Émile eli Kasvatuksesta - 01

Total number of words is 3487
Total number of unique words is 1838
20.9 of words are in the 2000 most common words
30.8 of words are in the 5000 most common words
35.8 of words are in the 8000 most common words
Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.

ÉMILE ELI KASVATUKSESTA
Kirj.
Jean-Jacques Rousseau

Suomentanut Jalmari Hahl

Ilmestynyt ensimmäisen kerran suomeksi
Suomalaisen Kirjallisuuden Sueran kustantamana
Helsingissä 1905.



ESIPUHE.

Aloin kirjoittaa tätä miete- ja havaintokokoelmaa, joka kaipaa
järjestystä, melkeinpä yhtenäisyyttäkin, hyödyttääkseni erästä hyvää ja
arvostelukykyistä äitiä.[1] Alkusuunnitelmanani oli ainoastaan muutaman
sivun pituinen kirjoitelma; mutta kun aineeni vasten tahtoani tempasi
minut mukaansa, tämä kirjoitelma huomaamattani paisui kokonaiseksi
teokseksi, joka epäilemättä on liiankin suuri siihen nähden, mitä se
sisältää, mutta liian pieni käsittelemäänsä aineeseen nähden. Olin
kauan kahden vaiheilla, julkaisisinko sen, vai en, ja usein olen tullut
sitä kirjoittaessani ajatelleeksi, ettei vielä se, joka on kyhännyt
muutamia lentokirjasia, ole kykenevä kirjaa kirjoittamaan. Turhaan
koeteltuani teostani parannella, luulen olevani velvollinen
julkaisemaan sen tämänkuntoisena, sillä pidän tärkeänä, että yleinen
huomio kääntyy näihin kysymyksiin; enkä luule, vaikka esittämäni
aatteet olisivatkin tehottomat, kokonaan hukanneeni aikaani, jos niiden
kautta toisissa herätän hyviä aatteita. Miehen, joka syrjäisestä
asemastaan levittää kirjoituksia yleisöön, ollen vailla ylistelijöitä
ja hengenheimolaisia, jotka niitä puolustaisivat, ja tietämättä edes
mitä niistä ajatellaan tai sanotaan, ei tarvitse pelätä, että jos
erehtyy, hänen erehdyksiään hyväksytään tutkimatta.
En aio puhua paljoa hyvän kasvatuksen tärkeydestä; en myöskään aio
pitkään viipyä todistelemassa, että nykyään käytännössä oleva kasvatus
on huono. Tuhannet muut ovat sen tehneet ennen minua, eikä minun
ollenkaan tee mieli täyttää kirjaa seikoilla, jotka kaikki tuntevat.
Tahdon vaan huomauttaa, että ammoisista ajoista on yleisesti moitittu
käytännössä olevaa kasvatustapaa ilman, että kukaan olisi ehdottanut
parempaa. Vuosisatamme kirjallisuus ja tiede tähtää melkoisesti enemmän
hajoittamiseen kuin rakentamiseen. Käytetään arvostelijan mahtipontista
kieltä; mutta sen, joka tekee uusia ehdotuksia, tulee asettaa puheensa
toisin ja tavalla joka eroaa oppineisuuden ongelmista. Huolimatta
siitä, että on julaistu koko joukko kirjoitelmia, joiden yksinomainen
tarkoitus muka on yhteishyödyn saavuttaminen, on kuitenkin unhotettu
kaikista hyödyllisin seikka, nimittäin ihmisten kasvattamistaito.
Aineeni oli vallan uusi, huolimatta siitä, että jo Locke sitä oli
kirjassaan käsitellyt, ja pelkään suuresti, että niin on oleva vielä
senkin jälkeen, kun minä olen julaissut kirjani.
Emme ollenkaan tunne lapsen luontoa; siitä muodostamiemme väärien
käsitteiden nojalla joudumme, kuta pitemmälle koetamme päästä, yhä
kauemmaksi harhateille. Viisaimmatkin henkilöt käsittelevät etupäässä
sellaista, mikä on tärkeätä täysikasvuisten tietää, ottamatta huomioon
sitä, mitä lapset kykenevät ymmärtämään. He hakevat aina lapsessa
täysikasvuisen ominaisuuksia, ajattelematta millainen lapsi on,
ennenkuin se kehittyy aikaihmiseksi. Juuri tätä lapsen tilaa olen mitä
uutterimmin tutkinut, jotta voitaisiin hyötyä huomioistani, vaikkapa
koko metodini olisikin haaveellinen ja väärä. On mahdollista, että olen
suuresti erehtynyt sen suhteen, mitä pitää tehdä, mutta luulen
tarkanneeni sitä alaa, johon meidän on kohdistaminen toimintamme.
Tutkistelkaa siis aluksi paremmin oppilaitanne; sillä varmaankaan ette
heitä ollenkaan tunne. Jos siis tässä tarkoituksessa luette tätä
kirjaa, luulen teillä voivan olla siitä jotakin hyötyä.
Mitä tulee siihen kirjani osaan, jota tullaan sanomaan
systemaattiseksi, mutta joka oikeastaan vaan kuvaa luonnon kulkua, niin
se on enimmin antava lukijalle aihetta epäilyksiin; ja tältä puolen
myös epäilemättä tehdään hyökkäys minua vastaan ja ehkäpä syystäkin.
Pidetään kirjaani pikemmin uneksijan kasvatusta koskevina haaveiluina
kuin kasvatusta käsittelevänä tutkimuksena. En mahda sille mitään. En
esitä toisten aatteita, vaan omiani. Minun katsantokantani on vallan
erilainen kuin muiden ihmisten; jo aikoja sitten on minua siitä
moitittu. Mutta riippuuko siis omasta vallastani muuttaa
katsantotapaani ja aatteitani? Ei suinkaan. Minun vallassani on vaan
karttaa oman arvostelukykyni ja aatteideni liiallista ihailua ja
välttää sitä luuloa, että minä muka olisin viisaampi kaikkia muita
ihmisiä; minä voin ainoastaan olla ehdottomasti luottamatta
vakaumukseeni, mutta en voi sitä hylätä; siinä kaikki, minkä voin tehdä
ja minkä teen. Jos siis joskus puhun ehdottomaan tapaan, se ei tapahdu
siinä tarkoituksessa, että tyrkyttäisin mielipidettäni lukijalle;
tahdonhan vaan hänelle lausua oman ajatukseni. Minkätähden esittäisin
epäilyksen muodossa sellaista, jota omasta puolestani en ollenkaan
epäile? Lausun tarkalleen ne ajatukset, jotka liikkuvat mielessäni.
