Émile eli Kasvatuksesta - 05

Total number of words is 3652
Total number of unique words is 1825
21.7 of words are in the 2000 most common words
30.3 of words are in the 5000 most common words
34.6 of words are in the 8000 most common words
Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
tätä syiden erilaisuutta, ellei yksilöjen erilaisesta ruumiintilasta?
Kummallekin yhteinen toiminnanvaisto puhkeaa kehitykseensä lapsessa ja
on sammumaisillaan vanhuksessa; edellinen puhkeaa kukoistukseen,
jälkimäinen kuihtuu, edellinen rientää elämään, jälkimäinen kallistuu
hautaa kohti. Heikkenevä toimintakyky sulloutuu vanhuksen sydämeen;
lapsen sydämessä se kuohuu uhkuvana ja pyrkii levenemään ulospäin; se
tuntee niin sanoakseni omistavansa tarpeeksi elämää elähyttääkseen
kaiken, mikä sitä ympäröi. Joko se sitten rakentaa tai repii alas, on
sille yhdentekevää; sille riittää, kun se vaan muuttaa asioiden tilan,
sillä jokainen muutos vaatii toimintaa. Se, että lapsella näyttää
olevan enemmän taipumusta hävittämään, ei johdu häijyydestä; se tulee
siitä, että luova eli rakentava toiminta aina on hidas, ja hajottava
toiminta on nopeampi, joten se paremmin sopii lapsen vilkkaudelle.
Samalla kun Luoja istuttaa lapsiin tämän toiminnanvaiston, hän
järjestää niin, että se vallan vähäisessä määrässä on vahingollinen,
antamalla lapselle vaan vähäsen voimaa tuota vaistoa tyydyttämään.
Mutta niin pian kuin ne tottuvat pitämään ympäröiviä henkilöitä
välikappaleina, joita ne oman mielensä mukaan voivat käyttää hyväkseen,
niin ne heidän avullaan panevat täytäntöön mielihalunsa, korvaten siten
heikkouttaan. Siten ne ovat kiusaksi, tulevat tyranneiksi, käskeviksi,
häijyiksi, hillittömiksi; tämä muutos ei tapahdu niissä minkään
synnynnäisen vallanhimon vaikutuksesta, vaan se herättää heissä
vallanhimoa. Sillä ei tarvita pitkää kokemusta, jotta huomaisi, kuinka
miellyttävää on saada toiset toimimaan omasta puolestaan ja kuinka vaan
tarvitsee liikuttaa kieltänsä saadakseen kaiken liikkeelle.
Suuremmaksi varttuessaan lapsi saa lisää voimia, tulee vähemmän
levottomaksi ja liikunnonhaluiseksi ja sulkeutuu enemmän itseensä.
Sielu ja ruumis ikäänkuin joutuvat keskinäiseen tasapainotilaan, eikä
luonto enää vaadi muuta kuin itsesuojelemiselle välttämätöntä liikettä.
Mutta käskemishalu ei haihdu sen tarpeen mukana, joka sen on
synnyttänyt. Vallantunto herättää ja kiihottaa itserakkautta ja
tottumus sitä vahvistaa. Siten oikullisuus astuu tarpeen sijaan, siten
juurtuvat ensimäiset ennakkoluulot ja mielipiteet.
Kun nyt siis tunnemme periaatteen, näemme selvästi, missä kohdassa tie
erkanee luonnollisuudesta. Katsokaamme mitä on tehtävä, jotta siinä
pysyttäisiin.
Kaukana siitä että lapsilla olisi liiaksi voimia, niillä ei niitä ole
edes riittämään asti kaikkeen siihen, mitä luonto niiltä vaatii; tulee
siis antaa niiden käyttää kaikkia niitä voimia, jotka luonto niille
antaa ja joita ne eivät saata väärinkäyttää. Tämä on ensimäinen
perusohje.
Tulee auttaa niitä ja korvata se, mikä niiltä puuttuu, sekä mitä tulee
henkisiin että ruumiillisiin voimiin ja tarpeisiin. Tämä on toinen
perusohje.
Tulee auttaessaan niitä yksinomaan rajoittua siihen, mikä todella on
hyödyllistä, tekemättä mitään myönnytystä oikullisuudelle tai
järjettömälle halulle; oikullisuus ei näet ollenkaan niitä vaivaa,
ellei sitä niissä ole herätetty, kun se ei niissä ole synnynnäinen.
Tämä on kolmas perusohje.
Tulee huolellisesti tutkia niiden kieltä ja merkkejä, jotta voisi
niiden vielä ollessa siinä iässä, jolloin ei teeskennellä, erottaa
niiden haluissa sen, mikä johtuu välittömästi luonnosta, ja sen, mikä
johtuu niiden omista oikuista. Tämä on neljäs perusohje.
Näiden sääntöjen päätarkotus on myöntää lapsille enemmän oikeata
vapautta ja vähemmän valtaa, saattaa ne aikaansaamaan enemmän omin
voimin ja vaatimaan vähempää toisilta. Täten tottuen aikaisin
supistamaan halunsa voimiensa mukaisiksi, ne tuntevat varsin vähän
sellaisten seikkojen puutetta, joita eivät kykene omin voimin
toteuttamaan.
Siinä siis on uusi ja hyvin tärkeä syy jättää lasten ruumis ja jäsenet
vallan vapaiksi, kunhan vaan noudatetaan sitä varovaisuutta, että ne
turvataan putoamisen vaaralta ja että niiden käsistä poistetaan kaikki,
mikä voi niitä vahingoittaa.
Kieltämättä lapsi, jonka ruumis ja kädet ovat vapaina, itkee vähemmän
kuin kapaloon kääritty lapsi. Se, joka tuntee ainoastaan ruumiillisia
tarpeita, itkee vaan silloin, kun se kärsii, ja tämä on suuri etu;
silloin näet tarkalleen tietää, milloin se tarvitsee apua, eikä saa
hetkeksikään avun antamista lykätä, jos se vaan on mahdollista. Mutta
ellette voi sen kärsimystä lieventää, niin pysykää alallanne älkääkä
sitä hyväilkö; hyväilynne eivät kuitenkaan paranna sen vatsakipua.
