Émile eli Kasvatuksesta - 13

Total number of words is 3574
Total number of unique words is 2009
21.5 of words are in the 2000 most common words
30.5 of words are in the 5000 most common words
35.1 of words are in the 8000 most common words
Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
minkä tein itseäni rauhoittaakseni, saattaa minut vaan entistä
levottomammaksi. Jos kuulen melua, luulen ryövärien lähestyvän; jos en
kuule mitään, näen hahmoja. Itsesuojelemisintoni aiheuttama valppaus
tuottaa minulle vaan uutta pelon aihetta. Kaikki, mikä voi minua
rauhoittaa, piilee järjessäni, mutta sitä voimakkaampi vaisto puhuu
vallan toista kieltä. Mitä hyödyttää ajatella, ettei ole mitään pelon
aihetta; sillä silloinhan ei ole mitään tehtävänä!
Jos tämän pahan alkusyy on löydetty, niin se itsestään viittaa
parannuskeinoon. Kaikkialla tottumus voittaa mielikuvituksen;
ainoastaan uudet seikat sen jälleen herättävät. Ne seikat, joita joka
päivä huomaamme, eivät pane mielikuvitusta, vaan muistin toimimaan.
Tämän nojalla lause: _ab assuetis non fit passio_[59] on tosi;
intohimot näet syttyvät ainoastaan mielikuvituksen hehkusta. Älkää siis
järkisyillä koettako parantaa henkilöä, joka pelkää pimeätä. Viekää
hänet usein pimeään ja olkaa varma siitä, etteivät mitkään filosofiset
todistelut ole tämän keinon arvoiset. Katonkattajien päätä ei pyörrytä,
emmekä näe kenenkään pelkäävän pimeätä, joka on siinä tottunut
oleskelemaan.
Tässä siis vielä toinen seikka, joka suosittaa ehdottamiamme yöllisiä
leikkejä. Mutta jotta nämä leikit onnistuisivat, en voi tarpeeksi
suosittaa hilpeyttä. Ei ole mitään kolkompaa kuin pimeä: älkää siis
sulkeko lastanne koppiin. Sen tulee nauraa astuessaan pimeään ja taas
nauraa siitä poistuessaan. Lapsen ollessa pimeässä tulee sen jättämien
huvituksien ja sitä odottavan hauskuuden karkottaa sen mielestä ne
mielikuvituksen aaveet, jotka muuten pimeässä voisivat sitä ahdistaa.
On olemassa elämässä raja, josta käännymme takaisin, huolimatta ikämme
jatkumisesta. Tiedän, että minä olen saapunut tälle rajalle, ja alan
nyt, niin sanoakseni, astua uutta elinuraa. Kypsyneen iän tyhjyys, jota
itsessäni olen tuntenut, luo jälleen silmieni eteen nuoren iän suloiset
ajat. Vanhetessani muutun taas lapseksi ja muistelen halukkaammin sitä,
mitä olen tehnyt kymmenvuotiaana, kuin mitä tein kolmekymmenvuotiaana.
Lukijat, antakaa minulle siis anteeksi, että joskus otan esimerkkini
omista kokemistani. Voidakseni näet hyvin kirjoittaa tämän kirjan,
tulee minun tehdä se mielihyvällä.
Asuin lapsena maalla erään pastori Lambercierin perheessä. Minulla oli
toverina muudan minua rikkaampi serkku, jota kohdeltiin kuin perillistä
ainakin, kun minä taas, ollen kaukana isäni luota, kävin köyhästä
orvosta. Iso serkkuni Bernhard oli suuri pelkuri, etenkin yöllä. Minä
ivasin siihen määrään hänen pelkuruuttaan, että herra Lambercier, joka
oli kyllästynyt kerskailemiseeni, päätti koetella rohkeuttani. Eräänä
syysiltana, jolloin oli hyvin pimeä, hän antoi minulle kirkon avaimen
ja käski minun mennä sieltä noutamaan raamattua, joka oli unhottunut
saarnatuoliin. Kiihottaakseen kunniantuntoani hän lisäsi muutaman
sanan, jotka tekivät minulle kieltäymisen mahdottomaksi.
Läksin ottamatta valoa mukaani; jos minulla olisi ollut sitä mukanani,
yritys olisi ehkä ollut vielä vaikeampi. Täytyi kulkea kirkkomaan
halki; kuljin siitä iloisena, sillä ollessani vapaassa ilmassa en
koskaan yöllä pelännyt.
Avatessani kirkon ovea kuulin holvikatosta kajahduksen, joka minusta
tuntui äänien huminalta ja joka alkoi järkyttää roomalaista
pelottomuuttani. Oven avattuani aioin astua sisälle; mutta tuskin olin
astunut pari askelta, kun pysähdyin. Huomatessani tässä avarassa
rakennuksessa vallitsevan syvän pimeyden, minut valtasi kauhu, joka
nosti tukkani pystyyn. Käännyn ympäri, poistun kirkosta ja pötkin
vavisten pakoon. Pihalla kohtasin pienen Sultan-nimisen koiran, jonka
hyväily minua rauhoitti. Häveten pelkoani palasin takaisin, koettaen
kuitenkin saada kumppanikseni Sultanin, joka ei ollut halukas minua
seuraamaan. Kuljen nopeasti kynnyksen yli ja astun sisälle kirkkoon.
Tuskin olin sisällä, kun kauhu uudelleen minut valtasi niin rajusti,
että menetin kaiken malttini. Vaikka saarnatuoli oli oikealla ja minä
sen hyvin tiesin, käännyin huomaamattani vasemmalle, missä sitä kauan
hain, eksyen penkkirivien väliin ja tietämättä enää missä olin. Ja kun
en löytänyt saarnatuolia enkä ovea, jouduin selittämättömään
häiriötilaan. Viimein huomaan oven, pääsen ulos kirkosta ja poistun
kuten ensi kerrallakin, vahvasti päättäen, etten koskaan astuisi sinne
sisälle muulloin kuin päiväsaikaan.