Vapaasti esittäessäni mielipiteitäni, en suinkaan kuvittele niitä
yleispäteviksi, minkä vuoksi aina mainitsen perusteeni, jotta niitä
voitaisiin punnita ja minua niiden mukaan arvostella: mutta vaikka en
ollenkaan aio itsepintaisesti puolustaa aatteitani, pidän itseäni
kuitenkin velvollisena niitä julkaisemaan; sillä ne perusteet, joihin
nojaan ja jotka eroavat muiden perusteista, eivät suinkaan ansaitse
välinpitämättömyyttä. Ne ovat senlaatuisia, että niiden todellisuutta
tai epäpätevyyttä on perin tärkeä tuntea, ja niihin perustuu
ihmiskunnan onni tai onnettomuus.
Ehdottakaa vaan sellaista, mikä on toteutettavissa -- tätä kuulen
itselleni lakkaamatta toistettavan. Tämä on samaa, kuin jos minulle
sanottaisiin: ehdottakaa sellaista, mitä jo tehdään; tai ainakin
ehdottakaa jotakin hyvää, joka sopisi yhteen voimassa olevan pahan
kanssa. Sellainen ehdotus on muutamassa suhteessa vielä paljoa
eriskummallisempi kuin minun ehdotukseni, sillä tässä hyvän
ja pahan sekoituksessa edellinen turmeltuu, ja jälkimäinen ei
parane. Kernaammin minä puolestani kokonaan noudattaisin käytännössä
olevaa menettelytapaa, kuin että vaan puoleksi omistaisin hyvän
menettelytavan; siten ihmisessä olisi vähemmän ristiriitaisuutta; sillä
hän ei voi samalla kertaa tavoitella kahta vastakkaista päämäärää. Isät
ja äidit, mikä on toteutettavissa, on sama kuin mitä te tahdotte
toteuttaa. Pitääkö minun vastata teidän tahdostanne?
Jokaisen ehdotuksen toteuttamiseen ryhdyttäessä tulee ottaa huomioon
kaksi seikkaa: ensiksi ehdotuksen taattu oivallisuus, ja toiseksi
mitenkä helppoa tai vaikeata sitä on toteuttaa.
Mitä tulee edelliseen näkökohtaan, takaa riittävästi ehdotuksen
luotettavaisuuden ja toteutettavaisuuden se seikka, että se hyvä, minkä
se sisältää, piilee itse asian laadussa, kysymyksessä olevassa
tapauksessa esimerkiksi se, että ehdotettu kasvatustapa on sovelias
ihmisluonnolle ja että se hyvin vastaa ihmissydämen vaatimuksia.
Jälkimäinen näkökohta riippuu erityisten asianhaarojen aiheuttamista
suhteista, jotka asiaan nähden ovat satunnaiset, ja jotka siis eivät
ollenkaan ole välttämättömiä ja jotka saattavat vaihdella äärettömiin.
Niinpä joku kasvatustapa saattaa olla sovelias Schweitsissä, mutta
sopimaton Ranskassa; toinen taas voi kelvata porvaripiireissä, mutta ei
ylhäisissä. Kasvatustavan suurempi tai vähempi sopivaisuus riippuu
lukemattomista eri seikoista joita on mahdoton määrätä muuten kuin
erityisesti sovittamalla metodia eri maihin ja eri olosuhteisiin. Koska
kaikki nämä erityissovittelut eivät oleellisesti kuulu aineeseeni, en
Myöskään aio niitä käsitellä. Toiset tutkistelkoot niitä, jos haluavat,
kukin silmällä pitäen sitä maata tai valtiota, joka on hänen
silmämääränään. Minulle on tarpeeksi ainoastaan se tieto, että
kaikkialla, missä ihmisiä syntyy, heitä voi kasvattaa ehdottamieni
perusteiden mukaan ja että, jos heidät on saatu kasvatetuksi
sellaisiksi kuin minä ehdotan, on paraiten hyödytetty sekä heitä että
muita. Jos en saa tätä tehtävää toteutetuksi, niin epäilemättä olen
väärässä; mutta jos sen toteuttaminen minulle onnistuu, olisi myöskin
väärin minulta enempää vaatia, sillä enhän lupaakaan enempää.



ÉMILE ELI KASVATUKSESTA.


ENSIMÄINEN KIRJA.

Kaikki on hyvää, lähtiessään luojan käsistä: kaikki huononee ihmisen
käsissä. Hän pakottaa toisen maan kantamaan toisen maan kasveja, toisen
puun kantamaan toisen hedelmiä; hän sekoittaa ja saattaa pois
luonnollisesta järjestyksestään eri ilmanalat, alkuainekset,
vuodenajat; hän silpoo koiraansa, hevostansa ja orjaansa; hän mullistaa
kaikki, rumentaa kaikki; hän pitää muodottomasta ja hirviömäisestä; hän
ei tyydy mihinkään sellaisena, kuin luonto sen on tehnyt, ei edes
ihmiseenkään; ihmisenkin hän välttämättömästi tahtoo oppikurilla
taivuttaa kuin maneesi-hevosen; ihminenkin on taivutettava muodin
mukaan kuten hänen puutarhansa puut.