Sillä jos sitä silloin hyväilette, se on muistava, miten on meneteltävä
hyväilyn saamiseksi, ja kun se kerran tietää, miten tulee kohdella
aikaihmistä taivuttaakseen häntä tahtonsa mukaan, niin tulee siitä
aikaihmisen käskijä; silloin kaikki on hukassa.
Jos lasten liikkeitä vähemmän estää, ne itkevät vähemmän; kun niiden
itku meitä vähemmän häiritsee, me vähemmän kiusaamme itseämme
koettamalla saada ne vaikenemaan. Jos niitä uhataan tai hyväillään
vähemmän, ne ovat vähemmän pelokkaita tai vähemmän itsepäisiä ja
pysyvät paremmin luonnollisessa tilassaan. Jos annetaan lasten itkeä,
on niillä paljon vähempi vaara saada tyrät, kuin jos hääritään niiden
ympärillä koettaen niitä rauhoittaa, ja todistukseksi siitä mainitsen,
että hoidon puolesta enimmin laiminlyödyt lapset ovat paljoa vähemmin
tämän vaaran alaiset kuin muut. En siltä suinkaan neuvo niitä
laiminlyömään; päinvastoin tulee niitä varoittaa eikä antaa niiden
ilmaista hätäänsä huudoillaan. Mutta en myöskään tahdo, että se
huolenpito, joka niille omistetaan, sattuu väärään paikkaan. Miksi
lapsi luopuisi kyyneleistään, jos se huomaa, että niistä on monessa
suhteessa hyötyä? Jos ne hyvin tietävät, millä hinnalla ne saadaan
vaikenemaan, eivät ne vaiteliaisuudessa ole liian tuhlailevia. Lopulta
ne saattavat sen niin kallishintaiseksi, ettei siihen enään riitä
varoja, ja silloin ne itkien turhaan kiihottavat, uuvuttavat, jopa
tappavatkin itsensä.
Sellaisen lapsen itku, joka ei ole kapaloitu eikä kipeä ja jolta ei
anneta puuttua mitään, on pelkkää tottumusta ja itsepäisyyttä. Se ei
ole luonnon, vaan imettäjän aiheuttamaa, joka tuskaantuu lapseen ja
tahtoo siitä päästä, mutta joka ei ajattele, että hän saamalla sen
tänään hetkeksi vaikenemaan kiihottaa sitä huomenna itkemään kahta
enemmän.
Ainoa keino parantaa tai ehkäistä tätä tapaa on se, ettei siihen
kiinnitetä huomiota. Ei kukaan huoli turhasta vaivannäöstä, eivät edes
lapset. Ne tosin ovat itsepäiset yrityksissään; mutta jos teidän
järkähtämättömyytenne on suurempi kuin niiden itsepäisyys, ne väsyvät
eivätkä ala uudestaan. Täten niiltä säästetään turhia kyyneleitä ja
totutetaan ne vuodattamaan niitä ainoastaan silloin, kun kipu pakottaa.
Muuten, kun ne itkevät oikullisuudesta tai itsepäisyydestä, on varma
keino estää niitä jatkamasta se, että niiden huomio käännetään johonkin
miellyttävään ja silmäänpistävään seikkaan, joka saattaa ne unhottamaan
itkunhalunsa. Suurin osa lastenhoitajattarista loistaa tällä taidolla,
ja hyvin käytettynä se on sangen hyödyllinen; mutta on perin tärkeätä,
ettei lapsi huomaa tätä huvittamistarkotusta, ja että se saa tuon huvin
tietämättä, että sitä erityisesti ajatellaan; tässä suhteessa kaikki
lapsenhoitajat ovat taitamattomia.
Lapset totutetaan tavallisesti liian aikaisin pois imetyksestä. Tämän
vierottamisen oikean ajan ilmaisee hampaiden puhkeaminen, ja se on
yleensä vaivalloinen ja kipua tuottava. Koneellisen vaistomaisesti
lapsi silloin usein panee suuhunsa kaiken, mikä sillä on käsissä, sitä
pureskellakseen. Luullaan voitavan helpottaa hampaiden saantia
antamalla lapselle leikkikaluiksi kovia esineitä, kuten norsunluuta tai
sudenhampaita. Luulen että siinä erehdytään. Kun tällaisia kovia
esineitä painetaan ikeniä vastaan, eivät ne suinkaan tee niitä
pehmeämmiksi, vaan saattavat ne känsäisiksi ja koviksi ja tekevät
hampaiden puhkeamisen kahta vaikeammaksi ja tuskallisemmaksi.
Ottakaamme aina vaisto esikuvaksemme. Ei koskaan näe koiranpenikkojen
hiovan esiinpuhkeavia hampaitaan kiviin, rautaan tai luuhun, vaan
puuhun, nahkaan, riepuihin ja yleensä pehmeihin aineisiin, joihin
hammas pääsee pureutumaan.
Ei enää osata noudattaa yksinkertaisuutta missään, ei edes lasten
ympärillä. Hopea-, kulta- ja koralli-kulkusia, särmäkkäitä kristalleja,
kaikenlaisia ja kaikenhintaisia leluja -- kuinka paljo turhaa ja
vahingollista korukalua! Pois kaikki se! Pois kaikki kulkuset ja lelut;
pienet oksat hedelmineen ja lehtineen, unikon kota, jonka sisällä
kuulee siementen kalisevan, lakritsitanko, jota lapsi voi imeä ja
pureskella, huvittavat sitä yhtä paljon kuin nuo komeat leikkikalut
eivätkä ole haitallisia siinä suhteessa, että totuttaisivat lasta
ylellisyyteen syntymästä alkaen.
On tunnustettu seikka, ettei velli ole varsin terveellistä ruokaa.