Palaan asuintaloon asti. Ollessani juuri astumassa sisään kuulen herra
Lambercierin äänen ja äänekästä naurua. Luulen tämän tarkottavan minua
ja häveten, että olen saattanut itseni sen alaiseksi, epäröin avata
ovea. Tällä välin kuulen miten neiti Lambercier on levoton minun
tähteni, miten hän käskee palvelijattaren ottamaan lyhdyn ja miten
herra Lambercier valmistautuu lähtemään minua hakemaan, ollen
pelottoman serkkuni seuraama, jolle jäljestäpäin epäilemättä olisi
omistettu koko kunnia retkikunnasta. Samassa hetkessä koko pelkoni
lakkaa; pelkään vaan että minut paossani yllätetään; juoksen, kiidän
kirkkoon, eksymättä ja hapuilematta löydän saarnatuolin, kiipeän ylös
siihen, tartun raamattuun, keikahdan alas ja muutamin hyppäyksin
riennän ulos kirkosta, jonka oven kiireessä unhotan lukita, astun
huoneeseen hengästyneenä ja paiskaan raamatun pöydälle, ollen tosin
pelästyneen näköinen, mutta tuntien sydämeni ilosta sykkivän siitä,
että olin välttänyt minulle aiotun avunannon.
Kysyttäneen, olenko maininnut tämän tapauksen noudatettavana
esimerkkinä ja esimerkkinä siitä hilpeydestä, jota vaadin
tämäntapaisissa harjotuksissa. Se ei ole tarkotukseni; mutta mainitsen
sen todisteena siitä, ettei mikään tehokkaammin rauhoita yön varjojen
pelottamaa kuin se, että kuulee viereisessä huoneessa koolla olevan
seuran nauravan ja rauhallisesti keskustelevan. Neuvoisin siis, ettei
kasvattaja näin vaan kahden kesken oppilaansa kanssa hauskuuttaisi
iltahetkiä, vaan että hän sen sijaan kokoaisi paljon iloisia lapsia ja
ettei niitä aluksi päästettäisi kotia yksitellen, vaan useampia
yhdessä, ja ettei päästettäisi ainoatakaan lasta aivan yksin menemään,
ennenkuin aivan varmasti tiedettäisiin, ettei se kovin pelkää.
En tiedä mitään huvittavampaa ja hyödyllisempää kuin tuollaiset leikit,
jos ne vaan taitavasti järjestetään. Suuressa huoneessa laatisin
jonkunmoisen sokkelon pöydistä, nojatuoleista, tuoleista ja
varjostimista. Tämän sokkelon harhakäytäviin panisin kahdeksan tai
kymmenen tyhjän paperirasian keskelle rasian, joka olisi melkein
edellisten näköinen, mutta täytetty makeisilla. Sitten huomauttaisin
selvin, mutta lyhyin sanoin tarkalleen, missä paikassa oikea rasia
olisi. Tiedonantoni olisi riittävän selvä henkilöille, jotka ovat
tarkkaavaisempia ja vähemmän hajamielisiä kuin lapset.[60] Sitten arvan
mukaan lähettäisin pienet kilpailijat yksitellen tuohon huoneeseen
kunnes makeisilla täytetty rasia olisi löydetty. Tämän tehtävän
asettaisin helpommaksi tai vaikeammaksi riippuen kilpailevien
taitavuudesta.
Kuvitelkaa tuollaista pikku Herkulesta, kun hän palaa rasia kädessä
vallan ylpeänä retkeltään. Tämä rasia pannaan pöydälle ja avataan
juhlallisesti. Kuulenpa jo mielikuvituksessani tuon iloisen joukon
nauravan ja laskevan pilaa, kun odotettujen makeisten asemesta
huomataan puhtaasti pantuna sammalille tai pumpulille koppakuoriainen,
näkinkenkä, hiilipala, tammenterho, nauris tai joku muu senkaltainen
herkkupala. Toiste ripustetaan huoneessa, jonka seinät on äsken
maalattu, lähelle seinää joku lelu tai pieni huonekalu, joka sitten on
noudettava koskettamatta seinää. Heti kun sen noutaja on palannut, ja
jos hän vähänkin on poikennut asetetusta ehdosta, hänen valkeaksi
tahrautunut hattunsa tai saappaansa kärki, takin lieve tai hiha on
ilmaiseva hänen taitamattomuutensa. Siinä jo kylliksi, ehkäpä
liiaksikin sanottu, jotta lukija huomaa, mihin suuntaan nämä leikit on
järjestettävä. Jos vaaditaan, että minun pitää sanoa kaikki, on parasta
luopua kirjaani lukemasta.
Mikä etu täten kasvatetulla ihmisellä on oleva yöllä muihin nähden?
Hänen jalkansa, jotka ovat tottuneet varmasti astumaan pimeässä, ja
hänen kätensä, jotka ovat harjaantuneet helposti tunnustelemaan
ympäröiviä esineitä, ohjaavat häntä vaivatta mitä sankimmassa pimeässä.
Hänen mielikuvituksensa, joka on täynnä nuoruuden ajan yöllisten
leikkien muistoja, ei hevillä kiinny pelottaviin seikkoihin. Jos hän
luulee kuulevansa naurunhohotusta, niin ei hän pidä niitä kummituksien
päästäminä, vaan entisten toveriensa. Jos hän kuvittelee seuraa, ei hän
ajattele noitajoukkoa, vaan siirtyy mielikuvituksessaan kasvattajansa
huoneeseen. Yö kun palauttaa hänen mieleensä pelkkiä iloisia kuvia, ei
se koskaan ole tuntuva hänestä kammottavalta; hän ei sitä pelkää, vaan
rakastaa sitä. Jos hänen tulee ottaa osaa johonkin sotilasretkikuntaan,
on hän oleva valmis siihen mihin vuorokauden aikaan tahansa, sekä yksin
että joukon mukana. Hän on hiipivä Saulin leiriin ja kulkeva sen läpi
eksymättä ja on tunkeva aina kuninkaan teltalle asti ketään
herättämättä ja on palaava ilman että kukaan on häntä huomannut. Jos
tulee ryöstää Rhesoksen hevoset,[61] sopii empimättä kääntyä hänen
puoleensa. Toisin kasvatettujen henkilöiden joukossa vaivoin löydetään
tällaista Odysseusta.