Mutta ilman tätä kaikki kävisi vielä huonommin, eikä meidän sukumme
tyydy puolinaisuuksiin. Asioiden nykyistilassa ihminen, joka
syntymästään alkaen jätettäisiin omin neuvoin elämään muiden
keskuudessa, olisi kaikista kunnottomin ja kurjin. Ennakkoluulot,
vaikutuksenalaisuus, välttämättömyys, esimerkki ja kaikki ne
yhteiskunta-laitokset, joihin olemme uponneet, tukahuttaisivat hänessä
luonnon, antamatta mitään sijaan. Luonnon kävisi silloin kuin nuoren
pensaan, joka sattumalta on ruvennut kasvamaan keskellä tietä, missä
vaeltajat pian kuihduttavat sen työkkäämällä sitä joka taholta ja
taivuttamalla sitä joka suuntaan.
Sinun puoleesi käännyn, hellä ja huoltapitävä äiti,[2] joka
ymmärtäväisesti kyllä olet vetäytynyt pois valtatieltä ja turvannut
kasvavan vesan ihmismielipiteiden ristiriitaisuuksilta. Kasvata ja
kastele nuorta taimea, ennenkuin se kuihtuu; sen hedelmät ovat kerran
tuottavat sinulle suloista iloa. Rakenna aikaisin suojaava kehys
lapsesi sielun ympärille; joku toinen saattaa määrätä sen laajuuden,
mutta sinun itsesi on pystyttäminen suojaava aituus.[3]
Kasvit voidaan jalostaa puutarhataidon avulla ja ihmiset kasvatuksella.
Jos ihminen syntyisi suurena ja vahvana, hänen vartalonsa pituus ja
hänen voimansa olisivat hänelle hyödyttömät siihen asti, kuin hän olisi
oppimat niitä hyväkseen käyttämään; jopa ne olisivat hänelle
vahingolliset, estäen toisia ajattelemasta hänen auttamistaan;[4] ja
jos hänet jätettäisiin omaan huostaansa, hän kuolisi kurjuuttaan
ennenkuin olisi oppinut tuntemaan tarpeensa. Valitetaan lapsen avutonta
tilaa; mutta ei oteta huomioon että ihmiskunta olisi kuollut
sukupuuttoon, ellei ihminen olisi alkanut elämäänsä ollen lapsi.
Synnymme heikkoina, tarvitsemme voimia; synnymme vailla kaikkea, ja
tarvitsemme apua; synnymme typerinä ja tarvitsemme arvostelukykyä.
Kaiken sen, mitä meillä ei ole syntyessämme ja mitä tarvitsemme
täysikasvuisina, sen meille antaa kasvatus.
Tämän kasvatuksen tarjoaa meille joko luonto, ihmiset tai olot.
Kykyjemme ja elintemme sisäinen kehitys johtuu luonnon kasvatuksesta;
se tapa, jolla meitä opetetaan hyväksemme käyttämään tätä kehitystä,
johtuu ihmisten antamasta kasvatuksesta; ja oma kokemuksemme, jonka
saavutamme kaikesta siitä minkä kanssa tulemme kosketuksiin, on olojen
kasvatuksen tulos.
Jokaista meitä siis kasvattavat kolmenlaiset opettajat. Se oppilas,
jossa näiden eri opettajien antamat opetukset ovat toisilleen
ristiriitaiset, on huonosti kasvatettu, eikä koskaan saavuta sisäistä
sopusointuisuutta; se taas, jossa ne tasasuhtaisesti yhtyvät ja
tavoittelevat samoja tarkoitusperiä, yksistään saavuttaa päämääränsä ja
elää johdonmukaisesti. Ainoastaan sellainen henkilö on hyvin
kasvatettu.
Näistä kolmesta kasvatuslajista luonnon suorittama ei ollenkaan riipu
meistä ja olojen matkaansaama ainoastaan erityisissä suhteissa;
ihmisten antama kasvatus on ainoa, jota todella voimme hallita, mutta
ainoastaan puutteellisesti; sillä kukapa voisi toivoa voivansa kokonaan
ohjata kaikkien niiden henkilöiden puheita ja tekoja, jotka ympäröivät
lasta?
Kasvatus on siis taito, ja sentähden on melkein mahdotonta, että se
tuottaisi hyvää tulosta, kun ne olosuhteet, joiden sopusuhtaisuus on
välttämätön sen menestymiselle, eivät ole kenenkään ihmisen vallassa.
Korkeintaan saattaa noudattamalla tarkkaa huolellisuutta enemmän tai
vähemmän lähestyä päämäärää, mutta jotta se todella saavutettaisiin,
siihen vaaditaan perin suotuisaa onnea.
Mikä on tämä päämäärä? Se on, kuten juuri on osotettu, luonnon asettama
kasvatus. Koska kolmen erilaisen kasvatuksen yhteisvaikutus on
väittämätön, jotta täydellinen tulos saavutettaisiin, niin on meidän
sovittaminen nuo kaksi kasvatuslajia sen kolmannen mukaan, joka ei ole
vallassamme. Mutta kenties tällä luonto sanalla on liian epämääräinen
merkitys; täytyypä siis koettaa sitä tässä lähemmin määritellä.
Luonto, näin meille sanotaan, ei ole muuta kuin tapa.[5] Mitä tämä
merkitsee? Eikö kenties ole tapoja jotka ainoastaan pakollisesti
omistetaan ja jotka eivät koskaan tukahduta luontoa? Onpa kyllä, ja
sellainen on esimerkiksi kasveilla, jotka on taivutettu pois
pystysuorasta asennostaan. Taas vapaaksi päästetty kasvi tosin pysyy
koukistuneena, joksi se on pakotettu vääntymään; mutta sen neste ei
kuitenkaan silti ole lakannut virtaamasta alkuperäiseen suuntaansa, ja
jos se yhä jatkuvasti versoo, se palaa pystysuoraan asentoonsa. Samoin
on inhimillisten taipumuksien laita. Niin kauvan kuin ihminen on saman
tilan alaisena, saattaa hänessä olla sellaisia taipumuksia, jotka
johtuvat tavasta, vaikka ne eivät ollenkaan olisi luonnon mukaisia;
mutta niinpian kuin tämä tila muuttuu, tapa lakkaa ja luonto palaa.
