the 5000 most common words
    33.6 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 50
    Total number of words is 3626
    Total number of unique words is 1915
    22.8 of words are in the 2000 most common words
    31.6 of words are in the 5000 most common words
    37.3 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 51
    Total number of words is 3735
    Total number of unique words is 1849
    23.8 of words are in the 2000 most common words
    34.8 of words are in the 5000 most common words
    40.0 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 52
    Total number of words is 3608
    Total number of unique words is 1843
    22.7 of words are in the 2000 most common words
    33.0 of words are in the 5000 most common words
    38.7 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 53
    Total number of words is 3531
    Total number of unique words is 1772
    21.7 of words are in the 2000 most common words
    31.1 of words are in the 5000 most common words
    36.3 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 54
    Total number of words is 3510
    Total number of unique words is 1751
    22.5 of words are in the 2000 most common words
    31.9 of words are in the 5000 most common words
    36.6 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 55
    Total number of words is 3623
    Total number of unique words is 1866
    22.1 of words are in the 2000 most common words
    31.5 of words are in the 5000 most common words
    36.3 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 56
    Total number of words is 3499
    Total number of unique words is 2001
    22.2 of words are in the 2000 most common words
    31.1 of words are in the 5000 most common words
    36.3 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 57
    Total number of words is 3519
    Total number of unique words is 1904
    22.4 of words are in the 2000 most common words
    30.3 of words are in the 5000 most common words
    36.5 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 58
    Total number of words is 3446
    Total number of unique words is 1960
    21.5 of words are in the 2000 most common words
    31.8 of words are in the 5000 most common words
    35.9 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 59
    Total number of words is 228
    Total number of unique words is 181
    33.0 of words are in the 2000 most common words
    41.2 of words are in the 5000 most common words
    46.1 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.