Olen huomannut muutamien henkilöiden yllätyksien avulla koettavan
totuttaa lapsia siihen, etteivät pelkäisi mitään yöllä. Tämä metodi on
hyvin huono; se tekee vallan vastaisen vaikutuksen, kuin mitä on
tavoteltu ja saattaa vaan lapset kahta pelokkaammiksi. Ei järki eikä
tottumus voi rauhoittaa nykyhetkistä vaaraa ajatellessamme, jonka
suuruutta ja laatua emme voi tuntea, eikä poistaa sitä pelkoa, jota
tunnemme usein kokemiamme yllätyksiä kohtaan. Mutta miten voi saada
varmuutta siitä, että kasvattimme aina olisi vapaa tämänkaltaisista
vaaroista? Mielestäni paras keino tämän epäkohdan poistamiseksi olisi
seuraava: "Oletpa tuollaisessa tapauksessa -- näin sanoisin Émilelleni
-- oikeutettu itsepuolustukseen; sillä päällehyökkääjä ei tarjoa
tilaisuutta päättää, tahtooko hän tehdä pahaa vai peljättää, ja kun hän
edeltä on ryhtynyt varokeinoihinsa, et edes pakenemalla voi turvata
itseäsi. Käy siis rohkeasti yöllisen häiritsijäsi kimppuun, olkoon se
ihminen tai eläin; ravista häntä ja tartu häneen kiinni kaikin voimin.
Jos hän tekee vastustusta, niin lyö sinä vaan, äläkä säästä iskujasi,
ja sanokoon tai tehköön hän mitä tahansa, älä kuitenkaan koskaan
hellitä ennenkuin tiedät, mistä on kysymys. Sytytettyäsi valon ja
asiasta lähemmän tiedon saatuasi luultavasti olet huomaava, ettei ollut
suurta pelon aihetta, ja tämä tapa kohdella tuollaisia pilantekijöitä
luonnollisesti vie heiltä halun toiste tehdä samoin."
Vaikka tunto on se aisteistamme, jota lakkaamatta käytämme ja
harjotamme, sen välittämät aistimukset ovat, kuten olen huomauttanut,
epätäydellisemmät ja pintapuolisemmat kuin minkään muun aistin
välittämät. Me näet lakkaamatta sitä käyttäessämme samalla turvaudumme
näköön, ja koska silmä saavuttaa esineen pikemmin kuin käsi, ymmärrys
tekee melkein aina johtopäätöksensä ilman jälkimäisen ohjausta.
Sitävastoin kosketuksen välittämät aistimukset ovat kaikkein varmimmat,
juuri sen vuoksi että ovat kaikkein enimmin rajoitetut. Ne ulottuvat
ainoastaan yhtä pitkälle kuin käsi ja korjaavat toisten aistien
erehdykset; nämä näet kaukaa muodostavat mielteensä esineistä, joita
tuskin erottavat, jotavastoin tuntoaisti erottaa hyvin kaiken, minkä se
erottaa. Tähän tulee lisäksi, että voimme jos tahdomme, samanaikuisesti
kun hermomme toimivat, käyttää lihasvoimaa, joten yhdistämme
aistimukseen lämpötilasta, esineiden suuruudesta ja muodosta
aistimuksen painosta ja tiviydestä. Täten siis tunto ollen kaikista
aisteistamme se, joka meille paraiten ilmaisee sen vaikutuksen, jonka
vieraat esineet tekevät ruumiiseemme, on useimmin käytetty ja se antaa
meille kaikkein välittömimmin itsesuojeluksellemme tarpeelliset
tiedot...
Koska harjotettu tuntoaisti täydentää näköä, miksi se ei voisi jossakin
määrin täydentää kuuloakin. Synnyttäväthän äänet soinnullisissa
kappaleissa värähdyksiä, jotka ovat kosketuksella tajuttavissa.
Laskemalla kätensä sellolle, saattaa silmien ja korvien avutta
ainoastaan puun väräjämisestä päättää, onko sitä aiheuttava ääni matala
vai korkea, ja lähteekö se kvintistä vai basso-kielestä. Jos tuntoa
harjotetaan tämänlaisiin erottamisiin, en epäile että ajan pitkään
täten voi harjaantua niin, että sormilla voi kuulla koko sävelmän. Jos
tämä olettamus on tosi, on selvää että musiikin muodossa voisi puhua
kuurojen kanssa; sillä säveleet ja tahdit, jotka yhtä hyvin soveltuvat
säännöllisiin yhdistelmiin kuin ihmisääni, saattavat samoin kelvata
kielen aineksiksi.
On olemassa harjotuksia, jotka tylsyttävät ja ja heikontavat
tuntoaistia; toiset taas sitä vahvistavat ja saattavat sen herkemmäksi
ja hienommaksi. Edelliset, jotka kovien esineiden alituisen painamisen
ohella harjottajalta vaativat paljon liikettä ja voimaa, tekevät ihon
kovaksi ja nystyrämäiseksi ja riistävät siltä sen luonnollisen
tunnokkaisuuden. Jälkimäiset taas ovat senlaatuiset, että ne
vaihtelevaisesti kehittävät tuntokykyä kevyen ja usein tapahtuvan
kosketuksen muodossa, niin että ymmärrys tarkkaamalla lakkaamatta
toistuvia aistimuksia saavuttaa taidon erottaa kaikki niiden eri
muunnelmat. Tämä erotus havaitaan etenkin soittimia käyttäessä; sellon,
bassoviulun, jopa viulunkin kova ja kuluttava kosketteleminen tosin
saattaa sormet notkeiksi, mutta koventaa niiden päät. Pianon sileä ja
pehmeä kosketteleminen tekee niinikään sormet notkeiksi, mutta
tunnokkaammiksi samalla. Tässä suhteessa siis piano on asetettava
etusijaan. On tärkeätä, että iho karaistuu kestämään ilman vaikutusta
ja sen muutoksia; sillä iho suojelee koko ruumista. Vaikka kokonaan
olen tätä mieltä, en kuitenkaan soisi, että käsi liian orjallisesti
toimittaessaan samaa työtä kovettuisi ja että sen iho muuttuen melkein
känsäiseksi menettäisi tuota hienoa tuntokykyä, jonka avulla tunnemme,
mitkä ne esineet ovat, joiden pintaa kädellämme kosketamme ja joka,
riippuen kosketellun esineen laadusta, saattaa meidät pimeässä kauhusta
värisemään.