Kasvatus ei suinkaan ole muuta kuin tapa. Mutta on olemassa ihmisiä,
jotka unhottavat ja menettävät saamansa kasvatuksen, toisia taas, jotka
sen säilyttävät. Mistä johtuu tämä erilaisuus? Jos rajoittaa käsitteen
"luonto" luonnonmukaisiin tapoihin, voipi välttää tätä käsitteiden
sekaannusta.
Synnymme vaikutteille alttiina ja syntymästämme alkaen meitä ympäröivät
esineet meihin eri lailla vaikuttavat. Heti kun, niin sanoaksemme,
tajuamme aistimuksiamme, herää meissä taipumus joko tavoittelemaan tai
pakenemaan niitä esineitä, joista ne ovat aiheutuneet, ensin mikäli ne
ovat meille mieluisia tai vastenmielisiä, sitten mikäli huomaamme
sopusuhtaisuutta olevan tai puuttuvan meidän ja näiden esineiden
väliltä ja lopuksi mikäli luulemme niiden vastaavan sitä onnen ja
täydellisyyden käsitystä, jonka järki meille antaa. Tämä taipumus
laajenee ja vahvistuu siinä määrin kuin tulemme vaikutteille enemmän
alttiiksi ja kuin valistumme; mutta tapojemme pakosta ja
mielipiteidemme vaikutuksesta se myöhemmin muuttuu enemmän tai
vähemmän. Ennen tätä muuttumista se on se meissä piilevä ominaisuus,
jota sanon luonnoksi.
Tämän alkuperäisen taipumuksen mukaan pitäisi kaikki järjestää; ja tämä
kävisi päinsä, jos nuo kolme kasvatuslajia olisivat ainoastaan
erilaiset, mutta mitä tehdä, kun ne ovat ristiriitaiset keskenään, kun
esim. tahdotaan kasvattaa joku ihminen toisia eikä häntä itseään
varten. Silloin on sopusointu mahdoton. On näet pakko vastustaa joko
luontoa tai yhteiskuntalaitoksia, kun tulee kehittää joko ihminen tai
kansalainen; sillä molempia ei voi yhdellä haavaa tehdä.
Jokainen pienois-yhteiskunta, kun se on rajoitettu ja hyvin
kokoonpantu, erkanee suuresta yhteiskunnasta. Jokainen isänmaanystävä on
ankara ulkomaalaisille; nämä ovat hänen silmissään pelkkiä ihmisiä,
jopa vallan tyhjänarvoiset.[6] Tätä epäkohtaa ei voi välttää, mutta se
ei kuitenkaan ole varsin tuhoa tuottava. Pääasia on se, että kohtelee
hyvin niitä henkilöitä, joiden keskuudessa elää. Ulkomaalaisia kohtaan
spartalainen osottautui kunnianhimoiseksi, saidaksi ja väärintekeväksi;
mutta hänen omien muuriensa sisällä vallitsi omanvoitonpyytämättömyys,
oikeudellisuus ja sopu. Älkää luottako niihin kosmopoliitteihin, jotka
teoksiinsa hakevat kaukaa velvollisuuksia, joita halveksien
kieltäytyvät täyttämästä omaan ympäristöönsä nähden. Sentapainen
filosofi pitää tataareista, päästäkseen naapureistaan pitämästä.
Luonnollinen ihminen muodostaa itsekseen kokonaisuuden; hän on
numero-yksikkö, ehdoton kokonaisuus, joka suhtautuu ainoastaan itseensä
ja vertaiseensa. Yhteiskunnallinen ihminen on pelkkä murtoluku, joka
riippuu nimittäjästään ja jonka arvon määrää sen suhde kokonaislukuun,
joka on yhteiskunta. Juuri parhaat yhteiskuntalaitokset enimmin
saattavat ihmisen luonnosta poikkeavaksi, riistäen häneltä hänen
ehdottoman olemuksensa ja antaen hänelle sijaan riippuvaisen, ja
siirtäen _minän_ yleis-yhteyteen, niin ettei mikään erityisyksilö enää
pidä itseään kokonaisuutena, vaan yleis-yhteyden osana ja että sillä on
pelkkiä yhteisrientoja ja -tunteita. Rooman kansalainen ei ollut Caius
eikä Lucius, vaan pelkkä roomalainen. Jopa hän rakasti isänmaataan
syrjäyttäen itsensä. Regulus esiintyi kartagolaisena, kun muka oli
joutunut voittajiensa omaisuudeksi. Ollen muukalainen hän kieltäytyi
ottamasta osaa Rooman senaatin istuntoihin; kartagolaisen täytyi se
hänelle käskeä, ennenkuin hän sen teki. Hän paheksui sitä, että
tahdottiin pelastaa hänen henkensä. Hänen vakaumuksensa pääsi voitolle,
ja riemuiten hän palasi kuolemaan kidutuskuoleman. Tämä ei mielestäni
suuresti ole niiden ihmisten kaltaista, jotka me tunnemme.
Lakedaimonilainen Phaidaretes pyrkii päästä kolmisatamiehisen neuvoston
jäseneksi, mutta hylätään. Hän palaa ollen vallan iloissaan siitä, että
Spartassa on ollut kolme sataa miestä, jotka ovat häntä etevämmät.
Luulen hänen lausuntoaan vilpittömäksi, ja on syytä uskoa, että niin
oli laita; siinä oikea kansalainen.
Eräällä spartalais-naisella oli viisi poikaa sodassa, ja hän odotti
taistelu-uutisia. Helootti saapuu; vaimo kysyy vavisten, miten on
käynyt. "Viisi poikaanne ovat kaatuneet taistelussa." -- "Halpa orja,
olenko kysynyt sinulta tätä!" -- "Olemme voittaneet taistelun." -- Äiti
rientää temppeliin ja kiittää jumalia. Siinä oikea kansalainen.