Keitetty maito ja puolikypsät jauhot ovat raskaat ja epäterveelliset
vatsalle. Vellissä jauhot ovat vähemmin kypsässä tilassa kuin leivässä
eivätkä edes ole nousseet; leivänmuru-liemi ja riisiryynipuuro tuntuvat
minusta paremmilta. Jos välttämättömästi tahtoo keittää velliä, on
parasta sitä ennen hieman paahtaa jauhoja. Synnyinseudullani tehdään
näin paahdetuista jauhoista hyvin hyvänmakuista ja terveellistä lientä.
Lihaliemet ovat nekin keskinkertaista ravintoainetta, jota tulee
käyttää niin vähä kuin mahdollista. Lasten tulee aluksi oppia ruokaa
pureksimaan; se on oikea keino helpottaa hammasten puhkeamista; ja kun
ne alkavat niellä ruokaansa, edistää ravintoaineisiin yhtynyt sylki
niiden sulamista.
Minä siis aluksi antaisin niiden pureksia kuivia hedelmiä tai
leivänkuoria. Antaisin niille leikkikaluiksi kuivia leipäpalasia tai
Piemontin leivän kaltaisia korppuja, joilla kotiseudullani on nimenä
_griffes_.[23] Liottamalla tätä leipää suussaan ne lopulta nielisivät
siitä jonkun murun, niiden hampaat siitä puhkeaisivat esiin ja ne
vierottuisivat maidosta melkein ennen kuin sitä huomaisikaan.
Maalaisväestöllä on tavallisesti hyvin hyvä vatsa, eikä sen lapsia
totuteta pois imettämisestä millään muulla kuin tällä tavalla.
Lapset kuulevat syntymästään alkaen puhuttavan; niitä puhutellaan sekä
ennenkuin ne ymmärtävät, mitä niille sanotaan, että ennenkuin ne
osaavat itse lausua niitä ääniä, joita kuulevat. Niiden jäykkä
puhe-elin taipuu vasta vähitellen matkimaan niitä ääniä, jotka niille
lausutaan, eikä edes ole varmaa, että nämä äänet alussa tunkevat niiden
korviin yhtä selvästi kuin meidän korviimme. Hyväksyn puolestani sen
että imettäjä huvittaa lasta lauluilla ja hyvin iloisilla ja
vaihtelevilla sävelillä, mutta en hyväksy sitä, että hän lakkaamatta
panee lapsen pään pyörälle puhumalla sille koko joukon joutavia sanoja,
joista se ei ymmärrä muuta kuin sen äänenpainon, jolla ne on lausuttu.
Tahtoisin että ensimäiset puheäänet, jotka sille lausutaan, olisivat
harvat, helpot, selvät, usein toistetut ja että niiden ilmaisemat sanat
vastaisivat ainoastaan havainnollisia esineitä, jotka ensin voitaisiin
näyttää lapselle. Onneton taipumuksemme tuhlaillen käyttää sanoja,
joita emme ollenkaan ymmärrä, alkaa aikaisemmin kuin luulemmekaan.
Koulupoika kuuntelee luokalla opettaja-valtiaansa sanatulvaa samoin
kuin kuunteli kapaloihin käärittynä imettäjänsä lörpötystä. Minun
mielestäni olisi oppilaalle hyvin hyödyllistä, jos häntä opetettaisiin
niin, ettei mokomasta mitään ymmärtäisi.
Mietteitä herää kosolta, kun rupeaa kiinnittämään huomiotansa lasten
kieleen ja ensimäiseen puheluun. Meneteltäköön miten tahansa, niin ne
oppivat aina puhumaan samalla tavoin, ja kaikki filosofiset mietiskelyt
sen johdosta ovat aivan turhat.
Aluksi lapsilla on niin sanoakseni ikänsä mukainen kielioppi, jonka
lauseopilla on yleisemmät säännöt kuin aikaihmisten; ja jos sitä
tutkisi tarkkaavaisesti, ihmettelisi, miten tarkasti ne noudattavat
muutamia analogioja (yhdenmukaisuuksia), jotka tosin ovat hyvin
virheellisiä, mutta hyvin johdonmukaisia, ja jotka loukkaavat korvaa
ainoastaan sen vuoksi, että ne ovat karkeita ja ettei yleinen käytäntö
niitä salli. Kuulin hiljan erään isän suuresti toruvan lapsiparkaansa
siitä, että tämä oli sanonut: _mon père, irai-je-t-y_? (isäni, menenkö
sinne?). Kuitenkin tämä lapsi noudatti paremmin analogiaa kuin meidän
kielentutkijat; kun sille näet sanottiin: _vas-y_ (mene sinne), niin
miksi se ei olisi voinut sanoa: _irai-je-t-y_? Huomatkaa lisäksi,
kuinka taitavasti se vältti muodoissa _irai-je-y_ tai _y-irai-je_
esiintyvät hiatukset. Onko se lapsiparan syy, jos me aikaihmiset olemme
tuosta lauseesta aiheettomasti jättäneet pois paikallisadverbin _y_,
kun emme ole tietäneet, miten sijoittaa sitä? On sietämätöntä
turhantarkkuutta ja joutavaa huolellisuutta ryhtyä korjaamaan lasten
puheessa kaikkia noita pieniä virheitä kielenkäyttämisessä, jotka he
aina varmasti aikaa myöten itse korjaavat. Puhukaa aina virheettömästi
lasten kuullen ja tehkää niin, etteivät ne viihdy kenenkään kanssa niin
hyvin kuin teidän kanssanne, niin voitte olla varma siitä, että niiden
kieli on korjaantuva teidän kielenne mukaan, ilman että koskaan olette
sitä korjannut.