Miksi olisi oppilaani pakko aina käyttää jalkojensa anturoina
härännahkaa? Mitä pahaa siinä olisi, jos hänen oma ihonsa joskus olisi
hänen anturanahkanaan? On selvää ettei tässä suhteessa ihon herkkyys
ole ollenkaan hyödyllinen, vaan että se päinvastoin usein voi olla
hyvin vahingollinenkin. Kun vihollinen kerran talvisydämellä keskiyön
aikaan yllätti geneveläiset heidän kaupungissaan, nämä löysivät
pikemmin pyssynsä kuin jalkineensa. Jos ei kukaan heistä olisi oppinut
käymään avojaloin, on hyvin mahdollista, että Geneve olisi valloitettu.
Varustakaamme aina ihminen odottamattomien tapahtumien varalle.
Juoskoon Émile aamuisin ja joka vuodenaikaan avojaloin huoneessa,
portaissa, puutarhassa; kaukana siitä, että häntä tämän takia
nuhtelisin, päinvastoin itse teen samoin; kuitenkin pidän huolta siitä,
että lasisirut poistetaan. Pian olen puhuva niistä töistä ja leikeistä,
joihin käytämme käsiämme. Muuten tulee oppilaani oppia kaikki ne
askeleet ja asennot, jotka edistävät ruumiin kehittymistä sekä tottua
joka asennossa ylläpitämään mukavaa ja vankkaa ryhtiä. Hänen tulee
oppia pituus- ja korkeushyppyä, kiipeämään puuhun ja muurin yli; hänen
tulee aina tämän ohella osata ylläpitää tasapainoaan; määrätköön ja
järjestäköön painolaki kaikki hänen liikkeensä paljoa ennen kuin
statiikka[62] tunkeutuu niitä hänelle selittämään. Siitä tavasta, miten
hänen jalkansa tallaa maata ja miten hänen ruumiinsa on jalkojen
varassa, hänen tulee tuntea, onko hänen asentonsa mukava vai epämukava.
Varmalla ryhdillä on aina viehätyksensä ja vankimmat ruumiinasennot
ovat aina pulskimmat. Jos minä olisin tanssinopettaja, en opettaisi
noita houkkiomaisia ilveilyjä, joita Marcel[63] opettaa, ja jotka
saavuttavat suosiota siinä maassa, jota varten ne ovat aiotut.
Sen sijaan että alituisesti opettaisin kasvatilleni joutavia
tanssiaskeleita, veisin hänet kallion juurelle. Siellä näyttäisin
hänelle mihin asentoon on asetuttava, miten tulee pitää ruumista ja
päätä, mitä liikkeitä tulee tehdä, millä tavoin tulee asettaa milloin
jalka, milloin käsi notkeasti seuratakseen jyrkkiä, epätasaisia ja
vaikeakulkuisia polkuja, sekä miten pitää keikahtaa kallionkielekkeeltä
toiselle sekä kiivetessä ylöspäin että alas tullessa. Kernaammin
tekisin hänestä vuorikauriin kuin balettitanssijan kilpailijan.
Yhtä paljon kuin tuntoaisti keskittää toimintansa ihmisen lähimpään
läheisyyteen, näköaisti ulotuttaa sen kauas hänestä. Tämä seikka
saattaa näkömme niin pettäväksi. Yhdellä katseella ihminen käsittää
puolet näköpiiriään. Kuinka olisi mahdollista, ettemme näin lukuisien
samanaikuisten aistimusten ja niiden herättämien mielteiden ja
arvostelujen tarjoutuessa erehtyisi yhdenkään ainoan suhteen! Todella
näkö onkin kaikista aisteistamme pettävin juuri senvuoksi, että sen ala
on laajin ja että se ennättäen edelle kaikkia muita aisteja,
toiminnassaan on liian kiireinen ja laaja, jotta muut aistit sen
havaintoja voisivat oikaista. Tämän lisäksi perspektiivin synnyttämät
harhakuvat ovat meille välttämättömät voidaksemme arvostella
paikallisuuden laajuutta ja verrata sen eri osia toisiinsa. Elleivät
esineet kaukaa näyttäisi silmällemme niin todellisuudesta poikkeavassa
muodossa, emme voisi etäisyydessä nähdä mitään. Ilman koon ja valon
eriasteista suuruutta emme voisi arvostella ainoatakaan välimatkaa, tai
toisin sanoen sellaista ei ollenkaan olisi olemassa tietoisuudessamme.
Jos kahdesta yhtä korkeasta puusta toinen, joka olisi sadan askeleen
päässä meistä näyttäisi yhtä korkealta ja selvältä kuin kymmenen
askeleen päässä oleva, luulisimme niiden olevan vallan toinen toisensa
vieressä. Jos havaitsisimme esineiden kaikki ulottuvaisuudet
oikeankokoisina, emme näkisi mitään paikallisuutta ja kaikki näyttäisi
meistä olevan omassa silmässämme.