Se, joka yhteiskuntajärjestyksen alaisena eläen tahtoo pysyttää
etusijalla luonnolliset tunteensa, ei tiedä, mitä tahtoo. Ollen alati
sisäisen ristiriidan valloissa hän ei koskaan ole oleva oikea ihminen
eikä oikea kansalainen; hän ei ole kykenevä itselleen eikä muille hyvää
aikaansaamaan. Hänestä on tuleva tuollainen tavallinen nykyaikaisilmiö,
ranskalainen, englantilainen, poroporvari: sanalla sanoen ei yhtään
mitään.
Sen, joka tahtoo olla jotakin, olla oma itsensä ja aina johdonmukainen,
tulee toimia niinkuin puhuu, tulee aina varmasti tietää minkä päätöksen
aikoo tehdä, lisäksi avoimesti se tehdä ja johdonmukaisesti panna
täytäntöön. Tahtoisinpa nähdä sellaisen ihmeellisen ihmisen, jotta
tietäisin, onko hän ihminen vai kansalainen, vai miten hän menettelee,
ollakseen kumpaakin yhdellä haavaa.
Näistä kahdesta vastakohdasta johtuu kaksi toisilleen vastaista
kasvatustapaa, joista toinen on julkinen, yhteiskunnallinen, ja toinen
yksityinen, kotoinen.
Jos tahdotte saada käsityksen julkisesta kasvatuksesta, niin lukekaa
Platon teos "Valtio". Tämä ei ole mikään valtio-opillinen teos, kuten
luulevat ne, jotka arvostelevat kirjoja yksinomaan niiden nimen mukaan.
Se on kaunein kasvatusopillinen tutkimus, mikä koskaan on kirjoitettu.
Kun tahdotaan viitata haaveiden maailmaan, mainitaan Platon
kasvatusoppi. Jos Lykurgos vaan olisi pannut oman kasvatusoppinsa
paperille, pitäisin sitä vielä haaveellisempana. Plato näet on
vaan puhdistanut ihmissydäntä: Lykurgos riistänyt siltä sen
luonnonmukaisuuden. Julkista kasvatusta ei enää ole olemassa eikä enää
voi olla olemassa; sillä kun ei enää ole isänmaata, ei myöskään voi
olla kansalaisia. Nämä kaksi sanaa _isänmaa_ ja _kansalainen_ ovat
poispyhittävät uusista kielistä. Tiedän kyllä syyn siihen, mutta en
tahdo sitä sanoa; se ei ollenkaan kuulu minun aineeseeni.
En pidä julkisena kasvatuksena sitä, jota tarjotaan noissa
naurettavissa laitoksissa, joita sanotaan oppikouluiksi.[7] En myöskään
pidä sellaisena maailman kasvatusta, sillä se tavoittelee kahta
tarkoitusperää, eikä saavuta kumpaakaan. Se ei kelpaa muuhun, kuin
kasvattamaan kaksinaisia ihmisiä, jotka näennäisesti tekevät kaikki
muita varten, mutta jotka itse teossa aina yksinomaan ajattelevat
itseänsä. Ja kun tämä teeskentely on kaikkien yhteisomaisuutta, se ei
kykene ketään pettämään. Se on siis pelkkää turhaa vaivaa.
Näistä ristiriitaisuuksista syntyy sekin, jota alati tunnemme
sisässämme. Luonnon ja ihmisten ajamina eri teille ja pakotettuina
jakamaan harrastuksemme eri suuntiin, käännymme keskitielle, joka ei
vie meitä kumpaankaan päämäärään. Täten ollen koko elinaikamme
taistelun ja epäröimisen alaisina päätämme elämämme, ilman että olemme
päässeet sisäiseen tasapainoon, ilman että olemme voineet hyödyttää
itseämme tai muita.
Jäljellä on siis vaan kodin tai luonnon kasvatus. Mutta mitä on muille
sellainen ihminen, joka on kasvatettu yksinomaan itseänsä varten? Jos
nuo kaksi kasvatuksen päämäärää, joita tavoitellaan, voitaisiin
yhdistää yhdeksi ja näin poistaa ihmisluonnon ristiriitaisuudet,
syrjäytettäisiin hänen onneltaan suuri este. Jotta voisi arvostella
tämän mahdollisuutta, pitäisi nähdä ihminen vallan valmiiksi
kehitettynä; olisi pitänyt tutkia hänen taipumuksiaan, nähdä hänen
edistymistään ja seurata hänen elämänkulkuansa: pitäisi sanalla sanoen
tuntea luonnonihminen. Luulen, että sittenkuin on luettu tämä kirja, on
edistytty muutama askel tämänkaltaisten tutkimusten alalla.
Mitä tulee meidän tehdä kasvattaaksemme tällaisen erinomaisen ihmisen?
Paljo, epäilemättä, nimittäin varoa ettei mitään tehtäisi. Kun on
kysymyksessä vastatuuleen purjehtiminen, niin luovaillaan; mutta jos
aallot ovat rajut ja jos tahdotaan pysyä paikoillaan, täytyy laskea
ankkuri. Varo vaan nuori purjehtija, ettei ankkuritouvisi löyhdy, ettei
ankkuri laahaa jäljessä ja päästä alustasi tuuliajolle, ennenkuin olet
sitä huomannutkaan.
Yhteiskuntajärjestyksen mukaisesti, joka on tarkasti määrännyt jokaisen
paikan, kukin on kasvatettava omaa paikkaansa varten. Jos joku
erityistä paikkaansa varten kasvatettu henkilö jättää tämän paikkansa,
hän ei kelpaa mihinkään. Kasvatus on hyödyllinen ainoastaan silloin,
kun onni suosii vanhempien lapselleen valitsemaa kutsumusta; kaikissa
muissa tapauksissa se on vahingollinen kasvatille, ainakin niiden
ennakkoluulojen vuoksi, joita se on terottanut hänelle mieleen.
Egyptissä, jossa pojan täytyi valita isänsä sääty ja ammatti,
kasvatuksella ainakin oli varma päämäärä; meillä taas, missä eri säädyt
ja ammatit yksistään ovat pysyviä, mutta niiden omistajat ja
harjottajat lakkaamatta vaihtelevat, ei kukaan tiedä kasvattaessaan
poikaansa omaan säätyynsä ja ammattiinsa, vahingoittaako hän häntä vai
ei.