Toinen paljoa arveluttavampi erehdys, jota on vielä vaikeampi välttää,
on se, että liiaksi kiirehditään lasten puhumista, ikäänkuin
pelättäisiin, etteivät ne itsestään oppisi puhumaan. Tämä ajattelematon
jouduttaminen aikaansaa vallan päinvastaisen vaikutuksen, kuin mitä on
tavoiteltu. Se vaikuttaa vaan sen, että lapsi myöhemmin puhuu
sekavammin. Se ylenmääräinen tarkkaavaisuus, jolla kuunnellaan kaikkea
mitä lapset sanovat, vapauttaa ne ääntämästä selvästi, ja kun ne tuskin
suvaitsevat avata suutansa, useat niistä säilyttävät koko ikänsä
puutteellisen ääntämistavan ja sekavan puheen, joka tekee, että tuskin
niitä ymmärtää.
Olen paljon elänyt talonpoikien parissa, enkä ole koskaan kuullut
yhdenkään heistä, en miehen, vaimon, en tytön enkä pojan puhuvan
sorakielin. Mistä tämä johtuu? Ovatko talonpoikien elimet toisin luodut
kuin meidän? Eivät, mutta toisin harjotettuja. Vastapäätä ikkunaani on
kumpu, jolle seudun lapset kokoontuvat leikittelemään. Vaikka ne ovat
jotenkin etäällä minusta, erotan vallan selvästi kaiken, minkä ne
puhuvat ja minä teen siitä usein hyviä johtopäätöksiä tätä kirjaani
varten. Joka päivä korvani pettää minua niiden iän suhteen; luulen
kuulevani kymmenvuotisten lasten ääniä, katson ulos ja näen kolmi- tai
nelivuotisten lasten vartalot ja kasvot. Tämä kokemus ei ole yksinomaan
minun tekemäni. Kaupunkilaiset, jotka tulevat minua tervehtimään ja
joille huomautan tätä seikkaa, joutuvat kaikki samaan erehdykseen.
Tämä saa selityksensä siten, että kaupungin lapset, joita kasvatetaan
kamarissa ja kotiopettajattaren siipien suojassa, tulevat viidenteen
tai kuudenteen ikävuoteensa asti toimeen mutisemalla epäselviä sanoja;
heti kun ne liikuttavat huuliaan, koetellaan niitä kuunnella. Niille
lausutaan sanoja, joita ne itse kykenevät huonosti ääntämään, ja aina
tarkkaamalla niiden puhetta samat henkilöt, jotka alati ovat niiden
ympärillä, pikemmin arvaavat mitä ne ovat tahtoneet sanoa, kuin todella
sitä ymmärtävät.
Maalla on laita vallan toinen. Talonpoikaisnainen ei alati ole lapsensa
ympärillä; tämän täytyy siis oppia sanomaan hyvin selvästi ja hyvin
ääneen se, mitä tahtoo tehdä äidilleen ymmärrettäväksi. Ollen kedolla
hajalla ja etäällä isästä, äidistä ja muista lapsista lapset
harjaantuvat saattamaan äänensä kuuluviin kaukaa sekä sovittamaan
ääntänsä sen välin mukaan, joka erottaa ne niistä henkilöistä, joita
tahtovat puhutella. Sillä tavoin todella oppii ääntämään, eikä suinkaan
sopertelemalla muutamia äänteitä tarkkaavaisen kotiopettajattaren
korvaan. Tosin voipi sattua että kysyttäessä jotakin talonpojan
lapselta ujous estää sitä vastaamasta, mutta minkä se sanoo,
sen se sanoo selvästi. Sitävastoin lapsenhoitajan täytyy olla
kaupunkilaislapsen tulkkina, muuten ei kuule mitään siitä, mitä se
mutisee hampaiden välistä.[24]
Kasvaessaan suuremmiksi pitäisi poikien päästä tästä viasta kouluissa
ja tyttöjen luostareissa; ja todella he puhuvatkin yleensä selvemmin
kuin ne, joita aina on opetettu kodissa. Mutta muudan seikka estää
heitä koskaan saamasta niin selvää ääntämistapaa kuin talonpojat,
nimittäin se, että heidän on välttämätöntä oppia ulkoa paljon asioita
ja ääneen toistaa ulkoa oppimansa. Ulkoa lukiessaan he tottuvat
mutisemaan ja ääntämään huolimattomasti ja huonosti. Vastatessaan
opettajalle he ääntävät vielä huonommin; he hakevat sanojaan
vaivalloisesti, he venyttelevät ja pidentävät tavuita; onhan
välttämätöntä että kieli muistin pettäessä sopertelee. Siten syntyvät
tai säilyvät ääntämisviat. Lukija on huomaava kauempana ettei
Émilelläni niitä ole, tai etteivät ne ainakaan johdu samoista syistä.
Myönnän, että kansa ja maalaiset menevät toiseen äärimäisyyteen; he
näet puhuvat melkein aina kovemmalla äänellä kuin mitä on tarpeellista;
ääntäessään liian täsmällisesti he käyttävät liian kovaa ja karkeata
ääntä, panevat liiaksi painoa sanoihin, valitsevat huonosti
puhetapansa, j.n.e.
Mutta joka tapauksessa tämä liiottelu tuntuu minusta paljoa
anteeksiannettavammalta kuin tuo toinen, koska ensimäinen puhumisen
laki on se, että muut kuulevat mitä puhutaan, ja koska siis suurin
virhe tässä suhteessa on puhua niin, etteivät toiset sitä kuule. Ken
kerskailee siitä, ettei puhuessaan painosta sanoja, kerskaa samalla
siitä, että riistää lauseiltaan niiden viehätyksen ja pontevuuden.
Paino on puheen sielu; se luo siihen tunnetta ja totuutta. Paino
valhettelee vähemmin kuin sana; sentähden kenties niin sanotut hienosti
kasvatetut henkilöt sitä niin suuresti pelkäävät. Tavasta sanoa kaikki
samaan ääneen on johtunut tapa ivata ihmisiä heidän sitä huomaamattaan.