Näköaistilla ei ole, arvostellakseen esineiden suuruutta ja etäisyyttä,
muuta kuin yksi ainoa mittakaava, nimittäin näiden esineiden silmäämme
luoma kulma; ja kun tämä kulma on monipuolisen syyn yksinkertainen
seuraus, sen meissä herättämät mielteet jättävät kunkin yksityisseikan
epämääräiseksi, tai niiden kokonaisvaikutus muodostuu välttämättömästi
erehdyttäväksi. Sillä miten pelkän näön avulla voin erottaa onko se
silmäkulma, josta päätän toisen esineen olevan toista pienemmän,
kokoisensa juuri siitä syystä, että se on toista etäisempi?
Sentähden tulee tässä seurata toista, edelliselle vallan
vastaista menettelyä. Sen sijaan että saattaisimme näön tuloksen
yksinkertaisemmaksi, meidän päinvastoin tulee saattaa se
moninkertaiseksi ja aina oikaista sitä toisen aistin avulla, alistaa,
näköaistimemme tuntoaistimme alaiseksi ja niin sanoakseni masentaa
edellisen vilkkautta jälkimäisen hitaalla ja säännöllisellä kululla.
Ellemme noudata tätä menettelyä, ovat arviolaskumme hyvin
epätäsmälliset. Me emme ollenkaan kykene silmämitalla tarkasti
arvostelemaan korkeutta, pituutta, syvyyttä ja etäisyyttä. Ja todiste
siitä, ettei syy ole niin suuressa määrin aistissa kuin sen väärässä
käyttämisessä, on se, että insinööreillä, maanmittareilla,
arkkitehdeillä, muurareilla ja maalaajilla yleensä on paljon tarkempi
silmä kuin muilla ja että he silmämitalla paljon paremmin laskevat
etäisyyksiä ja laajuutta; heidän ammattinsa näet tässä suhteessa
hankkii heille kokemusta, jonka hankkimisen me laiminlyömme, ja heihin
nähden näkökulma menettää epäselvyytensä siihen yhtyneiden ilmiöiden
vaikutuksesta, jotka heidän silmässään tarkalleen määräävät tämän
kulman synnyttämän kahden syyn keskinäiset suhteet.
Kaikkea, mikä tuottaa ruumiinliikettä ilman pakkoa, on helppo saada
lapsia tekemään. On olemassa tuhat eri keinoa herättää heidän
harrastustaan mittailemaan, tuntemaan ja arvaamaan etäisyyksiä. Tuossa
on sangen korkea kirsikkapuu; miten tulee meidän menetellä poimiaksemme
siitä kirsikkoja? Ylettyvätköhän ladon tikapuut siihen? Tuossa on
melkoisen leveä puro, miten pääsemme sen yli? Ylettyykö pihalla oleva
lauta sen toisesta reunasta toiseen? Meitä haluttaa ikkunoistamme onkia
linnan vallihaudasta kaloja; kuinka monen sylen pituinen pitää siimamme
olla? Tahtoisin näiden kahden puun väliin kiinnittää kiikun; onko parin
sylen pituinen köysi siihen riittävä? Kerrotaan, että toisessa talossa
oleva huoneemme on kahdenkymmenen viiden neliöjalan laajuinen. Onko se
meille tarpeeksi tilava, ja onko se nykyistä huonettamme suurempi?
Meidän on kovin nälkä, edessämme on kaksi kylää; kumpaan niistä
saavumme pikemmin päivällistä syömään? ... j.n.e.
Olin kerran saanut toimekseni opettaa juoksua veltolle ja laiskalle
lapselle, joka ei itsestään antautunut tähän eikä mihinkään muuhunkaan
harjotukseen, vaikka tuo lapsi oli määrätty sotilasammattiin. Tämä
lapsi oli saanut päähänsä, en tiedä miten, ettei sen säätyisen ihmisen
tarvinnut tehdä eikä tietää mitään ja että sen jalosukuisuuden tuli
korvata käsivarsia ja sääriä sekä kaikkia avuja. Itse Keironinkaan
taitavuus tuskin olisi riittänyt tekemään sellaisesta nuoresta
aatelisherrasta nopeajalkaista Akilleusta. Vaikeus oli kahta suurempi,
kun en tahtonut hänelle määrätä mitään käskyn muodossa. Olin
kokonaan hylännyt oikeuden käyttää kehotuksia, lupauksia, uhkauksia,
kilpailu- ja loistamis-halun herättämistä. Miten siis hänessä herättää
harrastusta juoksu-urheiluun, hänelle mitään sanomatta? Jos itse olisin
ruvennut juoksemaan, tämä olisi ollut sangen epävarma ja epämukava
keino. Sitäpaitsi piti tästä harjotuksesta saada joku lisäopetus
hänelle, jotta henkinen toiminta olisi tottunut käymään rinnan
ruumiillisen toiminnan kanssa. Tässä minä menettelin seuraavasti --
minä, se on se, joka seuraavassa esimerkissä johtaa keskustelua.
Mennessäni hänen kanssaan kävelemään iltapäivinä panin joskus
taskuuni kaksi sellaista sokerileivosta, joista hän paljon piti.
Kävelyllämme[64] kumpikin meistä söi niistä yhden ja me palasimme kotia
hyvin tyytyväisinä. Eräänä päivänä hän huomasi, että minulla oli kolme
leivosta; hän olisi voinut syödä niitä kuusi kappaletta vatsaansa
vahingoittamatta. Hän syö nopeasti leivoksensa, pyytääkseen minulta
kolmatta. "Ei niin", sanoin hänelle, "syönpä sen itsekin, tai jaamme
sen. Mutta kernaammin näen että nuo kaksi pientä poikaa juoksulla siitä
kilpailevat." Kutsuin pojat luokseni, näytin heille leivoksen ja esitin
ehdon. He olivat siihen kovin ihastuneet. Leivos pantiin suurelle
kivelle, joka oli kilpajuoksun päämäärä. Juoksun lähtökohta määrättiin
ja me menimme istumaan. Merkin saatuaan pikku pojat lähtivät
liikkeelle. Voittaja tarttui leivokseen ja söi sen säälittä katsojien
ja voitetun nähden.