Luonnon järjestyksen mukaisesti kaikki ihmiset ovat yhdenvertaiset, ja
heidän yhteinen kutsumuksensa on pelkästään olla ihminen; ken on hyvin
kasvatettu sellaiseksi, täyttää hyvin kaikki siihen kuuluvat
velvollisuudet. Määrättäköön kasvatti sotilaaksi, kirkonpalvelukseen
tai tuomarinvirkaan, se on yhdentekevää. Ennen vanhempien määräämää
kutsumusta luonto kutsuu itse ihmiselämään. Eläminen on se ammatti,
jonka minä tahdon hänelle opettaa. Lopetettuaan minun antamani
oppijakson hän ei ole oleva virkamies, ei soturi eikä pappi, sen
myönnän; hän on oleva ennen kaikkea ihminen; hänellä on oleva kaikki
ihmisen välttämättömät ominaisuudet, ja tarvittaessa hän on osaava
niitä käyttää vallan yhtä hyvin kuin kuka muu hyvänsä, ja vaikka
kohtalon vaiheet saattavatkin hänet muuttamaan asemaansa, hän on aina
oleva omalla paikallaan. _Occupavi te, fortuna, atque cepi: omnesque
aditus tuos interclusi, ut ad me aspirare non posses_.[8]
Varsinaisena tutkimuksemme esineenä ovat ihmiselämän ehdot. Se meistä,
joka parhaiten osaa kestää tämän elämän myötä- ja vastoinkäymiset, on
mielestäni parhaiten kasvatettu; siitä seuraa, että oikea kasvatus
tapahtuu vähemmin ohjekäskyjen kuin harjotusten muodossa.
Koulunkäyntimme alkaa syntymästämme. Kasvatuksemme alkaa samalla
hetkellä kuin elämämme; ensimäinen opettajamme on imettäjämme. Sanalla
kasvatus (educatio) olikin vanhaan aikaan toinen merkitys, kuin minkä
me sille annamme; se merkitsi lapsenhoitoa. _Educit obstetrix_, sanoo
Varro; _educat nutrix, instituit paedagogus, docet magister_.[9] Siis
kasvatus, ohjaus ja opetus ovat kolme tarkoitukseltaan yhtä erilaista
seikkaa kuin lastenhoitajatar, ohjaaja ja opettaja. Mutta näitä
erotuksia on väärin käsitelty; saavuttaakseen hyvän kasvatuksen lapsen
tulee seurata ainoastaan yhtä ohjaajaa.
Meidän tulee siis laajentaa näkökantaamme ja pitää oppilastamme
ihmisenä yleensä, ihmisenä, joka on alttiina kaikille elämän vaiheille.
Jos ihmiset syntyisivät kiinnitettyinä yhden maan maaperään, jos samaa
vuodenaikaa kestäisi koko vuoden, jos kukin alati nauttisi samoja
kohtalon etuja, voimassa oleva kasvatustapa olisi erityisissä suhteissa
hyvä; lapsi, joka olisi kasvatettu omaa säätyänsä ja ammattiansa
varten, joita ei koskaan vaihtaisi toisiin, ei voisi joutua kärsimään
toisenlaisen aseman tuottamia epäkohtia. Mutta kun otamme huomioon
ihmiselon vaihtuvaisuuden ja tämän vuosisatamme levottoman ja vilkkaan
hengen, joka mullistaa jokaisen uuden sukupolven olot, niin saatammeko
kuvitella mielettömämpää menettelyä kuin se, että kasvatetaan lapsi,
kuin ei sen koskaan tarvitsisi astua ulos huoneestaan ja kuin sen alati
täytyisi olla lähimpiensä ympäröimänä? Jos tuollainen poloinen astuu
askeleenkin tasaisella maalla, jos hän astuu askeleenkin alemmaksi, hän
on hukassa. Tuollainen kasvatustapa ei suinkaan opeta häntä kestämään
kärsimyksiä, se päinvastoin harjottaa häntä niitä kahta kipeämmin
tuntemaan.
Ajatellaan vaan lapsen suoranaista suojelemista; se ei riitä. Tulee
opettaa sitä suojelemaan itse itseään varttuneena miehenä, kestämään
kohtalon kolauksia, välttämään yltäkylläisyyttä ja voittamaan
köyhyyttä, elämään, jos niin vaaditaan, Iislannin jääkentillä tai
Maltan paahtavan kuumilla kallioilla. Turhaan olette varovainen
suojellaksenne lastanne kuolemalta; sen täytyy kuitenkin kuolla;
ja vaikka sen kuolema ei olisikaan seuraus hemmottelevasta
huolenpidostanne, niin tämä huolenpito kuitenkin on väärältä kannalta
otettu. Tärkeämpää kuin että estetään sitä kuolemasta on, että
opetetaan sille elämisen taito. Eläminen ei ole hengittämistä, vaan
toimimista; se on elintemme, aistiemme, lahjojemme ja kaikkien
olemassa-olon tietoisuutta herättävien ominaisuuksiemme käyttämistä.
Runsaimmin elänyt ei ole se, joka on elänyt kauimmin, vaan se, joka on
tuntenut vahvimmin elämän tunnetta. Moni on haudattu satavuotiaana,
mutta on ollut kuollut jo syntyessään. Parempi hänen olisi ollut kuolla
nuorena, jos hän todella olisi siihen asti elänyt.
Koko viisautemme on orjamaisten ennakkoluulojen alaisuutta; kaikki
tapamme osoittavat alistumista, epämukavuutta ja pakollisuutta.
Yhteiskuntaihminen syntyy, elää ja kuolee orjuudessa; kun hän on
syntynyt, hän nivotaan kapaloihin; kun hän on kuollut, hän suljetaan
ruumisarkkuun; eläessään ihmisen hahmossa, hänet vangitsevat
yhteiskuntalaitoksemme.