Painon laiminlyömistä seuraa naurettava, teeskennelty ja muodinmukainen
ääntämistapa, jommoista huomaa varsinkin nuorissa hovimiehissä. Tämä
puheen ja käytöstavan teeskenteleväisyys tekee yleensä ranskalaisen
esiintymisen epämiellyttäväksi toisille kansoille. Painon asemasta
ranskalainen värittää puhettaan ilmeillä ja liikkeillä. Tämä ei ole
omansa tekemään edullista vaikutusta muihin. Kaikki nuo pienet
ääntämis- ja kielivirheet, joiden niin suuresti pelätään tarttuvan
lapsiin, eivät merkitse mitään, ne vältetään tai korjataan erittäin
helposti. Mutta ne virheet, jotka niihin tartutetaan siten, että
saatetaan niiden puhe himmeäksi, sekavaksi, pelokkaaksi, alati
moittimalla niiden ääntä ja korjaamalla joka sanaa -- ne eivät koskaan
ole korjattavissa. Mies, joka on tottunut puhumaan ainoastaan
makuuhuoneessa, saa huonosti äänensä kuuluviin pataljoonan etunenässä
eikä voi saavuttaa mitään vaikutusta kapinoivaan kansajoukkoon.
Opettakaa siis lapsia ensin puhumaan miesten kanssa: tarpeen vaatiessa
he kyllä oppivat naistenkin kanssa puhumaan.
Kasvatettuina maalla maalaisyksinkertaisuudessa lapsenne saavat
sointuvamman äänen eivätkä kaupunkilaislasten sekavaa soperrusta; ne
eivät myöskään siellä opi talonpoikaisia puhetapoja ja murteellista
ääntämistä, tai vapautuvat siitä ainakin helposti, kun näet niiden
opettaja, joka elää niiden seurassa niiden syntymästä alkaen, ja sitten
myöhemmin vähitellen yksinomaan, on ehkäisevä tai korjaamisella
poistava niiden kielestä talonpoikaismurteen vaikutukset. Émile on
puhuva yhtä puhdasta ranskaa kuin minä itse, mutta hän on puhuva sitä
paljon selvemmin ja on ääntävä paljon paremmin kuin minä.
Lapsen, joka tahtoo puhua, ei tule kuunnella muita kuin sellaisia
sanoja, joita se ymmärtää, eikä lausua muita kuin niitä, jotka se osaa
ääntää. Sen sitä varten tekemät ponnistukset saattavat sen kahdentamaan
saman tavun, ikäänkuin se siten tahtoisi ääntää sitä selvemmin. Kun
lapsi alkaa soperrella, niin älkää niin kovin suuresti vaivatko
päätänne arvaamalla mitä se sanoo. Se, joka vaatii, että häntä aina
kuultaisiin, harjottaa siinäkin jossain määrin vallanpitoa, eikä lapsi
saa sitä ollenkaan tehdä. Riittäköön, että aikaihmiset hyvin tarkasti
pitävät huolen siitä, mikä on välttämätöntä; lapsen tehtävä on osottaa,
mikä ei ole välttämätöntä. Paljon vähemmän tulee kiirehtiä lasta
puhumaan; se on kyllä itsestään rupeava puhumaan, kun huomaa sen
hyödylliseksi.
Huomautetaan tosin etteivät ne, jotka alkavat puhua hyvin myöhään,
koskaan puhu niin selvästi kuin toiset. Mutta heidän puhe-elimensä
eivät ole tulleet kankeiksi sen tähden, että ovat alkaneet puhua
myöhään, vaan päinvastoin sen vuoksi, että he syntymästään ovat saaneet
kankeat puhe-elimet, he ovat alkaneet puhua myöhään; sillä miksi he
muuten puhuisivat myöhemmin kuin toiset? Onko heillä vähemmän
tilaisuutta puhua ja kehotetaanko heitä vähemmän puhumaan? Päinvastoin
tämän viivytyksen aiheuttama levottomuus, niin pian kuin se huomataan,
matkaansaa sen, että kahta kiihkeämmin koetetaan saada tuollaiset
lapset sopertelemaan kuin ne, jotka ovat alkaneet harjotella puhumista
aikaisemmin. Ja tämä varomaton hätäileminen saattaa suuressa määrin
tehdä epäselväksi niiden puheen, jota niillä olisi ollut aikaa
parannella, jos ei niitä olisi niin suuresti kiirehditty.
Lapset, joita liiaksi joudutetaan puhumaan, eivät ehdi oppia hyvin
ääntämään eivätkä hyvin käsittämään, mitä niiden annetaan sanoa. Jos
niiden sitävastoin annetaan mennä omaa tietään, ne harjottavat itseään
ensin lausumaan kaikkein helpoimpia tavuja, yhdistäen niihin vähitellen
jonkun merkityksen, joka käy selville niiden ilmeistä, ja lausuvat
teille sanansa, ennenkuin olette heihin niitä terottaneet; tästä johtuu
että lapset omistavat ne vasta ymmärrettyään ne. Kun ei niitä jouduteta
näitä sanoja käyttämään, ne ensin tarkoin huomaavat minkä merkityksen
niille annatte ja saatuaan sen selville, rupeavat niitä käyttämään.
Suurin epäkohta lapsia joudutettaessa puhumaan ennen aikaansa ei ole
siinä, ettei niihin kohdistetulla puheella eikä niiden lausumilla
sanoilla ole mitään merkitystä niiden mielessä, vaan siinä, että
sanoilla niistä on toinen merkitys kuin meillä, meidän voimatta sitä
huomata, joten lapset näyttävät vastaavan meille, mutta itse teossa
puhuvat kanssamme ymmärtämättä meitä ja meidän ymmärtämättä niitä.
Tällaisesta kaksinaiskäsityksestä tavallisesti johtuu se hämmästys,
joka meidät valtaa joskus kuullessamme lasten puheita, joiden luulemme
tarkottavan vallan toista kuin mitä ne ovat ajatelleet. Tämä seikka,
ettemme huomaa sitä merkitystä, jonka lapset omistavat sanoille, tuntuu
minusta olevan syynä niiden ensi erehdyksiin; ja nämä erehdykset
vaikuttavat, sittenkin kun lapset ovat niistä vapautuneet, koko
loppuiän niiden ajatussuuntaan. Minulla on oleva tuonnempana monasti
tilaisuutta valaista tätä seikkaa esimerkeillä.