Tämä huvi oli leivosta arvokkaampi. Mutta se ei heti tuottanut
toivottua tulosta eikä tehnyt mitään vaikutusta. En siltä lannistunut
enkä hätäillyt. Lasten kasvatus on ammatti, jota harjottaessa tulee
osata menettää aikaansa, sitä myöhemmin voittaakseen. Jatkoimme
kävelyjämme. Usein otin mukaani kolme leivosta, joskus neljäkin, ja
silloin tällöin yhden, jopa kaksikin juoksijoille. Palkinto tosin ei
ollut suuri, mutta eivätpä kilpailijatkaan olleet vaativaisia. Sitä,
joka sen voitti, kiitettiin ja ylistettiin; kaikki tapahtui hyvin
juhlallisesti. Aikaansaadakseni vaihtelua ja lisätäkseni jännitystä,
määräsin pitemmän juoksumatkan ja sallin useamman ottaa kilpailuun
osaa. Tuskin he olivat asettuneet lähtökohdalle, kun kaikki ohikulkijat
pysähtyivät heitä katselemaan. Kehotukset, huudot ja käsien
taputukset kiihottivat heidän intoaan. Näinpä usein pikku kasvattini
vavahtelevan, nousevan ja huutavan, kun joku oli lähellä päämäärää tai
juoksemaisillaan toisen ohi. Nämä kilpailut olivat hänen mielestään
olympialaisia kilpaleikkejä.
Joskus kilpailijat käyttivät petosta. He estivät toisiaan juoksemasta,
kaatoivat kanssakilpailijansa kumoon tai vierittivät kiviä toistensa
tielle. Tämä antoi minulle aihetta erottaa heidät toisistaan ja panna
heidät juoksemaan eri lähtöpaikoista, jotka olivat yhtä kaukana
päämäärästä. Pian lukija saa huomata tämän toimenpiteen merkityksen;
minun näet on käsitteleminen tätä tärkeätä seikkaa tarkoin
yksityiskohtiaan myöten.
Kyllästyneenä yhä näkemään toisten edessään syövän leivoksia, joita
itse suuresti halusi saada, nuori herra aatelismiehemme lopulta rupesi
aavistamaan, että hyvä juoksutaito saattoi olla jossakin suhteessa
hyödyllinen. Ja nähdessään, että hänelläkin oli kaksi jalkaa, hän
rupesi niitä salassa harjottamaan. Minä tietysti en ollut mitään
huomaavinani; mutta ymmärsin, että sotajuoneni oli tepsinyt. Kun hän
luuli olevansa tarpeeksi harjaantunut (luin tämän jo edeltäpäin hänen
ajatuksistaan), hän teeskenteli suuresti haluavansa viimeistä leivosta
ja kiusasi minua pyynnöillään. Kieltäydyin sitä antamasta; hän on
itsepäinen ja sanoo viimein suuttuneen näköisenä: "No, pankaa se sitten
kivelle ja määrätkää matkan pituus, niin saamme nähdä." "Hyvä", sanoin
nauraen, "osaako aatelismies juosta? Kiihotathan täten vaan
ruokahaluasi, etkä kuitenkaan saa sellaista, millä sitä tyydyttäisit."
Ivani yllyttämänä hän ponnistelee kahta enemmän ja saavuttaa palkinnon
varsin helposti, minä kun olin määrännyt hyvin lyhyen juoksumatkan ja
poistanut kilpailusta parhaan juoksijan. On selvää kuinka helppoa minun
oli tämän ensi askeleen jälkeen pitää häntä lämpimänä. Pian hän siihen
määrään mieltyi tähän urheiluun, että hän saamatta erityistä palkintoa
oli melkein varma siitä, että voittaisi poikaset juoksukilpailussa, oli
matka sitten kuinka pitkä tahansa.
Tämä saavutettu menestys tuotti toisenkin edun, jota en ollut
ajatellut. Kun hän alussa harvoin saavutti voiton, hän söi melkein aina
yksin leivoksen kuten hänen kilpailijansakin tekivät, mutta kun hän
harjaantui voittajaksi, hän muuttui jalomieliseksi ja jakoi usein
palkintonsa kilpailijoiden kesken. Tämä tarjosi minulle itselleni
siveellisen huomion ja opin täten tuntemaan jalomielisyyden oikean
synnyn.
Jatkoin hänen kanssaan eri kohtien määräämistä, joista samaan aikaan
oli lähdettävä juoksemaan, ja menettelin hänen huomaamattaan niin, että
matkat olivat eri pitkät. Täten toisella oli pitempi matka juostavana
samaan päämäärään saapuaksensa, ja tämä hänelle nähtävästi tuotti
haittaa. Ja vaikka annoin oppilaani vapaasti valita matkansa, ei hän
osannut käyttää tätä vapautta hyväkseen. Hän ei välittänyt matkan
pituudesta, vaan valitsi aina tasaisimman tien; minun oli siis helppo
edeltäpäin arvata hänen valitsemisensa ja minusta jotenkin riippui,
annoinko hänen menettää vai voittaa leivoksensa, ja tämä menettely oli
monessa suhteessa hyödyllinen. Mutta koska tarkoitukseni oli saada
hänet arvostelemaan matkojen pituutta, koetin saada sen hänelle
havainnolliseksi. Mutta vaikka hän muuten oli veltto ja hidas, oli hän
leikeissään niin vilkas ja epäili minua niin vähän, että minun oli
kovin vaikeata saada hänet huomaamaan, että hänet petin. Viimein siinä
onnistuin, huolimatta hänen hajamielisyydestään; nyt hän soimasi minua.