Sanotaan useiden kätilöiden puristelevan vastasyntyneen lapsen päätä
antaakseen sille paremman muodon; ja tämä sallitaan! Päämme, sellaisina
kuin ne lähtevät Luojan kädestä, muka ovat huonosti muodostettuja;
kätilöiden muka pitää muovailla niitä ulkonaisesti ja filosofien
sisällisesti. Karaibit ovat puolta onnellisemmassa asemassa kuin me.
Tuskin on lapsi lähtenyt äidin kohdusta ja tuskin se ehtii nauttia
vapaudestaan saada liikuttaa ja ojentaa jäseniään, kun se uudelleen
sidotaan. Se kapaloidaan, se pannaan loikomaan pää liikkumattomana ja
jalat ojennettuina ja käsivarret puristettuina kylkiin; se kääritään
kaikenlaisiin liinoihin ja siteihin, jotka eivät salli sen muuttaa
asentoansa. Hyvä on vielä, jos ei sitä ole kapaloitu niin kireälle,
ettei se voi hengittää ja jos on oltu kyllin varovaisia ja pantu se
loikomaan kupeelleen, niin että ne nesteet, joiden tulee poistua suun
kautta, pääsevät itsestään valumaan ulos; sillä lapsi ei edes ole niin
vapaa, että voisi kääntää päätänsä sivulle helpottaakseen niiden
valumista.[10]
Vastasyntyneellä lapsella on tarve ojentaa ja liikuttaa jäseniään,
vapauttaakseen ne siitä jäykkyydestä, jonka alaisena, ikäänkuin kerään
käärittyinä, niiden on ollut pakko niin kauvan pysyä. Ne tosin
ojennetaan, mutta ne estetään liikkumasta; pääkin vangitaan myssyyn;
tuntuu siltä kuin pelättäisiin lapsen näyttävän elonmerkkejä.
You have read 1 text from Finnish literature.
Next - Émile eli Kasvatuksesta - 02
  • Parts
  • Émile eli Kasvatuksesta - 01
    Total number of words is 3487
    Total number of unique words is 1838
    20.9 of words are in the 2000 most common words
    30.8 of words are in the 5000 most common words
    35.8 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 02
    Total number of words is 3573
    Total number of unique words is 1905
    20.8 of words are in the 2000 most common words
    29.8 of words are in the 5000 most common words
    34.6 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 03
    Total number of words is 3569
    Total number of unique words is 1780
    21.1 of words are in the 2000 most common words
    29.1 of words are in the 5000 most common words
    34.0 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 04
    Total number of words is 3588
    Total number of unique words is 1864
    19.7 of words are in the 2000 most common words
    28.3 of words are in the 5000 most common words
    33.9 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 05
    Total number of words is 3652
    Total number of unique words is 1825
    21.7 of words are in the 2000 most common words
    30.3 of words are in the 5000 most common words
    34.6 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 06
    Total number of words is 3619
    Total number of unique words is 1813
    20.8 of words are in the 2000 most common words
    30.9 of words are in the 5000 most common words
    36.0 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 07
    Total number of words is 3592
    Total number of unique words is 1814
    20.1 of words are in the 2000 most common words
    29.3 of words are in the 5000 most common words
    34.3 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 08
    Total number of words is 3623
    Total number of unique words is 1866
    21.6 of words are in the 2000 most common words
    30.2 of words are in the 5000 most common words
    34.9 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 09
    Total number of words is 3568
    Total number of unique words is 1832
    20.9 of words are in the 2000 most common words
    30.3 of words are in the 5000 most common words
    35.7 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 10
    Total number of words is 3550
    Total number of unique words is 1875
    20.5 of words are in the 2000 most common words
    28.6 of words are in the 5000 most common words
    33.9 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 11
    Total number of words is 3608
    Total number of unique words is 1905
    24.2 of words are in the 2000 most common words
    33.1 of words are in the 5000 most common words
    38.6 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 12
    Total number of words is 3646
    Total number of unique words is 1890
    21.0 of words are in the 2000 most common words
    29.6 of words are in the 5000 most common words
    35.4 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 13
    Total number of words is 3574
    Total number of unique words is 2009
    21.5 of words are in the 2000 most common words
    30.5 of words are in the 5000 most common words
    35.1 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 14
    Total number of words is 3616
    Total number of unique words is 1889
    18.9 of words are in the 2000 most common words
    26.6 of words are in the 5000 most common words
    31.2 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 15
    Total number of words is 3601
    Total number of unique words is 1982
    20.1 of words are in the 2000 most common words
    29.0 of words are in the 5000 most common words
    34.8 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 16
    Total number of words is 3645
    Total number of unique words is 1916
    20.1 of words are in the 2000 most common words
    30.0 of words are in the 5000 most common words
    34.7 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 17
    Total number of words is 3623
    Total number of unique words is 1892
    22.2 of words are in the 2000 most common words
    30.3 of words are in the 5000 most common words
    35.9 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 18
    Total number of words is 3632
    Total number of unique words is 1812
    22.2 of words are in the 2000 most common words
    30.8 of words are in the 5000 most common words
    36.6 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 19
    Total number of words is 3554
    Total number of unique words is 1867
    21.0 of words are in the 2000 most common words
    29.7 of words are in the 5000 most common words
    35.7 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 20
    Total number of words is 3589
    Total number of unique words is 1856
    22.3 of words are in the 2000 most common words
    30.9 of words are in the 5000 most common words
    36.5 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 21
    Total number of words is 3653
    Total number of unique words is 1776
    22.5 of words are in the 2000 most common words
    31.1 of words are in the 5000 most common words
    36.1 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 22
    Total number of words is 3523
    Total number of unique words is 1785
    20.9 of words are in the 2000 most common words
    29.4 of words are in the 5000 most common words
    34.6 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 23
    Total number of words is 3524
    Total number of unique words is 1764
    20.1 of words are in the 2000 most common words
    29.0 of words are in the 5000 most common words
    35.1 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 24
    Total number of words is 3549
    Total number of unique words is 1885
    21.0 of words are in the 2000 most common words
    29.6 of words are in the 5000 most common words
    34.6 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 25
    Total number of words is 3517
    Total number of unique words is 1788
    19.8 of words are in the 2000 most common words
    29.6 of words are in the 5000 most common words
    35.0 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 26
    Total number of words is 3587
    Total number of unique words is 1810
    20.6 of words are in the 2000 most common words
    29.7 of words are in the 5000 most common words
    35.1 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 27
    Total number of words is 3556
    Total number of unique words is 1838
    20.8 of words are in the 2000 most common words