Rajoittakaa siis niin paljo kuin suinkin lapsen sanavarastoa. On hyvin
haitallista, jos sillä on enemmän sanoja kuin käsitteitä ja jos se osaa
lausua enemmän seikkoja, kuin mitä se voi ajatella. Luulen yhdeksi
syyksi siihen, että maalaisasukkailla yleensä on tarkempi arvostelukyky
kuin kaupunkilaisilla, sitä seikkaa, että heidän sanavarastonsa on
rajoitetumpi. Heillä on vähän käsitteitä, mutta he vertaavat niitä
hyvin toisiinsa.
Lapsen ensi edistysennätykset tapahtuvat melkein kaikki samaan aikaan.
Se oppii puhumaan, syömään ja kävelemään jotenkin yhdenaikaisesti. Tämä
aika on sen elämän varsinainen ensimäinen kehityskausi. Sitä ennen se
ei ole mitään enempää kuin mitä se oli äitinsä kohdussa, sillä ei ole
mitään tunnetta, ei mitään käsitettä, tuskinpa edes aistimustakaan; se
ei edes ole tietoinen omasta olemassaolostaan.
Vivit, et est vitae nescius ipse suae.[25]


TOINEN KIRJA.

Toinen ikäkausi, josta nyt tulee puhe, on se, jonka alkaessa
varsinainen lapsuus päättyy; sanat _infans_ ja _puer_ eivät ole samaa
merkitseviä. Edellinen sisältyy jälkimäiseen ja merkitsee _puhumatonta,
puhumistaitoa kaipaavaa_, mistä johtuu, että _Valerius Maximus_ käyttää
muotoja _puerum infantem_. Mutta minä käytän edelleen sanaa _lapsuus_
kielemme käytännön mukaisesti, kunnes alan käsitellä sellaista ikää,
jota varten kielessämme on toisia nimiä.
Alkaessaan puhua lapset itkevät vähemmän. Tämä edistys on luonnollinen;
toinen kieli on tullut toisen sijaan. Niin pian kuin ne sanoin voivat
ilmaista kärsivänsä, niin miksi ne ilmaisisivat sitä huudoilla,
muulloin kuin tuskan ollessa liian ankara voidakseen sanoin saada
täyden ilmauksensa? Jos ne silloin jatkavat itkemistään, on syy niitä
ympäröivissä henkilöissä. Niin pian kuin Émile on sanonut: _voin
pahoin_, täytyy hänen tuskiensa olla hyvin kovat jotta hänen olisi
pakko itkeä.
Jos lapsi on heikko, herkkätuntoinen ja luonnostaan rupeaa parkumaan
tyhjästä ja valittaa tarpeettomasti, niin kuivatan pian näiden
kyynelten lähteen. Niin kauvan kuin se itkee, en ollenkaan mene sen
luo; riennän sinne heti kun se on vaiennut. Pian sen tapa kutsua minua
on oleva vaikeneminen, tai enintään yhden ainoan huudon päästäminen.
Ainoastaan silminnähtävän vaikutuksen mukaan lapset arvostelevat
antamiensa merkkien arvoa; niillä ei ole muuta menettelytapaa.
Satuttakoon lapsi itseään kuinka pahasti tahansa, niin on hyvin
harvinaista, että se itkisi yksin ollessaan, ellei se toivo toisten
sitä kuulevan.
Jos se kaatuu kumoon, jos se saa kuhmun päähänsä, jos sen nenästä
vuotaa verta, jos se saa haavan sormeensa, en hääri levottoman
näköisenä sen ympärillä, vaan pysyn alallani ainakin hetkisen. Vahinko
on tapahtunut, on välttämätöntä, että lapsi sen kärsii; koko häärivä
intoni vaan pelästyttäisi sitä enemmän ja lisäisi sen arkuutta.
Pohjalta itse haava tuottaa vähemmän mielipahaa kuin pelko. Säästän
lapselta ainakin tämän pelon; sillä aivan varmaan se on arvosteleva
vammaansa samalla tavoin kuin huomaa minun sitä arvostelevan; jos se
näkee minun rientävän luokseen levottomana sitä lohduttamaan ja
surkuttelemaan, niin se luulee olevansa hukassa. Jos se näkee minun
pysyvän kylmäverisenä, on se itse tekevä samoin ja luulee vamman
parantuneeksi, kun se ei enää tunne kipua. Tässä iässä lapsi saa
eusimäisen opetuksen rohkeuteen, ja silloin opettamalla sitä pelotta
kärsimään vähäisiä tuskia, se opetetaan asteittain kärsimään suuria.
Kaukana siitä että varoisin Émileä haavoittumasta, olisin hyvin
pahoillani, jos ei hän koskaan saisi haavaa ja jos hän kasvaisi
suureksi tuntematta kipua. Kärsiminen on ensimäinen seikka, joka hänen
on oppiminen ja jota hänen enimmin tarvitsee osata. Näyttää siltä kuin
lapset olisivat pieniä ja heikkoja ainoastaan sen vuoksi, että voisivat
vaaratta saada tämän tärkeän opetuksen. Jos lapsi kaatuu maahan
pitkälleen, se ei taita jalkaansa; jos se lyö itseään sauvalla, se ei
taita käsivarttaan; jos se tarttuu terävään aseeseen, se ei purista
sitä kovasti käteensä eikä saa syvää haavaa. Minä en tiedä että koskaan
olisi nähty omiin hoteisiinsa jätetyn lapsen tuottavan itselleen
surmaa, saattavan itseään rammaksi tai tuottavan itselleen huomattavaa
vammaa, ellei sitä olla varomattomasti jätetty korkeaan paikkaan, yksin
tulen ääreen, tai ellei ole unhotettu vaarallisia aseita sen saataviin.