Sanoin hänelle: miksi valitat? Kun tahdon antaa lahjan, on minulla
kaiketi oikeus määrätä ehdot. Kuka sinua pakottaa juoksemaan? Olenko
luvannut määrätä juoksumatkat yhtä pitkiksi? Voithan valita. Valitse
lyhyin matka, ei kukaan sinua siitä estä. Etkö huomaa, että juuri sinua
suosin ja että matkojen eri pituus kokonaan on sinulle edullinen, jos
vaan osaat sitä käyttää hyväksesi. Tämä oli selvää, hän sen ymmärsi ja
oikein valitakseen hän ensin tutki asiaa lähemmin. Ensin hän askelin
tahtoi mitata tiet, mutta lapsi mittaa tällä tavoin hitaasti ja väärin.
Lisäksi olin päättänyt lisätä juoksujen lukua samana päivänä, ja
silloin tämä huvi kävi jossain määrin intohimoksi, joten hän ei
kernaasti tahtonut hukata juoksuun määrättyä aikaa matkojen
mittaamiseen. Lasten vilkkaus mukautuu vastenmielisesti tämänlaiseen
hitauteen; senpä vuoksi hän harjotti itseään paremmin näkemään ja
arvostelemaan etäisyyttä silmämitalla. Silloin oli minun varsin helppo
laajentaa ja ylläpitää tätä harrastusta. Lopulta muutaman kuukauden
kestäneet harjotukset ja korjatut erehdykset kehittivät siihen määrään
hänen silmämittaansa, että kun ajatuksissani asetin leivoksen jollekin
kaukaiselle esineelle, hänen silmänsä erotti tämän välin pituuden
melkein yhtä varmasti kuin maanmittarin vitjat.
Koska näkö on kaikista aisteista se, josta kaikkein vähimmin voi
erottaa ymmärryksen arvostelut, tarvitsemme paljon aikaa oppiaksemme
oikein näkemään. On täytynyt kauan verrata näköä kosketukseen,
You have read 1 text from Finnish literature.
Next - Émile eli Kasvatuksesta - 14
  • Parts
  • Émile eli Kasvatuksesta - 01
    Total number of words is 3487
    Total number of unique words is 1838
    20.9 of words are in the 2000 most common words
    30.8 of words are in the 5000 most common words
    35.8 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 02
    Total number of words is 3573
    Total number of unique words is 1905
    20.8 of words are in the 2000 most common words
    29.8 of words are in the 5000 most common words
    34.6 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 03
    Total number of words is 3569
    Total number of unique words is 1780
    21.1 of words are in the 2000 most common words
    29.1 of words are in the 5000 most common words
    34.0 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 04
    Total number of words is 3588
    Total number of unique words is 1864
    19.7 of words are in the 2000 most common words
    28.3 of words are in the 5000 most common words
    33.9 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 05
    Total number of words is 3652
    Total number of unique words is 1825
    21.7 of words are in the 2000 most common words
    30.3 of words are in the 5000 most common words
    34.6 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 06
    Total number of words is 3619
    Total number of unique words is 1813
    20.8 of words are in the 2000 most common words
    30.9 of words are in the 5000 most common words
    36.0 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 07
    Total number of words is 3592
    Total number of unique words is 1814
    20.1 of words are in the 2000 most common words
    29.3 of words are in the 5000 most common words
    34.3 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 08
    Total number of words is 3623
    Total number of unique words is 1866
    21.6 of words are in the 2000 most common words
    30.2 of words are in the 5000 most common words
    34.9 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 09
    Total number of words is 3568
    Total number of unique words is 1832
    20.9 of words are in the 2000 most common words
    30.3 of words are in the 5000 most common words
    35.7 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 10
    Total number of words is 3550
    Total number of unique words is 1875
    20.5 of words are in the 2000 most common words
    28.6 of words are in the 5000 most common words
    33.9 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 11
    Total number of words is 3608
    Total number of unique words is 1905
    24.2 of words are in the 2000 most common words
    33.1 of words are in the 5000 most common words
    38.6 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 12
    Total number of words is 3646
    Total number of unique words is 1890
    21.0 of words are in the 2000 most common words
    29.6 of words are in the 5000 most common words
    35.4 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 13
    Total number of words is 3574
    Total number of unique words is 2009
    21.5 of words are in the 2000 most common words
    30.5 of words are in the 5000 most common words
    35.1 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 14
    Total number of words is 3616
    Total number of unique words is 1889
    18.9 of words are in the 2000 most common words
    26.6 of words are in the 5000 most common words
    31.2 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 15
    Total number of words is 3601
    Total number of unique words is 1982
    20.1 of words are in the 2000 most common words
    29.0 of words are in the 5000 most common words
    34.8 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 16
    Total number of words is 3645
    Total number of unique words is 1916
    20.1 of words are in the 2000 most common words
    30.0 of words are in the 5000 most common words
    34.7 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 17
    Total number of words is 3623
    Total number of unique words is 1892
    22.2 of words are in the 2000 most common words
    30.3 of words are in the 5000 most common words
    35.9 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 18
    Total number of words is 3632
    Total number of unique words is 1812
    22.2 of words are in the 2000 most common words
    30.8 of words are in the 5000 most common words
    36.6 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 19
    Total number of words is 3554
    Total number of unique words is 1867
    21.0 of words are in the 2000 most common words
    29.7 of words are in the 5000 most common words
    35.7 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 20
    Total number of words is 3589
    Total number of unique words is 1856
    22.3 of words are in the 2000 most common words
    30.9 of words are in the 5000 most common words
    36.5 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 21
    Total number of words is 3653
    Total number of unique words is 1776
    22.5 of words are in the 2000 most common words
    31.1 of words are in the 5000 most common words
    36.1 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 22
    Total number of words is 3523
    Total number of unique words is 1785
    20.9 of words are in the 2000 most common words
    29.4 of words are in the 5000 most common words
    34.6 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 23
    Total number of words is 3524
    Total number of unique words is 1764
    20.1 of words are in the 2000 most common words
    29.0 of words are in the 5000 most common words
    35.1 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 24
    Total number of words is 3549
    Total number of unique words is 1885
    21.0 of words are in the 2000 most common words
    29.6 of words are in the 5000 most common words
    34.6 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 25
    Total number of words is 3517
    Total number of unique words is 1788
    19.8 of words are in the 2000 most common words
    29.6 of words are in the 5000 most common words
    35.0 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 26
    Total number of words is 3587
    Total number of unique words is 1810
    20.6 of words are in the 2000 most common words
    29.7 of words are in the 5000 most common words
    35.1 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 27
    Total number of words is 3556
    Total number of unique words is 1838