    29.6 of words are in the 5000 most common words
    34.3 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 28
    Total number of words is 3511
    Total number of unique words is 1909
    22.2 of words are in the 2000 most common words
    31.1 of words are in the 5000 most common words
    36.4 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 29
    Total number of words is 3516
    Total number of unique words is 1827
    21.5 of words are in the 2000 most common words
    29.6 of words are in the 5000 most common words
    34.5 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 30
    Total number of words is 3666
    Total number of unique words is 1715
    21.2 of words are in the 2000 most common words
    30.4 of words are in the 5000 most common words
    35.9 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 31
    Total number of words is 3653
    Total number of unique words is 1771
    21.7 of words are in the 2000 most common words
    30.9 of words are in the 5000 most common words
    35.9 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 32
    Total number of words is 3654
    Total number of unique words is 1773
    22.5 of words are in the 2000 most common words
    32.3 of words are in the 5000 most common words
    37.4 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 33
    Total number of words is 3556
    Total number of unique words is 1637
    23.6 of words are in the 2000 most common words
    32.6 of words are in the 5000 most common words
    38.4 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 34
    Total number of words is 3521
    Total number of unique words is 1827
    23.1 of words are in the 2000 most common words
    32.1 of words are in the 5000 most common words
    37.4 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 35
    Total number of words is 3555
    Total number of unique words is 1905
    20.6 of words are in the 2000 most common words
    29.5 of words are in the 5000 most common words
    35.0 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 36
    Total number of words is 3609
    Total number of unique words is 1865
    20.3 of words are in the 2000 most common words
    28.0 of words are in the 5000 most common words
    33.2 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 37
    Total number of words is 3600
    Total number of unique words is 1797
    20.4 of words are in the 2000 most common words
    29.1 of words are in the 5000 most common words
    34.2 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 38
    Total number of words is 3521
    Total number of unique words is 1800
    20.8 of words are in the 2000 most common words
    29.1 of words are in the 5000 most common words
    35.4 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 39
    Total number of words is 3477
    Total number of unique words is 1961
    20.0 of words are in the 2000 most common words
    27.5 of words are in the 5000 most common words
    31.8 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 40
    Total number of words is 3588
    Total number of unique words is 1834
    21.5 of words are in the 2000 most common words
    30.1 of words are in the 5000 most common words
    35.4 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 41
    Total number of words is 3533
    Total number of unique words is 1791
    19.8 of words are in the 2000 most common words
    27.4 of words are in the 5000 most common words
    32.1 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 42
    Total number of words is 3506
    Total number of unique words is 1856
    21.2 of words are in the 2000 most common words
    29.9 of words are in the 5000 most common words
    34.8 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 43
    Total number of words is 3578
    Total number of unique words is 1741
    24.2 of words are in the 2000 most common words
    33.2 of words are in the 5000 most common words
    37.2 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 44
    Total number of words is 3496
    Total number of unique words is 1845
    19.7 of words are in the 2000 most common words
    28.8 of words are in the 5000 most common words
    33.8 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 45
    Total number of words is 3648
    Total number of unique words is 1792
    22.0 of words are in the 2000 most common words
    30.9 of words are in the 5000 most common words
    36.8 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 46
    Total number of words is 3617
    Total number of unique words is 1803
    23.3 of words are in the 2000 most common words
    32.6 of words are in the 5000 most common words
    37.5 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 47
    Total number of words is 3628
    Total number of unique words is 1879
    22.3 of words are in the 2000 most common words
    31.5 of words are in the 5000 most common words
    36.5 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 48
    Total number of words is 3644
    Total number of unique words is 1834
    22.0 of words are in the 2000 most common words
    31.7 of words are in the 5000 most common words
    36.6 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 49
    Total number of words is 3591
    Total number of unique words is 1829
    20.6 of words are in the 2000 most common words
    28.5 of words are in the 5000 most common words
    33.6 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 50
    Total number of words is 3626
    Total number of unique words is 1915
    22.8 of words are in the 2000 most common words
    31.6 of words are in the 5000 most common words
    37.3 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 51
    Total number of words is 3735
    Total number of unique words is 1849
    23.8 of words are in the 2000 most common words
    34.8 of words are in the 5000 most common words
    40.0 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 52
    Total number of words is 3608
    Total number of unique words is 1843
    22.7 of words are in the 2000 most common words
    33.0 of words are in the 5000 most common words
    38.7 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 53
    Total number of words is 3531
    Total number of unique words is 1772
    21.7 of words are in the 2000 most common words
    31.1 of words are in the 5000 most common words
    36.3 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 54
    Total number of words is 3510
    Total number of unique words is 1751
    22.5 of words are in the 2000 most common words
    31.9 of words are in the 5000 most common words
    36.6 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 55
    Total number of words is 3623
    Total number of unique words is 1866
    22.1 of words are in the 2000 most common words
    31.5 of words are in the 5000 most common words
    36.3 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 56
    Total number of words is 3499
    Total number of unique words is 2001
    22.2 of words are in the 2000 most common words
    31.1 of words are in the 5000 most common words
    36.3 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 57
    Total number of words is 3519
    Total number of unique words is 1904
    22.4 of words are in the 2000 most common words
    30.3 of words are in the 5000 most common words
    36.5 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 58
    Total number of words is 3446
    Total number of unique words is 1960
    21.5 of words are in the 2000 most common words
    31.8 of words are in the 5000 most common words
    35.9 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Émile eli Kasvatuksesta - 59
    Total number of words is 228
    Total number of unique words is 181
    33.0 of words are in the 2000 most common words
    41.2 of words are in the 5000 most common words
    46.1 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.