Mitä onkaan sanottava tuosta suojeluskoneistosta, joka järjestetään
lapsen ympärille, jotta se kaikin tavoin löytäisi suojaa tuskalta,
kunnes se suureksi tultuaan jää sille alttiiksi, ollen vailla rohkeutta
ja kokemusta ja luullen itseään kuolleeksi ensi naarmusta ja pyörtyen
nähdessään ensi veripisaran?
Meidän opetusraivoinen ja turhantarkka intomme saattaa meidät aina
opettamaan lapsille sellaista, minkä ne paljon paremmin itsestään
oppisivat, ja unhottakaan sen, minkä ainoastaan me olisimme voineet
niille opettaa. Onko mitään mielettömämpää kuin se vaiva, jota nähdään
opettamalla niitä kävelemään, ikäänkuin oltaisiin nähty ketään, joka
hoitajansa laiminlyömisen takia suurena ei osaisi kävellä? Kuinka usein
päinvastoin näkee henkilöitä, jotka astuvat huonosti koko ikänsä sen
tähden, että heitä on huonosti opetettu kävelemään?
Émilellä ei tule olemaan päätä suojelevia kiehkuroita, ei reikätuolia,
ei lastenvaunuja eikä talutusnauhoja; siitä hetkestä alkaen, kun hän
osaa asettaa toisen jalan toisen edelle, häntä tuetaan korkeintaan
kivetyissä paikoissa, joiden poikki kuljetaan joutuin.[26] Sen sijaan
että annetaan lapsen kuihtua huoneen ummehtuneessa ilmassa, vietäköön
se joka päivä keskelle kenttää. Siellä se juoskoon ja keikahdelkoon ja
pudotkoon sata kertaa päivässä; kahta pikemmin se on oppiva jälleen
nousemaan pystyyn. Vapauden aiheuttama mielihyväntunne korvaa monet
You have read 1 text from Finnish literature.
Next - Émile eli Kasvatuksesta - 06
  • Parts
  • Émile eli Kasvatuksesta - 01
    Total number of words is 3487
    Total number of unique words is 1838
    20.9 of words are in the 2000 most common words
    30.8 of words are in the 5000 most common words
    35.8 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 02
    Total number of words is 3573
    Total number of unique words is 1905
    20.8 of words are in the 2000 most common words
    29.8 of words are in the 5000 most common words
    34.6 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 03
    Total number of words is 3569
    Total number of unique words is 1780
    21.1 of words are in the 2000 most common words
    29.1 of words are in the 5000 most common words
    34.0 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 04
    Total number of words is 3588
    Total number of unique words is 1864
    19.7 of words are in the 2000 most common words
    28.3 of words are in the 5000 most common words
    33.9 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 05
    Total number of words is 3652
    Total number of unique words is 1825
    21.7 of words are in the 2000 most common words
    30.3 of words are in the 5000 most common words
    34.6 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 06
    Total number of words is 3619
    Total number of unique words is 1813
    20.8 of words are in the 2000 most common words
    30.9 of words are in the 5000 most common words
    36.0 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 07
    Total number of words is 3592
    Total number of unique words is 1814
    20.1 of words are in the 2000 most common words
    29.3 of words are in the 5000 most common words
    34.3 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 08
    Total number of words is 3623
    Total number of unique words is 1866
    21.6 of words are in the 2000 most common words
    30.2 of words are in the 5000 most common words
    34.9 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 09
    Total number of words is 3568
    Total number of unique words is 1832
    20.9 of words are in the 2000 most common words
    30.3 of words are in the 5000 most common words
    35.7 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 10
    Total number of words is 3550
    Total number of unique words is 1875
    20.5 of words are in the 2000 most common words
    28.6 of words are in the 5000 most common words
    33.9 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 11
    Total number of words is 3608
    Total number of unique words is 1905
    24.2 of words are in the 2000 most common words
    33.1 of words are in the 5000 most common words
    38.6 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 12
    Total number of words is 3646
    Total number of unique words is 1890
    21.0 of words are in the 2000 most common words
    29.6 of words are in the 5000 most common words
    35.4 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 13
    Total number of words is 3574
    Total number of unique words is 2009
    21.5 of words are in the 2000 most common words
    30.5 of words are in the 5000 most common words
    35.1 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 14
    Total number of words is 3616
    Total number of unique words is 1889
    18.9 of words are in the 2000 most common words
    26.6 of words are in the 5000 most common words
    31.2 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 15
    Total number of words is 3601
    Total number of unique words is 1982
    20.1 of words are in the 2000 most common words
    29.0 of words are in the 5000 most common words
    34.8 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 16
    Total number of words is 3645
    Total number of unique words is 1916
    20.1 of words are in the 2000 most common words
    30.0 of words are in the 5000 most common words
    34.7 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 17
    Total number of words is 3623
    Total number of unique words is 1892
    22.2 of words are in the 2000 most common words
    30.3 of words are in the 5000 most common words
    35.9 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 18
    Total number of words is 3632
    Total number of unique words is 1812
    22.2 of words are in the 2000 most common words
    30.8 of words are in the 5000 most common words
    36.6 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 19
    Total number of words is 3554
    Total number of unique words is 1867
    21.0 of words are in the 2000 most common words
    29.7 of words are in the 5000 most common words
    35.7 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 20
    Total number of words is 3589
    Total number of unique words is 1856
    22.3 of words are in the 2000 most common words
    30.9 of words are in the 5000 most common words
    36.5 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 21
    Total number of words is 3653
    Total number of unique words is 1776
    22.5 of words are in the 2000 most common words
    31.1 of words are in the 5000 most common words
    36.1 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 22
    Total number of words is 3523
    Total number of unique words is 1785
    20.9 of words are in the 2000 most common words
    29.4 of words are in the 5000 most common words
    34.6 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 23
    Total number of words is 3524
    Total number of unique words is 1764
    20.1 of words are in the 2000 most common words
    29.0 of words are in the 5000 most common words
    35.1 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 24
    Total number of words is 3549
    Total number of unique words is 1885
    21.0 of words are in the 2000 most common words
    29.6 of words are in the 5000 most common words
    34.6 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 25
    Total number of words is 3517
    Total number of unique words is 1788
    19.8 of words are in the 2000 most common words
    29.6 of words are in the 5000 most common words
    35.0 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 26
    Total number of words is 3587
    Total number of unique words is 1810
    20.6 of words are in the 2000 most common words
    29.7 of words are in the 5000 most common words
    35.1 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 27
    Total number of words is 3556
    Total number of unique words is 1838