    20.8 of words are in the 2000 most common words
    29.6 of words are in the 5000 most common words
    34.3 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 28
    Total number of words is 3511
    Total number of unique words is 1909
    22.2 of words are in the 2000 most common words
    31.1 of words are in the 5000 most common words
    36.4 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 29
    Total number of words is 3516
    Total number of unique words is 1827
    21.5 of words are in the 2000 most common words
    29.6 of words are in the 5000 most common words
    34.5 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 30
    Total number of words is 3666
    Total number of unique words is 1715
    21.2 of words are in the 2000 most common words
    30.4 of words are in the 5000 most common words
    35.9 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 31
    Total number of words is 3653
    Total number of unique words is 1771
    21.7 of words are in the 2000 most common words
    30.9 of words are in the 5000 most common words
    35.9 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 32
    Total number of words is 3654
    Total number of unique words is 1773
    22.5 of words are in the 2000 most common words
    32.3 of words are in the 5000 most common words
    37.4 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 33
    Total number of words is 3556
    Total number of unique words is 1637
    23.6 of words are in the 2000 most common words
    32.6 of words are in the 5000 most common words
    38.4 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 34
    Total number of words is 3521
    Total number of unique words is 1827
    23.1 of words are in the 2000 most common words
    32.1 of words are in the 5000 most common words
    37.4 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 35
    Total number of words is 3555
    Total number of unique words is 1905
    20.6 of words are in the 2000 most common words
    29.5 of words are in the 5000 most common words
    35.0 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 36
    Total number of words is 3609
    Total number of unique words is 1865
    20.3 of words are in the 2000 most common words
    28.0 of words are in the 5000 most common words
    33.2 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 37
    Total number of words is 3600
    Total number of unique words is 1797
    20.4 of words are in the 2000 most common words
    29.1 of words are in the 5000 most common words
    34.2 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 38
    Total number of words is 3521
    Total number of unique words is 1800
    20.8 of words are in the 2000 most common words
    29.1 of words are in the 5000 most common words
    35.4 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 39
    Total number of words is 3477
    Total number of unique words is 1961
    20.0 of words are in the 2000 most common words
    27.5 of words are in the 5000 most common words
    31.8 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 40
    Total number of words is 3588
    Total number of unique words is 1834
    21.5 of words are in the 2000 most common words
    30.1 of words are in the 5000 most common words
    35.4 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 41
    Total number of words is 3533
    Total number of unique words is 1791
    19.8 of words are in the 2000 most common words
    27.4 of words are in the 5000 most common words
    32.1 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 42
    Total number of words is 3506
    Total number of unique words is 1856
    21.2 of words are in the 2000 most common words
    29.9 of words are in the 5000 most common words
    34.8 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 43
    Total number of words is 3578
    Total number of unique words is 1741
    24.2 of words are in the 2000 most common words
    33.2 of words are in the 5000 most common words
    37.2 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 44
    Total number of words is 3496
    Total number of unique words is 1845
    19.7 of words are in the 2000 most common words
    28.8 of words are in the 5000 most common words
    33.8 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 45
    Total number of words is 3648
    Total number of unique words is 1792
    22.0 of words are in the 2000 most common words
    30.9 of words are in the 5000 most common words
    36.8 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 46
    Total number of words is 3617
    Total number of unique words is 1803
    23.3 of words are in the 2000 most common words
    32.6 of words are in the 5000 most common words
    37.5 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 47
    Total number of words is 3628
    Total number of unique words is 1879
    22.3 of words are in the 2000 most common words
    31.5 of words are in the 5000 most common words
    36.5 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 48
    Total number of words is 3644
    Total number of unique words is 1834
    22.0 of words are in the 2000 most common words
    31.7 of words are in the 5000 most common words
    36.6 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 49
    Total number of words is 3591
    Total number of unique words is 1829
    20.6 of words are in the 2000 most common words
    28.5 of words are in the 5000 most common words
    33.6 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 50
    Total number of words is 3626
    Total number of unique words is 1915
    22.8 of words are in the 2000 most common words
    31.6 of words are in the 5000 most common words
    37.3 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 51
    Total number of words is 3735
    Total number of unique words is 1849
    23.8 of words are in the 2000 most common words
    34.8 of words are in the 5000 most common words
    40.0 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 52
    Total number of words is 3608
    Total number of unique words is 1843
    22.7 of words are in the 2000 most common words
    33.0 of words are in the 5000 most common words
    38.7 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 53
    Total number of words is 3531
    Total number of unique words is 1772
    21.7 of words are in the 2000 most common words
    31.1 of words are in the 5000 most common words
    36.3 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 54
    Total number of words is 3510
    Total number of unique words is 1751
    22.5 of words are in the 2000 most common words
    31.9 of words are in the 5000 most common words
    36.6 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 55
    Total number of words is 3623
    Total number of unique words is 1866
    22.1 of words are in the 2000 most common words
    31.5 of words are in the 5000 most common words
    36.3 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 56
    Total number of words is 3499
    Total number of unique words is 2001
    22.2 of words are in the 2000 most common words
    31.1 of words are in the 5000 most common words
    36.3 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 57
    Total number of words is 3519
    Total number of unique words is 1904
    22.4 of words are in the 2000 most common words
    30.3 of words are in the 5000 most common words
    36.5 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 58
    Total number of words is 3446
    Total number of unique words is 1960
    21.5 of words are in the 2000 most common words
    31.8 of words are in the 5000 most common words
    35.9 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 59
    Total number of words is 228
    Total number of unique words is 181
    33.0 of words are in the 2000 most common words
    41.2 of words are in the 5000 most common words
    46.1 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.