    20.8 of words are in the 2000 most common words
    29.6 of words are in the 5000 most common words
    34.3 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 28
    Total number of words is 3511
    Total number of unique words is 1909
    22.2 of words are in the 2000 most common words
    31.1 of words are in the 5000 most common words
    36.4 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 29
    Total number of words is 3516
    Total number of unique words is 1827
    21.5 of words are in the 2000 most common words
    29.6 of words are in the 5000 most common words
    34.5 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 30
    Total number of words is 3666
    Total number of unique words is 1715
    21.2 of words are in the 2000 most common words
    30.4 of words are in the 5000 most common words
    35.9 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 31
    Total number of words is 3653
    Total number of unique words is 1771
    21.7 of words are in the 2000 most common words
    30.9 of words are in the 5000 most common words
    35.9 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 32
    Total number of words is 3654
    Total number of unique words is 1773
    22.5 of words are in the 2000 most common words
    32.3 of words are in the 5000 most common words
    37.4 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 33
    Total number of words is 3556
    Total number of unique words is 1637
    23.6 of words are in the 2000 most common words
    32.6 of words are in the 5000 most common words
    38.4 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 34
    Total number of words is 3521
    Total number of unique words is 1827
    23.1 of words are in the 2000 most common words
    32.1 of words are in the 5000 most common words
    37.4 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 35
    Total number of words is 3555
    Total number of unique words is 1905
    20.6 of words are in the 2000 most common words
    29.5 of words are in the 5000 most common words
    35.0 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 36
    Total number of words is 3609
    Total number of unique words is 1865
    20.3 of words are in the 2000 most common words
    28.0 of words are in the 5000 most common words
    33.2 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 37
    Total number of words is 3600
    Total number of unique words is 1797
    20.4 of words are in the 2000 most common words
    29.1 of words are in the 5000 most common words
    34.2 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 38
    Total number of words is 3521
    Total number of unique words is 1800
    20.8 of words are in the 2000 most common words
    29.1 of words are in the 5000 most common words
    35.4 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 39
    Total number of words is 3477
    Total number of unique words is 1961
    20.0 of words are in the 2000 most common words
    27.5 of words are in the 5000 most common words
    31.8 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 40
    Total number of words is 3588
    Total number of unique words is 1834
    21.5 of words are in the 2000 most common words
    30.1 of words are in the 5000 most common words
    35.4 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 41
    Total number of words is 3533
    Total number of unique words is 1791
    19.8 of words are in the 2000 most common words
    27.4 of words are in the 5000 most common words
    32.1 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 42
    Total number of words is 3506
    Total number of unique words is 1856
    21.2 of words are in the 2000 most common words
    29.9 of words are in the 5000 most common words
    34.8 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 43
    Total number of words is 3578
    Total number of unique words is 1741
    24.2 of words are in the 2000 most common words
    33.2 of words are in the 5000 most common words
    37.2 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 44
    Total number of words is 3496
    Total number of unique words is 1845
    19.7 of words are in the 2000 most common words
    28.8 of words are in the 5000 most common words
    33.8 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 45
    Total number of words is 3648
    Total number of unique words is 1792
    22.0 of words are in the 2000 most common words
    30.9 of words are in the 5000 most common words
    36.8 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 46
    Total number of words is 3617
    Total number of unique words is 1803
    23.3 of words are in the 2000 most common words
    32.6 of words are in the 5000 most common words
    37.5 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 47
    Total number of words is 3628
    Total number of unique words is 1879
    22.3 of words are in the 2000 most common words
    31.5 of words are in the 5000 most common words
    36.5 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 48
    Total number of words is 3644
    Total number of unique words is 1834
    22.0 of words are in the 2000 most common words
    31.7 of words are in the 5000 most common words
    36.6 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 49
    Total number of words is 3591
    Total number of unique words is 1829
    20.6 of words are in the 2000 most common words
    28.5 of words are in the 5000 most common words
    33.6 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 50
    Total number of words is 3626
    Total number of unique words is 1915
    22.8 of words are in the 2000 most common words
    31.6 of words are in the 5000 most common words
    37.3 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 51
    Total number of words is 3735
    Total number of unique words is 1849
    23.8 of words are in the 2000 most common words
    34.8 of words are in the 5000 most common words
    40.0 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 52
    Total number of words is 3608
    Total number of unique words is 1843
    22.7 of words are in the 2000 most common words
    33.0 of words are in the 5000 most common words
    38.7 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 53
    Total number of words is 3531
    Total number of unique words is 1772
    21.7 of words are in the 2000 most common words
    31.1 of words are in the 5000 most common words
    36.3 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 54
    Total number of words is 3510
    Total number of unique words is 1751
    22.5 of words are in the 2000 most common words
    31.9 of words are in the 5000 most common words
    36.6 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 55
    Total number of words is 3623
    Total number of unique words is 1866
    22.1 of words are in the 2000 most common words
    31.5 of words are in the 5000 most common words
    36.3 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 56
    Total number of words is 3499
    Total number of unique words is 2001
    22.2 of words are in the 2000 most common words
    31.1 of words are in the 5000 most common words
    36.3 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 57
    Total number of words is 3519
    Total number of unique words is 1904
    22.4 of words are in the 2000 most common words
    30.3 of words are in the 5000 most common words
    36.5 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 58
    Total number of words is 3446
    Total number of unique words is 1960
    21.5 of words are in the 2000 most common words
    31.8 of words are in the 5000 most common words
    35.9 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 59
    Total number of words is 228
    Total number of unique words is 181
    33.0 of words are in the 2000 most common words
    41.2 of words are in the 5000 most common words
    46.1 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.